SOSIAALIHUOLTOLAKIEHDOTUS HISTORIANSA VALOSSA

Transkriptio

1 SOSIAALIHUOLTOLAKIEHDOTUS HISTORIANSA VALOSSA MIRJA SATKA, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vastaako laki? Sosiaalihuoltolain uudistamista koskeva kuulemistilaisuus, Laajavuori

2

3 NYKYISEN HISTORIA A history of the present is concerned with that which is taken-for-granted, assumed to be given, or natural within contemporary social existence, a givenness or naturalness questioned in the course of contemporary struggles. Lähde: Mitchell Dean: Critical and Effective Histories, Routledge, 1994,35.

4 HISTORIALLISTAMINEN LUKUTAPANA Esityksen lähtökohtien ja itsestäänselvyyksinä pidetyn ihmettelyä; asiantilojen, näkökulmien ja käsitteiden problematisointia niissä havaittavien säröjen kautta; ajan, tilan, kielen vaihtelut. Jatkuvuuksien ja katkosten tulkintaa. Esityksessä olevien menneen jälkien näkyväksi tekemistä; refleksiivisyyttä nykyisen historian ideoita soveltamalla (Dean 1994, 35; Kettunen 2008).

5 NYKYISEN HISTORIAN TAUSTAOLETUKSIA Ajallinen monikerroksisuus; esityksen jatkuvuuksien ja katkoksien osoittamista; Uuden rakentuminen tapahtuu rajoittavien institutionaalisten ja diskursiivisten ehtojen vallitessa, epävarman tulevaisuuden edessä; Toimijat (kirjoittajat/päättäjät) rakentavat tekstiin sisään historiallisuuden kokemustensa ja tulevaisuuden odotustensa välisessä dialogissa.

6 SOSIAALIHUOLLON VIISI JATKUVUUTTA VS. KATKOSTA Valtion ja kansalaisen suhde Lapset, lasten kasvatus Huolenpito vs. kurinpito Kansalaisten ääni, osallistuminen Sosiaalihuollon ammatillistuminen

7 SOSIAALIHUOLLON KATKOKSIA, JATKUVUUKSIA 1) Valtion ja kansalaisten suhde; suomalaisen sosiaalihuollon keskiössä ajanmukaisen kansalaisuuden tuottaminen, siihen ohjaamien (Satka 1995). Muistakaamme aina, että yhteiskunta on se suuri, hyvää tekevä järjestys, joka yhdistää meidät kaikki, pitää turvissaan meidät kaikki, sitoo ja vapaaksi tekee meidät kaikki. Maamme-kirja (Topelius 1876, 473).

8 SUOMALAINEN YHTEISKUNTA=VALTIO Yhteiskunta, valtio, on se perustus, johon kaikki historiallinen edistys nojautuu, ja yhteiskunnan virka on ylipäänsä valvoa, että kaikilla yhteis-elämän aloilla, niin muodoin myöskin taloudellisella, itsekkäät edut ja pyrinnöt eivät saa semmoisella vapaudella vaikuttaa, että heikompien onni siinä taistelussa hukkuu tai itse yhteiskunnan edistys pilalle joutuu. Työväen-seikka, Kirjallinen kuukausilehti (Yrjö Koskinen 1874,4)

9 SUHDETTA EHDOLLISTAVIA TEKIJÖITÄ Euroopan sosiaalinen peruskirja (Suomi 1991): Hyvinvointioikeudet: Toimeentulo, huolenpito, oikeus sote-palveluihin, riskitilanteiden turvaan, asumiseen, perusopetukseen. Osallistumisoikeudet,Vapausoikeudet: oikeus turvallisuuteen Perusoikeusuudistus 1995 Suhteeseen säröjä aiheuttaneita tekijöitä: taloudellinen liberalismi, kansalaissota > huoltovaltio, uusliberalismi & markkinaistaminen 1980-

10 VALTION JA KANSALAISEN SUHDE ESITYKSESSÄ Pohjoismainen ja suomalainen universalismin ideologia, usko verovaroin julkisen vallan toimesta tuettuun/järjestettyyn hyvään palveluun esityksen pitkänä linjana, jota Euroopan sosiaalisen peruskirjan turvaamat oikeudet vahvistavat. Onnistuuko esitys herättämään yhteiskunnallisen mielikuvituksen siitä hypnoosista, johon julkisen sektorin markkinaistamisen ideologia on sen saattanut (Ikäheimo 2008, 29)?

11 2) LASTENKASVATUS YHTEISKUNTAMORAALIN SYVÄ PERUSTA (SNELLMAN 1842) Lapsia ei saa sijoittaa vaivaistaloihin (1888), vain lastenkoteihin; lasten eriyttäminen omaksi tarvitsevien ryhmäksi vaivaishoidossa alkoi suojelukasvatuskomitea: valtio huolehtii pahantapaisista, kunnat huonosti hoidetuista; kasvatuslautakunnat suuriin kaupunkeihin; 1920 ohjesääntö kunnan lastentarkastajalle; lasten suojelu ammatillistui ensimmäisenä huoltotyön alana; 1936 LSL

12 LAPSET JA NUORET SHL ESITYKSESSÄ Läsnä viidessä eri pykäläehdokkaassa Ehdollistavia tekijöitä: Sosiaalisen investoinnin globaali politiikka, kansainväliset lapsen oikeudet: participation, provision, protection; irti perhekeskeisyyden dominanssista Lapsiin kannattaa investoida se alentaa tulevia palvelukustannuksia sekä varmistaa oikeanlaisen työvoiman saatavuutta Lasten oikeudet edellyttävät lapsen ymmärtämistä oikeudelliseksi subjektiksi (kansalaiseksi)

13 3) HUOLENPIDON JA KURINPIDON ERIYTTÄMINEN - Vaivaishoitoasetukset 1852 ja 1879 kurinpitolakeja; perustuivat köyhien luokitteluun, kurinpidon perusteet taloudellisia, moraalisia, erit. itsensä elättämisen vaatimus - Kurinpidon eriyttäminen huollosta ja hoidosta alkoi köyhäinhoitolaissa (1922); laitosten eriyttäminen, avohuollon ensisijaisuus, ym. - Jatkui huoltoapulaissa, käänteenä Periaatekomitea 67-, toteutus ShL 82 ja ShlE 11

14 KONTROLLIN KATKOS? Onko sosiaalihuollolta kadonnut kontrollifunktio? Miten esitys asemoituu moraalitalouden paluuseen, kansalaisen moraalisen vastuun ja itsesääntelyn korostumiseen ja koko yhteiskuntaeetoksen moraaliseen käänteeseen, joka tapahtui 1990-luvulla?

15 4) KANSALAISTEN ÄÄNI JA OSALLISTUMINEN Byrokratisoitumisen ensimmäisiin askeliin kuului kansalaisten poistaminen kokouksista omaa asiaansa esittämästä, päätöksentekoa häiritsemästä (Helsingius)> käänteenä case work mutta varsinaisesti Periaatekomitea ShL ja A palauttivat asiakkaalle vaikutusvaltaa oman huollon suunnitteluun sekä valtaa osallistua sosiaalihuollon suunnitteluun ja toteutukseen kunnassa

16 KANSALAISEN NIMI SOSIAALIHUOLLOSSA Vaivainen (vajaavaltainen, heikkomoraalinen, kasvatettava)> Huollettava (alamainen, valvottava)> Asiakas (kohde, kumppani, hoivattava)> Kunnan asukas, kuntalainen (joustavat identiteetit?)

17 5) SOSIAALIHUOLLON AMMATILLISTUMINEN Vaivaishoitolautakunnan eli luottamusmiesten päätöksenteon pitkä linja 1852Asiakastyön ohut alku: Kunnan lastentarkastajalle tulee maksaa korvausta tehdystä työstä (Helsingius 1898); asetus ammattien kelpoisuuksista ShL 82, 6: Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä kunnassa huolehtii sosiaalilautakunta.

18 SOSIAALITYÖN VAHVISTUMINEN ESITYKSESSÄ Sosiaalityön nouseminen omille jaloilleen tutkittuun tietoon perustuvaksi toiminnaksi; ammattilaiset vakiinnutetaan ja vastuutetaan kansalaisten palvelujen laadusta ja tarjonnasta: Hallinnon muotoon sidotusta arkkitehtuurista kansalaisten vapaan arjen arkkitehtuuriin! Edellyttää vahvaa tietoperustaa ja vahvaa ammatillista osaamista (vrt. terveydenhuolto).

19 TIETOPERUSTAINEN SOSIAALIALAN TYÖ Millä resursseilla sosiaalityön ja -alan vahva tietoperusta ja vahva tieteellis-käytännöllinen osaaminen tuotetaan? Hyvät perusrakenteet olemassa, ratkaisuksi 1) käytännönopetuksen, 2) käytäntötutkimuksen sekä 3) menetelmällisen osaamisen, ammatillisen ja tieteellisen, systematisoitua syventämistä ja rikastamista.

20 Luoko esitys riittävästi tukea tutkimustiedon jatkuvan uusiutumisen ja innovaatioiden edellyttämälle tiedontuotannon infrastruktuurien vahvistumiselle? Tukeeko esitys korkeatasoisen sosiaalialan ammattitaidon rakentamista ja ylläpitämistä globalisoituvassa toimintaympäristössä?

21 KIITOS HUOMIOSTANNE!