KAJAANIN VÄLKE-HANKKEEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

Transkriptio

1 KAJAANIN VÄLKE-HANKKEEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

2 Sisällysluettelo. Johdanto 2. Arvioinnin toteutus ja menetelmät 3. Välke- hankkeen asiakasprosessi 4. Välke-hankkeen palvelut 5. Välke-hankkeen tuloksellisuus 6. Johtopäätökset ja suositukset tulevaisuuteen Liitteet 2

3 . Johdanto

4 Välke-hankkeessa kehitetään välityömarkkinatoimijoille yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Välke-hankkeen tausta ja toimintamalli Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishankkeessa (Välke) on kehitetty välityömarkkinatoimijoille uudenlainen yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuva toimintamalli, jonka tavoitteena on edistää työttömien asiakkaiden työllistymistä, kouluttautumista ja elämänhallinnan kohentumista. Samalla syntyvien toimintamallien ja käytäntöjen myötä kehitetään välityömarkkinatoimijoiden osaamista esimerkiksi osatoteuttajien vertaiskoulutuksilla. Välke-hanke on Kajaanin kaupungin hallinnoima ja se on käynnistynyt maaliskuussa 205. Hanke päättyy helmikuussa 207. Osatoteuttajayhdistyksiä ovat Kainuun Nuotta ry, Spartak Kajaani ry, Kajaanin työvoimayhdistys ry ja Nakertaja-Heetteenmäen kyläyhdistys ry. Lisäksi Kumppaniksi ry toimii palvelutarpeen kartoittamisen apuna. Hankkeen rahoituksesta 75 % tulee Euroopan sosiaalirahastosta ja 25 % Kajaanin kaupungilta. Asiakkaalle hankkeessa tarjottavat palvelut määritetään palvelutarpeen arvioinnissa, jonka jälkeen asiakas ohjataan sopivalle osatoteuttajalle. Asiakas voi siirtyä myös yhdistyksestä toiselle tarpeen mukaan. Asiakasprosessia on käsitelty tarkemmin luvussa 2. Hankkeen tavoitteena on löytää asiakkaille pysyvä ratkaisu, joka voi olla työllistyminen avoimille työmarkkinoille, koulutukseen siirtyminen, yrittäjyys tai esimerkiksi eläke. Hankkeessa kehitetty toimintamalli on puolestaan tarkoitus vakiinnuttaa pysyväksi käytännöksi kaupungin ja yhdistysten työllistämistoimintaan. Kehittämishankkeessa isona muutoksena aikaisempaan verrattuna on se, että asiakas voi joustavasti liikkua yhteistyöverkostossa toimivien tahojen välillä hänen palvelutarpeensa mukaisesti. Hankkeen toimijoiden roolit selkiytetään niin, että ne eivät tee päällekkäistä työtä, vaan kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa ja vahvistaa myös sitä. (ESR-hakemus). 4

5 Välke-hankkeessa kehitetään välityömarkkinatoimijoille yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Välke-hankkeen kohderyhmä Välke-hanke toteuttaa ESR-rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 3 erityistavoitetta 6. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Hankkeen pääasiallista kohderyhmää ovat kajaanilaiset nuoret työttömät, pitkäaikaistyöttömät ja toistuvasti työttömänä olevat. Iällisesti kohderyhmään kuuluvat pääsääntöisesti alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat. Hanke on suunnattu sellaisille työttömille, jotka voidaan ohjata avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen kohtuullisen lyhyen prosessin jälkeen. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat työttömät, jotka työkykyä ylläpitämällä voivat toimia välityömarkkinoiden työtehtävissä. Lisäksi välityömarkkinatoimijoiden osaamisen kehittämisen näkökulmasta toinen hankkeen varsinainen kohderyhmä on yhdistyksissä työskentelevät henkilöt. Välillisiä Välke-hankkeen kohderyhmiä ovat hankehakemuksen mukaisesti kainuulaiset yritykset, työttömiä työllistävät yhdistykset, Kainuun TE-toimisto, Kainuun työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, koulutusorganisaatiot, asiakkaiden perheet sekä Kainuun kunnat. Hankkeen kahden vuoden toimintakauden aikana sen tavoitteena on saavuttaa 200 asiakasta eli noin 00 asiakasta vuodessa. Asiakasmäärä on pyritty pitämään rajallisena, koska hanke on kehittämishanke, jossa kokeillaan uudenlaista toimintatapaa. 5

6 Välke-hankkeessa jokaisella yhdistyksellä on oma uniikki tehtävänsä ja kohderyhmänsä. Kainuun Nuotta ry:n osahanke hyödyntää yhdistyksen osaamista työhönvalmennuksen, yritystoiminnan tuntemuksen, kansainvälisten hyvien käytäntöjen hankkimisen sekä monikulttuurisuuden asiantuntemuksen saralla. Nuotta toteuttaa hankkeessa mm. koulutusten koordinointia ja työnetsijäpalveluita. Yhdistyksen kohderyhmää ovat hankkeessa erityisesti yli 500 päivää työttömänä olevat henkilöt, alle 29-vuotiaat nuoret ja maahanmuuttajat sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet työttömät tai työttömyysuhan alla olevat. Kajaanin Työvoimayhdistys ry on kehittänyt erityisesti työhönvalmennuksen prosessia ja hankkeessa testataan erilaisia asiakaslähtöisiä valmennusmenetelmiä ja valmennuksen arvioinnin työkaluja. Nakertaja-Heetteenmäen kyläyhdistys ry keskittyy hankkeessa yli 50-vuotiaiden työttömien työelämävalmiuksien kohentamiseen sekä heidän sijoittumiseensa avoimille työmarkkinoille. Yhdistyksen tavoitteena on työllistää yhteensä 25 henkilöä, joista 80 % on yli 54-vuotiaita. Yhdistys järjestää tähän liittyen niin yksilöohjausta kuin ryhmätoimintaa. Spartak Kajaani ry omaa kokemusta erityisesti päihdeja rikostaustaisten asiakkaiden sekä laitosnuorten osalta. Siten Spartakin osahankkeessa mm. järjestetään opastusta tällaisen taustan omaavien henkilöiden kohtaamiseen sekä asiakaskohtaista yksilö- ja ryhmäohjausta. 6

7 2. Arvioinnin toteutus ja menetelmät

8 Kehittävässä arvioinnissa on tarkasteltu sekä hankeen toteutusta että sen vaikuttavuutta. Arvioinnin tavoitteet Kajaanin Välke-hankkeen kehittävä arviointi käynnistyi huhtikuussa 206. Loppuraportointi on toteutettu vuoden 206 lokakuussa. Arvioinnin kohteena on ollut sekä Välke-hankkeen toteutus että sen vaikuttavuus. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena on ollut tukea ja ohjata hankkeen toimintojen kehittämistä tuoden esiin mahdollisia ongelmakohtia sekä tarjoten muutosehdotuksia prosessin kehittämiseksi. Arviointi on siten sekä nykytilaa analysoiva että tulevaisuutta luotaava. Erityisesti arvioinnilla on pyritty vastaamaan kysymyksiin koskien toimintamallin ja prosessin toimivuutta, yhteistyön kokemuksia sekä tuloksellisuutta. Arviointikysymykset on listattu seuraavassa.. Kuinka yhteistyö ja kumppanuus toteutuvat eri hanketoimijoiden välillä? 2. Kuinka yhteistyö toteutuu hankkeen sidosryhmien kanssa? 3. Miten hankkeessa luotavaa toimintamallia on kehitetty ja kuinka se toimii Kajaanin välityömarkkinoilla? 4. Miten hankkeen asiakasprosessi toimii? 5. Miten laatu toteutuu hankkeen prosessissa? 6. Mitä hyviä ja toimivia toimintamalleja on kehitetty? 7. Millaisiin ongelmakohtiin on törmätty? 8. Onko hanke saavuttanut sille asetettuja tavoitteita? 9. Kuinka ja kenen taholta hankkeen toimintaa tulisi tukea, jotta se pystyisi saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita? 0. Millaisia kehittämiskohteita on noussut esille?. Millaisia muutoksia tulisi toimintaan tehdä, jotta tavoitteisiin päästäisiin? 8

9 Kehittävässä arvioinnissa on tarkasteltu sekä hankeen toteutusta että sen vaikuttavuutta. Arviointimenetelmät Välke-hankkeen kehittävää arviointia on tehty osallistavana prosessina. Arvioinnin alkuvaiheessa toteutettiin sidosryhmien (6 kpl), hanketoimijoiden (7 kpl) sekä yhdistysten valitsemien asiakkaiden (8 kpl) haastattelut. Lisäksi alkuvaiheessa käynnistettiin aineistoanalyysiä. Aineistoon kuuluivat mm. ohjausryhmän esitykset ja pöytäkirjat, seurantaraportit, hankehakemus sekä tiedotussuunnitelma. Arvioinnissa toteutettiin kysely sekä asiakkaille että sidosryhmille. Asiakaskyselyyn vastasi yhteensä 42 henkilöä, joista osa oli yhä mukana hankkeen palveluissa. Asiakaskysely toimitettiin Välke-henkilöstön toimesta. Sidosryhmäkyselyyn vastasi 29 henkilöä. Näistä suurin osa tuli Välke-hankkeeseen ohjaavista tahoista kuten TE-toimistosta ja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Lisäksi ELYkeskuksesta saatiin useampi vastaus. Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin kaksiosainen työpajapäivä. Aamupäivän osuudessa käsiteltiin yhdessä Välke-hankkeen sidosryhmien kanssa arvioinnin tuloksia, käsiteltiin näiden implikaatioita sekä pohdittiin sitä, miten hankkeen tavoitteita toteutetaan ja hankkeessa luotua osaamista ylläpidetään hankkeen jälkeisenä aikana. Sidosryhmätyöpajaan osallistui yhteensä 26 henkilöä. Iltapäivällä käsiteltiin yhdessä hanketoimijoiden kanssa tuloksia tarkemmin. Aineistoanalyysi Haastattelut - Sidosryhmät (6 kpl) - Hanketoimijat (7 kpl) - Asiakkaat (8 kpl) Kyselyt - Asiakaskysely (N = 42) - Sidosryhmäkysely (N = 29) Työpajat - Sidosryhmätyöpaja - Hanketoimijoiden sisäinen työpaja 9

10 3. Välke-hankkeen asiakasprosessi 0

11 Asiakasprosessi käynnistyy alkukartoituksella palvelukoordinaattorin luona. Kuvaus Välke-hankkeen asiakasprosessista Välke-hankkeen asiakasprosessi on esitetty kuvassa oikealla. Hankkeeseen ohjautumisen jälkeen kaikki asiakkaat käyvät läpi alkukartoituksen hankkeen palvelukoordinaattorin luona. Palvelukoordinaattori toimii myös hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen loppuvaiheessa testataan toimintamallia, jossa keskitettyä alkukartoitusta palvelukoordinaattorin luona ei ole, vaan asiakkaat ohjautuvat suoraan yhdistyksiin. Testaamisen taustalla on asiakkaiden ruuhkautuminen alkukartoitukseen silloin, kun asiakkaita tulee kerralla todella paljon, sekä projektipäällikön tarve muulle ajankäytölle hankkeen lopettamisvaiheessa. Alkukartoituksen jälkeen asiakkaat etenevät yksilöllisesti Välke-hankkeen palveluihin yhdistyksissä. Näitä ovat asiakkaan soveltuvuuden mukaan esimerkiksi palkkatuettu työ, työkokeilut, työhönvalmennukset, ryhmävalmennukset ja vankilatyö. Osa asiakkaista on siirtynyt lisäksi tarkempaan palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn kartoitukseen, jota toteuttaa Kumppaniksi ry. Palveluita on hyödynnetty hankkeen aikana eri määrissä. Esimerkiksi tutkintoon tai osatutkintoon johtavat toimet sekä yrittäjyysvalmennus jäivät vähemmällä, sillä hankkeeseen ohjautunut kohderyhmä ei ollut sellaista, jolle nämä olisivat olleet sopivia. Välke-hankkeen kohderyhmänä ovat hankehakemuksen mukaan kajaanilaiset nuoret työttömät, pitkäaikaistyöttömät ja toistuvasti työttömänä olevat henkilöt. Kohderyhmään kuuluvat sellaiset työttömät, jotka ovat kohtuullisen lyhyen valmennusprosessin jälkeen ohjattavissa avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen sekä työttömät, joiden tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen niin, että he pystyvät toimimaan välityömarkkinoiden työtehtävissä. Ohjautuminen palveluun esim. TEtoimiston, Työvoimanpalvelukeskuksen, kuntouttavan työtoiminnan, aikuissosiaalityön tai yhdistysten kautta. Alkukartoitus Välkkeen palvelukoordinaattorin luona Yksilöllinen eteneminen Välkkeen palveluihin: työkokeilu tai palkkatukityö yhdistyksissä ja yrityksissä työhönvalmennus ryhmävalmennus vankilatyö koulutukset ja osatutkinnot yrittäjävalmennus työnetsijäpalvelu palvelutarpeen ja työ- ja toimintakyvyn kartoitus Kumppaniksi ry:llä Kirjallinen suunnitelma ja järkevä jatkopolku tulevaisuuteen

12 Asiakasohjautuvuus on ollut keskeisin haaste. Kohderyhmän tavoittaminen Tavoitellun asiakaskunnan saaminen Välkkeeseen on ollut haaste. Hankkeeseen on ohjautunut huomattavasti odotettua enemmän henkilöitä, joiden työkyky on ollut selkeästi alentunut. Joillekin sidosryhmistä Välke-hanke on vastaavasti ollut palvelu jos työllistyminen pitkittyy -asiakkaille. Hankkeeseen ohjautuneiden huonokuntoisten työnhakijoiden määrä on tarkoittanut käytännössä myös sitä, ettei asiakkaita ole voinut siirtää yhdistysten palveluihin, vaan heidät on täytynyt ohjata terveydenhuollon palveluihin. Haaste ei ole kuitenkaan täysin virheelliseen asiakasohjaukseen kytkeytyvä, vaan myös työttömyyden rakenne vaikuttaa keskeisesti siihen, millaisia henkilöitä hankkeeseen on ylipäätään ohjattavissa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien osuus on suuressa osassa Suomea kasvussa, mikä vaikuttaa siihen, että kohtuullisen vähillä toimenpiteillä työllistettävien osuus on laskusuuntainen. Jo hankehakemuksessa tunnistettiin, että kajaanilaisia pitkäaikaistyöttömiä yhdistää usein koulutuksen puute, keskenjääneet opinnot tai vanhentunut koulutustausta. Samanaikaisesti rakennetyöttömyys on kuitenkin ollut Kajaanissa laskusuuntainen. Seuraaville sivuille on koottu tilastotietoja Kajaanin työmarkkinoiden muutoksista viimeisen kahden vuoden aikana. Tilastot kertovat osaltaan siitä, että Kajaanissa olisi tulevaisuudessa tarvetta varsinkin vaikeammin työllistettäviin asiakkaisiin kohdistuville toimille. Kajaanilaiset työnhakijat 08/204, 08/205 ja 08/206 työttömyyden keston mukaan % % 3 % 4 % 6 % 20 % 2 % 7 % 6 % 20 % 8 % 9 % 24 % 20 % 6 % 7 % 2 % 3 % 08/204 08/205 08/206 Korkeintaan kuukausi n. -3 kk n. 3-6 kk n. 6-2 kk -2 vuotta Yli 2 vuotta 2

13 Kaikkien työnhakijoiden määrä on tällä hetkellä pienempi kuin kaksi vuotta sitten, mutta pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut. Kaikki työnhakijat ja pitkäaikaistyöttömien osuus Kajaanissa 08/204-08/ % +5 % Pitkäaikaistyöttömät Työnhakijat (pois lukien pitkäaikaistyöttömät) 3

14 Nuorten työnhakijoiden osalta pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut, mutta rakennetyöttömyys on laskenut. Työnhaun keskimääräinen kesto (vkoa), kaikki kajaanilaiset työnhakijat 08/204-08/206 Rakennetyöttömät ja pitkäaikaistyöttömät nuorten työnhakijoiden keskuudessa Kajaanissa 08/204-08/ % +60 % Työnhaun keskimääräinen kesto Kajaanissa nousi elokuussa 206 korkeimpaan arvoonsa viimeisen kahden vuoden aikana. Rakennetyöttömyys on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana nuorten ja ikääntyneiden ikäryhmissä. Yli 50-vuotiaita rakennetyöttömiä on tällä hetkellä noin 0 % vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Kaikkien rakennetyöttömien osalta luku on noin 7,5 %. Rakennetyöttömät yhteensä Pitkäaikaistyöttömät Lin. (Rakennetyöttömät yhteensä) 4

15 Asiakasohjautuvuutta on pyritty kehittämään esimerkiksi tapaamisilla. Asiakasohjaamisen kehittäminen Erityisesti yhteistyötä TE-toimiston kanssa on pyritty kehittämään, jotta hankkeeseen saataisiin enemmän suunniteltuun kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Yhteistyötä on pyritty kehittämään esimerkiksi tapaamisilla TE-toimiston Osaamisen kehittämisen ja Tuetun työllistämisen -linjojen kanssa sekä viestimällä. Tapaamisten järjestäminen ja näihin oikeiden henkilöiden saaminen on omalta osaltaan ollut toisinaan haastavaa. Yksi haaste on ollut se, ettei TE-toimistosta ole ollut nimettyä yhdyshenkilöä Välkkeeseen. Haasteena on ollut myös asiakaskunnan ohjautuminen hankkeeseen hyvin kausiluonteisesti; toisinaan asiakkaita ei ohjata hankkeeseen pitkään aikaan, kun taas toisinaan asiakkaita tulee kerralla suurissa määrin. Tämä haastaa mallin, jossa kaikki asiakkaat kulkevat yhden palvelukoordinaattorin kautta palveluihin. Projektipäällikön ja palvelukoordinaattorin kaksoisroolia voi pitää hankkeessa jossain määrin rakenteellisena ongelmana. Hankkeen onnistuminen nojaa vahvasti yhteen henkilöön, eikä sisäänrakennettuja varmistusrakenteita esimerkiksi yllättävien sairastumisten varalle ole. TE-toimiston osalta yhteistyössä positiivisena on nähty heidän kiinnostuneisuutensa saada palautetta asiakkaista. Aina palaute ei ole kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin. Osaltaan asiakkaiden ohjaaminen Välke-hankkeeseen on voitu nähdä enemmän ylimääräisenä työnä kuin siitä on nähty olevan hyötyä. Lisäksi joidenkin tahojen näkökulmasta suora ohjauskanava on puuttunut (esim. sosiaalityö). Yleisesti sidosryhmät korostivat arvioinnin haastatteluissa nopean reagoinnin ja toiminnan tarvetta, kun asiakasohjautuvuudessa havaitaan ongelmia. Tiedottaminen, viestintä ja ongelmakohtien aktiivinen esiin tuominen nähtiin avainasemassa. Tässä Välke-hankkeella nähtiin vielä jossain määrin varaa kehittää toimintaansa. Sidosryhmien näkemyksiä asiakasohjautuvuudesta on koottu sivulla 6. Asiakasohjautuvuuden haasteista puhuttaessa on kuitenkin hyvä huomioida, että hankkeeseen osallistuu neljä hyvin erilaista yhdistystä. Esimerkiksi Spartakin osalta on ollut odotettavissa, että kohderyhmä on osaltaan keskimääräistä haastavammin työllistyvää. Esimerkiksi päihdeongelmat ovat tyypillisiä tälle asiakaskunnalle. Välke-hankkeessa on linjattu, että päihdeongelmaiset hyväksytään projektin asiakkaaksi edellyttäen, että he ovat A-klinikan asiakkaina. 5

16 Kyselyssä sidosryhmät eivät havainneet suuria ongelmia asiakasohjautuvuudessa. Miten asiakkaiden ohjaus hankkeeseen toimii? (N = 3) Yhteistyö Välke-hankkeen kanssa asiakkaan siirtymisen jälkeen (ka 4,) Asiakkaan siirtäminen Välke-hankkeen piiriin (ka 3,8) 9 Asiakkaan motivointi Välke-hankkeen palveluihin siirtymiseen (ka 3,8) 0 Oma tietoisuus ja tiedonsaanti Välke-hankkeen palveluista (ka 4,4) Erittäin huonosti () Huonosti (2) Ei hyvin eikä huonosti (3) Hyvin (4) Erittäin hyvin (5) En osaa sanoa 6

17 Asiakkaille asiakasohjauksen haasteet eivät ole välittyneet. Asiakkaiden kokemus asiakasprosessista Asiakkaat ovat olleet hankkeen toimintaan pääasiassa tyytyväisiä, eikä Välke-hankkeen toimijoiden ja sidosryhmien havaitsemia ongelmia ole havaittu asiakkaitten taholta. Hankkeeseen siirtyminen on ollut arvioinnin kyselyyn vastanneiden mukaan hyvin sujuvaa (92 %). Ainoastaan 5 % vastaajista koki, että siirtymisessä oli ollut jotain ongelmallista. Enemmistö asiakaskyselyn vastaajista oli ohjautunut hankkeeseen juuri TE-toimiston kautta. Asiakashaastatteluissa nousi esiin muutama tapaus, jossa asiakasohjauksessa havaittiin ongelmia. Näissä tapauksissa kritiikki kohdistui pääasiassa TEtoimiston suuntaan. Henkilöä ei oltu esimerkiksi TEtoimiston kautta koettu hankkeeseen sopivaksi sosiaalisten ongelmien takia. Kyseinen henkilö oli tästä johtuen siirretty työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun, jossa hänet oli kuitenkin todettu sinne kuulumattomaksi ja ohjattu Välkehankkeeseen. Myös alkukartoitukseen päästään kyselyvastaajien mukaan kohtuullisessa ajassa (90 %). Siten esimerkiksi suuren asiakasmäärän tuleminen hankkeen piiriin samanaikaisesti ei ole näkynyt asiakkaille koituneena ongelmana. Yleisesti myös palvelun kestoon on ollut tyytyväisiä kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta asiakkaasta. Haastatteluissa tuli esiin joitain näkemyksiä, joissa palvelujen olisi toivottu kestävän pitempään. Tämä koski erityisesti työkokeilujen kestoa. Asiakasprosessiin oltiin myös muutoin asiakkaiden taholta hyvin tyytyväisiä. Kyselyssä 74 % asiakkaista kertoi palvelun vastanneen tarpeitansa ja 77 % oli saanut riittävästi tukea prosessin aikana. 8 % vastaajista suosittelisi Välke-hanketta myös muille samassa elämäntilanteessa oleville. Kyselyvastauksia asiakasprosessiin liittyen on esitetty kuvassa seuraavalla sivulla. Kokemuksia asiakasprosessista palvelujen osalta on kuvattu tarkemmin seuraavassa luvussa. Aika suoraviivaista oli. Sanottiin TEtoimistolta, että haluatko jutella tämän Välke-henkilön kanssa ja menin sinne. Ei ollut mitään ihmeellistä. 7

18 Kyselyyn vastanneiden asiakkaiden näkökulmasta Välke-hankkeeseen siirtyminen on sujuvaa. Miten arvioit seuraavia väittämiä? Sain riittävästi tukea ja apua Välke-hankkeeseen osallistumisen aikana (N = 39) 3% 8% 77% 3% Saamani palvelu oli kestoltaan sopiva (N = 39) 5% 3% 67% 5% Saamani palvelu vastasi tarpeitani (N = 38) % 6% 74% Pääsin Välke-hankkeen alkukartoitukseen riittävän nopeasti (N = 39) 3% 5% 90% 3% Välke-hankkeeseen siirtyminen oli sujuvaa (N = 39) 5% 3% 92% Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa 8

19 4. Välke-hankkeen palvelut 9

20 Sidosryhmien näkökulmasta palvelut ovat vastanneet asiakkaiden tarpeita. Kuten edellisessä kappaleessa tuotiin esiin, sidosryhmien ja hankehenkilöstön haastatteluissa korostuu, että Välke-hankkeen asiakaskunta oli paljon haastavampaa kuin hankkeen suunnitteluvaiheessa ajateltiin. Joillekin sidosryhmistä Välke on ollut palvelu, jos työllistyminen pitkittyy -asiakkaille. Käytännössä asiakkaiden kunto on ollut myös haaste. Ei ole voitu ohjata eteenpäin osahankkeisiin, vaan on jouduttu ohjaamaan asiakas terveydenhuoltopalveluihin. Sidosryhmien näkökulmasta palvelut ja sisällöt ovat kuitenkin vastanneet niitä tarpeita, joita asiakkailla on ollut, kuten oheisesta kuvasta käy ilmi. Kuinka hyvin Välke-hankkeen tarjoamat palvelut vastaavat mielestäsi niiden asiakkaiden tarpeita, joita olet ohjannut Välke-hankkeen piiriin? (N = 3) Työ- ja toimintakyvyn kartoitus (ka 3,8) Työkokeilut ja palkkatukityö (ka 4,3) Työnetsintäpalvelut (ka 3,3) Yrittäjyysvalmennus (ka 3,3) Koulutusvalmennus (ka 4) Vankilatyö (ka 3,5) Ryhmävalmennus (ka 4) Työhönvalmennus (ka 4) Erittäin huonosti () Huonosti (2) Ei hyvin eikä huonosti (3) Hyvin (4) Erittäin hyvin (5) En osaa sanoa

21 Useiden palveluiden yhtäaikainen tarjoaminen on ollut hyvä käytäntö. Asiakkaille suunnatussa kyselyssä palvelut, joihin asiakas oli osallistunut, ovat olleet palkkatukityötä, työkokeilua sekä muutamia muita palveluita. Usea vastaaja oli saanut useampaa palvelua. Useiden palveluiden yhtäaikainen tarjoaminen on ollut myös sidosryhmien näkökulmasta yksi mallin vahvuuksista, joka pitäisi säilyttää. Toisaalta kyselyssä osa asiakkaista ei tunnistanut saaneensa joitain palveluita. Esimerkiksi työkokeiluihin liittyy yleensä myös jokin muu palvelu, kuten ryhmävalmennusta. Palvelut, joihin asiakas on osallistunut (useamman vaihtoehdon valitseminen mahdollista) (N = 4) Palkkatukityö Työkokeilu Koulutukset 5% 4% 59% Muutamien asiakashaastattelujen valossa esimerkiksi osaamisen vahvistaminen ei kuitenkaan täysin toiminut, sillä toteutusaika oli niin lyhyt, että se ei mahdollistanut laajempaa koulutusta, korkeintaan korttikoulutusta. Arviointihetkellä Välke-hankkeessa oli suoritettu yhteensä 25 erilaista korttikoulutusta. Näistä 44 liittyi työturvaan, 37 ensiapukurssia ja 23 tulityöhön. Asiakkaat olivat kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä saamansa palveluun ja pitivät Välkehankkeen palveluita laadukkaina. Kyselyyn vastanneiden näkemyksiä on koottu kuvassa seuraavalla sivulla. Työ- ja toimintakyvyn kartoitus Työhönvalmennus Muu Työnetsijäpalvelut Ryhmävalmennus Yrittäjyysvalmennus Vankilatyö 0% 7% 5% 5% 5% 0% 0% Muu = tutkinnon loppuun suorittaminen, työhön suoriutumisen arviointi 2

22 Asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä palvelun sisältöön. Miten arvioit seuraavia väittämiä? (N = 39) Saamani palvelu on lisännyt elämänhallintataitojani 23% 3% 44% 3% Saamani palvelu on edistänyt osaamistani / kouluttautumistani 8% 33% 4% 8% Saamani palvelu on edistänyt työllistymistäni 8% 26% 44% 3% Palvelu lisäsi myönteisyyttäni oman elämäni mahdollisuuksiin 3% 33% 5% 3% Palvelu antoi minulle uusia ideoita siitä, mitä voisin elämässäni tehdä 8% 3% 46% 5% Saamani palvelu oli laadukasta 0% 3% 72% 5% Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa 22

23 Haastatellut asiakkaat kertoivat paljon positiivisia kokemuksia. Vaikka arvioinnin kyselyyn ovat todennäköisesti vastanneet enemmän lähtökohtaisesti positiivisesti palveluun suhtautuneet asiakkaat, voidaan tuloksia pitää varsin hyvinä. Asiakkailta olikin vaikea saada varsinaista kehittämispalautetta palvelusta. Tämä vastaa myös hankehenkilöstön kokemuksia. Yksittäisiä esimerkkejä olivat: - Asiakkaan tarpeiden ja toiveiden vahvempi huomiointi - Asiakkaiden kannustaminen - Pidemmät työkokeilut - Lomakkeiden työllistävyyden minimoiminen - Aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin Joskus, jos oli tarvetta ja minuun oli luvattu ottaa yhteyttä, niin siinä kesti aika kauan tai se unohtui. Ehkä jollekin nuoremmalle, joka ei uskalla ottaa itse takaisin yhteyttä, tämä voi olla ongelma. Odotin, että tulee kannustusta. Oli koulu kesken ja halusin jatkaa. En suoranaisesti saanut kannustusta kuin olin toivonut. Tuntui, että jarruttavat ja ehdottivat alan vaihtoa. Ei antanut luonto periksi, halusin näyttää, että minusta on siihen. Positiiviset nostot haastatteluissa puolestaan olivat seuraavan laisia: Alkukartoitus oli hyödyllinen. Vahvistui ajatus, että haluan käydä koulun loppuun. Antoi käsityksiä siitä, missä voisin olla hyvä. Omia vahvuuksia on vaikea tunnistaa. Olen saanut ainakin uudenlaista tietoa erilaisista materiaaleista. Olen ollut hankkeeseen todella tyytyväinen. Asiat on hoitunut sujuvasti. Sovittu on pitänyt. Kehitettävä on ollut lähinnä inhimillisiä sattumuksia. Tosi tyytyväinen palveluun. Sosialisoi ja palautti elämän enemmän normaaliarkeen. On varmasti antanut monelle suuntaa. Meidän ikäryhmä on vaikeasti työllistettävä. Ei tule mieleen haasteita, ongelmia tai huonoja tilanteita. Ei lain negatiivista. 23

24 Asiakaskyselyssä annettiin lähinnä kehuja. Mitä hyvää saamassasi palvelussa oli? Liittyivät suureksi osaksi joko ystävälliseen palveluun tai omaan etenemiseen ja työkokeiluun pääsyyn. Sain olla töissä sen 9 kk! Henkilökunta vaikuttaa osaavalta ja vaikka en lopulta työllistynytkään, he selvästi tekivät töitä edistääkseni asiaani. Sain tukityön melkein heti. Auttaminen eri asioissa" Sain mahdollisuuden työhönsuoriutumisarviointiin. Sieltä kautta pääsin oikeisiin töihin. Viestitys, kiinnostus edistymisestä, avuliaisuus ja mahdollisuus. Sain itsevarmuutta enemmän" Kehityskommentteja ei käytännössä saatu, vaan enemmistö vastasi, ettei osaa sanoa tai ettei näe kehitettävää. Ainoana toiveena esitettiin, että palvelussa kuunneltaisiin entistä enemmän asiakkaan itsensä toiveita tulevaisuudesta. 24

25 5. Välke-hankkeen tuloksellisuus 25

26 Enemmistölle asiakkaista löytyy Välke-hankkeessa jatkopolku. Asiakasvaikuttavuus tilastojen valossa Syyskuussa 206 hankkeeseen oli osallistunut 20 asiakasta. Siten hanke oli ylittänyt 200 tavoitellun asiakkaan määrän jo puoli vuotta ennen hankkeen päättymistä. Välke-hankkeen koulutuksiin oli osallistunut yhteensä 29 asiakasta ja yhdistystoimijaa. 0 asiakasta oli osallistunut palkkatuettuun työhön ja yli 50 asiakasta on osallistunut työ- ja toimintakyvyn arviointiin Kumppaniksi ry:lle. Erityisesti viimeinen luku kertoo osaltaan siitä, että hankkeeseen on osallistunut merkittävä määrä tavoitellun kohderyhmän ulkopuolisia asiakkaita. 35% 30% 25% 20% 5% Hankkeen päättäneiden jatkopolku (N = 7), tilanne syyskuun alussa 5% 25% 25% 33% Kaikista hankkeeseen osallistuneista asiakkaista oli syyskuun alussa hankkeen päättänyt 7 henkilöä. Heistä 67 %:lle oli löytynyt jatkopolku. Siten 33 % hankkeen päättäneistä on hankkeen jälkeen yhä työttömänä työnhakijana. Jatkopolkujen määrää voi pitää verrattain hyvänä suhteessa vastaavan kaltaisiin ESR-hankkeisiin, joskaan tarkempi vertailu ei ole mahdollista Välke-hankkeen ainutlaatuisen toimintamallin johdosta. Kuvassa oikealla on kuvattu hankkeen päättäneiden jatkopolkuja. Seuraavalla sivulla on kuvattu arvioinnin asiakaskyselyyn vastanneiden tilannetta vastaushetkellä. 0% 5% 0% 2% 26

27 Asiakaskyselyn vastaajista usea oli yhä Välkehankkeen palveluissa tai työkokeilussa. Asiakkaiden nykytilanne (N = 36) Olen työkokeilussa tai palkkatukityössä 35% Etsin työtä 22% Muu 6% Olen työssä avoimilla työmarkkinoilla % Olen Välke-hankkeen palvelun piirissä Olen Kelan palveluiden piirissä Olen muussa koulutuksessa 3% 3% 8% Muu = oppisopimuskoulutus, aloittamassa koulutusta, liiton piirissä, muuttamassa paikkakuntaa, sairausloma, odotan eläkkeisiin saamani hylkäyspäätöksen valituksen tulosta Suoritan tutkintoa tai tutkinnon osaa 3% Olen kuntoutuksessa tai eläkkeellä 0% Olen yrittäjä 0% 27

28 Nuori kohderyhmä on tavoitettu hankkeessa hyvin, ikääntyneempää kohderyhmää hieman vaatimattomammin. Välke-hankkeen asiakkaiden ikäjakauma vastaa kohtuullisesti tavoitetta (35 % alle 30-vuotiaita, 30 % vuotiaita ja 35 % yli 54-vuotiaita). Yli 54- vuotiaita työttömiä työnhakijoita on tavoitettu jossain määrin vähemmän kuin on oli suunniteltu vuotiaita on puolestaan enemmän kuin tavoitteena on ollut. Yleisesti elokuussa 206 kajaanilaisista työttömistä työnhakijoista 3 % oli alle 30-vuotiaita, 4 % vuotiaita ja 28 % yli 54- vuotiaita. Tässä suhteessa ikääntyneimpien työnhakijoiden osuus asiakaskunnasta on suhteessa kajaanilaiseen työnhakijarakenteeseen. Välke-hankkeen asiakkaiden ikäjakauma, 09/206 26% 37% 37% Alle 30 v v. Yli 54 v. 28

29 Noin puolet asiakaskyselyn vastaajista kokee hankkeella olleen käytännön vaikuttavuutta omaan elämäntilanteeseensa. Vaikuttavuus asiakkaiden kokemana Asiakaskyselyssä tiedusteltiin asiakkaiden näkemyksiä siitä, missä määrin Välke-hanke on edesauttanut asiakkaan työllistymistä, kouluttautumista ja osaamisen kehittymistä tai elämänhallinnan kohentumista. 44 % asiakkaista kertoi palvelulla olleen vaikutus työllistymiseen, 4 % kouluttautumiseen ja 44 % kertoi palvelun lisänneen heidän elämänhallintataitojansa. Kysyttäessä merkityksen suuruutta arvioitiin Välkehankkeen merkityksen olevan suurin työllistymisen kannalta (5 % kertoi merkityksen olevan suuri). Oman elämäntilanteen parantamisen kannalta merkityksen nähtiin olevan hieman rajoittuneempi (38 % arvioi merkityksen olevan suuri). Kokonaisuutena niitä asiakkaita, jotka arvioivat Välke-hankkeen merkityksen olevan pieni, oli kuitenkin vähän. 24 % arvioi vaikutuksen olevan pieni elämäntilanteen hallintaan, 22 % työllistymisen näkökulmasta ja 9 % osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Kyselyä vahvemmin vaikuttavuustarinoita tuli esille asiakashaastatteluissa. Erityisesti työkokeiluihin pääsemistä pidettiin tärkeänä kokemuksena. Lisäksi Välke-hankkeesta oli saatu erityisesti kannustusta lähteä viemään eteenpäin omia suunnitelmia esimerkiksi kouluttautumisen saralla. Radikaaleimpia vaikuttavuustarinoita saatiin Spartakin kohderyhmältä, jossa hankkeeseen osallistuminen oli tuonut täysin uuttaa suuntaa elämälle. Asiakkaat arvioivat haastatteluissa myös omat tulevaisuuden näkymänsä useimmiten positiivisiksi. Tähän vaikuttivat esimerkiksi tällä hetkellä mieluisa kokemus Välke-hankkeen palveluihin osallistumisesta tai yhdistyksissä työskentelemisessä. Eräs henkilö kertoi puolestaan pystyneensä luomaan suhteita työkokeilussa, joista on mahdollisesti hyötyä avoimille työmarkkinoille työllistymisessä. Niissä tapauksissa, joissa asiakas arvioi omaa tulevaisuuden näkymäänsä kriittisemmin, oli taustalla usein joitain henkilöstä riippumattomiakin rajoitteita. Näitä ovat esimerkiksi ala, jolle työllistyminen Kainuussa on haastavaa tai ala, jolla vakinaisen työsopimuksen saaminen on haastavaa. Lisäksi taustalla saattoi olla henkilön suurempi ikä tai sosiaaliset haasteet kuten keskittymisvaikeudet. 29

30 Asiakaskunta rajoittaa jossain määrin tuloksellisuutta. Asiakasvaikuttavuuden rajoitukset Kuten mainittu aiemmin, Välke-hankkeeseen on ohjautunut merkittävästi hankesuunnitelman ulkopuolista vaikeammin työllistettävää asiakaskuntaa melko paljon. Tämä vaikuttaa osaltaan hankkeen asiakastuloksiin. Esimerkiksi avoimille työmarkkinoille ei ole saatu ohjattua asiakkaita niin paljoa kuin olisi haluttu, vaan monella asiakkaalla on ollut tarvetta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Hanketoimijat kertoivatkin, että osaltaan yhteistyö Kumppaniksi ry:n kanssa selittää hyviä tuloksia, sillä asiakkaita on päässyt tätä kautta ammatilliseen kuntoutukseen. Yrityssuhteita on pystytty hankkeen aikana luomaan hyvin ja näistä nostamaan esiin työpaikkoja. Asiakaskunnasta johtuen työpaikkoja ei ole kuitenkaan pystytty aina täyttämään. Suuri osa asiakaskunnasta vaatii erityistä kannustamista ja työpaikkoja on saattanut mennä ohi esim. asiakkaan jäädessä pohtimaan sitä, uskaltaako hän tarttua tarjolla olevaan työmahdollisuuteen. Asiakaskunta ei ole siten myöskään ollut valmista siihen, että heitä tuetaan ottamaan itse vastuuta työllistymisestään. Asiakaskunta on suhtautunut varauksella myös esimerkiksi henkilöstöpalveluyritysten tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hanketoimijoiden keskuudessa henkilöstöpalveluyritysten osaamisen hyödyntäminen tulevaisuudessa havaittiin keskeiseksi voimavaraksi. Henkilöstöpalveluyrityksillä on myös merkittävä rooli kajaanilaisilla työmarkkinoilla, sillä erittäin suuri avoimista työpaikoista tulee tarjolle heidän kauttaan. Arvioinnissa haastateltiin yhtä yritystä, jolla oli ollut Välke-hankkeen asiakas työkokeilussa. Kokemus oli sujunut ja yritykseen oltaisiin jatkossakin valmiita ottamaan hankkeen asiakkaita harjoitteluun. Yrityksen toimialan kausiluontoisuudesta johtuen tämä ei kuitenkaan ollut arviointihetkellä mahdollista. 30

31 Asiakastavoitteiden ohella yhdistysten palvelujen tuotteistaminen on ollut keskeinen tavoite hankkeelle. Tuloksellisuus välityömarkkinatoimijoiden osaamisen kehittymisen näkökulmasta Keskeinen tavoite Välke-hankkeessa on asiakastavoitteiden lisäksi ollut välityömarkkinatoimijoiden osaamisen kehittyminen. Lisäksi toimijoiden tarjoamia palveluja on ollut tarkoitus tuotteistaa hankkeen aikana siten, että niitä voidaan tarjota jatkossa mm. Kajaanin kaupungille, sote-kuntayhtymälle sekä työvoimahallinnolle. Hanketoimijat kertoivat itse haastatteluissa oppineensa toisiltaan merkittävästi erilaisista toimintatavoista ja palveluista. Hanketoimijat tapaavat toisiaan tiiviisti viikoittain, mikä osaltaan tukee kokemusten jakamista ja vertaisoppimista. Haasteena osaamisen kehittymisen näkökulmasta on kuitenkin se, että osaaminen on tällä hetkellä hyvin vahvasti hankkeeseen osallistuneilla yhdistystyöntekijöillä. Osaamisen siirtäminen yhdistysten sisällä myös muille toimijoille on keskeinen tehtävä hankkeen loppuvaiheessa, jotta osaaminen ei jää vain sisäpiirille. Myös hanketoimijat itse havaitsivat tämän riskinä. Lisäksi hankkeessa on tuotettu erilaisia kirjallisia aineistoja. Esimerkki tästä on Spartakin tekemä Ensivenkulan käsikirja, jossa esitetään tietoa laitostaustaisten asiakkaiden kohtaamisesta arkityössä. Nakertaja-Heetteenmäen kyläyhdistyksessä on puolestaan valmisteltu valmennuspaketteja sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan sekä lähempänä avoimia työmarkkinoita oleville asiakkaille. Valmennuspaketteihin sisältyy ryhmävalmennusta sekä yksilövalmennusta. Kajaanin Työvoimayhdistys on työstänyt laatukäsikirjaa yhdistyksen kehittämisryhmässä ja Kainuun Nuotassa on kehitetty työllistämispalveluita tuotteistamistarkoituksessa. Jossain mielessä tuotteistamista ovat osaltaan vaivanneet epävarmuudet liittyen yhdistysten rooliin hankkeen jälkeisenä aikana. Ylipäätään työllisyydenhoidon kenttä on muuttumassa maakuntauudistuksen myötä, mikä vaikeuttaa tuotteistettujen palvelujen asiakaskunnan hahmottamista. 3

32 6. Johtopäätökset ja suositukset tulevaisuuteen 32

33 Johdanto Tämä luku koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa esitetään vielä tiiviisti arvioinnin johtopäätökset arviointikysymyksittäin. Toisessa osiossa esitellään niitä havaintoja, joita arvioinnin tiedonkeruussa on noussut Välke-palvelun jatkokehittämiseksi tai vastaavan tyyppisten palvelujen jatkokehittämiseksi. Tässä osiossa käsitellään myös teemaan liittyviä arvioinnin työpajassa esitettyjä näkökohtia. Lopuksi esitetään arvioijan näkökulmasta keskeiset nostot siitä, mitä Välke-hankkeen tyyppisestä projektista voidaan oppia tulevia vastaavia tai vastaavan tyyppisiä järjestölähtöisiä palveluita ajatellen. 33

34 Arvioinnin johtopäätökset arviointikysymyksittäin.. Kuinka yhteistyö ja kumppanuus toteutuvat eri hanketoimijoiden välillä? Yhteistyö ja kumppanuus hanketoimijoiden välillä on toteutunut hyvin. Luottamuksen rakentaminen on kuitenkin vienyt aikaa. Toisaalta yhden palvelukoordinaattorin malli on aiheuttanut ruuhkaa palvelun toteutuksessa. Laajempaa kumppanuuden syventymistä palvelun toteutukseen osallistuneissa yhdistyksissä ei välttämättä ole kuitenkaan tapahtunut, vaan yhteistyö on rakentunut ensisijaisesti hankehenkilöstön keskuudessa. 2. Kuinka yhteistyö toteutuu hankkeen sidosryhmien kanssa? Yhteistyö sidosryhmien aikana hankkeessa on toteutunut kohtuullisen hyvin. Yhteistyön suurin haaste on liittynyt oikeanlaisten asiakkaiden ohjaamiseen palveluun. 3. Miten hankkeessa luotavaa toimintamallia on kehitetty ja kuinka se toimii Kajaanin välityömarkkinoilla? Hankkeen toimintamallia on pyritty kehittämään hankkeen aikana ja toimintamallin koetaan toimivan kohtuullisen hyvin eri toimijoiden näkökulmasta. Toimintamallin hyviä puolia ovat erityisesti yhdistysten välinen kumppanuus. Käytännössä toimintamallin kuvaaminen ja jatkokehittäminen tulevaisuudessa hyödynnettävään muotoon on vielä kesken. 4. Miten hankkeen asiakasprosessi toimii? Hankkeen asiakasprosessi on toiminut kohtuullisen hyvin. Arvioinnin aikana kuullut asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä palveluihin. Keskeiset kipupisteet ovat liittyneet asiakkaiden ohjautumiseen TE-toimistoista sekä palvelukartoituksen ruuhkautumiseen. 5. Miten laatu toteutuu hankkeen prosessissa? Laatu on toteutunut hankkeen palveluprosesseissa hyvin. Sekä asiakkaat että sidosryhmät ovat nähneet prosessit laadukkaina. 34

35 Johtopäätökset arviointikysymyksittäin 6. Mitä hyviä ja toimivia toimintamalleja on kehitetty? Välke-hankkeessa on kehitetty erilaisia hyviä toimintamalleja, erityisesti liittyen palkkatuen ja muun palvelun yhdistämiseen sekä yhdistysten väliseen yhteistyöhön työllistämistoiminnassa. Näitä elementtejä on nostettu tarkemmin esiin suositusluvussa. 7. Millaisiin ongelmakohtiin on törmätty? Hankkeen keskeiset ongelmakohdat ovat liittyneet asiakasohjautuvuuteen, asiakkaiden haastavuuteen (suhteessa tavoitteisiin) sekä projektipäällikön kaksoisrooliin kehittäjänä sekä palvelukoordinaattorina. 8. Onko hanke saavuttanut sille asetettuja tavoitteita? Hanke on saavuttanut sille asetetut määrälliset tavoitteet Kuinka ja kenen taholta hankkeen toimintaa tulisi tukea, jotta se pystyisi saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita? Millaisia kehittämiskohteita on noussut esille? Millaisia muutoksia tulisi toimintaan tehdä, jotta tavoitteisiin päästäisiin? Hankkeen loppuvaiheessa tulisi keskittyä yhdistysten ja keskitetyn palveluohjauksen toimintamallin tuotteistamiseen ja jatkon mahdollistamiseen. 35

36 Minkälaisia kehitystarpeita Välke-hankkeen rooliin liittyy? Seuraavassa on esitetty muutamia esimerkkejä arvioinnin sidosryhmäkyselyyn vastanneiden näkemyksistä Välkehankkeen kehittämiseen liittyen: Lisää ulkoista viestintää Tiedotuksen lisäämisessä kehitettävää. Ulospäin suuntautumista. Kohderyhmän osuvuuden parantaminen Hankkeen asiakkaaksi tulisi ohjata nykyistä enemmän sellaisia asiakkaita, jotka oikeasti hyötyvät hankkeen tarjoamista palveluista. Välke-hankkeen kohderyhmä ei liene tällä hetkellä kovin osuva. Tilanne muuttui siitä, kun hanketta haettiin Ryhmävalmennusten uudelleen suuntaaminen Ryhmävalmennuksia voisi suunnata ns. erityisryhmille kuten yli 55-vuotiaat työnhakijat, nuoret miehet ja myös alakohtaisia ryhmiä (esim. siivoojat, keittiötyöntekijät, sekatyömiehet). Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön aktivointi Kehittämisajatukset tulisi ottaa avoimin mielin vastaan syyttelemättä toisia. Muutenkin hankkeen toimijoiden tulisi olla erittäin aktiivisia koulutusorganisaatioiden ja yritysten kanssa, että voitaisiin aidosti löytää asiakkaille yksilöllisiä ja heitä aidosti palvelevia ratkaisuja. Asiakasohjautuvuuden parantaminen Asiakkaiden ohjautuvuus Välke-hankkeen piiriin ei ole ollut riittävää. Työttömyyden syiden tarkempi selvittäminen Työttömyyden syistä pitäisi tehdä tarkempaa tutkimusta ja seurantaa, seuranta tulisi olla pitkäkestoisempaa kuin nykyään 36

37 Sidosryhmät näkevät vastaavat palvelut tärkeäksi jatkossakin. Arvioinnin haastatteluissa ja työpajassa korostui, että matalan kynnyksen palveluille on kysyntää jatkossakin. Se, mitä hankkeen toteutuksesta voidaan oppia, on osin hämärän peitossa. Tulevaisuuden osalta keskeiset epävarmat asiat liittyvät palkkatukilainsäädännön kehittämiseen tai maakunnan ja kunnan rooliin työllisyyspalveluissa laajemmin. Välke-hankkeessa yhdistysten valmiuksia työllistämistoimintaan ja välityömarkkinayhteyksiin kohotettiin. Nämä valmiudet ovat kuitenkin erittäin henkilösidonnaisia. Käytännössä henkilöiden poistuessa ei yhdistyksiin välttämättä jää enää samanlaista osaamista. Toinen haaste liittyy kysymykseen siitä, miten vastaavan tyyppinen toiminta sopii yhdistysten toiminta-ajatuksiin ja sääntöihin. Hankerahoitus luo väistämättä epäjatkuvuutta ja toisaalta hankerahoituksella tai palkkatuella työllistyneet voivat jäädä yhdistysten toimintaan myös liian pitkäksi aikaa. Arvioinnin haastatteluvaiheessa tulevaisuuden toteutusvaihtoehdoiksi nähtiin seuraavat: - Hankerahoituksella jatkaminen. Arvioinnin aikana on päätetty, että hankkeelle ei haeta jatkoaikaa tai samanlaista jatkohanketta. - Kaupungin näkökulmasta pitäisi löytää joku jatkuva pysyvä toimintamalli ja ehkä löytää joku selkeämpi kumppanuus ja yhteistoimintamalli kaupungin ja yhdistysten välillä. - Pysyvä ryhmä välityömarkkinoilla : kaupunki sitoutuu jollain panoksella rahoittamaan työtä ja ohjausta esimerkiksi useamman yhdistyksen yhteiselle palvelukoordinaattorille. 37

38 Välke-hankkeen peilaus rooliin työllisyyden edistämisessä. Arvioinnin työpajassa käsiteltiin Välke-hankkeen haastattelujen havaintoja hankkeen roolista työllisyyden edistämisessä. Tähän liittyvä pohdinta vastaa roolia koskevan arviointikysymysten lisäksi tuloksellisuutta koskeviin arviointikysymyksiin. Seuraavassa on esitetty keskeiset johtopäätökset Välkkeen roolista työpajan keskustelua mukaillen. Välke-hankkeen palvelut ovat tarjonneet sellaista sosiaalista vahvistamista yhdistyksissä, joka on tärkeää. Asiakasprosessi on ollut yksilöllinen ja hanke on tarjonnut mahdollisuuden tehdä eri tyyppisiä palveluita eri tyyppisille asiakkaille. Hankkeen kohderyhmä on ollut haastava, ja myös odotettua haastavampi, on tämä tarkoittanut sitä että asiakkaiden kynnys siirtyä avoimille työmarkkinoille on ollut asiakasryhmässä varsin korkea. Monipuoliseen palvelupalettiin on kuulunut järjestöjen valmennuksellisen työotteen vahvistaminen, jonka toteutus on jatkossakin tarpeellista. Välke-hankkeen palveluprosessissa on korostunut kohti työtä -tyyppisen toimintamallin mukainen toiminta. Tämän tyyppisen toimintamallin korostaminen koko Kainuun välityömarkkinakentässä olisi tärkeää. Välke-hankkeessa kehitetyn toimintamallin tulevaisuus näyttää epäselvältä. Palkkatukeen liittyvät ratkaisut ja tuleva maakuntahallintouudistus sekoittavat tulevaisuuden ajattelun mahdollisuuksia. Osa yhdistyksistä katsoo, että yhdistykset kykenisivät keskenään koordinoimaan vastaavaa toimintaa. Hankehenkilöstön kokemus ei tue tätä näkemystä. Yksi esitetty vaihtoehto olisi, että kaupungin työhönvalmentaja olisi jatkossa yhdistysten ja järjestöjen kannalta keskeinen toimija palvelukoordinoinnissa. Ilman hanketta haasteelliseksi muodostuu se, miten yhdistykset osaisivat jatkossa ohjata asiakkaita toisilleen ilman keskitettyä palvelukoordinaatiota, tai kääntäen välittää asiakasohjaajille viestiä silloin, kun tietyt palvelut eivät tuota tulosta tai asiakkaat eivät hyödy yhdistysten palvelusta. Roolin osalta yhdistyksillä on ollut kohtalaisen suuri rooli Kajaanissa työllistämistoiminnassa. Välkehankkeen myötä yhdistysten toiminta on kehittynyt ja ammattimaistunut ja hankkeen välisten yhdistysten verkosto on vahvistunut. Samanaikaisesti on todettava, että verkosto on hyvin henkilökohtainen ja pitkälti hankehenkilöstön varassa. 38

39 Yhdistysverkoston jatkokehittäminen edellyttää keskinäisen luottamuksen rakentamista. Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että nykyisen hankehenkilöstön poistuessa, työllistämiseen, asiakasohjaukseen ja erityisesti verkostotyöhön liittyvä osaaminen voi kadota. Kaikilta osin toiminta ei ole integroitunut yhdistysten muuhun toimintaan. Tämä näkyy erityisesti huolessa siitä, miten vastaavan tyyppisiä osaamisia saadaan palkattua yhdistyksiin. Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa. Muussa yhteistyöhallinnon tutkimuksessa on todettu, että luottamuksen synnyttäminen toimijoiden välillä saattaa viedä, kontekstista riippuen, vuoden tai jopa vuosia. Tähän kokemukseen suhteutettuna Välke-hanke on onnistunut erittäin hyvin. Yhdistysverkoston jatkokehittäminen edellyttää erilaisten yhdistysten keskinäisen luottamuksen rakentamista. Useat haastateltavat ovat nostaneet esiin, että Välke-hankkeen myötä yhdistysten roolit ovat kirkastuneet. Vaikka eri roolien keskinäisarviointia ei tämän arvioinnin puitteissa toteutettu, kuvastaa ainakin hankkeen asiantuntijoiden keskinäiset näkemykset tätä havaintoa. Toisaalta toimintaa ulkopuolisempana katsovat korostavat, että yhdistysten ydintoiminnan kirkastamista osana työllistämistä tulisi edelleen jatkaa. 39

40 Suositukset: Mitä Välke-hankkeesta pitäisi ainakin säilyttää? Arvioinnin toteutus tilanteessa, jossa on päätetty, että vastaavan tyyppistä palvelua ei itsessään jatketa tulevaisuuden epävarmuuksien sekä käytössä olevien rahoitusinstrumenttien vuoksi, haastaa kehittävän arvioinnin periaatteet. Työpajassa keskusteltiin arvioinnin alustavista johtopäätöksistä ja hahmotettiin sitä, mitä Välke-hankkeen toimintamallista tulisi ainakin säilyttää. Yhdistysten välinen asiakaslähtöinen yhteistyö nähdään aivan keskeiseksi. Yhdistysten keskinäinen toimijoiden tuntemus ja roolijako on ollut hyvää. Työpajan keskusteluissa sekä hankehenkilöstön haastatteluissa kuvastuu se, että roolijako, tuntemus ja luottamus ovat henkilöriippuvaisia. Tämä edellyttäisi yhdistysten johdon (sekä palkattu että luottamusjohto) sitouttamista tulevaisuuden yhteistyön kehittämiseksi. Toiseksi tämä edellyttää myös resursseja osaamiseen. Kaupungin rooli tässä on keskeinen. Hankkeen loppumisen haasteena on se, että yhdistykset eivät lähtisi toimimaan kilpailuasetelmassa, vaan yhteistyötä tulisi ylläpitää. Arvioinnin kehittämistyöpajassa keskusteltiin esimerkiksi yhdistyskahveista. Toiseksi asiakkaiden ohjaukseen liittyvä osaaminen ja toiminnan prosessimaisuus yhdistysten läpi nähdään tärkeäksi. Tämä edellyttäisi yhdistyksiltä myös mallintamista siten, että asiakkaan polku työllistymiseen juurrutetaan yhdistyksessä sekä yhdistysten välisessä verkostossa arkipäiväiseksi toiminnaksi. Hankkeessa toteutetuissa palveluissa erityisesti henkilökohtainen intensiivinen palveluote sekä ryhmävalmennukset ovat keskeisiä. Samoin yhdistysten ja yritysten sekä yhdistysten ja henkilöstöpalvelualan yritysten välinen yhteistyö. Lisäksi yhdistysten valmiudet ottaa ohjaukseen myös muita kuin täyden työkyvyn tai työtehon omaavia. Työpajassa nousi esiin myös näkökulma siitä, että yhdistysten toimintaa tulisi ohjata yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja työosuuskuntien suuntaan. Tämä voisi olla yksi mahdollisuus yhdistysten välisen yhteistyön ja palvelutarjooman kehittämisessä. 40

41 Suositukset Välke-hankkeen loppukaudelle /2. Seuraavassa esitetään ulkoisen arvioinnin suositukset Välke-hankkeelle tai hankkeen keskeisille sidosryhmille. Suositukset pohjautuvat edellä esitettyihin havaintoihin sekä arvioinnin työpajassa käytyyn keskusteluun. Suositukset ovat luonteeltaan ideoita, joiden toteutus ei ole ainoastaan hankkeen tai hankeorganisaation tehtävä, vaan vaativat toimenpiteitä kaikilta keskeisiltä sidosryhmiltä. Suositus : Mallinnuksessa kaksi tasoa. Projektipäällikön ja hankehenkilöstön tulee varmistaa, että hankkeen loppuaikana palvelujen tuotteistamisessa ja mallintamisessa tulee mallintaa sekä työllistämistoiminnan että asiakasohjauksen prosessit yksittäisessä yhdistyksessä että yhdistysverkoston välillä. Tällöin tuotteistuksessa ja mallinnoksessa täytyy huomioida nämä kaksi tasoa ja ulottuvuutta. Tällä varmistetaan toimintamallin parempi kiinnittäminen yhdistyksiin ja pienennetään toimintamallin henkilöriippuvuutta. Suositus 2: Johto mukaan tuotteistamiseen ja mallintamiseen. Yhdistysten tulisi toteuttaa tuotteistamis- ja mallintamistyötä yhteistyössä yhdistysten toiminnanjohtajien kanssa. Tällä varmistetaan se, että tuotteistaminen ja mallinnustyö ei jää kokonaisuudesta irralliseksi pelkäksi hankkeen tekemäksi työksi. Suositus 3: Palveluohjaus- ja koordinaatio osana tuotteistamista. Palveluohjaus ja palvelukoordinaatio tulisi edelleen säilyttää toimintamallin yhtenä osana. Kun toimintamallia tuotteistetaan tai mallinnetaan, tulisi palveluohjaus pitää tässä mukana, mutta varmistua palveluohjauksen nopeudesta määrittelemällä sille erilliset tavoitteet. Ilman keskitetyttä ohjausta, malli näyttää vähemmän houkuttelevalta tuleville ostajille. 4

42 Suositukset Välke-hankkeen loppukaudelle 2/2. Välke-hankkeen toiminnan loppupuolella voidaan tunnistaa kaksi strategista suositusta, jotka luovat pohjaa yhdistysten työllistämistoimintaan tulevaisuudessa. Suositus 4: Yhdistysten muodostama konsortioajattelu tulee säilyttää. Yhdistysten tulisi lähteä mallintamaan palveluitaan yhdistysten välisenä konsortiona yhteistyössä ajatellen tulevien ostajien ja tilaajien tarpeita. Ensi vaiheessa ostajana ja koordinoijana tulisi olla kaupunki yhdessä TEtoimiston kanssa. Myöhemmin, mikäli järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle, tulisi tarjontaa kohdistaa koko maakuntaan. Tämä saattaa edellyttää myös muiden kuin nykyisten hankkeiden mukaan ottamista. Suositus 5: Yhteistyön tiivistäminen henkilöstöpalvelualan yritysten kanssa. Yhdistysten tulisi hankkeen jälkeen kehittää ja tiivistää yhteistyötä henkilöstöpalvelualan yritysten kanssa. Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat erittäin merkittävä työllistäjänä Kainuun maakunnassa. Suurin osa avoinna olevista työpaikoista on nimenomaan tällä sektorilla. Toiseksi mikäli työ- ja elinkeinoministeriö kehittää järjestäjä-tuottajamallia tilaajalähtöiseksi, saattaa se EU-lainsäädännön kontekstissa tarkoittaa, että laajoissa konsortioissa päähankkijana voivat olla vain yksityiset yritykset, yhdistysten ja järjestöjen toimiessa alihankkijoina, kuten eri maiden malleissa (esim. Iso-Britannia). 42

43 Liitteet: Asiakas- ja sidosryhmäkyselyn taustatiedot. 43

44 Asiakaskyselyn vastaajien taustatietoja v v v v v v v v v. Yli 64 v. 5-9 v. 0% 0% Vastaajien ikärakenne (N = 4) 2% 5% 5% 5% 5% 7% 20% 24% 27% Vastaajien koulutustaso (N = 4) Vastaajien tilanne ennen Välke-hankkeeseen ohjautumista (N = 4) Työttömänä yli 2 kk Työttömänä yli 24 kk Työttömänä 6-2 kk Työssä Työttömänä alle 6 kk Työelämän ulkopuolella Opiskelemassa / koulutuksessa 0% 2% 0% 0% 20% 22% 37% 9,5 % 4,6 % 65,9 % Peruskoulu Toisen asteen koulutus (ammatillinen koulutus / lukio) Korkea-asteen koulutus (ammattikorkeakoulu / yliopisto) 44

45 Sidosryhmäkyselyn vastaajien taustatietoja. Vastaajien taustaorganisaatiot TE-toimisto 7 Oletko ohjannut asiakkaita Välkehankkeeseen? (n = 29) ELY-keskus 5 Ei Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä % Kyllä 55% Välke-hankkeen kumppaniyhdistys 3 Koulutuspalvelujen tuottaja Kajaanin kaupunki 2 2 Kuinka hyvin tunnet Välke-hankkeen? (n = 29) Vankila Välke-hankkeen hankekumppani Välke-hankkeen yrityskumppani / yritys Vastaajien lukumäärä Erittäin hyvin 7% Melko hyvin 66% Melko huonosti 0% Erittäin huonosti 7% 0% 20% 40% 60% 80% Erittäin huonosti Melko huonosti Melko hyvin Erittäin hyvin 45