KANSALAISKYSELY 2014 Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio

Transkriptio

1 KANSALAISKYSELY 2014 Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Aineisto ja sen käsittely 3. Vastaajaprofiilit 4. Asuminen ja asumisviihtyvyys 5. Terveys ja hyvinvointi Fyysinen ja psyykkinen terveydentila Huolet ja kuormitus Hyvinvointia lisäävät tekijät 6. Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut Tyytyväisyys muuhun palveluntarjontaan kunnassa Palveluiden hankkiminen muualta Yksityisten palveluiden käyttö 7. Sähköinen asiointi 8. Luottamus kunnan toimintaan 9. Yhteenveto

3 Johdanto Tässä koosteessa raportoidaan Kuntalaisten hyvinvointi -selvityksen tulokset. Kysely toteutettiin kuudessa Länsi- ja Keski- Uudenmaan kunnassa (Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio). Selvitys on toteutettu lähes samansisältöisenä vuonna Tuolloin selvitykseen osallistuivat osittain eri kunnat kuin vuonna Tähän selvitykseen eivät aiemmasta poiketen osallistuneet Hanko, Inkoo ja Karkkila, uusina kuntina mukana ovat Mäntsälä, Nurmijärvi ja Pornainen. Lisäksi aiemmasta eroten tässä selvityksessä Raaseporia käsitellään yhtenä kuntana kun vuonna 2010 siihen liittyneitä kuntia (Karjaa, Pohja, Tammisaari) tarkasteltiin erikseen. Tarkastelualueella on lisäksi tapahtunut kuntaliitos, jossa aiemmin erikseen tarkastellut Karjalohja, Nummi & Pusula liittyivät vuonna 2013 Lohjan kaupunkiin. Vuoden 2014 selvityksen tuloksia verrataan tässä raportissa aiempaan selvitykseen soveltuvilta osin koko aineiston sekä Lohjan, Raaseporin ja Siuntion kohdalla.

4 Johdanto Kuntalaisilta kysyttiin heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään Asumisviihtyvyydestä Terveydestä ja hyvinvoinnista Palveluista Valmiudesta sähköiseen asiointiin Luottamuksesta kunnan toimintaan

5 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli muodostaa kokonaisvaltainen kuva siitä, a) mistä tekijöistä kuntalaisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi rakentuu sekä b) millaisina vastaajat näkevät asuinalueensa hyvinvointipalvelut ja kuinka he niitä käyttävät Selvityksessä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten vastaajat kokevat hyvinvointinsa? Eroavatko kokemukset kunnittain tai väestöryhmittäin? Millaisia kokemuksia ja mielipiteitä vastaajilla on hyvinvointipalveluista? Eroavatko nämä vastaukset kunnittain tai väestöryhmittäin?

6 Aineisto ja sen käsittely

7 Aineisto Kaikkien täysi-ikäisten kuntalaisten oli mahdollista vastata kyselyyn. Selvitys toteutettiin pääosin sähköisenä kyselynä, joka oli avoinna vuoden 2014 maaliskuun ajan kuntien internetsivuilla. Lohjan ja Siuntion kunnat lähettivät myös paperilomakkeita ikääntyneille kotihoidon asiakkaille. Mäntsälässä ja Lohjalla lähetettiin linkkejä sähköiseen lomakkeeseen oppilaitosten hallinto-ohjelma Wilman kautta suoraan oppilaiden vanhemmille. Kunnat vastasivat tiedottamisesta oman kuntansa asukkaille.

8 Aineisto Vuoden 2010 selvityksessä vastaajia oli yhteensä Tuolloin kansalaiskysely toteutettiin tästä selvityksestä poiketen lähettämällä paperisia kyselylomakkeita otokseen valikoituneille vastaajille. Vastaajia yhteensä 1421 Vastanneiden määrät jakautuivat kunnittain seuraavasti: Lohja 602 (42 %) Mäntsälä 330 (23 %) Nurmijärvi 95 (7 %) Pornainen 45 (3 %) Raasepori 194 (14 %) Siuntio 138 (10 %) Jokin muu 17 (1 %) Vastaajia 13/1000 asukasta

9 Aineisto ja sen käsittely Aineistosta on raportoitu suorat jakaumat sekä koko aineiston osalta että kunnittain Aineiston analysointiin käytettiin ristiintaulukointia sekä varianssianalyysia, faktorianalyysia ja klusterianalyysia Ristiintaulukoinnissa havaittujen erojen tilastollinen merkitsevyys on merkitty seuraavasti: *** = tilastollisesti erittäin merkitsevä ** = tilastollisesti merkitsevä * = tilastollisesti melkein merkitsevä

10 Aineisto ja sen käsittely Aineistoon rakennettiin summamuuttujia korrelaatiokertoimien ja faktorianalyysin avulla mittaamaan mm. vastaajien elinvoimaisuutta, stressaantuneisuutta, kuormittuneisuutta sekä yleistä tyytyväisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä luottamusta kunnan toimintaan. Muuttujia tarkasteltiin seuraavien taustamuuttujien avulla: kunta, sukupuoli, ikä, kieli, siviilisääty, kotitalouden koko ja perherakenne, koulutustausta, työllisyys sekä kotitalouden tulotaso.

11 Aineisto ja sen käsittely Ryhmien eroja on raportoitu vain, mikäli erot ovat tilastollisesti merkitseviä vähintään merkitsevyystasolla 0,05. Ryhmien välisiä eroja ei ole raportoitu, mikäli vertailtavien ryhmien koko on jäänyt hyvin pieneksi. Raportissa on myös tuotu esiin eri tekijöiden välisiä yhteyksiä. Yhteydet eivät kuitenkaan ilmaise muuttujien välistä syy-seuraussuhdetta eivätkä vaikutuksen mekanismeja syvemmin.

12 Vastaajaprofiilit

13 Kuntien vastaajamäärät prosentteina kaikista vastanneista Vastanneita oli tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden: Lohja 16 Mäntsälä 22 Nurmijärvi 3 Pornainen 12 Raasepori 8 Siuntio 30 Koko alue 13 42% 23% 7% 3% 14% 1% Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Raasepori Siuntio Jokin muu, mikä

14 Taustatietoja Vuonna 2010 toteutetussa selvityksessä vastaajien sukupuolijakauma oli 60 % naisia ja 40 % miehiä. Vuonna 2013 Uudenmaan väestön sukupuolijakauma oli 52 % naisia ja 48 % miehiä. Uudenmaan väestöstä 8,4 % oli ruotsinkielisiä Vastaajista 80 % on naisia ja 20 % miehiä Vastaajista 85 % puhuu äidinkielenään suomea, 14 % ruotsia ja 1 % muita kieliä 62 % vastaajista on avioliitossa tai rekisteröityneessä parisuhteessa, 14 % avoliitossa ja 24 % naimattomia, leskiä tai eronneita

15 Vastaajien ikäjakauma Vastanneista 66 % on vuotiaita ja yli 75-vuotiaita 12 %. Alle 24-vuotiaiden osuus jäi tässä selvityksessä hyvin pieneksi (2%). Vuoden 2010 selvityksessä yli 65- vuotiaat olivat yliedustettuina (28%) ja alle 24-vuotiaat aliedustettuina (9%). Uudellamaalla 75-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna ,2 % vuotiaita oli Uudellamaalla vuonna ,2 % ja vuotiaita 55,3 %. 28% 23% 15% 9% 11% 12% 2% alle 24-v v v v v v. yli 75v. Kaikki (N:1417)

16 Vastaajien koulutustaso Vastaajista vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on 33 %. muu yliopisto-/korkeakoulututkinto 1% Luku on hyvin lähellä Uudenmaan keskiarvoa. Vuonna 2012 Uudenmaan väestöstä korkea-asteen koulutuksen suorittaneita oli 32,4 % ja keskiasteen 34,4 %. ammattikorkeakoulututkinto opistotason tutkinto ylioppilastutkinto ammatillinen tutkinto 7% 13% 24% kansakoulu/keskikoulu/peruskoulu 14% Kaikki (N: 1411)

17 Vastaajien päätoiminen tehtävä Suurin osa vastaajista (60 %) on ansiotyössä. muu äitiys-/vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla 3 % 3% Vuoden 2010 selvityksessä ansiotyössä oli 42 % ja eläkkeellä 38 % vastaajista. Työttömiä oli 5 %. Uudellamaalla työttömyysaste oli 2/2014 9,6%. vanhuuseläkkeellä työkyvyttömyyseläkkeellä työtön opiskelija yrittäjä ansiotyössä 2% 3% 3% 5% 22% Kaikki (N: 1410)

18 Kotitalouksien yhteenlasketut tulot (kk, verojen jälkeen) Vastaajista 6 % ilmoitti kotitaloutensa yhteenlasketuiksi tuloiksi kuukaudessa alle 1000 euroa. Hieman yli puolet vastaajista (53 %) ilmoitti kotitalouden yhteenlasketuiksi tuloiksi kuukaudessa yli 3000 euroa. 21% 25% 16% 12% 6% alle yli 5000 Kaikki (N: 1399, KA: 5.44, Hajonta: 1.686)

19 Kyselyyn vastaamatta jättäneet ryhmät Selvityksen tuloksissa korostuvat työssäkäyvien yli 35-vuotiaiden naisten näkemykset hyvinvoinnista ja palveluista. Vastaajien kokonaismäärässä myös yli 75-vuotiaiden ikäryhmä oli yliedustettu Uudenmaan keskiarvoon nähden, johtuen ikääntyneiden suuresta edustuksesta Lohjan ja Siuntion vastauksissa. Yli 75- vuotiaita kaikista vastaajista oli yhteensä 171, joista lohjalaisia vastaajia oli 117 ja siuntiolaisia 42. Yli 75- vuotiaat lohjalaiset ja siuntiolaiset vastaajat ovat suurelta osin kotipalveluiden käyttäjiä, joilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn kotipalvelun kautta jaettavilla paperilomakkeilla. Miehet kaikissa ikäryhmissä Alle 24-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Nurmijärveltä, Raaseporista, Pornaisista ja Mäntsälästä Työttömät Opiskelijat

20 Asuminen ja asumisviihtyvyys

21 Asuminen ja asumisviihtyvyys Suurin osa vastaajista (86 %) asuu omistusasunnossa. Vuokralla asuu 12 % ja muussa asumisratkaisussa 2 % vastaajista. Vuoden 2010 selvityksessä 14 % vastaajista ilmoitti asuvansa vuokralla, 83 % omistusasunnossa ja 3 % muussa asumisratkaisussa. Omistusasunnossa asuvia oli Uudellamaalla vuonna % Asutteko? 86% 12% 2% vuokralla omistusasunnossa muu Kaikki (N: 1404)

22 Kotitalouksien koko Vuoden 2010 selvityksessä lapsiperheiden osuus oli 31 %, joista joka kymmenes oli yksinhuoltajaperhe. Uudellamaalla yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli vuonna ,7 %. Kotitalouksien koko vaihteli yksinasuvista yli 6 hengen kotitalouksiin Lapsiperheiden osuus kyselyyn vastanneista oli 53 % Kyselyyn vastanneista lohjalaisista 59 % ja mäntsäläläisistä 61 % oli lapsiperheitä Lapsiperheiden suureen osuuteen vaikutti todennäköisesti Wilma-järjestelmän käyttö kyselyn jakamisessa Lapsiperheistä 12 % oli yksinhuoltajaperheitä Oma tai puolison isä ja/tai äiti asui vastanneista 1 % kotitaloudessa

23 Yksinasuvat Vastaajista 16 % on yksinasuvia. Yksinasuvista hieman yli kolmasosa (34,5 %) on yli 75-vuotiaita. Koko Uudellamaalla yksinasuvia kaikista asuntokunnista on 41 % ja yli 75-vuotiaita yksinasuvia noin 50 %. (sotkanet) 34% 21% 14% 15% 7% 8% 1% alle 24-v v v v v v. yli 75-v. Yksinasuvat (N: 228)

24 Asuminen ja asumisviihtyvyys Vastaajista 5 % on asunut nykyisessä asuinkunnassaan alle 2 vuotta. 49 % vastaajista on asunut asuinkunnassaan yli 20 vuotta. Jakauma on samankaltainen vuoden 2010 selvitykseen verrattuna. Vuonna % kyselyyn vastanneista oli asunut kotikunnassaan alle kaksi vuotta. Puolet vastaajista oli asunut asuinkunnassaan yli 20 vuotta. 45% 35% 25% 15% 5% Kuinka kauan olette asunut nykyisessä kotikunnassanne? 5% 26% 21% 15% 33% alle 2 v v v v. yli 30 v. Kaikki (N: 1401)

25 Asuminen ja asumisviihtyvyys 66 % vastaajista viihtyy kotikunnassaan hyvin tai melko hyvin, huonosti tai melko huonosti 14 %. Huonoiten viihdytään Raaseporissa, parhaiten Pornaisissa. Huonosti viihtyvien osuus on hieman suurempi aiempaan selvitykseen verrattuna. Vuoden 2010 selvityksessä 74 % vastaajista ilmoitti viihtyvänsä kotikunnassaan hyvin tai melko hyvin ja 7 % huonosti tai melko huonosti. Vuoden 2010 selvitys: Siuntio 67 % hyvin, 13 % huonosti Lohja 80 % hyvin, 6 % huonosti Raasepori 65 % hyvin 10, % huonosti Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) % 49% Raasepori (N:190) Kuinka hyvin viihdytte nykyisessä kotikunnassanne? 7% 76% Lohja (N:594) 16% 59% Mäntsälä (N:324) huonosti tai melko huonosti 72% 6% 5% Nurmijärvi (N:94) 81% Pornainen (N:43) 6 13% 14% Siuntio (N:134) hyvin tai melko hyvin 66% Kaikki (N: 1379)

26 Asuminen ja asumisviihtyvyys Yli 80 % vastaajista ilmoitti viihtyvänsä asuinalueellaan hyvin tai melko hyvin. Huonosti tai melko huonosti viihtyvien osuus on vain 5 %. Vuoden 2010 selvitys: Siuntio 74 % hyvin, 4 % huonosti Lohja 85 % hyvin, 3 % huonosti Raasepori 81 % hyvin, 4 % huonosti Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) % 79% Raasepori (N:179) Kuinka hyvin viihdytte nykyisellä asuinalueellanne? 85% 8 82% 9 83% 83% 4% 5% 7% 5% 3% 5% Lohja (N:571) Mäntsälä (N:314) huonosti tai melko huonosti Nurmijärvi (N:92) Pornainen (N:41) Siuntio (N:120) hyvin tai melko hyvin Kaikki (N: 1317)

27 Asuminen ja asumisviihtyvyys Keskimäärin 87 % kaikista kyselyyn vastanneista ilmoitti viihtyvänsä nykyisessä asunnossaan hyvin tai melko hyvin. Vuoden 2010 selvitys: Siuntio 90 % hyvin, 1 % huonosti Lohja 90 % hyvin, 3 % huonosti Raasepori 89 % hyvin, 4 % huonosti Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) % 5% 6% Raasepori (N:187) Kuinka viihdytte nykyisessä asunnossanne? 85% Lohja (N:582) 88% 89% 95% 92% 2% 2% 2% 2% 4% Mäntsälä (N:322) huonosti tai melko huonosti Nurmijärvi (N:92) Pornainen (N:42) Siuntio (N:123) hyvin tai melko hyvin 87% Kaikki (N: 1348)

28 Asuminen ja asumisviihtyvyys Vastaajat olivat tyytymättömimpiä nykyisen kotinsa asumiskustannuksiin. Asunnon kokoon ja sijaintiin vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei tyytyväinen, ei tyytymätön) Kuinka tyytyväinen olette nykyiseen asuntoonne? 7% 83% Asunnon koko (N:1404) 15% 59% Asumiskustannukset (N:1385) 6% 82% Asunnon sijainti (N:1388) tyytymätön tai melko tyytymätön tyytyväinen tai melko tyytyväinen

29 Asuminen ja asumisviihtyvyys Vastaajat, jotka olivat asuneet kotikunnassaan alle 2 vuotta tai yli 30 vuotta ilmoittivat viihtyvänsä hyvin asuinkunnassaan hieman muita ryhmiä useammin. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) % Viihtyvyys kotikunnassa asumisajan mukaan tarkasteltuna (***) 71% 6 59% 17% 19% 16% 66% 9% 74% alle 2v 2-10v 11-20v 21-30v yli 30v huonosti tai melko huonosti hyvin tai melko hyvin

30 Asuminen ja asumisviihtyvyys Luottamuksella kunnan toimintaan on vaikutusta viihtyvyyteen kotikunnassa(***). Huonosti tai melko huonosti kotikunnassaan viihtyvistä 41 % ilmaisi, ettei luota kunnan toimintaan. Vastaavasti kotikunnassaan hyvin tai melko hyvin viihtyvistä 92 % luotti paljon kunnan toimintaan. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) Viihtyvyys kotikunnassa/luottamus kunnan toimintaan 41% 18% 18% 53% 7% 76% 85% 2% 3% 92% ei luottamusta paljon luottamusta huonosti tai melko huonosti hyvin tai melko hyvin

31 Asuminen ja asumisviihtyvyys Vastaajista, jotka arvioivat kunnan järjestämien terveyspalveluiden toimivan hyvin tai melko hyvin, 76 % ilmoitti viihtyvänsä asuinkunnassaan hyvin tai melko hyvin ja vain 6 % huonosti tai melko huonosti. Niistä vastaajista, jotka arvioivat terveyspalveluiden toimivan huonosti tai melko huonosti, 39 % ilmoitti viihtyvänsä asuinkunnassaan huonosti tai melko huonosti ja vain 15 % vähintään melko hyvin. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä Viihtyvyys kunnassa/terveyspalveluiden toimivuus (***) 39% ei toimi 15% huonosti tai melko huonosti 6% toimii hyvin tai melko hyvin 76%

32 Asuminen ja asumisviihtyvyys Vastaajista (N:1385) 4 % oli päättänyt muuttaa lähiaikoina. Vastaajista 28 % on harkinnut muuttoa tai haluaisi muuttaa. Eniten muuttohalukkuutta löytyy Raaseporista, vähiten Pornaisista. Vuoden 2010 selvityksessä 18 % vastaajista oli harkinnut muuttoa tai ilmoitti halustaan muuttaa ja 3 % oli jo päättänyt muuttaa. Muuttohalukkuus on kasvanut etenkin Raaseporissa, jossa vuonna % vastaajista ilmoitti harkinneensa muuttoa tai haluavansa muuttaa. Muuttoaikeissa olevista puolet (50 %) muuttaisi saman kunnan sisällä, 21 % naapurikuntaan, 26 % muualle Suomeen ja 3 % ulkomaille. Vuoden 2010 selvityksessä muuttokohteeksi ilmoitettiin seuraavasti: 43 % sama kunta, 22 % naapurikunta, 28 % muu alue Suomessa ja 7 % ulkomaat % 38% Raasepori (N:187) Oletteko aikeissa muuttaa lähiaikoina? % 28% 28% 75% 23% 71% 26% 68% 28% 5% 4% 3% 2% 2% 3% 4% Lohja (N:591) Mäntsälä (N:327) Nurmijärvi (N:95) Pornainen (N:44) Siuntio (N:124) en olen harkinnut muuttua/haluaisin muuttaa olen päättänyt muuttaa Kaikki (N:1368)

33 Asuminen ja asumisviihtyvyys Yleisin syy muuttoon oli muutto sopivamman kokoiseen asuntoon, mutta myös työ ja edullisempi asunto olivat usein muuton syynä. Avoimissa vastauksissa muuton muiksi syiksi mainittiin useimmin muutto parempien palveluiden tai liikenneyhteyksien äärelle, tyytymättömyys nykyiseen asuntoon, asuinalueeseen tai kuntaan sekä henkilökohtaiset syyt, kuten perhetilanne (esimerkiksi ero, ikääntyneiden vanhempien hoiva). Syyt muuttamiseen ovat pysyneet pitkälti samanlaisina vuoden 2010 selvitykseen verrattuna. Mikä olisi muuttonne pääasiallinen syy? muu muutto palveluasuntoon tai -taloon muutto halvempaan asuntoon muutto sopivamman kokoiseen asuntoon oma/perheenjäsenen opiskelu oma/perheenjäsenen työ 45% 5% 9% 29% 3% 8% Kaikki (N: 466)

34 Asuminen ja asumisviihtyvyys Vastaajista, jotka eivät suunnittele muuttoa 74 % viihtyy kotikunnassaan hyvin tai melko hyvin. Muuttoa harkitsevista hyvin viihtyvien osuus on 46 %. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) Viihtyvyys kunnassa/muuttoaikeet (***) 7% 74% en aio muuttaa 29% huonosti tai melko huonosti olen harkinnut muuttoa/haluaisin muuttaa 46% 44% 35% hyvin tai melko hyvin olen päättänyt muuttaa

35 Tyytyväisyys kunnan muuhun palveluntarjontaan: viihtyisyys Kunnan alueen viihtyisyyttä mitattiin muodostamalla summamuuttuja seuraavista kysymyksistä: alueen koettu kauneus, siisteys ja turvallisuus sekä naapurusto. Lähes 2/3 (67 %) vastaajista on tyytyväinen kuntansa viihtyisyyteen. Mäntsälässä oltiin tyytymättömimpiä, Siuntiossa tyytyväisimpiä. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) % 74% 73% 75% 66% 67% 8% 7% 4% 6% 2% Raasepori Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Siuntio Kaikki tyytymätön tai melko tyytymätön tyytyväinen tai melko tyytyväinen

36 Tyytyväisyys kunnan muuhun palveluntarjontaan: viihtyisyys Kuntansa viihtyisyystekijöistä vastaajat olivat tyytyväisimpiä naapurustoonsa ja alueen turvallisuuteen, tyytymättömimpiä alueen siisteyteen. Naapurusto (N:1397) Alueen kauneus (N:1398) 6% 14% 62% 74% Alueen turvallisuus (N:1381) 7% 71% Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono). Alueen siisteys (N:1375) 42% 16% tyytyväinen tai melko tyytyväinen tyytymätön tai melko tyytymätön

37 Yhteenveto: asuminen ja asumisviihtyvyys Kyselyyn vastanneiden kotitalouksista yli puolet oli lapsiperheitä, joista 12 % oli yksinhuoltajaperheitä. Yksinasuvia oli 16 %. Yksinasuvista joka kolmas oli yli 75-vuotias. Vastaajista huomattava osa on asunut asuinkunnassaan pitkään, suurin osa omistusasunnossa. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti viihtyvänsä kotikunnassaan hyvin tai melko hyvin. Asuinalueeseen ja asuntoon oltiin huomattavasti useammin tyytyväisiä kuin asuinkuntaan.

38 Yhteenveto: asuminen ja asumisviihtyvyys Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä alueen turvallisuuteen, kauneuteen sekä naapurustoon. Viihtyisyyttä lisäävistä tekijöistä vastaajat olivat useimmin tyytymättömiä kunnan alueen siisteyteen. Mitä enemmän vastaajat luottivat kuntansa toimintaan ja mitä useammin he katsoivat kunnan terveyspalvelut toimiviksi, sitä paremmin he viihtyivät kotikunnassaan. Vastaajista 28 % ilmoitti harkinneensa muuttoa ja 4 % oli jo päättänyt muuttaa. Muuttamisen syinä mainittiin useimmin muutto sopivamman kokoiseen asuntoon, yleinen tyytymättömyys nykyiseen asuntoon, asuinalueeseen tai kuntaan sekä henkilökohtaiset syyt.

39 Terveys ja hyvinvointi

40 Fyysinen ja psyykkinen terveydentila Fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa selvitettiin seuraavilla kysymyksillä: Millainen on fyysinen terveydentilanne nykyisin? Kuinka paljon jokin pitkäaikainen sairaus, vaiva tai vamma haittaa päivittäistä toimintaanne? Millainen on mielialanne enimmäkseen nykyisin?

41 Fyysinen terveydentila Vastaajista suurin osa (72,5 %) kokee terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Huonoksi tai melko huonoksi terveytensä kokee 5,5 % vastaajista. Vuoden 2010 selvityksessä vastaavat luvut olivat 70 % ja. Näihin lukuihin vaikutti todennäköisesti ikääntyneiden yliedustus vuoden 2010 selvityksessä. Millainen on fyysinen terveydentilanne nykyisin? 1,5% 4% 22% 43,5% 29% Huono Hyvä Kaikki (N: 1410)

42 Fyysinen terveydentila: sairaudet, vaivat ja vammat Vastaajista 47 % päivittäistä toimintaa ei haittaa lainkaan jokin pitkäaikainen sairaus, vaiva tai vamma. 15 % toimintaa vaiva haittaa paljon tai melko paljon. Vuoden 2010 selvityksessä vastaajista 21 % ilmoitti jonkin edellä mainituista syistä haittaavan päivittäistä toimintaa melko paljon tai paljon, 43 % ei lainkaan. Kuinka paljon jokin pitkäaikainen sairaus, vaiva tai vamma haittaa päivittäistä toimintaanne? 47% 22% 16% 11% 4% Ei lainkaan Paljon Kaikki (N: 1407)

43 Fyysinen terveydentila: ikä Koettu fyysinen terveydentila heikkeni iän myötä(***). Yli 75-vuotiaista 17 % koki terveytensä huonoksi tai melko huonoksi. Yli 75- vuotiaista 32 %:lla oli sairaus, vaiva tai vamma, joka haittaa päivittäistä toimintaa paljon tai melko paljon. Toisin sanoen koettu terveydentila ei selity kokonaan esimerkiksi sairaudella, vaikka se haittaisikin jokapäiväistä elämää. Vuoden 2010 selvityksessä yli 75-vuotiaista 25 % koki terveydentilansa huonoksi. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) % 81% 75% 73% 64% 47% 17% 3% 4% 6% 6% 2% alle 34-v v v v v. yli 75-v. huono tai melko huono hyvä tai melko hyvä

44 Fyysinen terveydentila: tulotaso Mitä korkeampi vastaajan talouden tulotaso oli, sitä useammin hän koki terveydentilansa hyväksi (***). Vastaajista, jotka ilmoittivat taloutensa tulotasoksi yli 3000 kuukaudessa, yli 80 % koki fyysisen terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi, kun taas vastaajista, joiden ilmoitettu tulotaso oli alle 1000 kuukaudessa, fyysisen terveydentilansa koki hyväksi tai melko hyväksi vain 49 %. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) % 49% alle 1000 euroa 58% 8% 67% 83% 81% 2% 1% 1% 84% yli 5000 euroa huono tai melko huono hyvä tai melko hyvä

45 Psyykkinen terveydentila Vastaajista suurin osa (74 %) kokee mielialansa enimmäkseen hyväksi tai melko hyväksi. Huonoksi tai melko huonoksi mielialansa kokee 6 % vastaajista. Vastaajia, jotka kokivat sekä mielialansa että terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi, oli 60 %. Vastaajia, jotka kokivat sekä terveytensä että mielialansa huonoksi tai melko huonoksi, oli 1,6 % (N:23). Millainen on mielialanne enimmäkseen nykyisin? 1% 5% 47 % 27% Huono Hyvä Kaikki (N: 1405)

46 Elinvoimaisuus Elinvoimaisuutta selvitettiin kysymällä vastaajilta elinvoimaisuuden kokemuksista, onnistumisen tunteista, tarmokkuudesta, elämänilosta sekä elämästä nauttimisesta. Vastaajista 66 % kokee itsensä usein tai melko usein elinvoimaiseksi, 8 % ei lainkaan tai harvoin. Elinvoimaisuuden kokemukset 26% 26% 7% 1% en lainkaan usein Kaikki (N:1212)

47 Elinvoimaisuus ja ikä*** Suhteessa muihin ikäryhmiin, yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä on vähemmän niitä vastaajia, joilla on paljon elinvoimaa. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) % 73% 66% 67% 68% 46% 11% 6% 5% 8% alle 34-v v v v v. yli 75-v. vähän elinvoimaa paljon elinvoimaa

48 Stressaantuneisuus Stressaantuneisuutta selvitettiin kysymällä vastaajilta epäonnistumisen tunteista, hermostuneisuudesta, masentuneisuudesta, turvattomuudesta, yksinäisyydestä, väsymyksestä, unettomuudesta sekä ylirasittuneisuudesta. Vastaajista 9 % kokee stressiä usein tai melko usein. Täysin stressittömiä on 9 %. Stressaantuneisuuden kokemukset 9% en lainkaan 45% 37% 8% 1% usein Kaikki (N:1377)

49 Stressitekijät: masentuneisuus Kaikista vastaajista 13 % itsensä masentuneeksi tunsi usein tai melko usein. Vastaajista pienituloisimmat tunsivat itsensä masentuneeksi useammin kuin suurempituloiset**. Masentuneisuudella on yhteys lähes kaikkiin stressitekijöihin. Vastaajat, jotka ovat kokeneet usein tai melko usein hermostuneisuutta, epäonnistumisia, yksinäisyyttä, väsymystä, unettomuutta tai ylirasitusta, ovat kokeneet usein tai melko usein itsensä masentuneeksi. Kuinka usein olette tuntenut itsenne masentuneeksi? 37% 31% 19% 3% en lainkaan usein Kaikki (N: 1384)

50 Stressitekijät: yksinäisyys Suurin osa vastaajista ei yleensä tunne itseään yksinäiseksi. Vastaajista 13 % on tuntenut itsensä yksinäiseksi usein tai melko usein. Kuinka usein olette viime aikoina tuntenut itsenne yksinäiseksi? 45% 25% 17% 3% En lainkaan Usein Kaikki (N: 1394)

51 Stressitekijät: yksinäisyys Ikä vaikuttaa yksinäisyyden kokemuksiin***. Yli 75-vuotiaista 24 % on tuntenut olonsa yksinäiseksi usein tai melko usein. Nuorimmassa ikäluokassa yksinäisyyden tunteita on kokenut 16 %. Taustalla vaikuttaa myös siviilisääty*** sekä yksin asuminen***. Naimattomista, eronneista tai leskistä 23 % ja yksinasuvista 27 % on tuntenut olonsa yksinäiseksi Kuinka usein olette tuntenut olonne yksinäiseksi? 66% 16% 76% 7 71% 71% 12% 13% 54% 24% alle 34-v v v v v. yli 75- vuotiaat ei lainkaan tai harvoin usein tai melko usein

52 Stressitekijät: turvattomuus Vastaajista 7 % on tuntenut olonsa turvattomaksi usein tai melko usein. Ikäryhmien*** välillä oli eroa siinä, kuin usein vastaajat olivat tunteneet olonsa turvattomaksi. Yli 75-vuotiaista 20 %:lla oli turvattomuuden kokemuksia, kun nuoremmissa ikäluokissa vaihteluväli oli 3-8 % Kuinka usein olette tuntenut itsenne turvattomaksi? 53% 28% 12% 5% 2% en lainkaan usein Kaikki (N: 1368)

53 Stressitekijät: väsymys Väsymyksen kokemuksissa ikäryhmien välillä oli merkittäviä eroja***. Alle 24- vuotiaista 67 % tunsi itsensä väsyneeksi usein tai melko usein Kuinka usein olette tuntenut itsenne väsyneeksi? 67% 6 24% 35% 35% 25% 33% 31% 39% 25% 27% 43% 18% 49% 13% 28% 39% yli 75- vuotiaat v v v v v. alle 24- vuotiaat Kaikki ei lainkaan tai harvoin usein tai melko usein

54 Stressitekijät: väsyneisyys ja unettomuus Mitä huonommaksi vastaaja koki mielialansa tai fyysisen terveydentilansa, sitä useammin vastaaja tunsi itsensä väsyneeksi ja sitä useammin vastaaja kärsi myös unettomuudesta. Kuinka usein olette kärsinyt unettomuudesta? 27% 21% 16% 6% en lainkaan usein Kaikki (N: 1392)

55 Stressitekijät: ylirasittuneisuus Vastaajista 18 % ei ole tuntenut oloaan lainkaan ylirasittuneeksi. Usein tai melko usein ylirasittuneisuutta on tuntenut 26 % vastaajista. Sukupuolten*** välillä oli eroja ylirasittuneisuuden kokemuksissa: naisista 29 % koki usein tai melko usein itsensä ylirasittuneeksi, kun miehillä vastaava osuus oli 17 %. Tässä on kuitenkin huomioitava selvityksen vääristynyt sukupuolijakauma. Ikäryhmistä*** ylirasittuneimpia olivat vuotiaat. 18% Kuinka usein olette tuntenut itsenne ylirasittuneeksi? 24% 16% 29% 28% 28% 28% 27% 19% 14% 21% 7% 8% 3% en lainkaan usein Kaikki (N:1389) Miehet (N:257) Naiset (N:1028)

56 Stressitekijät: ylirasittuneisuus Ryhmien välisten erojen tarkempi mittaaminen on tässä kohtaa epäluotettavaa ryhmien isojen kokoerojen vuoksi. Tulokset eivät ole siis yleistettävissä. Mitä huonommaksi vastaaja koki mielialansa tai fyysisen terveydentilansa, sitä useammin vastaaja tunsi itsensä ylirasittuneeksi Mitä suurempi vastaajan kotitalouden koko oli, sitä ylirasittuneemmaksi vastaaja koki itsensä

57 Huolet Yleisimmin huolehdittiin perheenjäsenen tulevaisuudesta (36 % huolehti paljon tai melko paljon), ikääntyneen omaisen pärjäämisestä (32 %), läheisen terveydestä (28 %), omasta tulevaisuudesta (25 %), työssä jaksamisesta ja rahatilanteesta (25 %). Huolista muodostettiin summamuuttujat, jotka mittasivat tietynlaisia huolityyppejä (esimerkiksi työhön ja toimeentuloon liittyviä huolia), joita käsitellään seuraavaksi.

58 Huolet: Syrjäytymisalttiit Syrjäytymisalttiutta selvitettiin muodostamalla summamuuttuja seuraavista kysymyksistä: masentuneisuuden, ahdistuneisuuden, turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteiden kokemukset sekä mielekkään tekemisen puute. Yleisesti tällaisia kokemuksia on ollut harvalla vastaajalla, vain 2 %:lla melko usein tai usein. 48% 37% 13% 1,5 % 0,5 % ei lainkaan paljon Kaikki (N: 1378)

59 Huolet: Työhön ja toimeentuloon liittyvät huolet Työhön ja toimeentuloon liittyviä huolia mitattiin yleisesti muodostamalla summamuuttuja seuraavista huolista: 1)Huoli omasta tulevaisuudesta 2) huoli toimeentulosta 3) huoli työssä jaksamisesta Nuoremmat ikäluokat*** huolehtivat työhön ja toimeentuloon liittyvistä asioista enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. 46% 23% 24% 6% 1% ei lainkaan paljon Kaikki (N: 1339)

60 Huolet: Työhön ja toimeentuloon liittyvät huolet Mitä pienemmäksi vastaaja arvioi taloutensa kuukausittaisen tulotason, sitä enemmän hän huolehti välttämättömistä kuukausittaisista menoista selviämisestä. Ero melko paljon tai paljon huolehtivien määrässä pienimmän ja suurimman tulotason ryhmien välillä oli 50 prosenttiyksikköä. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei vähän, ei paljon) Vaikeus selviytyä välttämättömistä kuukausittaisista menoista/tulotaso (***) 32% 59% 44% 35% 56% 21% 64% 17% 77% alle yli 5000 huolettaa vähän tai melko vähän huolettaa paljon tai melko paljon 9%

61 Huolet: Terveyshuolet Terveyshuolia mitattiin yleisesti muodostamalla summamuuttuja seuraavista huolista: 1) huoli omasta terveydestä 2) huoli omaisen terveydestä 3) huoli perheenjäsenen tulevaisuudesta 4) oma tai läheisen pitkäaikaissairaus Vanhemmilla ikäluokilla*** ja pienituloisilla*** on enemmän terveyshuolia kuin nuoremmilla ja suurituloisemmilla. 36% 32% 15% 7% ei lainkaan paljon Kaikki (N: 1361)

62 Huolet: Ikääntyneeseen omaiseen liittyvät huolet Vanhuuteen liittyviä huolia mitattiin yleisesti muodostamalla summamuuttuja seuraavista kysymyksistä: 1)Huoli ikääntyneen omaisen pärjäämisestä 2)Vaikeus järjestää ikääntyneen tai sairaan omaisen hoito vuotiaat huolehtivat eniten ikääntyneen omaisen pärjäämisestä (36 % huolehtii paljon tai melko paljon). *** 27% 22% 22% 18% 11% ei lainkaan paljon Kaikki (N: 1378)

63 Huolet: Riippuvuuksiin liittyvät huolet Riippuvuuksiin liittyviä huolia mitattiin yleisesti muodostamalla summamuuttuja seuraavista huolista: 1) oma tai läheisen syömishäiriö 2) alkoholiongelma 3) huumeongelma 4) rahapeliongelma 5) tietokone-/nettiriippuvuus 6) lähisuhdeväkivalta tai sen pelko Suurimmalla osalla vastaajista ei ollut riippuvuuksiin liittyviä huolia. Kuitenkin joka viides vastaaja huolehtii riippuvuuksiin liittyviä asioita ainakin jonkin verran % 19% 1,5 % 0,5 % ei lainkaan paljon Kaikki (N: 1370)

64 Vastaajien psyykkinen kuormittuneisuus Vastaajat jaoteltiin ryhmiin klusterianalyysin avulla, jossa havainnot ryhmittyivät jonkin yhteisen piirteen, kuten vähäisen kuormittuneisuuden, perusteella. Ryhmille annettiin tämän jälkeen mahdollisimman kuvailevat nimet. Vastaajat ryhmiteltiin stressi-, huoli- ja elinvoimamuuttujien avulla neljään ryhmään: 1) Kuormittuneet: paljon huolia ja stressiä, vähän elinvoimaa 2) Riskiryhmä: jonkin verran huolia ja stressiä, kohtalaisesti elinvoimaa 3) Elinvoimaiset: ei juurikaan huolia tai stressiä, paljon elinvoimaa 4) Tasapainoiset: jonkin verran huolia ja stressiä, paljon elinvoimaa

65 Psyykkinen kuormittuneisuus: ryhmät Vastaajat ovat pääosin elinvoimaisia tai tasapainoisia: heillä on siis riittävästi tarvittavia psyykkisiä voimavaroja stressin ja huolien hillitsemiseen. Joka kymmenes vastaaja kokee kuitenkin elinvoimansa alhaiseksi ja huolten ja stressin määrän suureksi. 41% 36% 13% Kuormittuneet Riskiryhmä Elinvoimaiset Tasapainoiset

66 Ryhmien tulkinnassa huomioitavia asioita Ryhmien luonnehdinta on hyvin monitulkintaista. Esimerkiksi: vaikka kuormittuneista vastaajista iso osa tienaisi alle 1000 euroa, se EI tarkoita sitä, että vain pienituloiset olisivat kuormittuneita -> itse asiassa pienituloisista vastaajista isoin osa kuului tasapainoisten ryhmään. Tässä kuvataan, millaisia vastaajia kuuluu esimerkiksi kuormittuneiden ryhmään: ilmiötä ei pyritä selittämään. Luonnehdinnat ovat suuntaa antavia, eivätkä yleistettävissä. Lisäksi ryhmien luonnehdinnat saattavat olla osin päällekkäisiä.

67 34% 29% 22% 18% 15% 9% 7% 24% 18% 17% 13% 8% 23% 15% 12% 5% 11% 27% 16% 12% 8% 7% Kuormittuneet (N:103) Riskiryhmä (N:122) Elinvoimaiset (N:404) Tasapainoiset (N:357) yli 75-vuotiaat v v v v. alle 34-vuotiaat Ikäryhmät*** Kuormittuneista suurin ikäryhmä on vuotiaat (29 %). Kiinnostava ikäryhmä on vuotiaat, sillä heidän osuutensa kussakin ryhmässä on suuri.

68 Kuormittuneet (10 % vastanneista) Kuormittuneista 29 % oli vuotiaita. Kuormittuneista suhteellisesti suurempi osuus muihin ryhmiin verrattuna oli naimattomia, eronneita tai leskiä (37 %). Kuormittuneista suurin osuus oli kuitenkin avioliitossa (52 %). Kuormittuneista suurin osa (65%) oli koulutustasoltaan kansakoulun/keskikoulun/peruskoulun, ammatillisen tai opistotasoisen tutkinnon tehneitä, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneitakin oli 25 % kuormittuneista. Kuormittuneista yli puolet (57 %) oli ansiotyössä, 15 % vanhuuseläkkeellä ja 10 % työttömiä. Kuormittuneista suurimman osan (65 %) kotitalouden yhteenlasketut tulot olivat alle 3000 euroa. Kuormittuneista useammat kokivat fyysisen terveydentilansa heikoksi muita ryhmiä enemmän. Kuormittuneista vastaajista 38 % koki mielialansa huonoksi tai melko huonoksi, hyväksi tai melko hyväksi vain 14 %. Kuormittuneista 21 % oli saanut apua, 41 % ei kokenut tarvitsevansa apua, 17 % on hakenut muttei saanut ja 22 % olisi tarvinnut apua muttei hakenut. Kuormittuneilla läheiset, harrastukset, työ ja/tai opiskelu lisäävät heidän päivittäistä hyvinvointiaan vähemmän kuin muilla ryhmillä: läheiset 40 %, työ ja/tai opiskelu 8 %, yhdistystoiminta 4 % ja harrastukset 24 %.

69 Riskiryhmä (13 % vastanneista) Riskiryhmästä 24 % oli vuotiaita. Riskiryhmästä suurin osa (68%) oli koulutustasoltaan kansakoulun/keskikoulun/peruskoulun, ammatillisen tai opistotasoisen tutkinnon tehneitä, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneitakin oli 26 %. Riskiryhmästä suurimman osan (71 %) kotitalouden yhteenlasketut tulot olivat euroa. Riskiryhmäläiset kokivat terveytensä vähintään kohtalaisen hyväksi, mielialansa kohtalaiseksi tai melko hyväksi. Riskiryhmästä 80 % ei ollut tarvinnut apua, 12 % oli saanut apua, 2 % oli hakenut muttei saanut ja 6 % olisi tarvinnut apua muttei hakenut sitä. Riskiryhmän huolet liittyvät lähinnä omaan tai läheisen terveyteen sekä ikääntyneen omaisen pärjäämiseen. Riskiryhmän päivittäistä hyvinvointia lisäävät läheiset, harrastukset ja yhdistystoiminta.

70 Elinvoimaiset (41 % vastanneista) Elinvoimaisista 34 % oli vuotiaita ja vain 5 % yli 75-vuotiaita. Elinvoimaisista 43 % oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Elinvoimaisista 70 % kotitalouden yhteenlasketut tulot olivat vähintään 3000 euroa/kk. Elinvoimaisista 91 % koki terveydentilansa hyväksi ja 96 % mielialansa hyväksi. Elinvoimaisista 84 % ei ole tarvinnut apua, 12 % on saanut sitä, 2 % hakenut muttei saanut apua ja 2 % olisi tarvinnut apua muttei hakenut sitä. Elinvoimaisten huolet liittyivät lähinnä ikääntyneen omaisen pärjäämiseen. Elinvoimaisten päivittäistä hyvinvointia lisäävät läheiset (85 %) ja harrastukset (46 %), mutta myös yhdistystoiminta sekä työ ja/tai opiskelu enemmän kuin muilla ryhmillä.

71 Tasapainoiset (36 % vastanneista) Tasapainoisista 30 % oli vuotiaita. Tasapainoisia koulutustausta tai tulotaso ei erottele. Tasapainoisista 66 % pitää terveydentilaansa hyvänä ja 67 % mielialaansa hyvänä. Tasapainoisista 65 % ei ole tarvinnut apua, 18 % on saanut apua, 8 % hakenut apua muttei saanut ja 9 % olisi tarvinnut apua muttei hakenut sitä. Tasapainoisten huolet liittyvät työhön ja toimeentuloon, terveyteen ja ikääntyneen omaisen pärjäämiseen sekä jonkin verran riippuvuuksiin. Tasapainoisten hyvinvointia lisäävät läheiset (71 %) ja harrastukset (48 %) sekä jonkin verran työ ja/tai opiskelu (18 %) sekä yhdistystoiminta (13 %).

72 Huoliryhmät sukupuolittain Sukupuolittain tarkasteltuna näyttäisi siltä, että miesten osuudet ovat hieman naisten osuuksia suurempia kuormittuneiden ja riskiryhmän kohdalla. 37% 42% 37% 33% Vastaavasti naisten osuudet elinvoimaisista ja tasapainoisista ovat suhteellisesti suurempia kuin miesten osuudet. Tulkinnassa on otettava huomioon selvityksen vino sukupuolijakauma. 18% 12% 11% Kuormittuneet Riskiryhmä Elinvoimaiset Tasapainoiset Mies (N:186) Nainen (N:730)

73 Huolet Kuormittuneilla on syrjäytymisalttiuteen liittyviä kokemuksia ja heillä on työhön ja toimeentuloon sekä riippuvuuksiin, ikääntyneeseen omaiseen ja terveyteen liittyviä huolia enemmän kuin muilla: huolet ovat siis kasautuneet. Terveyteen ja ikääntyneeseen omaiseen liittyviä asioita huolehtivat kohtalaisen paljon myös tasapainoisten ryhmä. Kaikki ryhmät huolehtivat ainakin jonkin verran ikääntyneeseen omaiseen liittyviä asioita.

74 Avun saaminen arkipäiväisissä ongelmissa 72 % prosenttia vastaajista ei ole tarvinnut ulkopuolista apua arkipäiväisistä ongelmista selviämiseen. 15 % on hakenut ja saanut ongelmiinsa apua. 6 % kokee, että on jäänyt ilman apua, vaikka on hakenut sitä. 7 % ei ole hakenut apua, vaikka olisi sitä tarvinnut % olen saanut apua 6% 7% olen hakenut, mutten saanut en ole hakenut, mutta olisin tarvinnut 72% en ole tarvinnut ulkopuolista apua Kaikki (N: 1375)

75 Eri toimijoiden antaman avun tai tuen merkitys arkipäiväisissä ongelmissa Vastaajilta kysyttiin eri toimijoiden antaman avun merkitystä arkipäiväisissä ongelmissa. Toimijat olivat seuraavat: puoliso, lapset, vanhemmat ja sukulaiset, ystävät, naapurit, järjestöt tai yhdistykset, seurakunta, kunnallinen sosiaalitoimi, kunnallinen terveystoimi, muut kunnalliset palvelut, työvoimatoimisto, Kela, yksityiset sosiaalipalvelut, yksityiset terveyspalvelut ja työterveyshuolto. Eniten merkitystä koettiin olevan puolisolla (77 %), lapsilla (59 %), ystävillä (53 %) sekä vanhemmilla ja sukulaisilla (46 %). Vähiten merkitystä oli järjestöillä tai yhdistyksillä (5 %), seurakunnalla (6 %) ja yksityisillä sosiaalipalveluilla (4%).

76 Tekijät, jotka lisäävät päivittäistä hyvinvointia Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon erilaiset tekijät lisäävät heidän päivittäistä hyvinvointiaan Tekijöistä muodostettiin seuraavat summamuuttujat: 1) Läheiset (perhe, sukulaiset ja ystävät) 2) Työ ja opiskelu 3) Vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta 4) Liikunta, kulttuuri ja muut harrastukset

77 Läheiset: perhe, sukulaiset, ystävät Sukupuolten välillä*** oli eroa siinä, miten paljon läheiset lisäsivät vastaajan päivittäistä hyvinvointia. Läheiset päivittäisen hyvinvoinnin lisääjinä 39% 39% 37% 37% 35% 32% 22% 19% 8% 5% 4% 1% 2% ei lainkaan paljon Kaikki Mies (N:234) Nainen (N:880)

78 Työ ja opiskelu Sukupuolten välillä*** oli eroa siinä, miten paljon läheiset lisäsivät vastaajan päivittäistä hyvinvointia. Naisista 20 prosentin hyvinvointia työ ja opiskelu lisäsi paljon tai melko paljon, kun miehillä vastaava luku oli 14 % vuotiaiden hyvinvointia työ tai opiskelu lisäsi enemmän kuin nuorempien tai vanhempien ikäryhmien***. Myös koulutustaso*** erotteli vastaajia: vähintään ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden hyvinvointia työ tai opiskelu lisäsi enemmän kuin muilla vastaajaryhmillä. Työn ja opiskelun vaikutus päivittäiseen hyvinvointiin 17% 24% 14% 28% 28% 38% 36% 32% 15% 16% 11% 4% 3% 4% ei lainkaan paljon Kaikki Miehet (N:253) Naiset (N:1259)

79 Vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta Ikäryhmien*** välillä oli eroa siinä, kuinka paljon vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta lisäävät päivittäistä hyvinvointia. Yli 65-vuotiailla yhdistystoiminta lisäsi hyvinvointia hieman enemmän kuin nuoremmilla ikäryhmillä. Vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta päivittäisen hyvinvoinnin lisääjinä 45% 11% 4% ei lainkaan paljon Kaikki (N: 1347)

80 Liikunta, kulttuuri, muut harrastukset Ikäryhmien** mukaan tarkasteltuna yli 75- vuotiaiden kohdalla liikunta ja kulttuuriharrastukset eivät lisänneet hyvinvointia niin paljon kuin kaikilla muilla ikäryhmillä. Tulotaso*** erotteli myös vastaajia: mitä korkeammat kotitalouden yhteenlasketut tulot olivat, sitä enemmän liikunta- ja kulttuuriharrastukset lisäsivät vastaajan päivittäistä hyvinvointia % 29% alle 1000 euroa Liikunta- ja kulttuuriharrastukset hyvinvoinnin lisääjinä 22% 42% 17% 52% 13% 48% 55% 7% 8% 61% yli 5000 euroa ei lainkaan tai vähän paljon tai melko paljon 15% 49% Kaikki (n=1265)

81 Yhteenvetoa terveydestä ja hyvinvoinnista Vastaajista suurin osa koki sekä fyysisen että psyykkisen terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Vastaajia, jotka kokivat sekä terveytensä että mielialansa huonoksi tai melko huonoksi, oli 1,6 % (N:23). Mitä huonommaksi vastaaja koki mielialansa tai fyysisen terveytensä, sitä useammin hän tunsi itsensä väsyneeksi. Vastaajan ikä oli merkitsevä taustatekijä fyysisen terveydentilan arvioinnissa: mitä vanhemmasta vastaajasta oli kyse, sitä huonommaksi hän koki terveydentilansa. Koettu huono terveydentila ei sen sijaan selittynyt kokonaan esimerkiksi sairaudella.

82 Yhteenveto: elinvoimaisuus ja stressi Vastaajista kaksi kolmasosaa koki elinvoimaisuuden tunteita ja 9 % koki olevansa täysin stressittömiä. Elinvoimaisuuden kokemuksia ei ollut lainkaan tai vain harvoin 8 % vastaajista. Lisäksi usein tai melko usein stressaantuneisuutta koki 9 % vastaajista. Itsensä usein tai melko usein rasittuneeksi koki 26 % vastaajista, naiset miehiä useammin. Ikäryhmistä rasittuneimpia olivat vuotiaat.

83 Yhteenveto: stressitekijät Itsensä masentuneeksi tunsi 13 % vastaajista. Pienituloisimmat tunsivat itsensä masentuneeksi suurituloisimpia useammin. Syrjäytymisalttiita vastaajia oli 2 %. Lisäksi masentuneisuudella oli yhteys lähes kaikkiin muihin stressitekijöihin. Yksinäisyyttä tunsivat eniten yli 75-vuotiaat sekä alle 24-vuotiaat. Yli 75-vuotiaat tunsivat itsensä turvattomaksi nuorempia ikäryhmiä useammin. Myös väsymykset kokemukset jakautuivat ikäryhmittäin: useimmin itsensä väsyneeksi kokivat alle 24-vuotiaat.

84 Yhteenveto: huolet Vastaajat ovat pääosin elinvoimaisia tai tasapainoisia: heillä on siis riittävästi tarvittavia psyykkisiä voimavaroja stressin ja huolien hillitsemiseen. Joka kymmenes vastaaja kokee kuitenkin elinvoimansa alhaiseksi ja huolten ja stressin määrän suureksi. Huolet kohdistuivat useimmin terveyteen ja ikääntyneen omaisen pärjäämiseen. 22 % vastaajista huolehti terveyteen liittyviä asioita paljon tai melko paljon. Vanhemmilla ikäluokilla ja pienituloisilla oli enemmän terveyshuolia kuin nuoremmilla ja suurituloisemmilla. Ikääntyneeseen omaiseen liittyviä huolia oli paljon tai melko paljon 29 % vastaajista vuotiaat huolehtivat ikääntyneen omaisen pärjäämisestä muita ikäryhmiä enemmän. Nuoremmat ikäluokat huolehtivat työhön ja toimeentuloon liittyviä asioita enemmän kuin vanhemmat ikäluokat.

85 Yhteenveto: avun saaminen 72 % prosenttia vastaajista ei ole tarvinnut ulkopuolista apua arkipäiväisistä ongelmista selviämiseen. Vastaajista 6 % koki jääneensä ilman apua, vaikka oli sitä hakenut ja 7 % ei ole hakenut apua, vaikka olisi sitä tarvinnut. Vastaajien päivittäistä hyvinvointia lisäsivät eniten läheiset sekä liikunta- ja kulttuuriharrastukset. Naiset kokivat läheisten, työn ja/tai opiskelun lisäävän hyvinvointiaan miehiä useammin vuotiaiden hyvinvointia työ ja/tai opiskelu lisäsi enemmän kuin muiden ikäryhmien. Mitä suurituloisemmasta vastaajasta oli kyse, sitä enemmän liikunta- ja kulttuuriharrastukset lisäsivät hänen hyvinvointiaan. Yli 75-vuotiaiden kohdalla liikunta- ja kulttuuriharrastukset eivät lisänneet hyvinvointia niin paljon kuin kaikkien muiden ikäryhmien. Yli 65-vuotiaiden hyvinvointia yhdistystoiminta lisäsi hieman enemmän kuin nuorempien ikäryhmien.

86 Palvelut

87 Palvelut Vastaajia pyydettiin arvioimaan julkisten terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä sivistystoimen ja muiden palvelujen käyttöä, merkitystä, toimivuutta ja palvelutasoa asuinkunnassaan. Raportointiteknisistä syistä kunnallisen sosiaalihuollon palvelut ja valtiolliset (työvoimapalvelut & oikeusapu) sekä Kansaneläkelaitoksen palvelut raportoidaan yhtenä kokonaisuutena sosiaalipalvelut -otsikon alla. Vastaukset annettiin asteikolla 1-5 (ei toimi - toimii /ei merkitystä suuri merkitys /jne.), vastaajilla oli myös mahdollisuus valita vaihtoehto ei kokemusta. Taulukoissa on esitetty vain niiden kuntalaisten vastaukset, jotka ovat ottaneet palveluiden toimivuuteen kantaa. Kunnittain jaoteltuna on raportoitu ne kysymykset, joihin saatiin yli 500 vastausta. Vastauksia analysoitiin erillisinä ja muodostamalla niistä summamuuttujia.

88 Palveluiden jaottelu Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut Terveyden-sairaanhoitaja Fysioterapia Lastensuojelutyö Oikeusapu Lasten päivähoito Yleislääkäri Apuvälineet Lapsiperheiden kotipalvelut Erikoislääkäri Muut kuntoutuspalvelut Sosiaaliasiamiespalvelut Esiopetus Nuorisotyö Kela Perusopetus Diabeteshoitaja Hammashuolto Ikäihmisten kotihoito Työvoimapalvelut Koulujen iltapäivätoiminta Depressiohoitaja Sairaala- ja vuodeosastohoito Muut ikäihmisten palvelut Äitiys- ja lastenneuvola Mielenterveyspalvelut Vammaisten palvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Potilasasiamiespalvel ut Omaishoidontuki Muistipoliklinikka Laboratorio- ja röntgentutkimukset Terveyskeskuksen päivystyspalvelut Toimeentulotuki Päihdehuolto

89 Terveyspalvelut

90 Terveyspalveluiden merkitys hyvinvoinnin kannalta 28 % vastaajista ilmoitti, ettei ole kääntynyt julkisten terveyspalveluiden puoleen lainkaan arkipäiväisissä ongelmissa. 13 % vastaajista ilmoitti tehneensä näin vähintään kuukausittain. Suurin osa (59 %) vastaajista ilmoitti käyttävänsä julkisia terveyspalveluita satunnaisesti. Vuoden 2010 selvityksessä 2 % vastaajista ilmoitti kääntyvänsä julkisten terveyspalveluiden puoleen arkipäiväisissä ongelmissa viikoittain, 15 % kuukausittain, 60 % harvemmin ja 23 % ei lainkaan Kuinka usein olette keskimäärin kääntynyt kunnallisen terveystoimen puoleen arkipäiväisissä ongelmissa? 2% 11% 59% 28% päivittäin viikoittain kuukausittain harvemmin en lainkaan Kaikki (N: 1358)

91 Terveyspalveluiden merkitys hyvinvoinnin kannalta Vastaajista 29 % mielestä kunnalliselta terveystoimelta saadulla tuella on suuri tai melko suuri merkitys arkipäiväisissä ongelmissa. 48 % mukaan kunnalliselta terveystoimelta saadun tuen merkitys arkipäivän ongelmissa on vähäinen tai melko vähäinen. Vuoden 2010 selvityksessä 40 % vastaajista arvioi että kunnallisella terveystoimella oli arkipäiväisissä ongelmissa suuri tai melko suuri merkitys. Vastaajista 40 prosentin mukaan kunnallisella terveystoimella oli arkipäivän ongelmissa vähäinen tai melko vähäinen merkitys. Arvioikaa kunnalliselta terveystoimelta saamanne tuen tai avun merkitys arkipäiväisissä ongelmissa. 28% Vähäinen merkitys 23% 16% 13% Suuri merkitys Kaikki (N: 1295)

92 Terveyspalveluiden merkitys hyvinvoinnin kannalta Vastaajia pyydettiin arvioimaan 17 kunnan järjestämän terveyspalvelun merkitystä hyvinvointinsa kannalta asteikolla 1-5 (1=ei lainkaan merkitystä, 5=suuri merkitys). Merkittävimmiksi terveyspalveluiksi vastaajat arvioivat hammashuollon ja laboratorio- ja röntgentutkimukset. Vähiten merkittäviksi arvioitiin depressiohoitaja ja muistipoliklinikka. Vuoden 2010 selvityksessä merkittävimmiksi terveyspalveluiksi arvioitiin yleislääkärin ja hammashuollon palvelut sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Vähiten merkittäviksi arvioitiin potilasasiamiespalvelut ja mielenterveyspalvelut. (huom.! 2010 selvityksessä mukana oli hieman eri palveluita kuin 2014, esimerkiksi terveyskeskuksen päivystys- ja depressiohoitajan palveluita ei ollut tuolloin mukana.) Palvelu ka Palvelu ka Hammashuolto (N:1086) 4,2 Äitiys- ja lastenneuvola (N:708) 3,6 Laboratorio- ja röntgentutkimukset (N:1201) Terveyskeskuksen päivystyspalvelut (N:1132) 4,2 Apuvälineet (N:436) 3,6 4,1 Muut kuntoutuspalvelut (N:391) 3,4 Yleislääkäri (N:1234) 4,1 Mielenterveyspalvelut (N:324) 3,2 Erikoislääkäri (N:823) 4,0 Diabeteshoitaja (N:311) 3,1 Terveyden-/sairaanhoitaja (N:1177) Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto (N:741) 3,9 Potilasasiamiespalvelut (N:233) 2,6 3,9 Muistipoliklinikka (N:194) 2,5 Fysioterapia (N:684) 3,9 Depressiohoitaja (N:246) 2,4 Sairaala- ja vuodeosastohoito (N:594) 3,8

93 Terveyspalveluiden toimivuuden arviointi Erillisten terveyspalveluiden toimivuutta koskevista kysymyksistä laadittiin yhteinen summamuuttuja mittaamaan kokemusta terveyspalveluiden yleisestä toimivuudesta. Keskimäärin puolet vastaajista koki kunnalliset terveyspalvelut toimiviksi. Toimivimmiksi terveyspalvelut koettiin Siuntiossa, huonoiten toimiviksi Raaseporissa. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) Terveyspalveluiden toimivuuden yleisarvio 76% 57% 51% 52% 47% 41% 33% 25% 21% 12% 13% 12% 8% 5% Raasepori Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Siuntio Kaikki toimii huonosti tai melko huonosti toimii hyvin tai melko hyvin

94 Terveyspalveluiden toimivuuden arviointi Yli 75-vuotiaat olivat muita ryhmiä tyytyväisempiä kunnan järjestämiin terveyspalveluihin, tyytymättömimpiä olivat alle 24-vuotiaat vastaajat. Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei toimi hyvin eikä huonosti) Terveyspalveluiden toimivuuden yleisarvio ikäryhmittäin 5% 73% 9% 63% 15% 59% 45% 12% 11% 57% 6% 6 14% 43% yli 75-v v v v v v. alle 24-v. toimii huonosti tai melko huonosti toimii hyvin tai melko hyvin

95 Terveyspalveluiden toimivuuden arviointi Sekä yleis- että erikoislääkärin palvelut arvioi toimiviksi noin puolet vastaajista. Yleislääkärin palvelut koki toimimattomiksi 22 % ja erikoislääkärin 29 % vastaajista. Arvioikaa palvelun toimivuutta asuinkunnassanne Yleislääkäri (N:1219) 22% Keskimäärin 61 % vastaajista koki, että terveyden- ja sairaanhoitajan palvelut toimivat asuinkunnassa hyvin tai melko hyvin, 12 % mukaan palvelut eivät toimi. Diabeteshoitajan palvelut arvioi toimivan hyvin tai melko hyvin 65 % vastaajista. 15 % arvioi sen toimivan huonosti tai melko huonosti. Erikoislääkäri (N:733) Terveyden-/sairaanhoitaja (N:1147) Diabeteshoitaja (N:223) 12% 15% 29% 46% 61% 65% Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) toimii hyvin tai melko hyvin toimii huonosti tai melko huonosti

96 Terveyspalveluiden toimivuuden arviointi Siuntiossa yleislääkäripalvelut katsottiin toimivimmiksi, Raaseporissa yleislääkärin palvelu arvioitiin useimmin huonosti toimivaksi. Niistä vastaajista, joiden hyvinvointiin yleislääkärin palveluilla oli suuri merkitys, 62 % arvioi palvelun vähintään melko hyvin toimivaksi ja 18 % melko huonosti tai huonosti toimivaksi. Vuoden 2010 selvitys: Siuntio 30 % toimii, 26 % ei toimi Lohja 42 % toimii, 28 % ei toimi Raasepori 33 % toimii, 29 % ei toimi Tarkastelusta on jätetty pois ns. keskiryhmä (ei hyvä, ei huono) % Raasepori (N:171) 19% 54% Lohja (N:531) Yleislääkäri 24% 41% Mäntsälä (N:282) 21% 59% Nurmijärvi (N:82) 35% 45% Pornainen (N:40) 4% 82% Siuntio (N:113) toimii huonosti tai melko huonosti toimii hyvin tai melko hyvin