JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001

Transkriptio

1 JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001 Joensuun kaupunki JYTY Maankäyttö Pohjois-Karjalan liitto

2

3 Joensuun ydinkaupunkiseutu 1 KAUPPAPAIKKASELVITYS 1 JOHDANTO SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT JA PERUSAINEISTOT Lähtökohdat Perusaineistot ja teemahaastattelut ALUEJAKO KESKEISET KÄSITTEET NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT VÄESTÖ, KULUTUS JA OSTOVOIMA Väestökehitys Väestöennusteet Kulutus ja ostovoima MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Palveluverkko ja alakeskukset Kaavoitustilanne Arvio vuoteen 2020 mennessä rakentuvista alueista LIIKENNE Liikenneverkko ja liikennemäärät Liikenneverkoston kehittämissuunnitelmat Liikenne-ennusteet VÄHITTÄISKAUPPA Päivittäistavarakaupan kehitys ja nykytila Päivittäistavarakaupan mitoitus ja tilantarve Erikoiskaupan kehitys ja nykytila Erikoiskaupan tilantarve KAUPAN KEHITYSTRENDIT KAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUVAT MUUTOKSET OSTOKÄYTTÄYTYMISEN KEHITYSTRENDIT MUUTOKSET PÄIVITTÄISTAVARAKAUPASSA MUUTOKSET ERIKOISKAUPASSA KAUPAN POTENTIAALISET SIJOITTUMISALUEET KESKEISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA Tarkasteltavat vaihtoehdot Vaikutukset yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen Vaikutukset keskusten kehitykseen Vaikutukset kaupunki-/taajamakuvaan Liikenteelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset ihmiseen Työllisyysvaikutukset Vaihtoehtojen keskeisimmät vaikutukset TILAA VIEVÄ ERIKOISKAUPPA Lähtökohdat ja tarkasteltavat alueet Kohteiden arviointia Yhteenveto arvioinnista YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDEAINEISTO LIITE: Hypermarket-vaihtoehdon uuden hypermarketin sijaintipaikkojen liikenteellinen vertailu

4 2 Suunnittelukeskus Oy

5 Joensuun ydinkaupunkiseutu 3 KAUPPAPAIKKASELVITYS 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Joensuun kaupunkiseudulla on ollut ja on edelleen käynnissä kaupan rakennemuutos. Rakennemuutos näkyy päivittäistavarakaupan keskittymisenä suuriin yksiköihin, lähikauppojen vähenemisenä ja myymäläverkoston harvenemisena sekä myös muun vähittäiskaupan uudelleen sijoittumisena. Kaupan rakennemuutos ja erityisesti kaupan suuryksiköiden määrä ja sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa ovat aikaansaaneet keskustelua ja nostaneet esiin kaupallisten palveluiden kehittämistarpeet kaupunkiseudun eri alueilla. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa Joensuun ydinkaupunkiseudulle kokonaisvaltainen kaupan mitoitusta ja sijoittumista koskeva selvitys, jonka pohjalta voidaan turvata yhdyskuntien kauppapalvelut ja toisaalta hallita tasapainoinen kaupan rakenteen kehitys. Selvitys on luonteeltaan yleispiirteinen ja tarkempaa suunnittelua ja toimintaa ohjaava. Selvitys antaa tietoa kaupan sijoittumiseen liittyvän päätöksenteon pohjaksi. Sitä voidaan käyttää apuna maankäytön suunnittelussa maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa sekä yksittäisten hankkeitten toteuttamiseen liittyvissä vaikutusten arvioinneissa. Selvityksessä on käsitelty erityisesti seuraavia kysymyksiä: onko Joensuun ydinkaupunkiseudulle mahdollista sijoittaa uusi tai uusia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä, ja jos on, mihin tällaiset yksiköt olisi edullisinta sijoittaa? mihin ja miten olisi edullisinta sijoittaa erilaiset tilaa vievän erikoiskaupan yksiköt tai niiden keskittymät? Joensuussa on useita alueita, joilla on päivittäistavarakaupan myymälätilojen rakentamisen kielto. Onko järkevää lähteä purkamaan kyseinen kielto ja sallimaan pienten päivittäistavaramyymälöiden rakentaminen jollekin tai joillekin näistä alueista? millainen on kaupan kokonaisuuden kehityskuva Joensuun ydinkaupunkiseudulla? Selvityskohteena on ollut Joensuun ydinkaupunkiseutu eli Joensuun kaupungin sekä Kiihtelysvaaran, Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän kuntien muodostama alue. Selvityksen näkökulma on ollut seudullinen, joten kaupunkiseutua tarkastellaan kokonaisuutena hallinnollisista rajoista riippumatta. Tavoitevuodeksi valittiin vuosi Selvitysalue vastaa varsin pitkälle Joensuun päivittäisaluetta ts. aluetta, jolta käydään Joensuussa lähes päivittäin (ks. Pohjois-Karjalan liitto 2001). Päivittäisalueen rajaus on tehty viikoittaisen marketasioinnin ja työssäkäyntialueiden perusteella. Joensuun päivittäisalue kattaa suurelta osin Kontiolahden ja Liperin kunnat, Pyhäselän lähes kokonaan ja osia Kiihtelysvaarasta, Polvijärvestä ja Enosta. 1.2 Organisaatio Selvityksen tilaajana on ollut Joensuun kaupunki ja se on toteutettu konsulttityönä Suunnittelukeskus Oy:ssä. Selvityksen ovat rahoittaneet Joensuun kaupunki, JYTY maankäyttö ja Pohjois-Karjalan liitto.

6 4 Suunnittelukeskus Oy Selvitystä varten perustettiin ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: - kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen (pj) Joensuun kaupunki - kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupunki - liikenneinsinööri Martti Varis Joensuun kaupunki - elinkeinojohtaja Petri Lintunen Joensuun kaupunki - ympäristöjohtaja Aaro Piipponen Kiihtelysvaaran kunta - kaavoitusinsinööri Timo Lajunen Kontiolahden kunta - maanmittausteknikko Vesa Huohvanainen Liperin kunta - kaavoittaja Matti Moisala Pyhäselän kunta - seutusuunnittelija Kari Riikonen Pohjois-Karjalan liitto - maankäyttöpäällikkö Heli Ek Pohjois-Karjalan ympäristökeskus - toimitusjohtaja Esa Komulainen Pohjois-Karjalan kauppakamari - ympäristösuunnittelija Airi Muhonen Savo-Karjalan tiepiiri - toiminnanjohtaja Jouni Töyrylä Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry - kauppapaikkapäällikkö Leo Silvennoinen Kesko Oyj / Itä-Suomen aluekeskus - kaupallinen johtaja Tuomo Moilanen Pohjois-Karjalan Osuuskauppa - aluejohtaja Jorma Räsänen Suomen Spar Oyj / Itä-Suomi - toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen Tokmanni Oy - aluepäällikkö Harri Nykänen Tradeka-yhtymä / Itä-Suomi - päivittäistavararyhmän johtaja Raimo Vilhunen Wihuri Oy Varsinaisten jäsenten ollessa estyneitä ovat ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet Matti Aaltonen Keskolta, Paavo Tyrväinen Liperin kunnasta, Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan liitosta, Esko Tolvanen Savo-Karjalan tiepiiristä ja Pertti Vertanen Wihurilta sekä Voitto Maksimainen ja Eero Kuosmanen Joensuun kaupungista. Suunnittelukeskus Oy:n työryhmään ovat kuuluneet: - FM Taina Ollikainen (kaupalliset selvitykset) - DI Teuvo Leskinen (liikenne) - DI Timo Leskinen (maankäyttö ja yhdyskuntarakenne) - DI Johanna Määttälä (Mapinfo, karttaesitykset) - FM Asta Nupponen (kaupalliset selvitykset) - DI Jouko Riipinen (maankäyttö ja yhdyskuntarakenne) Liikenne-ennustemallitarkastelun mahdollisen uuden hypermarketin vaikutuksista liikennemääriin eri sijaintivaihtoehdoissa on tehnyt Itä-Suomen Viatek Oy:ssä Matti Romppanen. 1.3 Lähtökohdat ja perusaineistot Lähtökohdat Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia kaupan suuryksiköiden sijoittumiselle ja vaikutusten arvioinnille. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli 2000 kerros-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikköä (lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa) ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskustojen ulkopuolelle sijoittuvan suurmyymälän toteuttaminen edellyttää aina asemakaavan laatimista tai muuttamista.

7 Joensuun ydinkaupunkiseutu 5 KAUPPAPAIKKASELVITYS Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa maakuntakaavalle, yleiskaavalle ja asemakaavalle sisältövaatimukset, jotka niiden tulee täyttää. Laki sisältää myös eräitä erityisesti kaupan sijainnin ohjaamiseksi tarpeellisia sisältövaatimuksia. Sekä asemakaavan että yleiskaavan sisältövaatimuksissa on palveluja koskeva kohta, jonka mukaan kaava on laadittava siten, että sillä luodaan edellytykset palvelujen alueelliselle saatavuudelle. Tämän lisäksi kaupan sijaintia koskevat erityisesti yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja ekologista kestävyyttä sekä eri väestöryhmien kannalta tasapainoista elinympäristöä koskevat sisältövaatimukset. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamista sekä palveluverkon suunnittelua koskevia periaatteita. Niiden mukaan erityisesti kaupunkiseuduilla tulee selvittää toimiva liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Kaupan suuryksiköt tulee sijoittaa tukemaan nykyistä yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista Perusaineistot ja teemahaastattelut Tämä selvitys perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin ja selvityksiin, tilasto- ja tutkimustietoihin sekä asiantuntija-arvioihin. Yksityiskohtainen luettelo selvityksessä käytetystä lähdemateriaalista on raportin lopussa. Selvityksessä on käytetty seuraavia perusaineistoja: Yhdyskuntarakenne - Joensuun seudun seutukaava - kuntien yleiskaavat Väestö - Tilastokeskuksen, Pohjois-Karjalan liiton ja kuntien tilastot ja ennusteet Kauppa - A.C.Nielsen Oy:n ylläpitämä myymälärekisteri kootut tiedot A.C.Nielsen Oy:n myymälärekistereistä 1980, 1990, 1995 ja tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri kaupan asiantuntijoilta saadut tiedot Lähtötietoja ja eri tahojen näkemyksiä on selvitetty teemahaastattelujen avulla. Selvityksen yhteydessä on haastateltu seuraavia tahoja ja henkilöitä: Kuntien edustajat: - Joensuun kaupunki kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen liikenneinsinööri Martti Varis elinkeinojohtaja Petri Lintunen elinkeinosihteeri Marita Turpeinen - Kiihtelysvaaran kunta ympäristöjohtaja Aaro Piipponen - Kontiolahden kunta kaavoitusinsinööri Timo Lajunen - Liperin kunta maanmittausteknikko Vesa Huohvanainen - Pyhäselän kunta kaavoittaja Matti Moisala

8 6 Suunnittelukeskus Oy Kaupan edustajat: - Erikoiskaupan liitto toimitusjohtaja Tiina Oksala-Leino - Kesko Oyj (päivittäistavarat) kauppapaikkapäällikkö Leo Silvennoinen - Keswell Oy (kenkä, urheilu, kodinkone) kenttäpäällikkö Jorma Saari - Lidl Suomi Ky kiinteistöpäällikkö Kari Niskanen - Pohjois-Karjalan Osuuskauppa kaupallinen johtaja Tuomo Moilanen - Suomen Spar Oyj johtaja Pasi Heiskanen - Tokmanni Oy toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen - Tradeka-yhtymä johtaja Reijo Kiukkonen kauppapaikkajohtaja Heikki Heinimäki - Wihuri Oy liikepaikkapäällikkö Patrik Skogster Muut tahot: - Joensuun kaupunkikeskustayhdistys toiminnanjohtaja Jouni Töyrylä - Joensuun yliopisto rehtori Perttu Vartiainen - Kilpailuvirasto apulaisjohtaja Riitta Ryhänen - Pohjois-Karjalan kauppakamari toimitusjohtaja Esa Komulainen - Pohjois-Karjalan liitto seutusuunnittelija Kari Riikonen - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus maankäyttöpäällikkö Heli Ek - Savo-Karjalan tiepiiri ympäristösuunnittelija Airi Muhonen - Ympäristöministeriö ylitarkastaja Katri Tulkki 1.4 Aluejako Selvityksessä on käytetty pääosin tilastoalueisiin perustuvaa aluejakoa (kuva 1). Osa tiedoista on esitetty kuntakohtaisesti. Kuva 1. Selvityksessä käytetty aluejako (Lähde: Pohjois-Karjalan liitto/tilastokeskus).

9 Joensuun ydinkaupunkiseutu 7 KAUPPAPAIKKASELVITYS 1.5 Keskeiset käsitteet Kaupan yksiköiden ryhmittely ja suurmyymälän määrittely eivät ole yksiselitteisiä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö on yli kerrosneliömetrin suuruinen myymälä, ei kuitenkaan paljon tilaa vaativa erikoismyymälä. (Ympäristöministeriö 2001). Vähittäiskaupan suurmyymälöitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret supermarketit ja erikoiskaupan suurmyymälät (Ympäristöministeriö 2001): - Hypermarketit (myyntiala vähintään 2500 m 2 ) toimivat yleensä yhdessä tasossa ja sijoittuvat ydinkeskustan ulkoreunalle tai kokonaan sen ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varteen. Hypermarketin myyntialasta alle puolet on elintarvikkeita. - Tavaratalot (myyntiala vähintään 2500 m 2 ) toimivat yleensä monessa kerroksessa kaupungin ydinkeskustassa. - Suuret supermarketit (myyntiala vähintään 1000 m 2 ) saattavat olla kooltaan lähes yhtä suuria kuin hypermarketit. Hypermarketit ja supermarketit eroavat toisistaan lähinnä tavaravalikoimassa ja myyntipinta-alan jakautumisessa eri tuoteryhmien kesken. Supermarkettien myyntialasta yli puolet on elintarvikkeita. Kauppakeskukset luokitellaan usein suurmyymälöiksi, vaikka ne eivät ole sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Kauppakeskukset muodostuvat useista vähittäiskaupan eri toimialojen myymälöistä ja niissä toimii usein myös muita palvelualojen yrityksiä. Kauppakeskuksen kerrosala on vähintään 5000 m 2 ja niiden myymälätilat avautuvat yhteisiin sisätiloihin. Kauppakeskuksessa voi toimia yksi tai useampia suurmyymälätyyppejä, mutta minkään yksittäisen myymälän pinta-ala ei ylitä puolta keskuksen kokonaispinta-alasta. (Ympäristöministeriö 2001). Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei esitetä yksiselitteistä määritelmää paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Ympäristöministeriö on laatinut suosituksen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnaksi. Kaupan ohjauksen piiriin kuuluvat sisustuskauppa (asumiseen liittyvä sisustus), urheilukauppa ja muu vähittäiskauppa. Suosituksen mukaan sellaisia lain tarkoittamia paljon tilaa vaativia erikoiskauppoja, jotka jäävät kauppaa koskevien säännösten ulkopuolelle ovat (Ympäristöministeriö 2001): - moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa ja matkailuvaunujen kauppa - huonekalukauppa - sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus), rautakauppa ja rakennustarvikekauppa - maatalouskauppa ja puutarha-alan kauppa - kodintekniikkakauppa A.C.Nielsenin myymälärekisterissä päivittäistavarakaupan myymälät jaetaan myymälätyyppeihin seuraavasti: - hypermarket; myyntiala vähintään 2500 m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle 2/3 - tavaratalo; myyntiala vähintään 1000 m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle 2/3 - supermarket, iso; myyntiala vähintään 1000 m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli 2/3 - supermarket, pieni; myyntiala m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli 2/3 - valintamyymälä, iso; myyntiala m 2 - valintamyymälä, pieni / pienmyymälä; myyntiala alle 200 m 2 - erikois- tai kauppahallimyymälä; myymälöissä vain osa päivittäistavaravalikoimasta

10 8 Suunnittelukeskus Oy Tässä selvityksessä käytettyjä käsitteitä: Tässä selvityksessä päivittäistavarakaupan myymälätyypeistä (hypermarket, supermarket jne.) on käytetty edellä esitettyjä Ympäristöministeriön ja A.C.Nielsenin käyttämiä luokituksia, jotka ovat yhtenevät myös kansainvälisten luokitusten kanssa. Hypermarket vastaa aikaisemmin käytössä ollutta automarket-käsitettä. Myymäläluokituksia on käytetty kuvattaessa Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan kehitystä ja nykytilaa raportin kohdassa Päivittäistavarakaupan kehitysvaihtoehtoja tarkasteltaessa raportin luvuissa 3-6 hypermarkettermillä tarkoitetaan suurta kauppakeskustyyppistä kokonaisuutta, jossa hypermarketin lisäksi on useita erikoisliikkeitä. Tällaisen yksikön kokonaispinta-alaksi on oletettu m 2, josta hypermarket 9000 m 2 ja erikoisliikkeet 6000 m 2. Yksikkö vastaa nykyisten Pilkon Citymarketin ja Prisman suuruusluokkaa ja toimintaperiaatteita sekä Joensuun kaupunginvaltuuston vuonna 1995 tekemässään päätöksessä tarkoittamia kaupan suuryksiköitä. Yksikkö on myös maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama vähittäiskaupan suuryksikkö. Päivittäistavarakaupan kehitysvaihtoehtoja tarkasteltaessa on käytetty termiä iso supermarket. Sillä tarkoitetaan alle 2000 k-m 2 :n (n k-m 2 ) päivittäistavaramyymälää. Kerrosalan jäädessä alle 2000 neliön se ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kaupan suuryksikkö. Erikoiskaupan kehitystä tarkasteltaessa on käytetty termiä Retail Park. Sillä tarkoitetaan tilaa vievän erikoiskaupan keskittymää, joka yleensä sijoittuu keskustojen ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tällaisia keskittymiä on perustettu ja suunnitteilla suurille kaupunkiseuduille. Kokonaispinta-alaltaan Retail Parkit ovat vähintään m 2. Varsin usein niihin sijoittuu tilaa vievän erikoiskaupan lisäksi myös muuta erikoiskauppaa esim. urheiluliikkeitä. Muiden erikoisliikkeiden pinta-alat ovat kuitenkin yleensä alle 2000 k-m 2, joten keskittymät jäävät maakäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevien säännösten ulkopuolelle.

11 Joensuun ydinkaupunkiseutu 9 KAUPPAPAIKKASELVITYS 2 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Väestö, kulutus ja ostovoima Väestökehitys vuoden 2000 lopussa Joensuun ydinkaupunkiseudulla asui noin asukasta, joista runsas puolet Joensuun kaupungin alueella. Seudun väestömäärä kasvoi 1980-luvulla 7500 asukkaalla (10 %) ja 1990-luvulla lähes 6000 asukkaalla (7 %). Joensuun ydinkaupunkiseudun kunnissa asui vuoden 2000 lopussa yhteensä asukasta. Kuntien kesken väkiluku jakautui taulukon 1 mukaisesti. Kuvassa 2 on esitetty väestön sijoittuminen neliökilometriruuduittain vuonna Kuva 2. Väestön sijoittuminen neliökilometriruuduittain vuonna 1998 (Lähde: Pohjois-Karjalan liitto/tilastokeskus). Taulukosta 1 ilmenee seudun väestökehitys vuosina luvulla seudun väestönkasvu oli yhteensä 7523 asukasta (10,5 %) luvulla väkiluku lisääntyi seudun kaikissa kunnissa luvulla koko seudun väestömäärä kasvoi 5784 asukkaalla (7,3 %). Kunnittain tarkasteltuna Joensuun, Kontiolahden ja Pyhäselän väestömäärä lisääntyi ja Kiihtelysvaaran ja Liperin väestömäärä väheni 1990-luvulla.

12 10 Suunnittelukeskus Oy Taulukko 1. Väestömäärä ja väestökehitys Joensuun ydinkaupunkiseudulla vuosina (Lähde: Tilastokeskus/Pohjois-Karjalan liitto/kunnat) Muutos Muutos % % Joensuu ,1% ,8 % Kiihtelysvaara ,6% -20-0,7 % Kontiolahti ,1% ,2 % Liperi ,1% -21-0,2 % Pyhäselkä ,5% 554 8,3 % Yhteensä ,5% ,3 % Kuvasta 3 ilmenee seudun väestömuutos tilastoalueittain vuosina Eniten ovat kasvaneet eräät Joensuun kaupungin osa-alueet sekä naapurikunnissa Joensuuhun rajautuvat osa-alueet: Heinävaara, Lehmo, Ylämylly ja Reijola. Kuva 3. Väestömuutos osa-alueittain (Lähde: Pohjois-Karjalan liitto/tilastokeskus) Väestöennusteet vuosina Joensuun ydinkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen 1998 julkaiseman ennusteen mukaan noin 6000 asukkaalla ja seudun kuntien omien arvioiden mukaan noin 9000 asukkaalla. Tässä selvityksessä on käytetty Tilastokeskuksen 1998 julkaisemaa ennustetta.

13 Joensuun ydinkaupunkiseutu 11 KAUPPAPAIKKASELVITYS Taulukossa 2 on esitetty Tilastokeskuksen huhtikuussa 1998 julkaisema väestöennuste vuosille 2010 ja Ennusteen mukaan seudun väestömäärä kasvaa vuosina noin 6000 asukkaalla, joka on keskimäärin 300 asukasta vuodessa. Taulukossa 3 on esitetty kuntien omat väestömuutosarviot vuodelle Kuntien arvioiden mukaan koko seudun väestömäärä kasvaa vuosina noin 9000 asukkaalla eli keskimäärin 450 asukkaalla vuodessa. Kuvassa 4 on esitetty osa-alueittaiset väestömuutosarviot kunnilta saatujen tietojen pohjalta. Taulukko 2. Tilastokeskuksen väestöennuste, julkaistu huhtikuussa 1998 (Lähde: Tilastokeskus) Muutos % Joensuu % Kiihtelysvaara % Kontiolahti % Liperi % Pyhäselkä % Yhteensä % Taulukko 3. Kuntien väestöennuste/arvio (Lähde: Kunnat) Muutos % Joensuu % Kiihtelysvaara *) % Kontiolahti % Liperi % Pyhäselkä % Yhteensä % *) Tilastokeskuksen ennuste. Tilastokeskus julkaisi syyskuussa 2001 uuden väestöennusteen. Ennuste on esitetty taulukossa 4. Ennusteen mukaan Joensuun ydinkaupunkiseudun väestömäärä kasvaisi vuosina vain vajaalla 700 asukkaalla. Taulukko 4. Tilastokeskuksen väestöennuste, julkaistu syyskuussa 2001 (Lähde: Tilastokeskus) Muutos % Joensuu % Kiihtelysvaara % Kontiolahti % Liperi % Pyhäselkä % Yhteensä % Tässä selvityksessä ostovoiman kasvu on arvioitu käyttäen Tilastokeskuksen vuonna 1998 julkaisemaa väestöennustetta. Se vastaa paremmin alueen toimijoiden (mm. maakuntaliitto, kunnat, yliopisto) käsitystä seudun väestökehityksestä kuin Tilastokeskuksen syyskuussa 2001 julkaistu ennuste. Tilastokeskuksen ennuste on ns. trendiennuste, joka perustuu viime vuosien väestökehityksen perusteella laskettuihin syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokertoimiin. Ennuste ei ota huomioon taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestökehitykseen.

14 12 Suunnittelukeskus Oy Kuva 4. Väestömuutosarvio osa-alueittain (Lähde: Kunnat). Pohjois-Karjalan liiton kuntakohtainen väestöennuste valmistuu keväällä Tällä hetkellä Pohjois- Karjalan liitto on aluerakennevaihtoehtoja koskevassa selvityksessä arvioinut väestökehitystä koko maakunnan tasolla. Kuvassa 5 on esitetty väkiluvun muutokset eri vaihtoehdoissa. Kuvaan on lisätty Tilastokeskuksen syyskuussa 2001 julkaistu väestöennuste. asukkaita Pohjois-Karjalan väkiluvun muutokset eri vaihtoehdoissa vaihtoehto tietoyhteiskunta ve minimi luonnonvara ve minimi vuosi tietoyhteiskunta ve maksimi luonnonvara ve maksimi kansainvälisyys ve maksimi kansainvälisyys ve minimi Tilastokeskuksen ennuste 1998 Tilastokeskuksen ennuste 2001 Kuva 5. Väkiluvun muutokset Pohjois-Karjalassa eri kehitysvaihtoehdoissa (Lähde: Pohjois-Karjalan liitto 2001).

15 Joensuun ydinkaupunkiseutu 13 KAUPPAPAIKKASELVITYS Kulutus ja ostovoima Päivittäistavaroiden ostovoiman arvioidaan kasvavan Joensuun ydinkaupunkiseudulla noin 180 milj.mk vuosina (kun kulutuksen kasvuarviona käytetään 0,5 %/vuosi ja väestöennusteena Tilastokeskuksen vuoden 1998 ennustetta). Erikoistavaroiden ostovoiman arvioidaan kasvavan Joensuun ydinkaupunkiseudulla noin 500 milj.mk vuosina (kun kulutuksen kasvuarviona käytetään 2 %/vuosi ja väestöennusteena Tilastokeskuksen vuoden 1998 ennustetta). Erikoistavaroiden ostovoiman kasvusta noin 300 milj.mk arvioidaan kohdistuvan tekstiili-, vaatetus- ja kenkäkauppaan sekä muuhun ns. keskustahakuiseen erikoiskauppaan ja noin 200 milj.mk huonekalu- ja sisustuskauppaan, kodintekniikkakauppaan sekä rautakauppaan, joihin sisältyy tilaa vievä erikoiskauppa. Ostovoima eli kysyntä on arvioitu väestömäärän ja kulutuslukujen perusteella. Vuoden 2000 kulutusluvut on laskettu Santasalon (1998) Vähittäiskauppa Suomessa selvityksessä esitettyjen Pohjois- Karjalan kulutuslukujen ja kaupan asiantuntijoilta saatujen tietojen pohjalta. Joensuun seudulla yksityinen kulutus henkeä kohti on jonkin verran alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Seudun sisällä yksityinen kulutus vaihtelee siten, että se on suurin Kontiolahdella ja Joensuussa ja alhaisin Pyhäselän kunnassa. Ostovoiman kehitys on arvioitu väestöennusteiden ja yksityisen kulutuksen kasvuoletusten mukaan. Yksityisen kulutuksen kasvun oletetaan jatkuvan, joskin hitaampana kuin lamavuosien jälkeen luvun loppupuoliskolla. Tässä selvityksessä yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavaroissa 0,5 %/vuosi ja erikoistavaroissa 2,0 %/vuosi. Ostovoiman kehitysennuste on arvioitu Tilastokeskuksen vuonna 1998 julkaiseman väestöennusteen mukaan. Päivittäistavaroiden ostovoima Joensuun ydinkaupunkiseudun väestön päivittäistavaroiden ostovoiman arvioidaan vuosina kasvavan noin 180 milj.mk, joka on keskimäärin 9 milj.mk vuodessa. Kehitysarvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (julkaistu 1998) ja 0,5 % vuotuiseen kulutuksen kasvuun. Taulukko 5. Päivittäistavaroiden ostovoiman kehitys Ostovoima, milj.mk Muutos Milj.mk Milj.euroa Joensuu ,5 Kiihtelysvaara ,2 Kontiolahti ,4 Liperi ,0 Pyhäselkä ,5 Yhteensä ,6 Erikoistavaroiden ostovoima Joensuun ydinkaupunkiseudun väestön erikoistavaroiden (vaatetus- ja tekstiilituotteet, kengät, kemikaliotuotteet, huonekalut, kodinkoneet ym. erikoistavarat) ostovoiman arvioidaan vuosina kasvavan yhteensä noin 500 milj.mk, joka on keskimäärin 25 milj.mk vuodessa. Kehitysarvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (julkaistu 1998) ja kaikkien tavararyhmien 2,0 % vuotuiseen kulutuksen kasvuun. Erikoistavaroiden ostovoiman arvioitu kasvu, noin 500 milj.mk vuosina jakautuu eri tuoteryhmiin taulukon 7 mukaisesti.

16 14 Suunnittelukeskus Oy Taulukko 6. Erikoistavaroiden ostovoiman kehitys Ostovoima, milj.mk Muutos Milj.mk Milj.euroa Joensuu ,0 Kiihtelysvaara ,0 Kontiolahti ,5 Liperi ,7 Pyhäselkä ,6 Yhteensä ,8 Taulukko 7. ET-ostovoiman kasvu tuoteryhmittäin. Ostovoiman kasvu Milj.mk Milj.euroa Tekstiili, vaatetus ja kenkä ,2 Huonekalu- ja sisustuskauppa 42 7,1 Kodintekniikka- ja musiikkikauppa 51 8,6 Rautakauppa ,8 Muu erikoiskauppa 1) ,1 Yhteensä ,8 1) Muu erikoiskauppa: apteekki, kirjat, kukat, valokuvaus, optiikka, kellot ja korut, urheilu, veneet, tietokoneet, lemmikkieläimet, lastentarvikkeet, lahjatavarat ym.) 2.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Joensuun ydinkaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen työssäkäynti- ja asiointialueen. Ydinkaupunkiseudulle on muodostumassa myös yhtenäinen nauhamainen taajamarakenne. Seututasolla Joensuun ydinkeskusta on tärkein ja monipuolisin palvelukeskittymä. Se toimii paitsi Joensuun kaupungin ja kaupunkiseudun myös koko Pohjois-Karjalan merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. Joensuun naapurikunnissa kuntakeskukset ovat selvästi oman kuntansa voimakkaimpia palvelukeskittymiä. Merkittävimmät vuoteen 2020 mennessä toteutuviksi arvioidut uudet asuntoalueet sijoittuvat Joensuun kaupungin alueelle (Marjala, Penttilä, Rantakylä, Utra) ja naapurikunnissa Joensuuta lähimpänä oleviin taajamiin (Heinävaara, Lehmo, Onttola, Ylämylly, Reijola) Palveluverkko ja alakeskukset Pohjois-Karjalan liiton selvityksessä Palveluverkko ja alakeskukset Joensuun seudulla on selvitetty Joensuun kaupunkiseudun alakeskusten palveluvarustus ja keskusten asema kaupunkirakenteessa. Palveluverkko on selvityksessä jaoteltu seututasoon ja asuinaluetasoon. Seututason palvelujen vaikutusalueena on useissa tapauksissa koko maakunta. Asuinaluetason palvelut ja alakeskukset palvelevat pääasiassa omaa lähialuettaan.

17 Joensuun ydinkaupunkiseutu 15 KAUPPAPAIKKASELVITYS Seututason palvelukeskittymistä Joensuun ydinkeskusta on tärkein ja monipuolisin. Se toimii paitsi Joensuun kaupungin ja kaupunkiseudun, myös koko Pohjois-Karjalan merkittävimpänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä. Verrattuna muihin maakuntien pääkaupunkeihin on Joensuu selkeästi markkina-alueensa merkittävin keskus eikä sillä ole lähistöllä yhtään samalla tarjonnan tasolla kilpailevaa kaupallista keskusta. Joensuun naapurikuntien kuntakeskukset ja alakeskukset lähinnä tukevat kaupan palveluverkkoa, eivät kilpaile Joensuun kanssa. (Pohjois-Karjalan liitto 2001 ja Joensuun kaupunki 1997). Asuinaluetason keskukset on Pohjois-Karjalan liiton selvityksessä (2001) luokiteltu palveluiden perusteella kuntakeskuksiin, monipuolisiin lähiökeskuksiin ja lähikeskuksiin. Kaikki Joensuun ydinkaupunkiseudun kuntien kuntakeskukset ovat selvästi oman kuntansa voimakkaimpia palvelukeskittymiä. Omien kuntakeskustensa kanssa vahvimmin palvelutasossa kilpailevat Lehmo ja Ylämylly. Joensuun naapurikuntien alakeskukset ovat seuraavat (Pohjois-Karjalan liitto 2001): Kunta Kuntakeskus Monipuolinen Lähikeskus lähiökeskus Kiihtelysvaara Kirkonkylä Heinävaara Huhtilampi Kontiolahti Kirkonkylä Lehmo Jakokoski Kulho Onttola Paihola Selkie Liperi Kirkonkylä Viinijärvi Ylämylly Ahonkylä Ristinkylä Salokylä Pyhäselkä Hammaslahti Reijola Kaavoitustilanne Joensuun seudun seutukaava Joensuun seudun seutukaavaa on tarkistettu 90-luvun lopulla. Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto on hyväksynyt seutukaavan tarkistuksen Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Seutukaavan tarkistuksessa on lisätty taajamatoimintojen aluetta sekä muutettu niiden toteutumisjärjestystä. Seutukaavassa on varauduttu asukkaan sijoittumiseen alueelle (Luvuissa mukana myös Eno). Joensuun ydinkaupunkiseudun yleiskaavatilanne Joesuun seudun JYTY-kunnat ovat aloittaneet maankäytön yhteistyön Yhteistyön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys Joensuun seudun tulevasta kehityksestä. Ensimmäinen konkreettinen hanke on alkanut Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kesken Marjala-Onttola-Pilkon aluelle. Kaavayhteistyö tulee jatkossa entisestään tiivistämään kaupunkiseutua sekä yhtenäistämään kuntien raja-alueiden maankäyttöä. Joensuu Joensuun yleiskaavan tarkistuksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Yleiskaavan tarkistuksella on tiivistetty kaupunkirakennetta kohdistamalla asuinrakentamista usealle pienemmällä nykyiseen taajamarakenteeseen kiinteästi liittyvälle uudisrakentamisalueelle. Uusista isoista taajamarakenteen ulkopuolella olevista rakentamisalueista on luovuttu. Uudet palveluiden alueet on osoitettu Teollisuuskadun ja Kajaanintien varteen sekä Pilkon alueelle. Uudet asuinrakentamisen alueet ovat yhtenevät 2020 rakentumaan esitettyjen alueiden kanssa. Alueet ilmenevät kohdan kuvasta 7.

18 16 Suunnittelukeskus Oy Joensuussa on useita alueita, joille on kaavassa määrätty elintarvikkeiden vähittäismyyntitilojen rakentamiskielto. Nämä alueet sijoittuvat pääosin Käpykankaan ja Raatekankaan teollisuusalueille sekä Teollisuuskadun varteen. Alueiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Elintarvikkeiden vähittäismyyntitilojen rakentamiskieltoalueet Joensuussa. Kiihtelysvaara Joensuun lähimpänä kylänä Heinävaara on ainut Kiihtelysvaaran alue, jossa asukkaiden määrä on kasvanut. Muilla alueilla asukasluku on vähentynyt. Heinävaaran osayleiskaavan on valtuusto hyväksynyt Rakentaminen alueella tapahtuu valtuuston hyväksymien palstoitussuunnitelmien mukaan sekä suunnittelemattomasti haja-asutusalueelle. Kontiolahti Kontiolahden suurimmat rakentamispaineet kohdistuvat Lehmon alueelle. Onttola ja Kontiolahden keskusta ovat myös kasvaneet, mutta huomattavasti hitaammin. Kunnalla on tavoitteena noin 1 % vuotuinen kasvu. Viime vuosina kasvu on ollut suurempaa, joten kunta pyrkii hillitsemään sitä. Lehmossa on valtuuston vuonna 1997 hyväksymä osayleiskaava, Kontiolahdella ympäristökeskuksen vuonna 1993 vahvistama osayleiskaava ja Onttolassa valtuuston vuonna 1989 hyväksymä osayleiskaava. Jatkossa rakentaminen lisääntyy myös Onttolan alueella kaavoituksen valmistuttua.

19 Joensuun ydinkaupunkiseutu 17 KAUPPAPAIKKASELVITYS Liperi Liperin kunnan kolmesta taajamasta ainoastaan Ylämylly kasvaa. Ylämyllyn osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1999 ja vahvistettu ympäristökeskuksessa vuonna Kaavasta on valitettu KHO:een. Ylämyllyn alueen osayleiskaavalla on varuskunta-alueelle osoitettu uutta asuntoaluetta noin 120 ha. Liperin kunnan asuntotuotanto tulee keskittymään seuraavien 20 vuoden aikana lähes täysin vanhalle varuskunta-alueelle. Liperin kirkonkylän osayleiskaava on vuodelta 1996 ja Viinijärven osayleiskaava vuodelta Pyhäselkä Pyhäselän kunnan kahdesta taajamasta Reijolan kasvu on huomattavasti suurempaa kuin Hammaslahden. Tonttikysyntä Reijolan alueella on suurempaa kuin, mitä kunta on voinut luovuttaa. Tulevina vuosina tarjontaa voidaan lisätä palveluiden valmistuttua. Reijolan alueen osayleiskaava on hyväksytty Pyhäselän valtuustossa 1999 ja vahvistettu ympäristökeskuksessa Valtaosa uusista asuntoalueista sijoittuu kaavan alueelle. Kaavassa on esitetty laaja keskustatoimintojen alue, jolle kunta toivoo sijoittuvan kaupan suuryksikön. Reijolan alueen asemakaava valmistuu keväällä Hammaslahden osayleiskaavatyö on käynnistynyt vuonna Arvio vuoteen 2020 mennessä rakentuvista alueista Arvio vuoteen 2020 mennessä rakentuvista asuntoalueista perustuu kunnilta saatuihin tietoihin. Kuvassa 7 on esitetty vuoteen 2020 mennessä rakentuviksi arvioidut uudet asuntoalueet. Niiden lisäksi monilla nykyisillä alueilla tapahtuu täydennysrakentamista. Kuva 7. Arvio vuoteen 2020 mennessä rakentuvista uusista asuntoalueista (Lähde: kunnat).

20 18 Suunnittelukeskus Oy 2.3 Liikenne Joensuun liikenne-ennusteen mukaan automatkojen määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 40 %. Kasvu painottuu pääteille (Kuopiontie, Kajaanintien ja Imatrantie) ja on vähäisempää alempiasteisella tieverkolla. Joensuun ydinkaupunkiseudulta löytyy useitakin liikenteen solmukohtia, jotka täyttävät autoliikennepainotteisen suuryksikön sijoitusedellytykset. Sen sijaan sijaintipaikkoja, joissa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osuus asiakasliikenteestä voisi nousta merkittäväksi, ei juurikaan ole. Joensuun ydinkaupunkiseudun päätieverkolla on vireillä useita parannushankkeita, joilla on vaikutuksia mahdollisten uusien kaupan suuryksiköiden liikenneyhteyksiin Liikenneverkko ja liikennemäärät Kaupallisten palvelujen ja erityisesti kaupan suuryksikköjen sijoitusta suunniteltaessa joudutaan yleensä tekemään valinta, halutaanko palvella erityisen hyvin autolla saapuvia asiakkaita vai myös jalan, polkupyörällä tai julkisella liikenteellä kulkevia. Kaupan suuryksikköjen sijoittamisessa korostetaan yleensä hyviä autoliikenneyhteyksiä ja sijoituspaikkoja etsitään mielellään pääliikenneverkon solmukohdista kuten pääteiden liittyminen lähistöltä. Tällöin oletetaan, että asiakkaat tekevät ostosmatkansa lähes yksinomaan henkilöautolla. Tämän tyyppisissä ratkaisuissa suuryksikön asiakkaista % on autolla liikkuvia. Joensuun seudun liikenneverkolta löytyy useitakin solmukohtia, jotka täyttävät autoliikennepainotteisen suuryksikön sijoituspaikan edellytykset. Yksinomaan henkilöautoliikenteeseen perustuvat kaupalliset palvelut voivat kuitenkin aiheuttaa liikennejärjestelmän kannalta erilaisia ongelmia ja viedä seudun liikenteen kehitystä epätoivottuun suuntaan. Haitallisia vaikutuksina voivat olla mm. seuraavat: - Liikenteellisesti sopivimmat suuryksikön sijoituspaikat ovat usein tiiveimmän taajamarakenteen ulkopuolella. Tällöin jalankulku- ja pyöräilyetäisyydellä ei välttämättä asu kovin suurta asiakaskuntaa ja tämä korostaa entisestään autolla tehtävien ostosmatkojen osuutta. - Edes välttävien joukkoliikenneyhteyksien järjestäminen voi olla vaikeaa taajaman ulkopuolelle tai reuna-alueelle sijoittuvissa suuryksiköissä. - Kaukana asutuksen painopisteestä sijaitseva suuryksikkö pidentää ostosmatkoja ja aiheuttaa "turhaa" ajosuoritetta ja sen myötä lisää autoliikenteen ympäristöhaittoja. Tämä on ristiriidassa esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden kanssa. - Pääväylän liittymän yhteyteen sijoitetun suuryksikön henkilöautoliikenne voi aiheuttaa ongelmia muulle liikenteelle esimerkiksi ruuhkauttamalla tieosuuksia tai liittymiä, jotka on tarkoitettu palvelemaan myös valtakunnallista ja seudullista liikennettä sekä raskasta tavaraliikennettä. Haittoja voidaan vähentää sijoittamalla kaupan suuryksikkö mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa ja asutuksen painopistettä, jotta palveluja voivat myös käytännössä käyttää muutkin kuin autoilevat asiakkaat. Tällöin suhteellisen suuri osa asiakaista voi olla muitakin kuin autolla liikkuvia. Asutuksen keskelle sijoittuvissa hypermarketeissa autolla kulkevien asiakkaiden osuus on %.

21 Joensuun ydinkaupunkiseutu 19 KAUPPAPAIKKASELVITYS Joensuusta ei välttämättä löydy kaupan suuryksikölle sijoituspaikkoja, joissa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osuus asiakasliikenteestä voisi nousta merkittävän suureksi. Eri sijoituspaikkavaihtoehdoilla on kuitenkin keskinäisiä eroja esimerkiksi sen suhteen, kuinka suuri osa asiakaskunnasta asuu jalankulku- tai pyöräilyetäisyydellä ja sijoittuuko suuryksikkö alueelle, jonne on saatavissa myös toimivat bussiyhteydet. Joensuun ydinkaupunkiseudun päätieverkon rakenne ja liikennemäärät ilmenevät kuvasta 8. Kuva 8. Joensuun seudun päätieverkon liikennemäärät (Lähde: Savo-Karjalan tiepiiri, liikennemääräkartta 1998) Liikenneverkoston kehittämissuunnitelmat Joensuun seudun päätieverkolla on vireillä useita parannushankkeita, joilla on eräissä tapauksissa vaikutuksia mahdollisten uusien kaupan suuryksikköjen liikenneyhteyksiin. Savo-Karjalan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy lähivuosina seuraavia hankkeita: - Siilaisten eritasoliittymän rakentaminen valtatiellä 17 ( ; 39 milj.mk) - Raatekankaantien liittymän parantaminen valtatiellä 6 (v. 2003; kustannusarvio 1,0 milj.mk) - Käpykankaan liittymän parantaminen valtatiellä 6 (v. 2004; 4,0 milj.mk) - Kantatie 74 Repokallio - Iiksenportti kevyen liikenteen väylä (2005; 1,6 milj.mk) - Valtatie 6, Niittylahti - Reijola, ohikulkutie ja liittymä (2005; 45,0 milj.mk) Pidemmällä aikavälillä on tavoitteena valtateiden 6 ja 17 parantaminen Joensuun kehätien osuudella osittain nelikaistaiseksi, Karjalankadun eritasoliittymän rakentaminen sekä mm. Kettuvaaran ja Repokallion liittymien parantaminen. Joensuun kaupunki on tutkinut vaihtoehtoisia ratkaisuja kaupungin keskustan liikenneyhteyksien kehittämisestä. Kaupan suuryksikköjen sijoittumisvaihtoehtojen vertailussa on otettava huomioon se, millainen keskustan liikenneverkkovaihtoehto tulee valituksi maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen pohjaksi ja rakennetaanko Pielisjoen yli suunniteltu uusi silta ja miten silta sijoittuu katuverkkoon.

22 20 Suunnittelukeskus Oy Suuryksikköjen sijoituspaikkoja arvioitaessa on otettava huomioon myös joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmat ja seudullisen kevyen liikenteen verkoston kehittäminen. Myöhemmin esitetyissä vaikutusten arvioinneissa on otettu huomioon seudullisen kevyen liikenteen verkoston kehittäminen Savo- Karjalan tiepiirin vuonna 1999 laatiman kevyen liikenteen väylien tarveselvityksen mukaisesti Liikenne-ennusteet Joensuun kaupunki on tehnyt tie- ja katuverkon kehittämistarkasteluja varten liikenne-ennusteen vuonna Automatkojen määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä keskimäärin noin 40 %. Autoliikenteen kasvu ei ole tasaista koko tie- ja katuverkolla. Kasvu painottuu pääteille (Kuopiontie, Kajaanintie ja Imatrantie), varsinkin jos niiden kapasiteettia parannetaan suunnitellulla tavalla liikennekysynnän mukaan. Vastaavasti liikenteen kasvu on vähäisempää alempiasteisella tieverkolla ja ruuhkautuvilla väylillä. Päätieverkon nykyisiä liikennemääriä, liikenne-ennusteita sekä liikenne-ennustemallilla tehtyjä tarkasteluja suuryksiköiden vaikutuksesta liikenneverkon kuormittumiseen kuvataan tarkemmin jäljempänä kohdassa sekä liitetaulukossa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakaupan kehitys ja nykytila Joensuun ydinkaupunkiseudulla on ollut ja on edelleen käynnissä kaupan rakennemuutos luvulla päivittäistavaramyymälöiden määrä väheni 102:stä 69:ään (32 %). Samaan aikaan päivittäistavaramyynti kasvoi 34 % ja myyntipinta-ala 29 %. Eniten myyntiään ja myyntialaansa kasvattivat suuret yksiköt (hypermarketit ja isot supermarketit). Vuonna 2000 Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan verkosto muodostui 69 myymälästä ja 74 muusta päivittäistavaroita myyvästä yksiköstä (kioskit, huoltoasemat, halpahallit, myymäläautot). Päivittäistavarakauppa on voimakkaasti keskittynyt: alueellisesti Joensuuhun, myymälätyypeittäin suuriin yksiköihin ja kaupparyhmittäin K- ja S-ryhmille. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas oli Joensuun ydinkaupunkiseudulla jonkin verran suurempi kuin koko maassa keskimäärin ja päivittäistavaramyymälöiden myyntitehokkuus (mk/my-m 2 ) hieman alle maan keskiarvon. Vuonna 2000 päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä (myynti-ostovoima) oli Joensuun ydinkaupunkiseudulla noin 90 milj.mk. Nettosiirtymä oli Joensuussa positiivinen ja muissa kunnissa negatiivinen. Eniten ostovoimaansa menetti Kontiolahti. Päivittäistavarakaupan kehitystä ja nykytilaa kuvattaessa on myymälätyypeistä (hypermarket, supermarket jne.) käytetty aiemmin kohdassa 1.5 esitettyjä Ympäristöministeriön ja A.C.Nielsenin käyttämiä luokituksia. Hypermarketilla tarkoitetaan vähintään 2500 myynti-m 2 :n suuruista yksikköä, jossa päivittäistavaroiden osuus myynnistä on alle 2/3. Tällaisia yksiköitä on Joensuun seudulla 4: - Citymarket keskustassa (kokonaisala n k-m 2 ) - Citymarket Pilkossa (kokonaisala noin k-m 2, hypermarketin lisäksi myös erikoisliikkeitä) - Prisma Käpykankaalla (kokonaisala noin k-m 2, hypermarketin lisäksi myös erikoisliikkeitä) - Tokmanni Raatekankaalla (kokonaisala noin 4000 k-m 2 )

23 Joensuun ydinkaupunkiseutu 21 KAUPPAPAIKKASELVITYS Myymälämäärän kehitys Vuoden 2000 lopussa Joensuun ydinkaupunkiseudulla toimi 69 päivittäistavaramyymälää, joista runsas puolet Joensuun kaupungin alueella. Kaupan rakennemuutos näkyy selkeästi myymälöiden määrän muutoksissa. Myymälöiden määrä on vähentynyt kaikissa kunnissa sekä 1980-luvulla että luvulla luvulla myymälämäärä on Joensuun ydinkaupunkiseudulla vähentynyt hitaammin ja 1990-luvulla nopeammin kuin maassa keskimäärin. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna eniten ovat vähentyneet pienet ja keskisuuret myymälät, erityisesti pienet valintamyymälät. Suurten supermarkettien ja hypermarkettien määrä on lisääntynyt. Taulukko 8. Päivittäistavaramyymälöiden määrä kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Joensuu % % Kiihtelysvaara % -2-22% Kontiolahti % -8-47% Liperi % -6-35% Pyhäselkä % -3-33% Yhteensä % % Koko maa % % Pyhäselkä Liperi Kontiolahti Kiihtelysvaara Joensuu Kuva 9. PT-myymälöiden määrän kehitys kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen). Taulukko 9. Päivittäistavaramyymälöiden määrä myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Hypermarket % 2 100% Tavaratalo % -2-50% Supermarket / iso % 1 100% Supermarket / pieni % -3-19% Valintamyymälä, iso % 0 0% Valintamyymälä, pieni % % Pienmyymälä % -1-6% Muut *) % -5-42% Yhteensä % % *) erikoismyymälät ja kauppahallit

24 22 Suunnittelukeskus Oy Muut *) Pienmyymälä Valintamyymälä, pieni Valintamyymälä, iso Supermarket / pieni Supermarket / iso Tavaratalo Hyper/automarket Kuva 10. PT-myymälöiden määrän kehitys myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen). Päivittäistavaramyynnin kehitys Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaramyynti on kasvanut 1990-luvulla noin 250 milj.mk. Kasvu on ollut suhteellisesti nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Suhteellisesti eniten on kasvanut Joensuun ja Kiihtelysvaaran päivittäistavaramyynti luvulla ainoastaan Kontiolahden päivittäistavaramyynti on vähentynyt, mutta sekin vain hyvin vähän. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna päivittäistavaramyynti on 1990-luvulla kasvanut erityisesti hypermarketeissa ja suurissa supermarketeissa. Myös tavarataloissa ja suurissa valintamyymälöissä myynti on kasvanut jonkin verran. Sen sijaan pienissä supermarketeissa ja pienissä valintamyymälöissä sekä pien- ja erikoismyymälöissä myynti on vähentynyt. Koska absoluuttisia myyntilukuja ei voida julkaista, on taulukoissa 10 ja 11 sekä kuvissa 11 ja 12 päivittäistavaramyynnin kehitys esitetty indeksoituna siten, että Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaramyynti vuonna 1980 = 100. Taulukko 10. Päivittäistavaramyymälöiden myynti kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Joensuu % 82 44% Kiihtelysvaara % 2 32% Kontiolahti % 0-2% Liperi % 1 2% Pyhäselkä % 1 5% Yhteensä % 85 34% Koko maa % 48 21% Pyhäselkä Liperi Kontiolahti Kiihtelysvaara Joensuu Kuva 11. PT-myymälöiden myynnin kehitys kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen).

25 Joensuun ydinkaupunkiseutu 23 KAUPPAPAIKKASELVITYS Taulukko 11. Päivittäistavaramyymälöiden myynti myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Hypermarket % % Tavaratalo % -3-9% Supermarket / iso % % Supermarket / pieni % -2-3% Valintamyymälä, iso % 7 19% Valintamyymälä, pieni % % Pienmyymälä % -2-30% Muut *) % -2-30% Yhteensä % 85 34% *) erikoismyymälät ja kauppahallit Muut *) Pienmyymälä Valintamyymälä, pieni Valintamyymälä, iso Supermarket / pieni Supermarket / iso Tavaratalo Hyper/automarket Kuva 12. PT-myymälöiden myynnin kehitys myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen). Myyntipinta-alan kehitys Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala on 1990-luvulla kasvanut noin 6700 m 2. Myyntipinta-ala on kasvanut erityisesti Joensuussa, mutta myös Kiihtelysvaaran päivittäistavarakaupan myyntiala on kasvanut jonkin verran. Muissa kunnissa myyntiala on vähentynyt. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala on 1990-luvulla kasvanut hypermarketeissa ja suurissa supermarketeissa. Myös tavarataloissa, suurissa valintamyymälöissä, pienmyymälöissä ja erikoismyymälöissä myyntiala on kasvanut jonkin verran. Sen sijaan pienissä supermarketeissa ja erityisesti pienissä valintamyymälöissä myyntiala on pienentynyt. Koska absoluuttisia myyntipinta-alalukuja ei voida julkaista, on taulukoissa 12 ja 13 sekä kuvissa 13 ja 14 myyntipinta-alan kehitys esitetty indeksoituna siten, että Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaroiden myyntipinta-ala vuonna 1980 = 100.

26 24 Suunnittelukeskus Oy Taulukko 12. Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Joensuu % 41 52% Kiihtelysvaara % 0 5% Kontiolahti % -3-24% Liperi % -1-7% Pyhäselkä % -1-10% Yhteensä % 36 29% Pyhäselkä Liperi Kontiolahti Kiihtelysvaara Joensuu Kuva 13. PT-myyntialan kehitys kunnittain (Lähde: A.C.Nielsen). Taulukko 13. Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen) Muutos Muutos Hypermarket % % Tavaratalo % 2 17% Supermarket / iso % 8 167% Supermarket / pieni % -1-2% Valintamyymälä, iso % 1 5% Valintamyymälä, pieni % % Pienmyymälä % 1 12% Muut *) % 1 81% Yhteensä % 36 29% *) erikoismyymälät ja kauppahallit Muut *) Pienmyymälä Valintamyymälä, pieni Valintamyymälä, iso Supermarket / pieni Supermarket / iso Tavaratalo Hyper/automarket Kuva 14. PT-myyntialan kehitys myymälätyypeittäin (Lähde: A.C.Nielsen).

27 Joensuun ydinkaupunkiseutu 25 KAUPPAPAIKKASELVITYS Päivittäistavarakaupan myymäläverkko ja rakenne vuonna 2000 Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan myymäläverkosto muodostui vuoden 2000 lopussa 69 myymälästä. Päivittäistavaramyymälöiden sijainti on esitetty kuvassa 15. Kuvasta ilmenevät myymälät myymälätyypeittäin. A.C.Nielsenin myymälätyyppiluokituksen mukaan alueella toimi 4 hypermarkettia, 2 tavarataloa, 2 isoa supermarkettia, 13 pientä supermarkettia, 17 isoa valintamyymälää, 9 pientä valintamyymälää, 15 pienmyymälää, 6 erikoismyymälää ja yksi kauppahalli. Näistä 4 hypermarkettia ja 2 tavarataloa ovat maankäyttö- ja rakennuslain määrittelyn mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä eli myymälöitä, joiden kerrosala on yli 2000 m 2. Kuva 15. Päivittäistavarakaupan myymäläverkko 2000 (Lähde: A.C.Nielsen). Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavarakauppa on usealla tavalla keskittynyt. Alueellisesti ptkauppa on keskittynyt Joensuun kaupungin alueelle. Päivittäistavaramyymälöistä runsas puolet toimii Joensuussa. Suuret yksiköt eli hypermarketit, tavaratalot ja isot supermarketit sijaitsevat kaikki Joensuun kaupungin alueella. Joensuun naapurikunnissa toimii pieniä supermarketteja sekä valinta- ja pienmyymälöitä. Alueellisen keskittymisen lisäksi päivittäistavarakauppa on keskittynyt myös myymälätyypeittäin ja kaupparyhmittäin. Vuonna 2000 Joensuun ydinkaupunkiseudun päivittäistavaramyymälöiden pt-myynnistä 81 % tapahtui Joensuussa. Muiden kuntien osuus myynnistä vaihteli Kiihtelysvaaran 2 %:sta Liperin 8 %:iin. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna eniten myivät hypermarketit, joiden osuus myynnistä oli 44 %. Hypermarkettien, tavaratalojen ja isojen supermarkettien pt-myynnin osuus koko pt-myynnistä oli vuonna 2000 Joensuun ydinkaupunkiseudulla 61 %, kun se koko maassa oli 56 %.