KANSALAISKYSELY 2014 YHTEENVETO. Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio

Transkriptio

1 KANSALAISKYSELY 2014 YHTEENVETO Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio

2 Kuntalaisten hyvinvointi -selvitys Kansalaisten hyvinvointia ja palveluja kartoittava selvitys toteutettiin keväällä 2014 kuudessa Länsi- ja Keski- Uudenmaan kunnassa (Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio). Selvitys on toteutettu lähes samansisältöisenä vuonna Tuolloin selvitykseen osallistuivat osittain eri kunnat kuin vuonna Selvityksessä kysymyksiä palveluista ei kohdennettu suoraan palveluiden käyttäjille vaan siinä haluttiin mitata kaikkien kuntalaisten käsityksiä palveluiden toimivuudesta.

3 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen kuva siitä: a) mistä tekijöistä kuntalaisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi rakentuu sekä b) millaisina vastaajat näkevät asuinalueensa hyvinvointipalvelut ja kuinka he niitä käyttävät. Kuntalaisilta kysyttiin heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään Asumisviihtyvyydestä Terveydestä ja hyvinvoinnista Kunnan palveluntarjonnasta Valmiudesta sähköiseen asiointiin Luottamuksesta kunnan toimintaan

4 Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin pääosin sähköisenä kyselynä, joka oli avoinna vuoden 2014 maaliskuun ajan kuntien internetsivuilla. Kaikkien täysiikäisten kuntalaisten oli mahdollista vastata kyselyyn. Lohjan ja Siuntion kunnat jakoivat myös paperilomakkeita ikääntyneille kuntalaisille (Lohjalla 300:lle satunnaisotannalla valitulle 75 vuotta täyttäneelle). Mäntsälässä, Lohjalla ja Raaseporissa lähetettiin linkkejä sähköiseen lomakkeeseen oppilaitosten hallinto-ohjelma Wilman kautta suoraan oppilaiden vanhemmille. Kunnat vastasivat tiedottamisesta oman kuntansa asukkaille.

5 Selvitykseen vastanneet Kaikkiaan vastaajia oli Koko alueen osalta tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden vastaajia oli 13. Vastaajista 80 % oli naisia ja 20 % miehiä. Vastanneista 51 % oli vuotiaita. Yli 75-vuotiaiden osuus vastaajista oli 12 %, joista suurin osa oli Lohjalta ja Siuntiosta. Vastaajista ansiotyössä oli 60 % ja vanhuuseläkkeellä 22 %. Korkeakoulutettujen osuus oli 33 %. Selvityksen ulkopuolelle jääneitä ryhmiä olivat miehet kaikissa ikäryhmissä, työttömät, opiskelijat, alle 24-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat Nurmijärveltä, Raaseporista, Pornaisista ja Mäntsälästä. 50% 40% 30% 20% 10% 0% 42% Vastausprosentit kunnittain 23% 7% 3% 14% 10% 1% Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Raasepori Siuntio Jokin muu, mikä

6 Pohdintaa selvityksen toteutuksesta Sähköisenä toteutettu kysely tavoitti kuntalaisia suhteellisen hyvin. Tulevaisuudessa täytyy kuitenkin huomioida se, kuinka henkilöt jotka eivät käytä internetiä saadaan tavoitettua paremmin. Tulosten yleistettävyys on suuntaa-antavaa vastaajaprofiilin vinouden (sukupuoli, kunta) ja tiettyjen vastaajaryhmien (opiskelijat, työttömät) pienen koon takia.

7 Keskeiset tulokset: Asuminen ja asumisviihtyvyys Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti viihtyvänsä kotikunnassaan hyvin tai melko hyvin. Asuinalueeseen ja asuntoon oltiin huomattavasti useammin tyytyväisiä kuin asuinkuntaan. Kunnan viihtyisyyteen liittyvistä seikoista tyytyväisimpiä oltiin alueen turvallisuuteen ja kauneuteen, tyytymättömimpiä alueen siisteyteen. Vastaajista 4 % ilmoitti aikeistaan muuttaa lähiaikoina ja 28 % ilmoitti harkinneensa muuttoa. Muuttohaaveet olivat tässä selvityksessä hieman yleisempiä kuin vuoden 2010 selvityksessä.

8 Keskeiset tulokset: Terveys ja hyvinvointi Vastaajista suurin osa koki sekä fyysisen että psyykkisen terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Vastaajia, jotka kokivat sekä terveytensä että mielialansa huonoksi tai melko huonoksi, oli 1,6 %. Koetut huolet kohdistuivat useimmiten perheenjäsenen tulevaisuuteen, terveyteen ja ikääntyneen omaisen pärjäämiseen. Vastaajat ovat pääosin elinvoimaisia tai tasapainoisia: heillä on siis riittävästi tarvittavia psyykkisiä voimavaroja stressin ja huolien hillitsemiseen. Joka kymmenes vastaaja kokee kuitenkin elinvoimansa alhaiseksi ja huolten ja stressin määrän suureksi. 13 % vastaajista kuului ns. riskiryhmään, jotka tarvitsevat ennaltaehkäiseviä palveluita.

9 Keskeiset tulokset: Terveys ja hyvinvointi Vastaajat ryhmiteltiin stressi-, huoli- ja elinvoimamuuttujien avulla neljään ryhmään: 1. Kuormittuneet: paljon huolia ja stressiä, vähän elinvoimaa 2. Riskiryhmä: jonkin verran huolia ja stressiä, kohtalaisesti elinvoimaa 50% 40% 30% Kuormittuneisuus -ryhmät 41% 36% 3. Elinvoimaiset: ei juurikaan huolia tai stressiä, paljon elinvoimaa 4. Tasapainoiset: jonkin verran huolia ja stressiä, paljon elinvoimaa 20% 10% 10% 13% 0% Kuormittuneet Riskiryhmä Elinvoimaiset Tasapainoiset

10 Keskeiset tulokset: Terveys ja hyvinvointi 72 % vastaajista ei ole tarvinnut ulkopuolista apua arkipäiväisistä ongelmista selviämiseen. Vastaajista 6 % koki jääneensä ilman apua, vaikka oli sitä hakenut ja 7 % ei ole hakenut apua, vaikka olisi sitä tarvinnut. Vastaajien päivittäistä hyvinvointia lisäsivät eniten läheiset sekä liikunta- ja kulttuuriharrastukset.

11 Keskeiset tulokset: Terveyspalvelut Vastaajat arvioivat julkisten terveyspalveluiden merkitystä hyvinvointinsa kannalta ja näiden palveluiden toimivuutta asuinkunnassaan. Merkittävimpänä terveyspalveluna hyvinvoinnin kannalta vastaajat pitivät hammashuoltoa ja laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Vähiten merkityksellisenä pidettiin depressiohoitajan ja muistipoliklinikan palveluita. Eri terveyspalveluiden toimivuuden arvioinnissa oli merkittäviä eroja. Toimivimmiksi terveyspalveluiksi vastaajat arvioivat äitiys- ja lastenneuvolan ja laboratorio- ja röntgentutkimukset. Äitiys ja lastenneuvola arvioitiin toimivammaksi terveyspalveluksi myös vuonna Huonoimmin toimiviksi arvioitiin terveyskeskuksen päivystyspalvelut depressiohoitajan ja mielenterveyden palvelut sekä potilasasiamiespalvelut. Vuoden 2010 vastaajien mukaan huonoiten toimivat terveystoimen palvelut olivat potilasasiamiespalvelu, mielenterveyspalvelut ja erikoislääkäri.

12 Keskeiset tulokset: Terveyspalvelut Vastaajat, jotka ilmoittivat palvelulla olevan suuri merkitys heidän päivittäisen hyvinvointinsa kannalta, arvioivat useammin palvelun toimivaksi kuin muut vastaajat. Selvitykseen osallistuneiden kuntien väliset erot terveyspalveluiden toimivuuden arvioinnissa olivat merkittäviä. Lähes kaikki terveyspalvelut arvioitiin huomattavasti muita useammin toimiviksi Siuntiossa. Raaseporissa arviot olivat lähes kaikkien palvelujen kohdalla keskiarvoa selvästi huonompia. Terveyspalveluiden yleinen palvelutaso (tiedottaminen, neuvonta, ajan saaminen jne.) arvioitiin huonommaksi kuin itse palveluiden keskimääräinen toimivuus. Terveyspalveluiden palvelutason huonoimmaksi osa-alueeksi arvioitiin kulkuyhteydet. Parhaiten toimivaksi palvelutason osa-alueeksi arvioitiin tilojen esteettömyys.

13 Terveyspalveluiden toimivuuden arviointi Erillisten terveyspalveluiden toimivuutta koskevista kysymyksistä muodostettiin yhteinen summamuuttuja mittaamaan kokemusta terveyspalveluiden yleisestä toimivuudesta. Keskimäärin puolet vastaajista koki julkiset terveyspalvelut toimiviksi asuinkunnassaan. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Terveyspalveluiden toimivuuden yleisarvio 76% 57% 51% 52% 47% 41% 33% 25% 21% 12% 13% 12% 8% 5% Raasepori Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Siuntio Kaikki toimii huonosti tai melko huonosti toimii hyvin tai melko hyvin

14 Keskeiset tulokset: Sosiaalipalvelut Vastaajat arvioivat sosiaalipalveluiden sekä valtion järjestämien palveluiden merkitystä hyvinvointinsa kannalta ja näiden palveluiden toimivuutta asuinkunnassaan. Sosiaalipalveluiden välillä oli suuria eroja siinä kuinka merkittäviksi vastaajat arvioivat ne päivittäisen hyvinvointinsa kannalta. Merkittävimmiksi sosiaalipalveluiksi vastaajat arvioivat ikäihmisten palvelut ja Kelan palvelut, vähiten merkitykselliseksi päihdehuollon ja sosiaaliasiamiespalvelut. Näitä palveluita lukuun ottamatta muilla sosiaalitoimen palveluilla arvioitiin useammin olevan vähän merkitystä kuin paljon merkitystä päivittäisen hyvinvoinnin kannalta.

15 Keskeiset tulokset: Sosiaalipalvelut Myös eri sosiaalipalveluiden toimivuuden arvioinneissa oli suuria eroja eri palveluiden välillä. Useammin toimiviksi kuin toimimattomiksi arvioitiin vammaisten palvelut, ikäihmisten kotihoito, nuorisotyö, sosiaaliasiamiehen palvelut, päihdehuolto, oikeusapu ja Kelan palvelut. Keskimäärin useammin toimimattomiksi kuin toimiviksi arvioitiin työvoimapalvelut, toimeentulotuki, lapsiperheiden kotipalvelut, muut ikäihmisten palvelut, lastensuojelutyö ja omaishoidontuki. Sosiaalipalveluiden yleinen palvelutaso arvioitiin huomattavasti huonommin toimivaksi kuin sosiaalipalvelut sinänsä. Lähes kaikki palvelutason osa-alueet arvioitiin harvemmin toimiviksi kuin toimimattomiksi. Esimerkiksi ajan saaminen kohtuullisen ajan kuluessa toimi hyvin kaikista vastaajista vain 26 % mukaan ja huonosti 46 % mukaan.

16 Sosiaalipaleluiden toimivuuden arviointi Erillisten sosiaalipalveluiden toimivuutta koskevista kysymyksistä muodostettiin yhteinen summamuuttuja mittaamaan kokemusta sosiaalipalveluiden yleisestä toimivuudesta. Noin kolmasosa vastaajista koki sosiaalipalvelut toimiviksi asuinkunnassaan. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono). 50% 40% 30% 20% 10% Sosiaalipalveluiden toimivuuden yleisarvio 36% 36% 36% 33% 33% 31% 31% 29% 26% 23% 22% 19% 19% 14% 0% Raasepori Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Siuntio Kaikki toimii huonosti tai melko huonosti toimii hyvin tai melko hyvin

17 Keskeiset tulokset: Sivistyspalvelut Vastaajat arvioivat kunnan järjestämien sivistyspalveluiden merkitystä hyvinvointinsa kannalta ja näiden palveluiden toimivuutta asuinkunnassaan. Merkityksellisemmäksi sivistyspalveluksi arvioitiin perusopetus ja kulttuuri- ja kirjastopalvelut, vähiten merkitykselliseksi koulujen iltapäivätoiminta. Kaikkien sivistyspalveluiden arvioitiin toimivan huomattavasti useammin hyvin kuin huonosti. Yli 70 % vastaajista arvioi sivistystoimen palveluiden (koulujen iltapäivätoimintaa lukuun ottamatta) toimivan hyvin tai melko hyvin. Kuntien välisiä eroja löytyi myös sivistyspalveluiden toimivuuden arvioinnissa. Lohjalla sivistyspalvelut arvioitiin toimivan tasaisen hyvin, Siuntiossa oltiin palveluiden toimivuuden suhteen kriittisimpiä. Vastaajat, jotka ilmoittivat palvelulla olevan suuri merkitys heidän päivittäisen hyvinvointinsa kannalta, arvioivat useammin palvelun toimivaksi kuin muut vastaajat.

18 Keskeiset tulokset: Sivistystoimen palvelut Erillisten sivistystoimen palveluiden toimivuutta koskevista kysymyksistä laadittiin yhteinen summamuuttuja mittaamaan kokemusta sivistystoimen palveluiden yleisestä toimivuudesta. Keskimäärin yli 80 % vastaajista koki kunnallisen sivistystoimen palvelut toimiviksi. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Sivistystoimen palveluiden toimivuuden yleisarvio 80% 86% 82% 4% 3% 3% 2% 79% 77% 9% 6% 71% Raasepori Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Siuntio Kaikki toimii huonosti tai melko huonosti toimii hyvin tai melko hyvin 3% 83%

19 Keskeiset tulokset: Muu palveluntarjonta kunnassa Muista palveluista vastaajat olivat tyytyväisimpiä ulkoilumahdollisuuksiin ja luontoon (tyytyväisiä 81 %) sekä päivittäisiin kauppapalveluihin (tyytyväisiä 51 %). Tyytymättömimpiä oltiin julkisiin kulkuneuvoihin (tyytymättömiä 55 %) ja kevyen liikenteen väyliin (tyytymättömiä 41 %). Liikuntapaikkojen tarjontaan ja muihin harrastusmahdollisuuksiin oltiin keskimäärin tyytyväisempiä kuin kunnan kulttuuritarjontaan. Kuntien väliset erot tyytyväisyydessä muuhun palveluntarjontaan kunnassa olivat paikoin merkittäviä. Esimerkiksi Lohjalla päivittäisten kauppapalveluiden suhteen tyytyväisiä oli 61 % vastaajista, kun Siuntiossa kauppapalveluihin oli tyytyväisiä vain 15 % vastaajista.

20 Keskeiset tulokset: Palveluiden hankkiminen muualta Vastaajista yli puolet ilmoitti hankkivansa palveluita asuinkuntansa ulkopuolelta. Useimmin oman kunnan ulkopuolelta haetaan kauppapalveluita. Palveluiden muualta hankkimisen syyksi ilmoitettiin useimmin asuinkunnan ulkopuolella oleva monipuolisempi palveluntarjonta. Kuntien väliset erot palveluiden hankkimisessa muualta olivat huomattavia: niiden vastaajien osuus, joka ilmoitti hankkivansa palveluita asuinkuntansa ulkopuolelta, vaihteli prosentin välillä.

21 Keskeiset tulokset: Yksityisten palveluiden käyttö Yksityisiä terveyspalveluja käytetään huomattavasti yksityisiä sosiaalipalveluita useammin. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti ostaneensa terveyspalveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta ainakin joskus. Useimmin yksityiseltä ostetaan lääkäripalveluja ja hammashoitoja. Yksityisistä sosiaali- ja tukipalveluista yleisimmin käytetään kodin kunnossapitoon liittyviä huolto- ja remonttipalveluita. Syynä yksityiselle hakeutumisessa on useimmin ajan saamisen helppous ja yksityiseltä saatava parempi palvelu. 7 % vastaajista ilmoitti kääntyneensä yksityisen palveluntarjoajan puoleen, koska ei saanut lainkaan aikaa kunnalliselta puolelta.

22 Keskeiset tulokset: Valmiudet sähköiseen asiointiin Vastaajista 97 % oli käytössään tietokone ja 98 % internet-yhteys. Lähes kaikilla alle 65-vuotialla vastaajilla oli melko paljon tai paljon kokemusta internetin käytöstä. Yli 75- vuotiaista vastaajista 67 % ilmoitti omaavansa vähän tai ei lainkaan kokemusta internetin käytöstä. Asiointiin liittyvistä palveluista vastaajat ilmoittivat käyttävänsä internetin kautta useimmin pankkipalveluita (88 % käyttää ainakin viikoittain).

23 Keskeiset tulokset: Luottamus kuntaan Yleisesti ottaen alle kolmannes vastaajista ilmoitti luottavansa kunnan toimintaan. Vähiten luotetaan siihen, että kuntalaisten mielipide otetaan huomioon kunnallisten palveluiden kehittämisessä. Vain kolmasosa tietää, kuinka kunnan asioihin voi halutessaan vaikuttaa. Selvästi eniten luottamusta kunnan toimintaa kohtaan on yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuoden 2010 selvitykseen verrattuna muutos kuntaa kohtaan tunnetussa luottamuksessa on ollut suhteellisen pientä.

24 Keskeiset tulokset: Luottamus kuntaan Kaiken kaikkiaan vastaajat eivät luota vahvasti kunnan toimintaan. Vastaajista 45 % sanoo luottavansa kunnan toimintaan vähän tai melko vähän. Raaseporissa luottamus kunnan toimintaan on huomattavasti pienempää kuin muissa tarkastelualueen kunnissa. Muutoin kuntien väliset erot ovat pieniä. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 66% Yleinen luottamus kunnan toimintaan 10% 40% 45% 21% 19% 40% 25% 44% 43% 45% 20% 27% 20% Raasepori Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Siuntio Kaikki (N:1294) vähän tai melko vähän luottamusta paljon tai melko paljon luottamusta

25 Lisätiedot: Merja Salmi merja.salmi(at)sosiaalitaito.fi Petteri Heino petteri.heino(at)sosiaalitaito.fi