Poliisibarometri Valuegraphics

Transkriptio

1 Poliisibarometri 2007 Valuegraphics

2 POLIISIN YLIJOHTO KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Taloustutkimus Oy Esa Käyhkö, ylitarkastaja, SM, poliisiosasto, suunnittelu- ja talousyksikkö Arla Juntunen, ylitarkastaja SM, poliisiosasto, suunnittelu- ja talousyksikkö Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Poliisibarometri valuegraphics, Polisbarometer valuegraphics Julkaisun osat Tiivistelmä Poliisibarometritutkimuksen vuoden 2007 kyselytutkimuksen tuloksia tarkasteltiin myös Taloustutkimus Oy:n Valuegraphics-arvoanalyysin avulla. Valuegraphics on sosiokulttuurinen mallinnustyökalu. Sillä pyritään kuvaamaan millaisia arvoja kohderyhmien käyttäytymisen takana on. Valuegraphics muodostaa neljä arvoulottuvuutta ja kahdeksan arvoryhmää henkilöiden valintojen pohjalta. Arvoulottuvuuksien ja kohderyhmien ominaispiirteiden avulla voidaan selittää poliisibarometrin tuloksia syvällisemmin kuin tarkastelemalla sosiodemografisia taustatekijöitä. Valuegraphics on ruotsalaisen sosiologin ja markkinatutkija Hans L Zetterbergin julkaisema menetelmä. Ruotsissa tästä menetelmästä käytetään nimeä Valuescope. Valuegraphicsin arvoryhmät sisältävät jo perusmäärityksiltään tietoa kohderyhmän arvostuksista, heihin vetoavista argumenteista ja heidän päättelyketjuistaan. Tietyn arvoryhmän edustajat toimivat kuluttajina pääsääntöisesti eettisesti, miettivät valintojensa vaikutusta tulevaisuuteen ja ovat samalla avoimia uusille asioille. Näitä asioita ei tarvitse enää erikseen tutkia, vaan ne tiedetään ja niitä voidaan tuloksia tarkasteltaessa suoraan soveltaa käytäntöön Avainsanat (asiasanat) poliisi, valuegraphics, kansalainen, arvo, rooli, palvelu, laatu, arviointi, sisäinen turvallisuus, turvattomuus Muut tiedot (PDF) Sarjan nimi ja numero Poliisin ylijohdon julkaisusarja 5/2008 Kokonaissivumäärä 69 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta - Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN (nid.) Luottamuksellisuus julkinen

3

4 POLISENS HÖGSTA LEDNING PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Taloustutkimus Oy Esa Käyhkö, överinspektör och Arla Juntunen, överinspektör, IM, polisavdelningen, planerings- och ekonomienheten Typ av publikationen Undersökningsrapport Uppdragsgivare Inrikesministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Polisbarometer 2007 Valuegraphics, Poliisibarometri 2007 Valuegraphics Publikationens delar Referat Resultaten från enkäten i polisbarometerundersökningen 2007 har också analyserats med hjälp av Taloustutkimus Oy:s värderingsundersökning Valuegraphics som är ett sociokulturellt modelleringsverktyg. Det kan beskriva vilken typ av värderingar som ligger bakom beteendet i en målgrupp. Valuegraphics består av fyra värderingsdimensioner och åtta värderingsgrupper indelade utifrån vilka val personerna träffar. Med hjälp av värderingsdimensionerna och målgruppernas specifika egenskaper kan man mer på djupet förklara resultaten från polisbarometern än det är möjligt genom att analysera de sociodemografiska bakgrundsfaktorerna. Valuegrapics har tagits fram av den svenske sociologen och marknadsforskaren Hans L. Zetterberg. I Sverige kallas metoden Valuescope. Definitionerna av värderingsgrupperna i Valuegrahics innehåller redan i sig information om respektive gruppers värderingar, argument som de bejakar och deras slutledningskedjor. I egenskap av konsumenter handlar företrädarna för en viss grupp för det mesta etiskt, funderar hur deras val påverkar framtiden och är samtidigt öppna för nya saker. Dessa frågor behöver inte längre undersökas separat, utan vi känner till den redan nu och kan tillämpa dem direkt på resultaten. Nyckelord polis, valuegraphics, medborgare, värderingar, roller, service, kvalitet, utvärdering, bedömning, otrygghet Övriga uppgifter (PDF) Seriens namn och nummer Publikationsserie för polisens högsta ledning 5/2008 Sidoantal 69 Distribution Inrikesministeriet Språk Finska ISSN Pris - Förlag Inrikesministeriet ISBN (nid.) Sekretessgrad offentlig

5

6 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto tuloksista Valuegraphicsin teoria Taustaa arvoista ja niiden mittaamisesta Teoriataustaa Tietojen analysoinnista Valuegraphicsin arvoulottuvuudet Materialismi Modernisuus Traditionaalisuus Arvosidonnaisuus Arvojoustavuus Valuegraphicsin arvoryhmät Arvoryhmät Kotirakkaat Perinteikkäät Esikuvahakuiset erottujat Asiakeskeiset Elämykselliset Uskalikot Avoimet etsijät Vaikuttajat Arvokeskiöön sijoittuvat Valuegraphics poliisibarometrissa Poliisibarometrin vastaajat vs. väestö Eri tahojen roolien tärkeys rikostorjunnassa ja lähiyhteisönne turvallisuuden parantamisessa Missä määrin poliisi pystyy kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisessa Suomessa Mikä/mitkä asiat ovat sellaisia, joissa kokee yksinolon turvattomaksi Toimenpiteet rikosvaaran torjumiseksi Poliisin näkyvyys lähiympäristössä Havaitsemastaan häiriöstä tai epäkohdasta ilmoituksen tai rikosilmoituksen tekeminen poliisille tämän tai viime vuoden aikana Poliisin suhtauminen eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin henkilöihin Luottamus viranomaisten ja viranomaistahojen toimintaan Kuinka vakavana ongelmana pitää rikollisuutta lähiympäristössään Yhteys poliisiin eri asioissa Kokemukset kansainvälisestä rikollisuudesta Mielipiteet poliisin toiminnan eettisyydestä Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tekijä... 65

7 4.2 Tutkimuksen tarkoitus Kohderyhmä Tutkimusmenetelmä ja toteutus Otanta Kenttätyön ajankohta ja haastattelijat Tietojen käsittely T-testi ja tilastollinen virhemarginaali

8 1 Yhteenveto tuloksista Vuoden 2007 poliisibarometrin tuloksia tarkasteltiin Valuegraphics-arvoanalyysin avulla. Valuegraphics on sosiokulttuurinen mallinnusväline, jolla pyritään kuvaamaan millaisia arvoja kohderyhmien käyttäytymisen takana on. Valuegraphics muodostaa neljä arvoulottuvuutta ja kahdeksan arvoryhmää henkilöiden valintojen pohjalta Yleistasolla valintojen taustalla on Onko toiminta uutta vai vanhaa sille joka sen on valinnut? Onko se jäykkää vai joustavaa? Liittyykö siihen materiaa vai ihmisiä? Arvoulottovuuksien ja kohderyhmien ominaispiirteiden avulla voidaan selittää poliisibarometrin tuloksia syvällisemmin kuin tarkastelemalla sosiodemografisia taustatekijöitä. Eri arvoryhmille on poliisibarometrin mukaan tyypillisiä seuraavat asiat: Uskalikot kokevat näkevänsä poliisin alueellaan päivittäin eivät osaa sanoa mikä olisi turvatonta polkupyörä lukitaan hyvin uskovat, että poliisikin voi olla korruptoitunut tai laiton ollut yhteydessä poliisiin järjestyshäiriön tai liikennerikkomuksen takia Asiakeskeiset kokevat näkevänsä poliisin alueellaan viikoittain eivät osaa sanoa mikä olisi turvatonta uskovat yrityselämän toimenpiteiden olevan tärkeitä turvallisuuden lisäämisessä eivät ole tehneet mitään toimenpiteitä turvallisuuden lisäämiseksi, mutta varoittavat mielellään naapureita oudoista ihmisistä liikkumassa lähistöllä uskovat, että liike-elämä tai kansalaiset voivat yrittää korruptoida poliisin toimintaa ollut yhteydessä poliisiin liikennerikkomuksen takia Elämykselliset Poliisin rooli on edelleen erittäin tärkeä rikostorjunnassa ja yleisen turvallisuuden kokevat näkevänsä poliisin alueellaan joko useita kertoja kuukaudessa tai ei lainkaan yksityisten vartiointiliikkeiden rooli tärkeä ja niihin luotetaan kotona hälytyslaitteet, henkilötietoja ei liikutella netissä ollut yhteydessä poliisiin järjestyshäiriön takia 3

9 Avoimet etsijät kokevat näkevänsä poliisin alueellaan kuukausittain yöllä liikkuminen koetaan turvattomana ja sitä vältetään pankkiautomaatilla asiointi huolettaa Esikuvahakuiset erottujat kokevat näkevänsä poliisin alueellaan joko useita kertoja kuukaudessa tai ei lainkaan yksityisten vartiointiliikkeiden rooli tärkeä ja niihin luotetaan ei tehnyt mitään erityisiä toimenpiteitä turvallisuuden lisäämiseksi muita useammin tehnyt rikosilmoituksen tai ollut itse yhteydessä poliisiin epäilee, että poliisi voi toimia väärin kansalaisia kohtaan kokee poliisin kohtelevan muualta tulevia löysemmin Kotirakkaat kokevat näkevänsä poliisin alueellaan kuukausittain yöllä liikkuminen kaikin tavoin ja kaikkialla koetaan turvattomana ja sitä vältetään pankkiautomaatilla asiointi huolettaa yksityisten vartiointiliikkeiden rooli tärkeä ja niihin luotetaan koulujen ja sosiaalitoimen rooli tärkeä turvallisuuden lisäämisessä varoitetaan naapureita oudoista liikkujista Perinteikkäät kokevat näkevänsä poliisin alueellaan harvoin kirkon rooli tärkeä turvallisuuden lisäämisessä poliisi pystyy heidän mielestään kantamaan vastuun järjestyksestä ja turvallisuudesta kokonaan toimenpiteitä turvallisuuden lisäämiseksi paljon, turvalukko, omaisuus mökiltä turvaan, varoitetaan naapureita pankkiautomaatilla käynti huolettaa, pelätään liikkumista pimeällä uskovat, että liike-elämä tai kansalaiset voivat yrittää korruptoida poliisin toimintaa Vaikuttajat kokevat näkevänsä poliisin alueellaan useita kertoja kuussa yöllä liikkuminen autolla koetaan turvattomana hankittu sumutin omaksi turvaksi 4

10 2 Valuegraphicsin teoria 2.1 Taustaa arvoista ja niiden mittaamisesta Yhä useampi markkinoinnin ja mainonnan ammattilainen haluaa tietää millainen hänen kohdeyleisönsä tai kohderyhmänsä on. Tietämykseksi ei enää riitä se, että tietää mitä sukupuolta tai ikäryhmää he edustavat tai missä päin maata he asuvat. Tulotasokaan ei enää riitä eikä koulutustausta kerro kaikkea tarpeellista. Nyt halutaan tietää mitä kohderyhmä maailmasta ajattelee. Tätä tarkoitusta varten Taloustutkimus on tuonut Suomen markkinoille Valuegraphicsin. Valuegraphics on ruotsalaisen sosiologin ja markkinatutkijan Hans L Zetterbergin lanseeraama menetelmä, josta mm. Ruotsin markkinoilla käytetään nimeä Valuescope. Valuegraphicisin tulkinnassa käytetään seuraavaa arvojen määritelmää: Arvot ovat yleisiä, suhteellisen kestäviä ja johdonmukaisia prioriteetteja siitä miten haluamme elää. Arvot voivat olla enemmän tai vähemmän selkeästi määriteltyjä. Kun käytämme tutkimuksia arvojen mittaamiseen, me oletamme, että ne ovat kohtuullisen selkeästi määriteltyjä. Kun hankimme tietoa arvoista kirjallisuudesta tai kulttuurikritiikistä voimme myös löytää määrittelemättömiä tai tiedottomia arvoja. Markkinatutkimuksessa on kuitenkin syytä pitäytyä määritellyissä arvoissa. Valuegraphics-tutkimusmenetelmän kehittäjä professori Hans L. Zetterberg pohtii arvoja Valuegraphicsin taustalta seuraavasti. On yleisesti hyväksyttyä, että varakkuus on köyhyyttä parempi, että järjestys on parempi kuin kaaos, että totuus on parempi kuin vääryys, että elämä jolla on ylivaltainen tai pyhä merkitys on merkityksetöntä elämää parempi, että hyve on pahuutta parempi, että kauneus on parempi kuin rumuus. Nykyisen eurooppalaisen ja amerikkalaisen yhteiskuntamme ihanne on kokonaisyhteiskunta, joka antaa ihmisille mahdollisuuden vapaasti tavoitella tärkeimpiä arvojaan. Tästä seuraa vapaan yrittämisen, ihmisoikeuksien, akateemisen vapauden, taiteellisen vapauden sekä uskonnonvapauden korostaminen. Yksi suuri elämäntapaamme koskeva päätös, joka yleensä tehdään nuoruudessa, on valinta arvoprioriteettien suhteen, eli valitaanko rikkauksien tavoittelu, tiedon tavoittelu, taistelu poliittisten asioiden puolesta, uskonnollisen hurskauden tavoittelu, taiteellinen kehitys, kansalaistaidot. Tämä päätös yleensä osuu samaan ajankohtaan ammatinvalinnan kanssa päätämme menemmekö kaupalliselle, yhteiskunnalliselle tai poliittiselle alalle, akateemiselle uralle, papistoon vai sosiaalityöhön. Joskus useat perusarvot voivat yhdistyä ammatinvalinnassa 5

11 arkkitehti voi tavoitella sekä kauneutta että omaisuutta. Mutta vain renessanssi-ihminen voi menestyksekkäästi tavoitella kaikkia perusarvoja arvoja yhtäaikaisesti. Perusarvoja on joskus virheellisesti kutsuttu ikuisiksi, koska niiden on sanottu olleen olemassa kaikissa yhteiskunnissa ja kaikkina aikoina. Todellisuudessa ne selviävät pääasiassa siksi, että niitä tukemassa on institutionaalisia rakenteita. Kun institutionaalinen tuki on heikko, on myös perusarvo heikko. Länsimaisen yhteiskunnan eettisten instituutioiden puute on johtanut aivan viime aikoihin saakka mm. ympäristöetiikan puutteeseen. Eettiset ja esteettiset arvot ovat niitä perusarvoja jotka tällä hetkellä kasvavat eniten, vallaten takaisin menetettyä sijaansa. Modernismi on aina ollut liike jolla ei ole tarkkaa päämäärää. Suunnanmuutos kohti modernisuutta saa siten erilaisia merkityksiä eri aikakausina. Ainoa yhteinen elementti on tuleminen joksikin. Voidaan myös sanoa, että joka aikakaudella on oma ajatuksensa postmodernisuudesta. Alueelliset ja kansallismieliset arvot, jotka painottavat juurien merkitystä vaikkakin ovat muodikkaita näinä päivinä eivät ole modernistisia vaan ilmaisevat halua pysyvyyteen. Pysyvyys on myös saanut erilaisia merkityksiä eri aikoina; ainoa pysyvä elementti on olla jotakin. Ajatus sosiaaliturvasta (kuten kaikki voittava turvallisuuden tavoittelu Ruotsissa) oli modernistinen hyvinvointiyhteiskunnan ensimmäisen sukupolven mielestä, mutta nykyisin se on perinteinen arvo. 6

12 2.2 Teoriataustaa Arvotutkimuksia toteutetaan kahdella eri tavalla, mitä kautta ne voidaan kategorisoida kahteen eri ryhmään. Ensinnäkin on olemassa Ad hoc arvotutkimuksia. Varhaisimpia tällaisia oli mm. Yankelovich Monitor. Ne tuottavat esimerkiksi korrespondenssianalyysin avulla etäisyyskarttoja (arvokarttoja) tai ei-hierarkkisia klusterianalyysillä tuotettuja ryhmittelyjä, joissa samanlaisia arvoja omaavat vastaajat laitetaan samaan klusteriin (arvoryhmiä). Suomessa käytetyistä menetelmistä mm. RISC kuuluu tähän ryhmään. Toinen kategoria ovat teoriaan perustuvat arvotutkimukset. Ne pohjaavat aikaisempaan todennettuun tietoon psykologian ja sosiologian saralla. Varhaisimmat kaupalliset mallit perustuivat kehityspsykologiaan (mm. Arnold Mitchel'in VALS from SRI). Myös Valuegraphics on tällainen teoriaan pohjaava malli. Valuegraphicsin koodauskysymykset eivät ole sattumanvaraisia, vaan ne pohjaavat sosiologian teorioihin. Valuegraphicsin koodaus pohjaa kolmeen klassiseen sosiologian tutkijaan: Traditional and Modern priorities (Pareto s residues I and II), jotka eroavat siinä miten ne korostavat Olla jotain vai tulla joksikin Vahvistetaan olemassa olevaa vai etsitään uusia yhdistelmiä Pysytteleminen tutussa ja paikallisessa vai avoimuus uudelle ja kosmopoliitiille Faithful and Instrumental priorities (Weber s Wertrationalität und Zweckrationalität), jotka eroavat siinä miten ne korostavat Pysyvät vai joustavat ajatukset Uskomusten dramatisointi vai kompromissien mahdollisuus niissä Idealismi vai pragmatismi Dogmatismi vai opportunismi Omantunnon seuraaminen vai oikaiseminen Käskyjen seuraaminen vai vaihtoehtojen punnitseminen Materialistic and Humanistic priorities (Sorokin s sensate and ideational mentality), jotka eroavat siinä miten ne korostavat Materia vai elävät asiat Ulkoiset vai sisäiset signaalit Tuotanto vai uusintaminen Elintaso vai elämän laatu 1 1 Tietoa teoreettisesta koodauksesta on mm. artikkelissa Standardized scoring coefficients to convert everyday priorities to values 2002 (kts. 7

13 Perustuen suhteellisen pysyviin ja kestäviin arkipäivän prioriteetteihin voidaan tällä abstraktilla tasolla siirtyä konkreettisemmalle tasolle. Valuegraphicsissa pienellä joukolla valittuja tilanteita pyritään kuvaamaan laajempaa arvomaailmaa. Yleistasolla selvitämme valintojen taustaa kysymällä Onko toiminta uutta vai vanhaa sille joka sen on valinnut? Onko se jäykkää vai joustavaa? Liittyykö siihen materiaa vai ihmisiä? 8

14 2.3 Tietojen analysoinnista Valuegraphics on sosiokulttuurinen mallinnusväline, jolla pyritään kuvaamaan millaisia arvoja kohderyhmien käyttäytymisen takana on. Valuegraphicsin kannalta kysymyslomaketta suunniteltaessa tärkein kysymys on vastaajan oman valinnan suhde mitattavaan ilmiöön. Esimerkiksi vapaa-ajan matkojen osalta vastaaja pystyy itse valitsemaan minkä matkatoimiston palveluita käyttää, minne matkustaa ja mitä matkaltaan odottaa. Sen sijaan työhön liittyvien matkojen osalta matkatoimisto on usein annettu tekijä, samoin kuin matkakohde. Kun arvotausta kertoo vastaajan omasta arvomaailmasta, on analysoitavan asiankin oltava hänen oman päätäntävaltansa piirissä, jotta arvotaustoista saadaan tulkinta-apua. Valuegraphicsin taustalla on faktorianalyysi. Analyysillä ei kuitenkaan pyritä selvittämään mitkä dimensiot esitetyillä kysymyksillä saadaan, eli määrittämään arvoakselistoa, vaan sillä pyritään kalibroimaan kunkin dimension eli arvoulottuvuuden painoarvo. Arvoakselit on siis määritelty teoriaan pohjautuen jo kysymyslomaketta laadittaessa. Valuegraphicissa vastaajan vastausten kombinaatio eli yhdistelmä - ei mikään yksittäinen vastaus yksikseen - määrittää sen mihin arvoryhmään kukin vastaaja ryhmitellään. Mikäli vastaajan vastaukset ovat keskimääräisiä, ristiriitaisia tai hänen arvoryhmäänsä ei voida selkeästi määrittää, putoaa hän arvoryhmään "arvokeskiöön sijoittuvat". Vastaajia ei siis "arvota" lähimmäksi osuvaan arvoryhmään tai ennusteta mihin varsinaisista kahdeksasta arvoryhmästä vastaaja voisi kuulua. Valuegraphics on suunniteltu työkaluksi, joka helposti ja kustannustehokkaasti antaa tietoa kohderyhmän käyttäytymisen taustoista. Valuegraphicsin arvoryhmät sisältävät jo perusmäärityksiltään tietoa kohderyhmän arvostuksista, heihin vetoavista argumenteista ja heidän päättelyketjuistaan. Tietyn arvoryhmän edustajat toimivat kuluttajina pääsääntöisesti eettisesti, miettivät valintojensa vaikutusta tulevaisuuteen ja ovat samalla avoimia uusille asioille. Näitä asioita ei tarvitse enää erikseen tutkia, vaan ne tiedetään ja niitä voidaan tuloksia tarkasteltaessa suoraan soveltaa käytäntöön. 9

15 2.4 Valuegraphicsin arvoulottuvuudet Valuegraphics arvoulottuvuudet on muodostettu edellä kuvattuja periaatteita ja lähteitä käyttäen. Jokaisella ulottuvuudella on markkinointiviestinnän ja markkinoinnin tai kohderyhmän vakuuttamisen kannalta oma näkökulmansa. Arvoulottuvuudet luovat yhden luonnollisen tavan muodostaa arvoryhmistä toisiaan tukevia kohderyhmämäärityksiä. Arvoryhmiä voidaan ryhmitellä toisinkin, esimerkiksi Valuegraphics nelikentät on muodostettu ottamatta huomioon humanismi-materialismi -ulottuvuuksien välistä jakoa. Arvoryhmistä löytyy aina joitain yhdistäviä tekijöitä, mikäli ryhmät sijaitsevat jollain tavalla rinnakkain. Sen sijaan diagonaalisesti arvokeskiön yli sijaitsevia ryhmiä ei voida yhdistää yhden viestin alle. Valuegraphics nelikentät on muodostettu siten, että arvoulottuvuuksista humanismin ja materialismin välinen akseli on jätetty huomioimatta. Näin saadaan muodostettua nelikentät, jotka ovat käyttäytymiseltään ja arvoiltaan lähellä toisiaan ja helposti käytettävissä markkinointiviestinnän kohderyhminä. Arvokartan värit kuvaavat nelikenttien muodostumista. Vaaleanvihreällä värillä on merkitty Muutos-nelikentän ryhmät, jotka ovat arvotaustaltaan moderneja arvosidonnaisia. Oranssilla värillä on merkitty Erottuminen-nelikentän ryhmät, jotka ovat arvotaustaltaan moderneja ja arvojoustavia. Turkoosilla värillä on merkitty Mukautuminen-nelikentän ryhmät, jotka ovat arvotaustaltaan traditionaalisia arvojoustavia. Sinisellä värillä on merkitty Jatkuvuus-nelikentän ryhmät, jotka ovat arvotaustaltaan myös traditionaalisia ja arvosidonnaisia. Valuegraphics nelikentät jättävät Arvokeskiön huomiotta. Nelikenttäjako on toteutettu Suomen markkinoille yhteistyössä Valuegraphicsin kehittäjän kanssa. 10

16 Kuvio Valuegraphicsin arvoulottuvuudet 11

17 2.4.1 Humanismi Ensimmäinen Valuegraphicsin perusulottuvuuksista on humanismi, joka sijoittuu kartalla vasemmalle. Humanismiin kuuluvat mm. seuraavat asiat: Materialismi humaanit asiat o ihmisläheisyys o kiinnostus toisia ihmisiä kohtaan o tasa-arvo elämänlaatu o ei materiaalisten asioiden korostaminen elämän sisältönä kumppanuus o yhdessä muiden kanssa toimiminen o muiden huomioon ottaminen Toinen Valuegraphicsin perusulottuvuuksista on materialismi, joka sijoittuu kartalla oikealle. 12

18 Materialismiin kuuluvat mm. seuraavat seikat: materialistiset asiat ensisijaisia o rahan merkitys ulkoiset merkit tärkeimpiä o tuotemerkkien korostuminen o varallisuuden näyttäminen tuotanto, tuottavuus elintaso keskeinen o toimeentulo ja sen turvaaminen/hankkiminen Modernisuus Kolmas Valuegraphicsin perusulottuvuuksista on modernisuus, joka sijoittuu kartalla yläosaan. Modernisuuteen kuuluvat mm. seuraavat asiat: tulla joksikin, kehittyminen o maailma ei ole valmis o aina voi parantaa aikaisempaa yhdistää uutta ja vanhaa o ei tarkoitushakuista vanhan poisheittämistä o perinteiset asiat ja aiheet uudella tavalla muutoshakuisuus o aina voi muuttaa totuttuja tapoja o ei haluta jäädä paikoilleen erilaisuuden hyväksyminen o tasa-arvo, kansainvälisyys 13

19 2.4.4 Traditionaalisuus Neljäs Valuegraphicsin perusulottuvuuksista on traditionaalisuus, joka sijoittuu kartalla alaosaan. Traditionaalisuuteen kuuluvat mm. seuraavat seikat: lujittaa olemassa olevaa, olla jotain o maailma on hyvä näin o ei tarvetta uudistaa jotain joka toimii traditioiden/tapojen siirto o tehdään kuten on aina ennenkin tehty o ei kyseenalaisteta muidenkaan halua toimia kuten ennenkin jatkuvuus o toisto tuo turvallisuutta o yllätysten sieto hyvinkin rajallista o muutosvastarinta Arvosidonnaisuus Viides Valuegraphicsin perusulottuvuuksista on arvosidonnaisuus, joka sijoittuu kartalla ulkokehälle. 14

20 Arvosidonnaisuuteen kuuluvat mm. seuraavat asiat: pysyvät näkemykset o ei valmiita kompromisseihin omien arvojen suhteen arvojen dramatisoiminen o voimakkaat mielipiteet o periaatteellisuus idealismi o ihanteista kiinni pitäminen ja niihin uskominen Arvojoustavuus Kuudes Valuegraphicsin perusulottuvuuksista on arvojoustavuus, joka sijoittuu kartalla sisäkehälle. Arvojoustavuuteen kuuluvat mm. seuraavat seikat: opportunismi/joustavuus o tilannesidonnaisuus tiukasti arvojen mukaisen käyttäytymisen sijaan pragmaattisuus o sen arvottaminen mikä on palvelun tai toiminnan merkitys käytännössä 15

21 2.5 Valuegraphicsin arvoryhmät Valuegraphicsin tulokset esitettään arvoryhmäkuvioina. Jos indeksiluku on suurempi kuin 120, on asia kyseisessä arvoryhmässä korostunut. Seuraavassa esitetään arvoryhmän kuvio ja lyhyet, sanalliset kuvaukset arvoryhmien tyypillisistä ominaisuuksista Arvoryhmät Alla olevassa kuviossa on esitettynä arvoryhmät ja niitä kuvaavat lauseet. Kuvio Arvoryhmät ja niiden ominaispiirteet Kotirakkaat Kotirakkaiden arvoulottuvuudet ovat: traditionaalisuus-humanismi-arvosidonnaisuus. Kotirakkaille tärkeitä asioita ovat perhe, huolenpito, yhteenkuuluvuus ja kuuliaisuus. Kotirakkailla korostuvat eettiset periaatteet suhtautumisessa ympäröivään maailmaan. Tässä ryhmässä korostuu henkisyys. Kuluttajina kotirakkaat ovat hyvin lojaaleja. 16

22 2.5.3 Perinteikkäät Perinteikkäiden arvoulottuvuudet ovat: traditionaalisuus-materialismi-arvosidonnaisuus. Perinteikkäät ovat materialistisia perhekulttuurinkannattajia. He rakentavat omaa identiteettiään työn kautta. Järjestys, säännöt ja vastuullisuus ovat tärkeitä. Tähän ryhmään kuuluvat seuraavat yhteiskunnallisia asioita ja ovat niissä aktiivisia. Kuluttajina perinteikkäät arvostavat laatua ja luotettavuutta Esikuvahakuiset erottujat Esikuvahakuisten erottujien arvoulottuvuudet ovat: traditionaalisuus-humanismiarvojoustavuus. Heille sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä. Omaa minuutta pyritään vahvistamaan esikuvien hyväksymien ulkoisten tunnusmerkkien kautta. Heille on tärkeämpää kuulua johonkin ryhmään kuin omistaa materiaa. Kuluttajina he ovat kiinnostuneita trendeistä ja uutuuksista ja omaksuvat niitä esimerkkien kautta. Tähän ryhmään kuuluvat haluavat saada rahalleen vastinetta Asiakeskeiset Asiakeskeisten arvoulottuvuudet ovat: traditionaalisuus- materialismi arvojoustavuus. Asiakeskeisille on tyypillistä pyrkiä rationaalisiin, kuhunkin tilanteeseen sopiviin käytännöllisiin ja mahdollisesti teknisiin ratkaisuihin. He ovat kiinnostuneita teknologiasta ja viihde-elektroniikasta sekä penkkiurheilusta. Asiakeskeisesta joustavat arvoisaan, mutta ovat silti autoriteettiuskoisia. Tässä ryhmässä on yleistä tee se itse- ajattelu. Kuluttajina asiakeskeiset ovat kunnianhimoisia, ja heillä korostuu rahan ja tavaran merkitys Elämykselliset Elämyksellisten arvoulottuvuudet ovat: modernisuus -humanismi- arvojoustavuus. Elämykselliset hakevat itselleen soveltuvien ratkaisuja. He ovat valmiita näkemään vaivaa näiden ratkaisujen löytämiseksi. Tässä ryhmässä haetaan elämyksiä, kokemuksia ja eksotiikkaa. Elämykselliset viihtyvät epämuodollisissa verkostoissa ja haluavat heimoutua yli rajojen. He eivät pidä säännöistä. Tämä ryhmä on avoin uusille ideoille ja kulttuureille. He hakevat materialististen asioiden sijaan elämyksiä ja kokemuksia. Kuluttajina tätä ryhmää motivoidaan pehmeillä argumenteilla. 17

23 2.5.7 Uskalikot Uskalikkojen arvoulottuvuudet ovat: modernisuus - materialismi arvojoustavuus. Uskalikot ovat yrittäjähenkisiä. Heille on tyypillistä innostua uusista asioista. Heille elämän monimutkaisuus on pikemminkin haaste kuin häiriö. Tähän ryhmään kuuluvat hakevat rohkeasti hyötyä ja haasteita kaikilla elämän aloilla. Uutuus on heille arvo sinänsä. Uuden teknologian omaksujina tässä ryhmässä ollaan edelläkävijöitä. Kuluttajina uskalikot tavoittelevat hyöytyä ja uutuuksia Avoimet etsijät Avoimien etsijöiden arvoulottuvuudet ovat: modernisuus-humanismi-arvosidonnaisuus. Avoimet etsijät haluavat tuntea itsensä ja muut syvällisesti. Heillä toimintaa ohjaavat tunne ja intuitio. He kyseenalaistavat tradition, hierarkian ja auktoriteettien. Heillä on vankka sidos vastuullisuuteen. Tasa-arvo, tulevaisuus ja vähemmistöjen ovat oikeudet tärkeitä. Tämä ryhmä on uusien suuntausten liikkeellepanija ja mielipiteiden lähde. Kuluttajina avoimet etsijät miettivät valintojen vaikutusta tulevaisuuteen Vaikuttajat Vaikuttajien arvoulottuvuudet ovat: modernisuus - materialismi arvosidonnaisuus. Vaikuttajat ovat moderneja arvosidonnaisia. He haluavat mukavaa elämää, jolla on idealistinen sisältö. Tämä ryhmä on uusien yhteiskunnallisten mielipiteiden lähde. Vaikuttajat ovat itsetietoisia. He uskovat omiin arvoihinsa ja haluavat muuttaa ympäristöään enemmän omia arvojaan vastaavaksi. Kuluttajina vaikuttajat käyttävät paljon rahaa. He suosivat elämää helpommaksi ja mukavammaksi tekeviä tuotteita Arvokeskiöön sijoittuvat Arvokeskiöön sijoittavat henkilöt ovat kultaisen keskitien kulkijoita. He kuluttavat tuttuja tuotteita. He vastaavat mielipiteiltään ja kulutustottumuksiltaan väestöä keskimäärin. 18

24 3 Valuegraphics poliisibarometrissa 3.1 Poliisibarometrin vastaajat vs. väestö Vastaajajoukko on arvoiltaan väestöön verrattuna varsin tasapainossa. Jonkin verran traditionaaliset arvoryhmät ovat aliedustettuja, mutta ei ratkaisevasti. Tuloksia tarkastellaan kuitenkin seuraavissa kuvissa verrattuna koko vastaajajoukkoon, ei väestöön. 3.2 Eri tahojen roolien tärkeys rikostorjunnassa ja lähiyhteisönne turvallisuuden parantamisessa Erittäin tärkeänä kirkkoa ja seurakuntia rikostorjunassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisesta pitää 15 % vastaajista. Arvoryhmistä korostuu perinteikkäät, jotka arvostavat järjestystä ja luottavat perinteisiin organisaatioihin. Kuvio Kirkko ja seurakunnat Kirkko ja seurakunnat 19

25 Erittäin tärkeänä yksityisiä vartiointiliikkeitä rikostorjunassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisesta pitää 22 % vastaajista. Arvoryhmistä korostuvat humanistiset arvoryhmät. Näihin kuuluvat ihmislähtöiset ihmiset. Voimakkaimmin traditionaaliset humanistit uskovat lisäturvaan. Kuvio Yksityiset vartiontiliikkeet Yksityiset vartiointiliikkeet 20

26 Yrityselämän toimenpiteitä rikostorjunassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisesta erittäin tärkeänä pitää 15 % vastaajista. Tässä ryhmässä korostuvat traditionaaliset materialistit. Heille ominaista on organisoituneen toiminnan kannattaminen. Kuvio Yrityselämän toimenpiteet Yrityselämän toimenpiteet 21

27 Koulun merkityksen rikostorjunassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisesta erittäin tärkeänä kokee 52 %:vastaajista. Arvoryhmistä korostuvat kotirakkaat. He ovat perhekeskeisiä. Heillä on vahva usko instituutioihin ja auktoriteetteihin. Tässä ryhmässä pidetään tutuista ja turvallisista keinoista oman turvallisuuden parantamisessa. Kuvio Koulut Koulut 22

28 Sosiaalitoimea rikostorjunassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisesta erittäin tärkeänä pitää 35 % vastaajista. Kuten kouluissa, myös sosiaalitoimessa korostuvat kotirakkaat. Heille lähipiirin ihmiset ovat tärkeitä. He uskovat ihmisten hyvyteen ja sitä kautta tulevaan turvallisuuteen. Kuvio Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi 23

29 Lähes kaikki vastaajat (85 %) on sitä mieltä, että poliisi on erittäin tärkeä rikostorjunassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisesta. Tässä ei ole korostuneita arvoryhmiä, vaan kaikista arvoryhmistä löytyy väestösuhteisesti poliisia turvallisuudessa tärkeänä pitäviä. Kuvio Poliisi Poliisi 24

30 3.3 Missä määrin poliisi pystyy kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisessa Suomessa Poliisibarometrin vastaajista 17 % on sitä mieltä, että poliisi pystyy kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Suomessa kokonaan. Tämä korostuu perinteikkäillä He uskovat kuriin ja järjestykseen. Tähän arvoryhmään kuuluvat henkilöt toimivat mielellään kuten aina ennenkin. Heidän mielestään poliisin tehtävä hoituu. Kuvio Poliisi pystyy kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta kokonaan kaikki vastaajat Kokonaan 25

31 3.4 Mikä/mitkä asiat ovat sellaisia, joissa kokee yksinolon turvattomaksi Vastaajista joka kymmenes kokee olonsa turvattomaksi kodin lähistöllä pimeän tultua. Tässä korostuvat humanistiset ryhmät ja varsinkin arvosidonnaiset humanistit. Heille ominaista on epävarmuus omasta turvallisuudesta, kun olosuhteet eivät ole täysin hallinnassa (esim. pimeys). Kuvio Kodin lähistöllä pimeän tultua Kodin lähistöllä pimeän tultua 26

32 Vastaajista noin viidesosa kokee olonsa turvattomaksi keskustassa pimeän tultua. Tässä korostuvat jatkuvuus-nelikentän ryhmät. Näihin ryhmiin kuuluville keskusta pimeän tultua on paikka, jota ei tunneta. Siellä ei myöskään oleilla. Kuvio Keskustassa pimeän tultua Keskustassa pimeän tultua 27

33 Vastaajista 12 % kokee öisin autolla liikkuessaan olonsa turvattomaksi. Arvoryhmistä korostuvat kotirakkaat ja vaikuttat. Näissä ryhmissä tilanteen hallitsemattomuus ja muut tiellä liikkuvat aiheuttavat turvattomuutta. Kuvio Öisin autolla liikuttaessa Öisin autolla liikuttaessa 28

34 Vastaajista 13 % kokee olonsa turvattomaksi pankkiautomaatilla asioidessaan. Arvoryhmistä korostuvat jatkuvuusnelikentä edustajat. Heitä huolettaa lähinnä enemmänkin raha-asioiden turvallisuus kuin tilanne sinänsä pankkiautomaatilla ollessa. Kuvio Pankkiautomaatilla asioitaessa Pankkiautomaatilla asioidessanne 29

35 Viidennes vastaajista kokee olonsa turvattomaksi myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina omalla asuinalueellaan. Arvoulottuvuuksista korostuu jatkuvuus, jolle ominaista on lähipiiristä ja lähiympäristöstä huolen kantaminen. Kuvio Myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina omalla asuinalueella Myöhään perjantai- ja lauantai- omalla asuinalueella 30

36 Vastaajista 35 % kokee olonsa turvattomaksi myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina paikkakuntansa keskustassa. Turvattomuus tässä korostuu kotirakkailla. He ovat perhekeskeisiä, joille lähipiirin ihmiset ovat erityisen tärkeitä. He eivät yleensä liiku keskustassa yöllä. Se on heille tuntematon alue, jossa he eivät olisi omimmillaan. Kuvio Myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina paikkakunnan keskustassa Myöhään perjantai- ja lauantai- paikkakunnan keskustassa 31

37 Vastaajista 39 % ei osaa sanoa, milloin tuntisi olonsa turvattomaksi. Uskalikot ja asiakeskeiset eli perinteisesti miesten vahvat ryhmät korostuvat. Näissä ryhmissä ominaista on ajatus siitä, että elämä on hallitsematonta, tosin asiakeskeiset pyrkivät luomaan rakenteita hallitsemattomuuden poistamiseksi. Mitään yksittäistä tilannetta ei koeta turvattomaksi. Asiakeskeiset eivät osaa luokitella uhkia ilman laajempaa vertailutietoa niiden todellisesta osumistarkkuudesta omalle kohdalle. Uskalikot taas ottavat tällaiset uhkatilanteetkin enemmänkin haasteena kuin pelkona. Kuvio Ei osaa sanoa tilanteita, joissa tuntisi olonsa turvattomaksi EOS 32

38 3.5 Toimenpiteet rikosvaaran torjumiseksi Säännöllisesti turvalukitusta asunnossa käyttäviä on 22 % vastaajista. Turvalukitus korostuu perinteikkäillä. Heille on tärkeää turvata omaisuus. Kuvio Käyttää säännöllisesti turvalukitusta Käytän säännöllisesti turvalukitusta 33

39 Hälytyslaitteet asunnosta löytyy 7 %:lta vastaajista. Tämä on tyypillistä elämyksellisille. Heille on tärkeää suojata oma koti ja elinpiiri ja taata hyvänolontunteet omassa kodissa. Kuvio Asunnossa on hälytyslaitteet Asunnossani on hälytyslaitteet 34

40 Kolmasosa vastaajista lukitsee polkupyöränsä johonkin kiinteään kohteeseen. Tämä korostuu uskalikoilla. Heillä pyörä on usein jossain määrin erikoinen ja mahdollisesti kallis. Tärkeää on suojata tämä arvokas, oma omaisuus. Kuvio Polkupyörän lukitseminen kiinteään kohteeseen Lukitsen polkupyöräni kiinni johonkin kiinteään kohteeseen 35

41 Vastaajista 7 % on hankkinut sumuttimen tai vastaavan muun turvalaitteen oman turvallisuutensa parantamiseksi. Korostunut arvoryhmä on vaikuttajat. Vaikuttajat arvostavat elämässään helppoutta. Sumutin tai muu vastaava on helppo ratkaisu, jolla voi itse tehdä jotain omalle turvallisuudelleen. Kuvio Sumuttimen tai muun vastaavan hankkiminen itsensä turvaamiseksi Olen hankkinut oman sumuttimen tai vastaavan 36

42 Vastaajista viidennes varoittaa naapureita epämääräisistä liikkujista. Tämä on tyypillistä jatkuvuus-nelikentän ryhmissä ja asiakeskeisille. Heille on tärkeää turvata lähipiiri. He pelkäävät tai epäilevät kaikkea normista ja tavallisuudesta poikkeavaa. Kuvio Naapureita epämääräisistä liikkujista varoittaminen Varoitan naapureitani epämääräisistä liikkujista 37

43 Vastaajista 32 % välttää liikkumasta yksin iltaisin keskustassa. Jatkuuvuus-nelikenttä ja avoimet etsijät korostuvat. Heille ominaista on välttää sitä, mikä pelottaa. Ilta ja yö pelottavat heitä. (Katso sivu 29) Kuvio Välttää liikkumasta yksin iltaisin keskustassa Vältän liikkumasta yksin iltaisin keskustassa 38

44 Vastaajista 14 % tyhjentää kesämökin talven ajaksi arvotavaroista. Tämä on ominaista perinteikkäille, joille on tärkeää turvata oma omaisuus. Kuvio Tyhjentää kesämökin arvotavaroista talven ajaksi Tyhjennän kesämökkini arvotavaroista talveksi 39

45 Yli puolet (53 %) vastaajista ei lähetä omia henkilötietoja internetissä. Erityisesti elämykselliset eivät lähetä henkilötietoja internetissä, sillä heille on tärkeä turvata oma persoona. Kuvio Omien henkilötietojen lähettäminen internetissä En lähetä henkilötietojani internetissä 40

46 Noin kymmenesosa (12 %) vastaajista ei ole tehnyt mitään tutkimuksessa mainittuja toimenpiteitä turvallisuutensa parantamiseksi tai ei ainakaan osaa sanoa tehneensä. Mukautumis-nelikentälle tämä on tyypillistä. Heille on oleellista kustannustehokkuus. He käyttävät rahaa saadakseen suoraa, todellista hyötyä. Ellei tuotos-panos-suhde ole kohdallaan, ei asian eteen nähdä vaivaa. Tälle ryhmälle tulisi voida perustella paremmin mitä suoraa hyötyä eri toimenpiteistä olisi. Kuvio Ei ole tehnyt mitään toimenpiteitä tai ei osaa sanoa EOS/Ei mitään näistä 41

47 3.6 Poliisin näkyvyys lähiympäristössä Vastaajista 13 % on nähnyt poliisin partioivan omalla asuinalueellaan päivittäin. Tämä korostuu uskalikoilla, jotka liikkuvat paljon ja huomioivat erilaisia asioita. Kuvio On nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan päivittäin Päivittäin 42

48 Viikoittain poliisin on havainnut asuinalueellaan 28 % vastaajista. Tämä on tyypillistä mukautuminen-nelikentässä. Tähän ryhmään kuuluvat on hieman epäluuloisia muita ryhmiä kohtaan. He huomaavat erilaiset ihmiset ja asiat kuten erikoiset, merkatut autot tai pukeutumisen univormuun. Kuvio On nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan viikoittain Viikoittain 43

49 Kerran kuukaudessa poliisin on huomannut asuinalueellaan 14 % vastaajista. Tämä korostuu arvosidonnaisissa humanisteissa. He keskittyvät enemmän ihmisiin kuin tapahtumiin. He eivät ehkä liiku yhtä paljon silloin, kun poliisi partioi alueella. Kuvio On nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan kerran kuukaudessa Kerran kuukaudessa 44

50 Useamman kerran kuukaudessa poliisin on havainnut asuinalueellaan 4 % vastaajista. Poliisin harvemmin huomaaminen korostuu elämyksellisillä ja vaikuttajilla. He huomaavat poliisin vain joskus, koska eivät kiinnitä asiaan huomiota. Kuvio On nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan useamman kerran kuukaudessa Useamman kerran kuukaudessa 45

51 Harvoin poliisin on havainnut asuinalueellaan 27 % vastaajista. Tämä on ominaista perinteikkäille. He ovat turvallisuushakuisia. Heille varmaankaan mikään poliisipartioinnin määrä ei olisi riittävä, jos he tuntevat olonsa arveluttavaksi. He eivät ehkä myöskään liiku yhtä paljon silloin, kun poliisi partioi alueella. Kuvio On nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan harvemmin Harvemmin 46

52 13 % vastaajista ei ole koskaan nähnyt poliisia asuinalueellaan. Elämykselliset ja esikuvahakuiset erottujat eivät lähtökohtaisesti ole kiinnostuneita koko aiheesta, joten on loogista, että nämä ryhmät korostuvat. Kuvio Ei ole koskaan nähnyt poliisin partioivan asuinalueellaan En koskaan 47

53 3.7 Havaitsemastaan häiriöstä tai epäkohdasta ilmoituksen tai rikosilmoituksen tekeminen poliisille tämän tai viime vuoden aikana Vastaajista 17 % on tehnyt kahden viimeisen vuoden aikana ilmoituksen poliisille havaitsemastaan häriöistä tai epäkohdasta tai tehnyt rikosilmoituksen. Tässä asiassa korostuvat esikuvahakuiset. Heidän epäluuloisuutensa muiden henkilöiden ratkaisujen oikeellisuudesta ajaa heidät muita useammin tarkistamaan asian jopa poliisilta. Kuvio Ilmoittanut häiriöstä tai epäkohdasta Kyllä 48

54 3.8 Poliisin suhtauminen eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin henkilöihin Vastaajista 6 % sitä mieltä, että poliisi suhtautuu löysemmin eri kulttuureista ja roduista lähtöisin oleviin henkilöihin. Näin arvioivat muita todennäköisemmin esikuvahakuiset erottujat, jotka ovat epäluuloisia itselle vieraita tai omista valinnoista poikkeavia ryhmiä kohtaan. Kuvio Suhtautuminen löysempää Löysemmin 49

55 3.9 Luottamus viranomaisten ja viranomaistahojen toimintaan Vastaajista 13 % luottaa erittäin paljon yksityisten vartiointiliikkeiden toimintaan. Kotirakkaat ja elämykselliset pitävät yksityisten vartiointiliikkeiden toimintaa tärkeänä ja myös luottavat niiden toimintaan. (Katso sivu 22) Kuvio Yksityiset vartiointiliikkeet Yksityiset vartiointiliikkeet 50

56 Vastaajista kaksi viidesosaa luottaa erittäin paljon Rajavartiolaitokseen. Tämä korostuu kotirakkailla, joille ominaista on luottamus viranomaisiin. Kuvio Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos 51

57 Vastaajista 37 % luottaa erittäin paljon Puolustusvoimiin. Tämä on ominaista erityisesti asiakeskeisille. Heille tyypillistä on järjestyksen ja hierarkisuuden arvostaminen ja usko autoriteetteihin. Kuvio Puolustusvoimat Puolustusvoimat 52

58 3.10 Kuinka vakavana ongelmana pitää rikollisuutta lähiympäristössään Vastaajista viidennes kokee rikollisuuden lähiympäristössä erittäin tai melko vakavana ongelmana. Tämä korostuu traditionaalississa arvoryhmissä, erityisesti traditionaalisilla humanisteilla. Näille ryhmille tyypillistä on pelkääminen. Erilaisia pelkoja on paljon. Lähes kaikki heille normaalista poikkeava pelottaa tai huolettaa. Kuvio Pitää rikollisuutta lähiympäristössä erittäin tai melko vakavana ongelmana Erittäin/melko vakava 53

59 3.11 Yhteys poliisiin eri asioissa Liikennevalvonnan tai rikkomuksen yhteydessä poliisiin on ollut yhteydessä 16 % vastaajista. Tämä korostuu mukautuminen-nelikenttään kuuluvilla ja uskalikoilla. Näissä ryhmissä liikutaan usein autolla. Liikkeellä ollaan myös pikkutunneilla. Kuvio Ollut yhteydessä poliisiin liikennevalvonnan tai rikkomuksen yhteydessä Liikennevalvonnan, -rikkomuksen 54

60 Järjestyshäiriön yhteydessä poliisiin on ollut yhteydessä 6 % vastaajista. Tämä on ominaista erottuminen-nelikentässä, jossa tavallisuudesta poikkeavat toimintatavat ja oman tuntemuksen mukaan eri tilanteisiin meneminen on tavallista. Näissä ryhmissä voi olla tilanne se, että ollaan itse pikemminkin aiheuttamssa järjestyshäiröitä kuin joudutaan järjestyshäiriön kohteeksi tai todistajaksi. Kuvio Ollut yhteydessä poliisiin järjestyshäiriön yhteydessä Järjestyshäiriön Järjestöhäiriön yhteydessä 55

61 Yli puolet vastaajista ei ole ollut millään lailla yhteydessä poliisiin. Perinteikkäät eivät ota yhteyttä ellei heillä todella ole asiaa, joka kuuluu poliisille. Heillä on korkea kynnys ottaa poliisi mukaan mihinkään pieneen asiaan, ellei heillä ole luonnollisia yhteyksiä, kuten sukulaisia tai tuttavia poliisissa. Kuvio Ei ole ollut yhteydessä poliisiin millään lailla En ole ollut millään tavalla 56

62 3.12 Kokemukset kansainvälisestä rikollisuudesta Vastaajista 6 %:lla on omakohtaisia kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta eli ilmiö ei ole kovin suuri. Korostuneet arvoryhmät ovat uskalikot ja asiakeskeiset eli perinteisesti miesten vahvat arvoryhmät. Asiakeskeiset pyrkivät koko ajan vertailemaan eri asioita, joten he kiinnittävät tällaisiinkin asioihin huomiota. Uskalikot menevät mielellään haastaviin konteksteihin, joten he saattavat kohdata asioita, joita eivät ole ennakoineet. Kuvio Erittäin tai melko paljon omakohtaisia kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta Erittäin/melko paljon omakohtaisia kansainväl. rikollisuudesta 57

63 3.13 Mielipiteet poliisin toiminnan eettisyydestä Vastaajista 38 % arvelee, että poliisia yritetään korruptoida tai poliisin toimintaa yritetään häiritä epäeettisellä tavalla poliisin ulkopuolelta.traditionaaliset materialistit uskovat rahan voimaan ja myös rahan korruptoivaan voimaan. Kuvio Pitää erittäin tai melko todennköisenä sitä, että kansalaiset, yritykset tai muut tahot yrittävät korruptoida tai häiritä poliisin toimintaa epäeettisellä tavalla (esim. rikostutkintaan vaikuttaminen) kaikki vastaajat Erittäin/melko todennäköisenä 58

64 Vastaajista 26 % arvelee, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa. Uskalikoille ominaista on ajatella, että jos jotain on yhdessä paikassa, voi sitä olla toisessakin. Jos muuallakin on korruptiota ja epäeettistä toimintaa, niin miksei sitä voisi heidän näkökannastaan katsottuna olla poliisissakin. Kuvio Pitää erittäin tai melko todennäköisenä sitä, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa (esim. sisäisiä varkauksia, petoksia, valtion omaisuuden väärinkäyttöä tai työtovereiden seksuaalista häirintää) kaikki vastaajat Erittäin/melko todennäköisenä 59

65 Naisissa tämän mielipiteen osalta korostuvat uskalikot. Uskalikoille ominaista on ajatella, että jos jotain on yhdessä paikassa, voi sitä olla toisessakin. Jos muuallakin on korruptiota ja epäeettistä toimintaa, niin miksei sitä voisi heidän näkökannastaan katsottuna olla poliisissakin. (Huom! Naisista vain 2 % kuuluu uskalikkohin). Kuvio Pitää erittäin tai melko todennäköisenä sitä, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa (esim. sisäisiä varkauksia, petoksia, valtion omaisuuden väärinkäyttöä tai työtovereiden seksuaalista häirintää) naiset Erittäin/melko todennäköisesti Naiset 60

66 Miehissä korostuvat edelleen uskalikot. Lisäksi korostuvat arvosidonnaiset humanistiset ryhmät, jotka molemmat ovat kaikessa toiminnassaan hyvin eettisiä. Kuvio Pitää erittäin tai melko todennäköisenä sitä, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa (esim. sisäisiä varkauksia, petoksia, valtion omaisuuden väärinkäyttöä tai työtovereiden seksuaalista häirintää) naiset Erittäin/melko todennäköisesti - Miehet 61

67 Vastaajista 21 % arvelee, että poliisi itse yrittää toimia epäeettisesti kansalaisia tai yhteiskunnan muita toimijoita kohtaan. Esikuvahakuisilla erottujilla on eniten omia kontakteja poliisin. Heillä on myös eniten epäluuloa poliisin toimintaa kohtaan. Tämä lähtee heidän epäluuloisuudestaan suhteessa muihin, omasta viiteryhmästä poikkeaviin ryhmiin ja epävarmuudesta tulevatko kohdelluiksi oikein. (Katso sivu 50) Kuvio Pitää erittäin tai melko todennäköisenä sitä, että poliisi itse yrittää toimia epäeettisesti kansalaisia tai yhteiskunnan muita toimijoita kohtaan (esim. tietojen väärinkäyttö, tietojen vuotaminen julkisuuteen, pidätettyjen ja kiinniotettujen epäasiallinen kohtelu) kaikki vastaajat Erittäin/melko todennäköisenä 62

68 Naisissa korostuvat arvojoustavat humanistiset ryhmät. Voimakkaammin korostuvat esikuvahakuiset erottujat, joille on ominaista epäluuloisuus. (Katso sivu 64) Elämyksellisille on tärkeää turvata oma persoona, joten siihen liittyvä mahdolliset uhat koetaan vaikeina. Kuvio Pitää erittäin tai melko todennäköisenä sitä, että poliisi itse yrittää toimia epäeettisesti kansalaisia tai yhteiskunnan muita toimijoita kohtaan (esim. tietojen väärinkäyttö, tietojen vuotaminen julkisuuteen, pidätettyjen ja kiinniotettujen epäasiallinen kohtelu) naiset Erittäin/melko todennäköisesti Naiset 63

69 Miehissä korostuvat traditionaaliset humanistit. Esikuvahakuisille erottujille epäluuloisuus on ominaista. (Katso sivu 64) Kotirakkaat kantavat enemmänkin huolta lähipiirin kohtelusta. Kuvio Pitää erittäin tai melko todennäköisenä sitä, että poliisi itse yrittää toimia epäeettisesti kansalaisia tai yhteiskunnan muita toimijoita kohtaan (esim. tietojen väärinkäyttö, tietojen vuotaminen julkisuuteen, pidätettyjen ja kiinniotettujen epäasiallinen kohtelu) miehet Erittäin/melko todennäköisesti - Miehet 64

70 4 Tutkimuksen toteutus 4.1 Tutkimuksen tekijä Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Sisäasianministeriön Poliisiosaston toimeksiannosta. 4.2 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuotiaiden suomalaisten arvioita ja käsityksiä poliisin toimintaympäristöstä ja poliisitoiminnan laadusta. Poliisibarometri on toteutettu aiemmin vuosina 1999, 2001, 2003 ja Tämä systemaattinen palaute mahdollistaa kehityssuuntien tarkastelun. Barometri palvelee poliisin ylijohdon strategista suunnittelua ja päätöksentekoa sekä poliisin yhteiskunnallista ohjausta. Sillä voidaan tehdä lisäksi arvioita piilorikollisuudesta. 4.3 Kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmänä on maamme vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. 4.4 Tutkimusmenetelmä ja toteutus Haastattelut on tehty henkilökohtaisina (face-to-face) haastatteluina käyttäen atk-avusteista haastattelujärjestelmää (CAPI). 124 haastattelua on tehty halleissa. 4.5 Otanta Tutkimuksessa haastateltiin 989 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppijakautuma. Haastatteluja tehtiin 95 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 48 ja muita paikkakuntia 47. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut N-luvut vastaavat kohderyhmää tuhansina (SVT ). 65

71 4.6 Kenttätyön ajankohta ja haastattelijat Haastattelut tehtiin Työhön osallistui 50 Taloustutkimus Oy:n koulutettua tutkimushaastattelijaa. Tätä työtä varten haastattelijoille annettiin kirjalliset työohjeet. Haastattelijoiden työskentelyä valvottiin haastattelijakohtaisilla atk-taulukoinneilla sekä vastaajille tehdyillä pistokokeilla. 4.7 Tietojen käsittely Atk-tulostus on tehty Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. 4.8 T-testi ja tilastollinen virhemarginaali Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka testaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on merkitsevä. Kokonaistuloksen ( Kaikki -sarake) keskimääräinen virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla ±2,5 prosenttiyksikköä. 66