Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä.
|
|
- Helena Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Ypäjä. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna YPÄJÄ 1 Loimijoen kulttuurimaisema Loimijokilaakso levittäytyy tasaisena ja avarana Jokioisten rajalla, kaventuu Hevosopiston ja kirkonkylän kohdalla laajetakseen jälleen Loimaan rajan tuntumassa peltolakeudeksi, joka ulottuu pohjoisessa Ypäjänkylään ja rautatiehen. Ypäjän varhainen asutus on keskittynyt näihin jokilaaksoihin. Loimijoen laakso muodostaa kulttuurimaisemakokonaisuuden, joka jatkuu Jokioisten puolelta aina Loimaalle asti. Jokilaakson kylien kantatalot ja viljelykset ovat Ypäjän vanhinta kulttuurikerrostumaa. Loimijoen kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. 2 Kirkonkylä (Perttula) Perttulan vanhin kylätontti on sijainnut Rauhalantien tienoilla, jotakuinkin nykyisen kunnantalon tienoilla. Kylän torpat sijaitsivat 1700-luvulla kyläkeskuksen ja sitä sivuavan maantien pohjoispuolisella mäellä. Kirkko sijaitsi jo tuolloin samalla paikalla kuin nykyinenkin, 1902 valmistunut kirkko. Kunnallisen itsehallinnon toteuduttua 1870-luvulla Perttulan kylän asema Ypäjän keskuksena korostui. Oma, poikkeuksellisen komea kansakoulu valmistui Kyläkuva muuttui 1950-luvulla, kun raitin varrelle kohosivat uusi kunnantalo ja terveystalo sekä uusi kansakoulu. Viime vuosikymmenten liikenneratkaisut ovat muuttaneet erityisesti kirkon lähiympäristön ilmettä. 3 Ypäjän kirkko Tammelan emäseurakuntaan kuuluneesta Perttulan kappelista on ensimmäinen maininta jo 1500-luvulta. Tuolloin rakennettiin ensimmäinen puinen pyhättö. Lääninarkkitehti C.A. Caween suunnitteli vanhan, 1798 rakennetun kirkon korjauksen Vuonna 1897 haluttiin jo rakentaa uusi kirkko. Tamperelainen rakennusmestari Asarias Heikkinen urakoi hämeenlinnalaisten arkkitehtien Henrik Reinhold Helinin ja Alexander Rogatus Nyströmin suunnitteleman uuden kirkon Puukirkossa on nähtävissä kansallisromanttisia piirteitä, ja sen ulkoasua hallitsee korkea, epäsymmetrisesti sijaitseva torni. Rakennuksen arkkitehtuuria pelkistettiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelemassa vuoden
2 1939 perusteellisessa korjauksessa. Viimeinen korjaus valmistui 1998 (arkkitehti Marja Rauhala). Kirkon ympärillä levittäytyy Loimijoen rantaan laskeutuva vehmas hautausmaa. Ypäjän ensimmäinen lainamakasiini sijaitsi Kartanonkylässä. Uusi sementtitiilinen makasiini rakennettiin 1913 kirkonkylään kirkon välittömään läheisyyteen. Rakentajana oli Juho Lindfors. Jyvästö lopetettiin 1927, minkä jälkeen makasiinia on käytetty kunnan varastotilana. 4 Kunnantalon ympäristö Ypäjän kunnantalo valmistui 1951 rakennusmestari Väinö Paloposken suunnitelman mukaan. Harjakattoinen kivitalo on rapattu. Vieressä on vanha kunnantalo vuodelta Sen suunnitteli rakennusmestari Y.A. Hagberg. Rakennus on nykyisin esikoulun käytössä. Kunnantalon toisella puolella sijaitseva terveystalo rakennettiin 1951 (arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä ja Martas). Honkalan tilan pihalla, Perttulantie 33, on vanha hirsinen vilja-aitta 1780-luvulta. Se lienee Perttulan kylän vanhin rakennus. Perttulan entinen alakansakoulu on rakennettu Punainen puukoulu on nykyisin yrityskäytössä. 5 Entinen Perttulan kansakoulu Komean koulun piirustukset laati Kartanonkylän kartanon kirjanpitäjänä toiminut ylioppilas Henrik Liipola kartanonomistaja D.A. Collinin ohjeiden ja kouluylihallituksen uusien mallipiirustusten mukaan. Koulu valmistui Urakoitsijana toimi A. Pohjonen. Kivityöt teki Vaarasen kiviliike. Hirret koottiin manttaaliluvun mukaan talollisilta. Koulurakennukseen sijoitettiin myös Ypäjän kirjasto, joka toimii rakennuksessa edelleen. (Ypäjän Lainakirjasto on perustettu jo 1859.) Vanha koulu liittyy kulttuuriympäristönä tien vastakkaisella puolella sijaitsevaan museoalueeseen. Vanhan koulun viereen valmistui vuonna 1958 arkkitehti Veikko Nortomaan ja rakennusteknikko K. Multalan suunnittelema punatiilinen koulurakennus, nykyinen peruskoulun ala-aste. 6 Ypäjän kotiseutumuseo Kotiseutumuseo sai alkunsa 1941, kun pappilan läheisyyteen siirrettiin lukkari Löfroosin tuparakennus. Alueelle siirrettiin 1950-luvulla Vanha-Seppälän harakkamallinen tuulimylly. Kokonaisuuteen kuuluvat pappilan vanha riihi vuodelta 1896, pappilan 1700-luvun aitta sekä paikalle siirretyt savusauna ja Levomäen torppa. 7 Entinen pappila Perttulan seurakunnan pappilaksi ostettiin 1871 Kujalan rälssitalo. Tämä vanha pappila sijaitsee uuden palvelukeskuksen ja kotiseutumuseon välittömässä läheisyydessä. Rakennus on säilyttänyt pääosin perinteisen asunsa. Pappilan pihaan johtavan tien varrella on vanhoja puistokuusia.
3 8 Jaakkola Jaakkola on sukutila vuodesta Tila on siirretty Perttulan kyläkeskuksesta nykyiselle paikalleen Loimijoen rannalle 1790-luvulla. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1880-luvulta. Sitä on jatkettu Pihapiiriä rajaavat vanha punamullattu luhtiaitta sekä hirsinen talli Tien varrella on hirsipintainen vanha vilja-aitta, joka on mahdollisesti 1800-luvun alusta tai 1700-luvun puolelta. Jaakkola sijaitsee peltojen ympäröimänä lähellä Loimijoen rantaa. Osa tilan pelloista on yhä viljelyksessä, osa golfkenttinä. Eemeli Jaakkola on kirjoittanut sukutilastaan 1934 romaanin Neljän vuosisadan sukutalo. 9 Entisen osuusmeijerin ympäristö Osuusmeijerin ympäristössä on säilynyt vanhaa asutusta sekä raitin varrella että eteläpuoleisella Kurjenmäellä. Vanhimmat asuinrakennukset ovat 1920-luvulta, ja alue on täydentynyt sotien jälkeen rakennetuilla omakotitaloilla. Maantien länsipuolella on jokirannassa ns. Erkkilän mylly vuodelta Kurjensillan kautta on johtanut ikivanha kulkuyhteys Perttulan kirkon ja Turuntien välillä. Sillan kupeessa joen pohjoisrannalla on tiilestä muurattu, rapattu vanha muuntajatorni. Ypäjän Osuusmeijerin (per. 1904) kivirakennus valmistui Klassisistinen meijerirakennus on muutettu hiljan asuinkäyttöön. Rakennuksen piirustukset, kaikki meijerin koneet ja laitteet sekä asennustyö ostettiin Keskusosuusliike Hankkijalta. Suunnitelmat on ilmeisesti laadittu rakennusmestari K.A. Himangan johdolla, joka toimi 1921 lähtien Voinvientiosuuskunta Valion rakennusteknisen osaston johtajana. Urakoitsijana toimi rakennusmestari K. Juselius ja valvojana Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari Aarne Männistö. Rakennusta ympäröivät rakennusaikana istutetut vanhat lehmukset. Valkea, rapattu meijerirakennus edustaa arkkitehtuuriltaan aikansa klassisistista suuntausta. 10 Manninen Mannisten vanha kylätontti on sijainnut lähellä Loimijoen rantaa Haverin tilalta johtavan tien päässä. Paavolan tilalla oli 1800-luvun lopulla tilanomistaja Collinin aikana suuri puiston ympäröimä huvilamainen päärakennus, mutta se purettiin 1900-luvun puolivälissä. Maanjakotoimitusten seurauksena kylän talot ovat siirtyneet 1800-luvun jälkipuolella pois vanhalta kylätontilta enimmäkseen Loimaantien varrelle. Tienvarsiasutus muodostaa tänäänkin nauhamaisen kokonaisuuden, jossa on säilynyt paljon vanhaa, pääasiassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa (mm. Loimaantie 53, 95, 121, 139, 185, 215, 247). Tielinjan muuttaminen, puuston lisääntyminen ja pensaikot estävät asutuksen näkemisen kokonaisuutena. Loimaantie on ollut merkittävä pitäjien välinen liikenneväylä jo 1700-luvulla.
4 Haverin kantatilan hirsinen päärakennus on 1800-luvulta. Juha Fredrik ja Emma Haveri lahjoittivat kunnalle ns. Harakan talon, joka kunnostettiin Mannisten koulurakennukseksi Rakennus on kaunis esimerkki 1800-luvun jälkipuolen tyylistä. Mäen kantatilan puinen päärakennus on vuodelta Entisen maantien varrella on kaksi hyvin säilynyttä vanhaa sulkanurkkaista aittaa. Kurkun tilan päärakennus on vuodelta Kartanonkylä Kartanonkylän kartano muodostettiin 1790-luvulla viidestä Kartanonkylän rälssitilasta sekä Viloilan yksittäistalosta. Kartanon ensimmäinen omistaja oli Dominicus Julius Pinello. Kartano siirtyi 1852 valtioneuvos Peter von Gangerille, joka puolestaan myi kartanon 1860-luvulla David Collinille. Vuonna 1915 Kartanonkylän tilukset liitettiin Jokioisten Osakeyhtiöön ja niistä tuli osa Alfred Kordelinin suurta maaomaisuutta. Kordelinin kuoltua valtio lunasti omistukseensa Kordelinin kuolinpesältä sekä Jokioisten että Kartanonkylän kartanon. Kartanoitten maista suuri osa palstoitettiin 1920-luvun alussa torpparivapautuslain ja maanlunastuslain nojalla itsenäisiksi pientiloiksi, mikä on vaikuttanut suuresti koko Ypäjän nykyisen, valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman muotoutumiseen. Puolustuslaitoksen ratsukoulu ja hevosvarikko muuttivat Lappeenrannasta Ypäjälle Valtion omistaman Kartanonkylän kartanon maille rakennettiin uudisrakennuksia, mm. kaksi tiilistä tallia ja puinen maneesi. Suunnittelusta vastasi puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimisto. Maataloushallinnon alainen Valtion hevosjalostuslaitos eli hevossiittola aloitti toimintansa Kartanonkylässä Siihen liittyi myös hevostalouskoulu ja maatalousseppäkoulu. Alueella on toiminut myös puolustusvoimien koiratarha ja sotakoirakoulu. Ratsukoulu muutti Niinisaloon Hevosopiston alueella sijaitseva entinen Kartanonkylän kartanon päärakennus on alkujaan vuodelta Nykyisen asunsa se sai pääosin 1930-luvun uudistusten yhteydessä. Päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevat kivinen, valkoiseksi rapattu viljamakasiini sekä kivinen härkätalli 1800-luvun jälkipuolelta. Se on kunnostettu hiljan. Viljamakasiini on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla. Päärakennuksen lähellä on 1930-luvun ratsukoulun aikaisia rakennuksia: mm. kaksikerroksinen koulurakennus sekä ruokalarakennus. Klassisistiset Koivula ja Kuusela rakennettiin 1930-luvulla ratsukoulun ja siittolan johtajien asunnoiksi. Rannan puolella on lisäksi kolmas vanha asuinrakennus. Jokirannassa sijaitsee kartanon vanha meijeri, jonka David Collin perusti 1880-luvulla. Se oli lajissaan
5 ensimmäinen Ypäjällä. Juustoa meijerissä alettiin valmistaa 1904 sveitsiläisen juustomestari Pfäfflin johdolla. Kartanon vuodelta 1902 peräisin oleva suurnavetta kunnostettiin aikoinaan varsa- ja tammatalliksi, nyt se toimii valjas- ja puuverstaana. Sen lähellä on kahden henkilökunnan asuinrakennuksen Pihlajan ja Mäntylän muodostama kokonaisuus 1940-luvulta. Makasiinin ohella seuraavat rakennukset on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla: Säterikattoiset rappaamattomasta tiilestä rakennetut tallit 1 ja 2 vuosilta 1933 ja Puolustusministeriön rakennusosastolla suunniteltu lautarakenteinen maneesi vuodelta Kauniisti vanhaan ympäristöön istuvat uudisrakennukset III-tallin, astutushallin ja hevossairaalan on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen 1980-luvulla. Ypäjän yhteiskoulu aloitti toimintansa ratsukoulun tiloissa Entinen kasarmirakennus muutettiin uuteen käyttöön rakennusmestari Kalevi Korhosen suunnitelman mukaan. Tiilinen lisärakennus on vuodelta Levä Levän aikanaan komean ryhmäkylän vanha kylätontti sijaitsee maisemallisesti hallitsevalla paikalla Loimijoen etelärannalta kohoavalla kumpareella. Kyläympäristö liittyy kiinteästi joen vastarannalla sijaitsevaan Kartanonkylän maisemaan. Kylä on säilyttänyt suhteellisen tiiviin luonteen. Lehtevän kyläraitin varrella on vanhaa rakennuskantaa mm. Hossin, Kylä-Tuomolan ja Markkulan tiloilla. Perinteisessä asussaan on säilynyt talo Levänmäentie 47. Se on pitkälle nurkalle salvottu punamullattu torppa. Kylä-Tuomolan kantatila on entinen Jokioisten sukuoikeustila, jonka hirsinen päärakennus on 1900-luvun alkupuolelta. Hossi on niin ikään entinen Jokioisten sukuoikeustila, joka itsenäistyi Hossin tilan suuri puinen päärakennus vuodelta 1902 on saanut nykyasunsa Hirsiset talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Pihapiiriin kuuluu vanha hirsinen vilja-aitta, joka on punamullattu. Rakennusten ympärillä levittäytyy laaja pihapuisto. Markkulakin on entinen Jokioisten sukuoikeustila, joka itsenäistyi Päärakennus on vuodelta 1926 ja navetta vuodelta Pihassa on vanha luhtiaitta 1700-luvulta. Köllin yksinäistalo sijaitsee Levän kyläkeskuksen ulkopuolella Uusikylässä, 1600-luvun Nybyssä. Kölli on entinen Jokioisten sukuoikeustila, joka itsenäistyi Köllin rakennusryhmä muodostaa oman pienimuotoisen kylämäen peltojen ympäröimällä kumpareella. Rakennukset ovat melko uusia. 13 Varsanoja
6 Varsanojan vanha kylätontti ja kylän päätilat ovat sijainneet Varsanojan äyräillä mm. Ala-Kartanon ja Hokan tilojen tienoilla. Varsanojan maisema avautuu tänään parhaiten vanhalta Vaulammin ja Ypäjän kirkonkylän väliseltä maantieltä. Kulttuurimaisemana se on osa Loimijoen avointa maisema-aluetta. Varsanojan kyläkoulu valmistui vuonna 1924 (E. Rossi). Se toimii nykyisin Hevosopiston koulutus- ja majoitustiloina. Aholan tilan tasapainoinen rakennusryhmä sijaitsee maisemallisesti tärkeällä paikalla. 14 Palikkala Palikkalan kylä on vanhastaan kuulunut Jokioisten kartanoon. Sen ulkokartano Vähäsuo on sijainnut Palikkalassa. Vanha Palikkalan kylätontti on lähellä Loimijoen rantaa Äijälän ja Heikkilän tilakeskusten tienoilla. Äijälä on entinen sukuoikeustila, joka itsenäistyi Päärakennus on vuodelta Äijälä sijaitsee Palikkalan vanhalla kylätontilla. Avoimessa kulttuurimaisemassa pitkälle näkyvä Nissilä on entinen Jokioisten kartanon lampuotitila, joka lunastettiin itsenäiseksi Pihapuiston ympäröimä päärakennus on vuodelta Ypäjänkylän vanha kylätontti Ypäjänkylän kantatalot ja viljelymaat ovat alkuaan sijainneet Ypäjoen rantamilla. Asutuksensa kylä on saanut Mannisten kylän tavoin Satakunnasta toisin kuin muut Ypäjän kylät, jotka ovat hämäläistä perua. Alkuaan kylätontti sijaitsi nykyisten Uotilan, Lylyn ja Pispan tienoilla. Mattilan päärakennus on vuodelta 1910, karjarakennus 1900-luvun alusta. Vanhempi keltaiseksi maalattu koristeellinen päärakennus on 1800-luvun lopulta. Rakennukset muodostavat edustavan, hyvin hoidetun kokonaisuuden peltoaukean reunassa. Vanhalla kylätontilla sijaitseva Uotila on erotettu vuonna 1575 Kyöpeli-nimisestä sukutilasta. Tien varrella oleva päärakennus on 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennus on säilyttänyt rakentamisajalle tyypilliset koristeaiheet. Myös koristeellinen talousrakennus on 1800-luvun lopulta. Uotilassa toimi majatalo 1900-luvun alussa. Ypäjänkylän kansakoulu valmistui 1904 Vanha-Karrin ja Pispan maista erotetulle tontille. Urakoitsijana oli J. Tuominen Lempäälästä. Rakennusta on laajennettu 1916 rakentamalla opettajille asuinhuoneistot. Lylyn hirsinen päärakennus on vuodelta Tilan rakennukset sijaitsevat Ypäjänkylän vanhalla kylätontilla.
7 Vanha-Laurilan kantatilan hirsinen päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Rakennusryhmä sijaitsee entisen 1700-luvun sotilastorpan paikalla. Uusi-Laurilan tilan rakennusryhmä on 1800-luvun loppupuolelta. 16 Ypäjän asemanseutu Turun ja Toijalan välinen rautatie avattiin liikenteelle Tämä johti pian maantieyhteyden rakentamiseen Perttulasta Ypäjänkylään, asemarakennuksen pystyttämiseen 1888 sekä myöhemmin Ypäjänkylän liittämiseen Ypäjään, kun se aiemmin oli kuulunut Loimaan pitäjään. Rautatieasema synnytti ympärilleen moninaista yritystoimintaa, mikä näkyy kyläkuvassa tänäänkin. J.V. Rantasen kauppa perustettiin jo J.V. Rantasen aikanaan merkittävästä höyrysahasta on jäljellä luvun alkupuolen tiilisiä tehdasrakennuksia. Sahalle johtavan kujan varrella on vanhoja asuinrakennuksia. Ypäjän ensimmäinen osuuskauppa aloitti toimintansa kylässä vuonna Kylässä oli suuri tulipalo 1914, joka tuhosi useita rakennuksia. Asemarakennus purettiin joitakin vuosia sitten. Suomelantien varrelle radan tuntumaan syntyi 1940-luvun lopulla yhtenäinen puolitoistakerroksisten omakotitalojen ryhmä. Mallipiirustusten mukaan rakennettujen talojen asukkaina oli rintamamiehiä ja siirtokarjalaisia. Komea taitekattoinen, entinen J.V. Rantasen liike- ja asuinrakennus rakennettiin vuoden 1914 palon jälkeen. Kyläkuvan kannalta keskeinen rakennus on nykyisin asuinkäytössä. Radan vierellä sijaitsevalla Ypäjänkylän vehnämyllyllä on näkyvä asema Ypäjänkylän taajamassa. Yhä toimiva mylly on rakennettu 1940-luvulla. Myllyn vierellä raitin varrella on kestikievarinakin toiminut asuin- ja liikerakennus 1880-luvulta, joka on säilynyt perinteisessä asussaan. Myllykylä on entinen ratsutila, rustholli, joka on ollut samalla suvulla 1540-luvulta lähtien. Suurehko puinen päärakennus on vuodelta 1887, nykyasu on lähinnä vuosien 1922 ja 1940 korjauksista. Rakennuksen ympärillä on vanha pihapuisto. Pyramidikattoinen valkea viljamakasiini on pellon laidassa. Ypäjoen pohjoispuolella on entinen Ypäjänkylän alakansakoulu vuodelta Haukan kantatilan kaksikerroksinen puutarhan ympäröimä päärakennus on vuodelta 1924 (rakennusmestari Heikki Tiitola). Kivinavetta rakennettiin vuonna 1891 ja talli Rakennusryhmä sijaitsee entisen luvun sotilastorpan paikalla. Ypäjän Seurojentalo rakennettiin Ypäjän vanhan meijerin kivijalalle Vanha-Karrin päärakennus on lukujen vaihteesta. Pihassa on vanha aitta.
8 17 Sorri Sorrin pitkä punaiseksi maalattu päärakennus sekä hirsinen karjarakennus rakennettiin vuosina Vanhempi päärakennus siirrettiin samaan aikaan vanhalta kylätontilta uuden tilakeskuksen sivurakennukseksi. Pihapiirin ulkopuolella pellon laidassa on vanha aitta. Tilalle johtaa koivukuja. Sorri on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. 18 Ylismäki Hollinkorven luona oleva harmaa hirsipintainen mäkitupa on 1800-luvun puolenvälin tienoilta. Sen historia liittynee Uusi-Seppälän eli Korven rakennuksiin. Uusi-Seppälä siirrettiin ns. Hollinkorpeen Seppälän talon takamaille 1830-luvulla. 19 Katinhännän alue Ypäjänkylästä Kauhanojalle johtavan vanhan maantien varrella sijaitseva Katinhännän alue on rakennuskannaltaan pienimittakaavaista ja melko tiivistä. Se on kehittynyt vanhasta torppa- ja mäkitupalaisasutuksesta. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta, valtaosa 1900-luvun alkupuolelta. Tontteja muodostettiin myös sotien jälkeen maanhankintalain voimaantultua. 20 Hyrsynkulman kulttuurimaisema Hyrsynkulman tasainen viljelyaukea on vanhaa Palikkalan kylän torppariseutua. Alueen torpat itsenäistyivät 1920-luvulla. Jokioisten kartanon entisen sivutilan Vähäsuon pihalla oleva muistomerkki kertoo Karjalan Muolaan siirtolaisasutuksesta täällä ns. Palikkalan torppakulmalla. Hyrsyn 1939 rakennettu kansakoulu ehti olla toiminnassa vuoteen Entisen koulun ja Kankareen välisellä peltoaukealla on maisemallisesti merkittävä riihirakennus. Kankareen eli Kankarinmäen torppa muodostaa tienristeysmaisemassa eheän kokonaisuuden. Torpan hirsipintainen päärakennus on todennäköisesti 1800-luvun jälkipuolelta, pirttiosa on lisätty Kuisti on uudehko. Pihapiiriä rajaavat vanhat hirsiset talousrakennukset. Kankareen torppaa on käytetty kylän perinnetalona. Myös tien toisella puolen Majamäessä on säilynyt vanha torppa.
9
Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet
1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti
LisätiedotKEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ
KEMIJÄRVEN RÄISÄLÄN JA SUOMUN RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ TMI LAURI PUTKONEN 25.11.2009 1 Kannen kuvat: Ylhäällä Suomutunturin kotaravintola ja Suomulinnan seuratalo, keskellä Ala-Kumpulan vanhan ulkorakennuksen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotKUORTANEENJÄRVEN POHJOISOSAN OYK- RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN ARVOLUOKITUS - ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU
LIITE 6-1 (6) LUKUMÄÄRÄT YHTEENSÄ 46 24 4 Keski-Seppälä 300-401-43-69 1890/RHR. Keski-Seppälän tilan asuinrakennus on perinteistä kaksifooninkista tyyppiä. rakennusentointi 2016-17, Seppälän asutus) Se
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotPaltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi
LisätiedotSipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen
Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
LisätiedotKAUHANOJA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine
KAUHANOJA Kyläkeskiviikko 19.9.2012 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Mitäs puuttuu, sano Punto Toista aisaa, sano Perho Mettästä saadaan, sano Sakkinen Mun on mettä kaikki, sano Martti On mullaki
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
LisätiedotArvokkaat kulttuuriympäristöt
Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
Lisätiedot11. Orrilanmäki, Villähteen koulu
34 Villähde Sivu 1 11. Orrilanmäki, Villähteen koulu 28. kesäkuuta 2016 12:54 PDF Orrilan tilakeskus sijaitsee Villähteen keskiaikaisella kylätontilla Ylisen Viipurintien varressa, Villähteen kylämäellä.
LisätiedotLiite 4C, tarkistettu (museovirasto) Osayleiskaavassa. Muut kaavat. suojeltavat
Kosken Tl kunta Keskustataajaman osayleiskaava. Valtakunnallisesti arvokkaat SR SR4. Seudullisesti arvokkaat SR5 SR6 Kirkkosilta 84-46-0000- sr 57 srr 0000 508 sra 50 SR Kirkkomaa 84-46-088- sr 57 srr
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotLevin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy
Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotMUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.
Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys
LisätiedotHEVONEN YPÄJÄLLÄ. Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja
HEVONEN YPÄJÄLLÄ Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja YPÄJÄ Hämeen läntisin kunta Tunti Turusta ja Hämeenlinnasta Suomen hevospitäjä
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hausjärvi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
146 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 147 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala
LisätiedotKittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys
Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotK O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E
InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...
Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotIkaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...
LisätiedotHALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE 2 HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 20.2.2019 Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita tai yksittäisiä rakennuksia. Osayleiskaava-alueen
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442
Lisätiedot74. Immilän kylä ja Arrajoen kartano 28. kesäkuuta :53
74. Immilän kylä ja Arrajoen kartano 28. kesäkuuta 2016 13:53 PDF
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotRAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA
RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotAsemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin
LisätiedotHistorialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen
Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010
LisätiedotPIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE
Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki
LisätiedotPohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys
Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Keitele 51 52 Keiteleen kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä alue v. 1993 luetteloinnissa Kirkko
LisätiedotLAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE
+358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hattula. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotKalliola /10
Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotVILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938
VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotPERUSTIETOJA KUNNASTA
PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun
LisätiedotLausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093
YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen
Lisätiedot2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotLempäälä. Linnajärventien itäosan asemakaava-alueen kulttuurihistoriaselvitys Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen, Lempäälän kunta
Lempäälä Linnajärventien itäosan asemakaava-alueen kulttuurihistoriaselvitys Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen, Lempäälän kunta 31.1.2018 1 Alueen sijainti Linnajärventien itäosan asemakaava-alue sijaitsee
LisätiedotNOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA. 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet
NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Pappila 435 1 6 PAPPILA SRV 24 Hirsirunkoinen ja tasanurkkainen pappilarakennus on
LisätiedotVT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Hauho. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotPunkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotJanakkalan kunta Harviala 15.10.2013
1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien
LisätiedotJanakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola:
Janakkalan rakennusinventointiin sisältyvä aineisto, tekijä Teija Ahola: 1. Ote Rakennusinventoinnista 2. Harvialan inventoidut kohteet, tarkemmat selostukset 1. Ote Rakennusinventoinnista 165440028 Harviala
LisätiedotTaipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen
Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotSorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014
Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Olli Joukio 2014/2015 1 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. Inventointityön vaiheiden kuvaus Vuosina 1986-88 toteutettiin Sorkan
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotLIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit 1. Haasianmaa Haasianmaa on paikallisesti rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas tyylillisesti yhtenäinen metsätyönjohtajan
Lisätiedotalun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249
NRO KYLÄ KIINTUNNUS KIINTEISTÖ KULTHISTAR ARVOTUS PERUSTELU KOORDX KOORDY Suurikokoinen kolmilaivainen harmaakivikirkko, jonka länsipäässä tornin jalusta. Runkohuone ja holvaus noin vuodelta 1300, tornin
LisätiedotLiite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi.
Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Lammi. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju
LisätiedotKulttuuriympäristön maastokäynti
FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön
LisätiedotRakennuskannan arvottaminen
12.1.2017 (luonnos) YKK62267 12.1.2017 2 (13) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KARTTATARKASTELU... 3 3 KOHTEET... 4 3.1 Osa-alue 1... 4 3.2 Osa-alue 2... 7 3.3 Osa-alue 3... 9 3.4 Osa-alue 4... 10 3.5 Virtaniemi...
LisätiedotEPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)
EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden
LisätiedotN Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E
N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2
LisätiedotLauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite
Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotNIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015
YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
Lisätiedot