NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA. 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet

Transkriptio

1 NOUSIAINEN LIITE 5 KESKUSTAN JA KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA VANHA RAKENNUSKANTA 1. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Pappila PAPPILA SRV 24 Hirsirunkoinen ja tasanurkkainen pappilarakennus on Luonnonkiviperusteisessa rakennuksessa on keskeissalipohjakaava. Ulkovuoraus on uusrenesanssityylinen. Sisätiloissa on useita kaakeliuuneja. Pihapiirissä on talousrakennus, luhti ja sauna. Topoinen NOUSIAISTEN KIRKKO srk Nykyisen kirkon paikalla oli tod.näk. puinen kirkko jo l. Kaksikuorinen ja kolmilavainen kivikirkko on rakennettu 1400-l. Kellotapuli on rakennettu Osa valtak.merkitt. kultt. ymp. (RKY n:o117). 2. Seudullisesti arvokkaat kohteet, kaavamerkintä SR Haatila NOUSIAISTEN ASEMA SR 84 Nousiaisten asemarakennus vuodelta 1925 vanhassa asussaan. Taitekattoisen, klassistisen rakennuksen molemmilla sivuilla on poikkipääty. Nykyään kokoontumis- ja juhlatilana. Lisäksi kaksi varastorakennusta sekä 1960-luvun viljavarasto ja suurtehokuivuri. Kaisela PENTTILÄ SR 87 Keskiaikainen tila, kantatila, siirretty 1860-luvulla kylätontilta nykyiselle paikalleen. Asuinrakennus 1860-l, laajennettu 1900-l alussa. Vanhan väen asunto ja renkitupa 1800-l lopulta ja useita talousrakennuksia, mm. aitta 1920-l ja kivinavetta Kaitarainen KOLHI SR 98 Pihapiiriin kuuluu 7 rakennusta (katso asemapiirros). Asuinrakennuksen länsipuolella on tielle päin viettävä avoin nurmialue. Reunoilla on jonkin verran puustoa. Etupiha on hiekkakenttää. Navetan kulmalta on purettu sauna/rengintupa/vaja -rakennus 1980-luvulla. Kaitarainen OLLI JA JUSSILA SR 99 Pihapiirissä 10 rakennusta. Asuinrakennus, tien vierellä kulkeva aita sekä vinkkeli navetta muodostavat rajatun pihapiirin. Tien varrella on kapea puutarha-alue. Asuinrakennuksen eteläpuolella on nurmikenttää ja jonkin verran puustoa. Vanha päärak. on sijainnut tien suuntaisesti nyk. puutarhan paikalla ja vanha väentupa on sijainnut suunnilleen nykyisen asuinrakennuksen paikalla. Pihapiirin poikki ja kalustovajan alta virtaa Fatijokeen laskeva oja. Killainen KYLÄ-TUORI SR 12 Asiakirjoissa 1540 mainittu tila on ollut kruunun, Ohensaaren kartanon ja Nousiaisten seurakunnan omistuksessa. Sijaitsee vanhalla kylätontilla, kappalaisen virkataloksi rakennettu asuinrakennus (1883), karjasuoja (1920-l), sauna (1940-l) ja kellari. Kärmelä KOLJOLAN MYYMÄLÄ SR 27 Tiilinen liikerakennus vuodelta 1933, suunnittelija Onni Touru. Rapattu, nurkissa leveä harkotus ja räystäät koteloitu. Muutettu 1980-luvulla asuinkäyttöön. Tontilla oli osuusliikkeen aiempi myymälärakennus Osa valtak. merkitt. kultt. ymp. Nummi SUOJA SR 59 Tontti on lohkottu Kierikkalasta Kaksikerroksinen, rapattu rakennus valmistui Suojassa on ollut sekä liikehuoneistoja että asuntoja. Rakennus on säilynyt alkuperäistä vastaavana. Nummi HAIJANEN SR 61 Haijaisten kantatalo, siirtynyt kylämäeltä nykyiselle paikalleen 1800-luvulla. Paritupatyyppinen asuinrakennus 1870-luvulta, peruskorjattu luvulla. Ulkoasu hyvin säilynyt. Muu rakennuskanta 1930-luvulta. Näkyvä kokonaisuus. Nummi VIINIKKA SR 72 Kantatila vanhalla paikallaan kylätontilla. Kaikki rakennukset tuhoutuivat tulipalossa Asuinrakennus tehty , kuisti ja poikkipäätylaajennus Talli 1880-luvulta. Aitta, navetta ja sauna luvulta. Palo LONKI SR 21 Kruununtila, ratsutila rakennetun päärakennuksen ulkoasu on l vaihteesta. Taitekattoinen vanhan väen asunto 1915, kookas taitekattoinen karjarakennus Useita talousrakennuksia Sontamala MARKULA SR 45 Kantatila ent. kylätontillaan. Päätykamareilla jatkettu hirsinen parituparakennus on rakennettu 1887 sattuneen palon jälk. Ikkunapuitteet ovat koristeelliset. Kuisti on 1940-l:lta Sukkinen SUKKINEN SR 85 Sukkinen on keskiaikainen asumakartano ja entinen rälssisäteri. Päärakennus 1787, muutoksia 1970-l. Ulkoasu säilynyt. Toinen asuinrakennus 1800-l, aitta 1700-l ja kivisilta 1800-l. Muu rakennuskanta 1900-l alusta. Rehevä, hoidettu pihapiiri. Topoinen KORKEILA SR 16 Kantatila. Paritupatyyppinen, n l rakennettu talonpoikaisrakennus. Piharakennukset, mm. sauna, rehusuoja ja navetta, ovat 1900-l alusta. Vadanvainio JUNNILA SR 104 Kantatila. Päärakennus 1700-luvulta, nyk ulkoasu 1970-l. Pihapiirissä luhti, pikkutupa, aitta ja tuulimylly samalta ajalta. Sijainneet samoilla paikoilla jo 1770-luvulla (?). Hieno kokonaisuus.

2 3. Paikallisesti arvokkaat kohteet, kaavamerkintä sr Alakylä SAVELA sr 1 Sijaitsee vanhan kylätontin laidalla. Samalla paikalla sijaitsi 1700-l lopulla sotilastorppa. Nykyinen asuinrakennus on vuodelta , asu säilynyt. Entinen navetta ja sauna 1920-luvulta. Alakylä OJARANTA sr 2 Sijaitsee vanhalla Anttilan tontilla kylämäellä. Asuinrakennus ja entinen suutarinverstas 1800-l:n l. Siellä toimi myös kauppa 1890-l. Saunarakennus 1930-l. Alakylä LEPOLA sr 3 Tontti on lohkottu Anttilasta ja rakennettu tilan vanhan väen asunnoksi Peruskorjattu vanha ilme säilyttäen. Pihapiirissä on 1930-luvun lopulla tehty talousrakennus Alakylä KIVIMÄKI sr 4 Entinen Suomelan tilan talouskeskus. Suomela muodostettiin 1900-luvun alussa, kun Finnin kantatila jaettiin. Asuinrakennus on tehty ilmeisesti ennen 1920-lukua Finnin asuinrivin salipäädystä. Saunarakennus Navetta purettu. Alakylä MÄKILÄ sr 5 Entinen Pankkilan torppa 1800-luvun puolivälistä. Torpparakennusta on kunnostettu vanha ilme säilyttäen. Kellarirakennus 1800-luvulta, muut rakennukset luvuilta. Tontilta on tehty esihistoriallisia löytöjä. Alakylä MAJALA sr 6 Kiinteistö on erotettu Pankkilan maista, sijaitsee vanhan kylätontin koillispuolella. Asuinrakennus 1929, peruskorjattu Sementtitiilinen karjarakennus ja vaja l. Alakylä KIRKONKOSKI sr 9 Vanha Kirkonkosken saha. Sahasta on jäljellä tulipalon jälkeen vuonna 1949 uudelleen rakennettu 2-4-kerroksinen saharakennus. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäriympäristöä. Alakylä RAUVOLA sr 7 Kantatila, joka mainitaan jo Siirretty nykyiselle paikalleen isojaon jälkeen. Asuinrakennuksen vanhin osa kenties 1830-luvulta. Alakylä LÄKSY sr 10 Vanha kantatila, sijaitsee isojaon aikaisella paikallaan kylätontilla. Asuinrakennus vuodelta 1934 ajan asussa. Mansardikattoinen navetta vuodelta 1924, vilja-aitta 1800-luvun lopulta, autotalli 1970-luvulta. Alakylä KATUNPÄÄ sr 8 Kantatalo vanhalla kylätontilla. Rakennukset asultaan alkuperäistä vastaavina. Mansardikattoinen päärakennus 1920-luvun alusta, peruskorjattu Kookas karjarakennus ja sikapihatto , riihi noin 1890-l ja sauna 1940-l. Haatila METSÄLINNA sr 81 Tontilla sijaitsee ns. terijokilainen huvila, joka kerrotaan tuodun paikalle luvulla. Tila on lohkottu Haaatilan kanatatalosta Sveitsiläistyylisessä rakennuksessa on koristeellinen ulkolaudoitus, lasiveranta ja torniosa. Haatila PENTTILÄ sr 82 Haatilasta 1929 lohkottu kiinteistö, jolla oleva asuinrakennus valmistui 1920-luvulla. Mansardikattoisen rakennuksen ulkoasu on säilynyt entisenä. Rakennuksessa on toiminut myös kauppa vuosina Haatila HAATILA sr 83 Kantatila, mainittu jo 1400-luvulla, sijaitsee vanhalla kylätontilla. Nykyinen päärakennus vuodelta 1880, levennetty 1920-luvulla ja säilynyt sen ajan asussa, lisäosa vuodelta Pihapiirissä on useita talousrakennuksia, mm navetta 1916 ja aitta Härjänsilmä YLITALO sr 80 Kantatalon osatalo vanhalla paikallaan. Kaksi asuinrakennusta 1800-luvulta. Päärakennus on salvottu kurkihirteen, salikamarit purettu ja kuisti tehty luvulla, laajennettu kahdella erkkerillä. Useita talousrakennuksia 1930-luvulta lähtien. Kaitarainen TEROLA sr 95 Pihapiiriin kuuluu asuinrakennus ja vaja/kanala. Kaitarainen VESO sr 96 Veson kantatalo. Sijaitsee isojaon aikaisella tontillaan kyläalueella. Nykyinen päärakennus vuodelta 1929, ulkoasu hyvin säilynyt. Muu rakennuskanta 1900-luvun vaihteesta. Näkyvä kokonaisuus Fatijoen varrella. Kaitarainen TASANEN sr 97 Tasasen kantatalo. Sijiatsee isojaon aikaisella tontillaan kyläalueella. Vanha paritupatyyppinen päärakennus 1800-luvun lopulta, ulkoasu säilynyt. Pihapiirissä rapattu aitta 1900-l alusta. Uusi päärakennus Killainen JAAKKOLA sr 11 Kantatila, mainitaan asiakirjoissa jo Talouskeskus on siirtynyt kylätontin länsipuolelle ilmeisesti 1900-luvun alussa. Asuinrakennus vuodelta 1912, kuistiosa uusittu. Tiilinavetta on 1920-l:lta, muut talousrakennukset tehty 1960-luvun jälkeen. Killainen MÖLKKÄRI sr 13 Kantatalo vanhalla kylätontilla Hirvijoen rannalla. Korkealle betoniperustalle tehty hirsinen asuinrakennus vuodelta 1930 osin muutettuna. Karjarakennus vuodelta Aitta, vaja ja puimala vuodelta 1930 ovat siirtyneet Jaakolan tilaan. Killainen PELTO-PAJALA sr 15 Pajalan kantatila jaettiin vuonna 1902 neljään osaan, joista yksi on Pelto-Pajala. Vanha päärakennus luvulta. Nykyinen asuinrakennus on 1950-luvun kanala, laajennus ja asu 1980-luvulta. Aitta 1930-luvulta, navetta Killainen KYLÄ-PAJALA sr 14 Pajalan kantatila jaettiin 1902 neljään osaan, joista Kylä-Pajala on tilan vanhalla paikalla kylätontilla. Päärakennuksen tupapää 1850-l:lta, salipää 1918, asu 1950-luvulta. Navetta 1928, aitta 1884, puuvaja ja sauna 1900-l alusta ja asuinrakennus Koljola AILIO II sr 35 Kiinteistö muodostettu 1930-l alussa. Liike- ja asuinrakennus ja entinen leipomo 1920-l, autotalli 1930-luvulta. Nykyinen liikerakennus, johon Ailion kauppa siirtyi Vanhan kylätontin kupeessa Koljola KALLIOPOHJA sr 37 Kalliopohjan seuraintalo valmistui 1930, asua muutettu. Sijaitsee entisellä Nikkilän ja Mäkilän kantatilojen mailla. Talossa on toiminut yhdistysten lisäksi kunnantoimisto, kirjasto ja säästöpankin konttori. Kalliopohja Oy perustettiin Koljola LAIHOLA sr 38 Lohkottu 1940 Mäkilän kantatilasta. Asuinrakennus 1930-luvulta pääosin vanhassa asussaan. Pihapiirissä on lisäksi kalustovaja.

3 Koljola HUNTSA sr 36 Kantatila vanhalla kylätontilla. Rakennukset sijaitsevat Repolantien molemmin puolin. Vanhan väen rivi 1900-l alusta, asuinrakennus Sauna, luhti ja aitta 1800-l. Navetta, kellari ja makasiini l. Koljola ETU-PRAMI sr 40 Pramin kantatilan osatalo, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Mansardikattoinen päärakennus 1927, Onni Touru. Toinen asuinrakennus, pikkutupa, kivinavetta ja sementtitiilinen aitta 1900-l alusta. Koljola TAKA-PRAMI sr 41 Pramin kantatilan osatila, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Mansardikattoinen, keskeissalityylinen päärakennus , kahdella sivulla mansardikattoinen frontoni. Navetta 1922 ja puuvaja 1900-l alusta. Koljola PETÄSMÄKI sr 39 (Ent. Kuokkala) Kantatila, siirretty kylätontilta isojaon jälkeen. Asuinrakennus 1870-luvulta, korjattu asua muuttaen. Pihapiirissä on aitta (1870-l) ja useita 1900-l alun talousrakennuksia. Kuloila VÄLI-TUOMOLA sr 22 Kantatilan osatalo, halottiin kahtia 1700-l lopulla. Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus tehty 1929, peruskorjattu 1980-l, vanha ilme säilynyt. Pihalla on karjarakennus ilmeisesti l, talliosa uudempi. Kuloila NIITYNPERÄ sr 23 Tuomolan kantatilan osatalo, halottiin kahtia Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus vuodelta , kuisti uusittu 1990-luvulla Navetta 1938, aitta ja makasiini 1930-luvulta. Kärmelä RAUHALA sr 26 Kiinteistö erotettu Pläsin maista. Hirsinen asuinrakennus 1900-l alusta Pläsin vanhalle väelle, myöhemmin leipomo, vanhassa asussa.tiilirakennus 1930-l, alun perin autotalli, muutettiin myymäläksi, kauppana Kärmelä MARKKULA sr 31 Kantatalo isojaon aikaisella paikallaan. Tilan vanhat asuinrakennukset on purettu. Uusi päärakennus on vuodelta 1954, peruskorjattu asua muuttaen Tontilla on nykyisin myös sementtivalimo Kärmelä PELTO-UOTILA sr 28 Kantatilan osatalo, halottiin 1700-luvun loppupuolella. Sijaitsee isojaon aikaisella paikallaan. Paritupatyyppinen päärakennus 1800-luvulta, asu luvulta. Vanhan väen asuinrakennus. Navetta ja aitta 1930-luvulta Kärmelä KOTIRINNE sr 29 Entinen Mikolan kantatalo isojaon aikaisella paikallaan. Vanha talouskeskus erotettiin Kotirinne-nimiseksi kiinteistöksi Paritupatyylinen päärakennus on 1800-l, kunnostettu Talousrakennuksia 1920-luvulta. Kärmelä RÄPI II sr 30 Kantatila isojaon aikaisella paikallaan. Tilan nykyinen rakennuskanta pääosin luvuilta. Hirsinen asuinrakennus 1928, peruskorjattu Mansardikattoinen navetta js aitta-puuvaja 1930-luvulta. Laihoinen UUSITALO sr 88 Keskeismuurillinen, rankorakenteinen asunto vuodelta rakennusajan asussa. Tontti lohkottu Laurilasta. Pihapiirissä on 1940-luvulla tehty saunarakennus, joka on muutettu asuinrakennukseksi. Laihoinen HOUNA sr 89 Kantatila entisen kylätonttinsa kohdalla tien toisella puolella. Leveärunkoinen hirsinen asuinrakennus ja 1900-lukujen vaihteesta, kuisti ja frontoni 1920-luvulta. Navetta osin 1900-l alkupuolelta. Entinen Laurilan luhti jopa 1700-luvulta. Laihoinen ISO-LOTTI sr 90 Lotin kantatalon osatalo, halottiin 1700-luvun lopulla. Iso-Lotin päärakennus 1910-luvulta, asu 1960-luvulta. Vanha päärakennus mahdollisesti luvun alusta, salipää purettu 1900-l alussa ja asua muutettu 1960-luvulla. Laihoinen PIKKU-LOTTI sr 91 Lotin kantatalon osatalo, halottiin 1700-l lopulla. Vähä-Lotin rakennuskanta 1900-l alusta, sijaitsevat yhä neliömäisesti. Asuinrakennus on vuonna 1920 rakennettu paritupa pääosin vanhassa asussa. Aitta, sauna ja vaja 1910-luvulta. Navetta Laihoinen TOIVOLA sr 92 Lohkottu Päkkilästä Mahdollisesti entinen mäkitupa. Päärakennus 1800-luvun lopulta, peruskorjattu (pesuhuonesiipi) 1990-luvulla. Vinkkeli piharakennus (navetta, aitta ym.) 1900-luvun vaihteesta. Postitien varrella. Laihoinen PÄKKILÄ sr 93 Päkkilän kantatalon osatalo, halottu 1700-l lopulla. Talouskeskus erotettu 1997 Kotipalsta-nimisenä. Päärakennus ja 1900-lukujen vaihteesta. Laihoinen PÄKKILÄ sr 94 Päkkilän kantatalon osatalo, halottiin 1700-luvun lopulla. Sijaitsee vanhalla kylätontilla. Nykyinen päärakennus 1920-luvulta, asua muutettu. Karjarakekennus 1926 ja aitta 1800-luvulta. Moijoinen VANHA-KLEMILÄ sr 32 Kantatalo. Hirsinen mansardikattoinen päärakennus vuodelta 1921, keskeissalipohjakaava. Puuvaja, vilja-aitta, kellarivaja ja navetta 1920-luvun alusta Moijoinen JASKA sr 33 Kantatila vanhalla kylätontilla. Hirsinen, harkkokiville perustettu, keskeissalipohjakaavainen päärakennus luvulta, ikkunamalli muutettu 1958, kuistia laajennettu. Savusauna 1800-l, useita talousrakennuksia 1900-l alkupuolelta. Moijoinen HAAPALEHTO sr 34 Lohkottu Jaskasta Asuinrakennus tehty alun perin Jaskan talon vanhalle isännälle 1939, keittiö ja kamari. Lisätty toinen kamari ja vinttihuone , umpikuisti 1950-luvulla. Mansardikattoinen sementtitiilinavetta 1946, aitta 1948 ja vaja Moisio KOTIMÄKI sr 51 Lohkottu Moisiosta Keskeismuurillinen asuinrakennus luvulta. Satulakaton toisella lappeella on mansardikattoinen frontoni ja sisäpihalla umpikuisti. Säilynyt vanhailmeisenä. Pihalla on vaja. Moisio KAPPELIMÄKI sr 52 Paikalla oli torppariasutusta jo 1800-luvulla. Tontilla on entinen Moision tilan muonamiesasunto vuodelta Rakennuksessa on kaksi asuntoa, molemmissa huone ja keittiö. Säilynyt vanhailmeisenä. Pihalla on puuvaja. Nummi KALLIPÄÄ sr 54 Kallipään torppa halottiin itsenäiseksi Kierakkalasta Keskeissalipohjakaavaan perustuva asuinrakennus 1900-luvun alusta. Sisäpihalla leveä, aumakattoinen kuisti. Pihapiirissä on hirsirakenteinen verstas-saunarakennus ja autotalli. Nummi TEURASTAMO sr 56 Tontti on lohkottu Kierikikalasta Tiilirunkoinen, rapattu rakennus vuodelta Rakennuksessa on toiminut mm. Osuusteurastamo, leipomo, pyöräkauppa, kampaaja ja valokuvausliike. Yläkerrassa on asuntoja ja alakerrassa liiketiloja.

4 Nummi OSUUSKASSA sr 55 Tontti on lohkottu Kierikkalasta Kaksikerroksinen, rapattu rakennus valmistui Rakennuksessa on pulpettikattoinen lisäosa. Alakerrassa on liiketilaa ja yläkerrassa asuntoja. Vanhan kylätontin kupeessa. Nummi TASAMAA sr 57 Tila on lohkottu Kierikkalasta Kaksikerroksinen, rapattu rakennus on vuodelta 1952, asu säilynyt. Siinä on toiminut mm. apteekki, posti ja kauppa. Nummi LÄÄKÄRITALO sr 58 Entisen lääkäritalon tontti on lohkottu Kierikkalasta Kolmikerroksinen, betoniperusteinen, rakennus valmistui Rakennuksen ulkopinta on rapattu ja maalattu valkoiseksi. Nummi ALIMYLLYMÄKI sr 63 Lohkottu Pappilasta Tontilla on ollut satulasepän verstas. Asuinrakennus lukujen vaihteesta vanhailmeisenä. Sisäänkäynti on päädystä. Pihalla on hirsinen rakennus, jossa on nykyisin sauna ja vaja. Nummi AHTELA sr 64 Hirsirunkoinen parituparakennus 1800-luvulta, mineettivuorattu 1960-luvulla. Rakennuksessa on sijainnut Nummen ensimmäinen maakauppa ja luvun jälkipuoliskolla mm. polkupyöräkorjaamo ja leipomo. Nummi NOUS. VPK:N PALOASEMA sr 65 Paloasema rakennettiin Se oli käytössä vuoteen 1973 asti, jonka jälkeen se on ollut varastokäytössä. Rakennus on tehty punatiilestä betoniperustalle. Torniosa on lautarakenteinen. Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Nummi PAPPILA sr 67 Pappila isojaon aikaisella paikallaan kylätontilla. Parituparakennus 1700-luvulta purettu ja tilalle on rakennettu uusi päärakennus. Talousrakennuksia 1900-luvun alusta. Aitta 1700-luvulta. Varhaiskeskiaikaisen Santamalan pappilan sijaintipaikka. Nummi MYLLYMÄKI sr 68 Lohkottu Viinikasta 1923, ilmeisesti entinen torpan tontti. Asuinrakennus ja 1900-lukujen vaihteesta. Pihalla on aitta 1700-l lopulta, entinen paja 1800-luvulta ja muita rakennuksia 1900-luvulta. Nummi YLISTUPA sr 69 Viinikan tilan entinen mäkitupa, joka lohkottiin Paikalla on asuttu 1700-luvulta lähtien. Asuinrakennuksen vanhin osa lienee 1800-luvulta, toinen huone lisättiin 1917, asua muutettu kenties 1950-luvulla. Navetta 1800-luvun lopulta. Nummi TYÖVÄENTALO sr 70 Nousiaisten työväenyhdistys perustettiin Vinkkelin muotoinen, mansardikattoinen työväentalo rakennettiin , eteinen tehtiin myöhemmin. Ulkoasu säilynyt. Juhlasalin sisäkatto on 5-lappeinen. Sisätilat remontoitiin 1980-luvulla Nummi PAJALA sr 71 Kiinteistö lohkottu Ylimyllymäestä Harkkokiviperusteinen pajarakennus, jonka on rakentanut 1900-luvun alussa seppä Aarnio. Paja oli toiminnassa 1970-luvun puoliväliin asti. Rakennus on laudoitettu ja maalattu punaiseksi. Nummi KESKITALO sr 74 Lohkottu Vuorennpäästä 1960-luvulla. Entinen Vuorenpään vanhan väen asuinrakennus 1800-l lopulta, tupa, eteinen, kammio ja kaksi kamaria, pohjoispäädyssä lautarakenteinen käymälä. Kaksijakoiset ikkunat ja sahalaitainen kerroslista. Navetta ja vaja. Nummi TRYYKI sr 75 Kantatila, siirtyi nykyiselle paikalleen viimeistään 1700-l lopussa. Parituparakennus 1800-luvun alusta, vinkkeli 1860-luvulta ja kuistit, frontoni ja vinttihuone 1930-luvulta. Pihalla on useita talousrakennuksia, jotka muodostivat ennen umpipihan. Palo ISOTALO sr 19 Ratsutila ostettiin perinnöksi Hirsirunkoinen, luonnonkiviperustainen parituparakennus 1885, korjattu 1961 ja Pihapiiriin kuuluu mm. vanha luhti, aitta, puuvaja-talli, 2 saunaa ja makasiini-riihi. Palo AUTERE sr 20 Lonkin tilasta lohkotun tontin asuinrak l:lta. Satulakattoinen kuisti, mansardikattoinen frontoni ja luonnonkivijalka. Pappila KIRKKORANTA sr 108 Tilaan kuuluu n käytetyistä hirsistä rakennettu asuinrakennus, jonka toisessa päässä oli alkujaan leivintupa. Tilaan kuuluu Pappilan navettarakennuksen toinen pääty sekä makasiini, ent. vilja-aitta sekä kellari-kanala- ja sauna-puuvajarakennukset. Rekoinen ALITUPA sr 78 Osatalo, lohkottu v (1750-luvulla?) Tuvan kantatalosta.vanhalla kylätontilla. Ent. sotilasvirkatalo ja ratsutila. Päärakennus 1800-l, kunnostettu 1970-l (?) ulkoasu säilynyt. Toinen asuinrakennus 1800-luvulta, uusittu 1920-l. Päärakennus Rekoinen FRÄLSI sr 79 Rälssitila on ollut saman suvun hallussa 1760 alkaen. Pitkänurkkainen päärak. on ilmeisesti 1800-l lopulta. Toinen vinkkelimäinen asuinrak. saattaa olla kamarin osalta 1700-l:lta. Pihalla on umpihamaisesti luhtirivi ja sementtitiilinen karjarakennus. Repola PELTOLA I sr 100 Peltola on lohkottu Pelto-Huitista v Päärakennus 1920-luvulta, laajennettu ja peruskorjattu 1970-luvulla. Pihapiiri avoin. Repola LINNA sr 101 Linna on lohkottu Hamarosta v ja se on entinen mäkitupa. Tila sijaitsee Linnavuoren muinaislinnan alarinteessä, Pyhän Henrikin tien varrella. Torppamainen päärakennus vuodelta 1869, ikkunoita on uusittu. Navetta 1900-l vaihteesta. Repola HAMARO sr 102 Hamaron kantatalo. Talouskeskus isojaon aikaisella paikalla kylätontilla. Paritupa-tyyppinen päärakennus 1800-l lopulta, nykyinen ulkoasu ja 90- luvulta. Toinen asuinrakennus 1900-l vaihteesta, ulkoasu säilynyt, jatkeena vanha luhtiaitta. Repola MYLLYPALSTA sr 103 Myllypalsta on kylän yhteismaata. Paikalla on ollut Nousiaisten ensimmäinen höyrymylly ja myöhemmin saha. Toiminta on loppunut 1940-luvulla ja mylly- ja saharakennukset on purettu. Tilalla on jäljellä sahatyöntekijän asuinrakennus 1900-l vaihteesta. Sontamala PREHTU sr 42 Kylän palon jälk. tila siirtyi nyk. paikalle. Kamarillinen paritupa on 1890-l:lta. Hirsirakennus on pystytetty nurkkakiville. Nyk. ulkoasu on v:lta 1947 ja 1969, jolloin tehtiin laajennuksia. Sontamala SANKARI sr 66 Tontti on kuulunut ilmeisesti Moision yksinäistilaan. Talon iästä ei ole tietoa. Talossa on toiminut kauppaliike. Tontti lohkottiin Nikusta uusittiin hirsirakennuksen ulkovuoraus ja ikkunat ja tehtiin kuisti ja betoniperustus. Sontamala SALOLA sr l alussa rakennettua mansardikattoista myymäläliikettä llajennettiin Rakennuksessa oli alkujaan taitekattoinen frontoni. Rakennuksessa on toiminut sekatavara-, elintarvike- ja pyöräliike. Sontamala MATTILA sr 44 Tilan parituparakennus on mahdollisesti 1700-l:lta. Muutoksia 1926 ja 1971 Pihalla on kasvihuoneita ja ent. talousrakennuksia.

5 Sontamala SUNA sr l valmistunut, päätykamarillinen, harkkokiviperusteinen parituparakennus 1890-l sijaitsee isojaon aikaisella kylätontilla Hirvijoen rannassa. Talousrakennukset ovat l:lta Sontamala YLHÄINEN sr 48 Harkkokivijalkainen parituparakennus on vuodelta 1887, korjattu Pihapiirissä on useita ennen 1940-lukua rakennettuja talousrakennuksia. Sontamala SUOMELA sr 49 Krouvilan ent. kylätontilla sijaitseva asuinrakennus on rakennettu n l lähtien talo oli vuokrattuna kiertokouluopettajalle. Talossa toimi myös puhelinkeskus. Nyk. ulkoasu on 1900-l alusta, jolloin rakennusta laajennettiin. Sontamala MÄKI-KROUVILA sr 50 Tilan rakennukset sijaitsivat kylän paloon asti ent. kylätonttialueella. Pitkänurkkainen, päätykamarillinen paritupa on 1800-l lopulta. Pihapiirissä on useita rakennuksia, mm. väentupa, sikala, aitta. Sontamala HIITO sr 46 Tila mainitaan Kylän palon jälk.1887 tila siirtyi nyk. paikalleen. Paritupatyyppisen asuinrakennuksen 1800-l lopulta. Pihapiirissä on mm. hirsiaitta ja sementtitiilinen navetta Topoinen KYLÄ-TOPOINEN sr 17 Pihapiiriin kuuluu tällä hetkellä 11 rakennusta: asuinrakennus, torppa, kolme aittaa, riihi, paja, savusauna, tuulimylly ja kaksi makasiinia. Kaikki on siirretty muualta nykyisille paikoilleen. Rakennukset sijaitsevat metsän keskellä polkujen varsilla. Kotiseututyö alkoi Nousiaisissa v. 1950, jolloin Nousiaisten kotiseutuyhdistys perustettiin. Vuonna 1974 Kotiseutuyhdistys avasi vanhassa Pappilassa museon luvulla kotiseutuyhdistykselle lahjoitettiin Pokkalan torppa, joka sai aikaan idean erityisen museoalueen perustamisesta. Kunta lahjoitti toimintaa varten Topoisista, kirkon läheisyydestä, metsäisen mäkialueen. Alueen rakentamista varten laadittiin suunnitelma (Martti Puhakka, 1975), mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Nykyinen museoalue on kehittynyt satunnaisesti saatujen lahjoitusten mukaan. Toimintaperiaatteena on, että kaikki lahjoitukset olisivat oman kunnan alueelta. Vadanvainio ISO-HEIKKILÄ sr 105 Lohkottu Heikkilästä 1929, sijaitsee Heikkilän talon vanhalla paikalla kylätontilla. Päärakennus 1870-luvulta, nykyinen ulkoasu 1960-luvulta. Muu rakennuskanta (navetta, kalustovaja, vaja) luvulta. Vadanvainio TAKA-ANTTILA sr 106 Lohkottu Anttilasta 1927, rakennukset vanhalla tontilla. Vanha päärakennus 1700-luvulta, uusi 1942, aitta 1938, navetta 1920-luvulta. Vadanvainio JOKIHEIKKILÄ sr 107 Lohkottu Vähäheikkilästä 1990, käsittää Vähä-Heikkilä talouskeskuksen, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Päärakennus 1900-luvun vaihteesta, muutoksia 1980-luvulla, aitta ja navetta 1900-luvun alusta. Vuorenpää VUORENPÄÄ sr 86 Hirsirunkoinen, harkkokiviperusteinen, keskeissalityyppinen asuinrak. on v:lta Talossa on kaksi sisäänkäyntiä, satulakattoinen frontoni ja aumakattoinen kuisti. Pihalla on kivinavetta (1863), kiviaitta (1889), renkitupa (1927) ja vanha tervahauta.