LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
|
|
- Kaija Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot) Keskustelutilaisuus KESKUSTELUKYSYMYKSET TUTKINNOISTA JA KOULUTUSVASTUUSTA Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan vastaukset Yhteiset kysymykset tutkinnoista ja koulutusvastuusta 1) Onko tutkintojen ja koulutusvastuiden osalta säädöksissä (yliopistolaki 558/2009, yliopistojen tutkintoasetus 794/2004, yliopistojen koulutusvastuuasetus 568/2005) yleisiä muutostarpeita? Matkailututkimus otettiin tiedekunnan pääaineeksi vuonna Tuolloin opetusministeriön kanssa sovittiin, että matkailututkimus voidaan katsoa sisältyvän tiedekunnan/yliopiston koulutusvastuualoihin. Matkailututkimusta pääaineena voi opiskella ainoastaan Lapin yliopistossa minkä vuoksi esitämme, että se lisätään koulutusvastuuasetuksen liiteosaan omana oppiaineenaan. Toinen muutostarve liittyy sosiaalityön kelpoisuuden tuottavan kandidaatti- ja maisterikoulutuksen yhteenlaskettuun laajuuteen. Koulutukseen esitetään jatkuvasti monia sisällöllisiä lisäystarpeita yhteiskunnallisten ongelmien monimutkaistuessa ja eriytyessä, ja kaikissa yliopistoissa koulutus toteutetaan jo nyt selvästi yhteiskuntatieteellistä tutkintokokonaisuutta laajempiin pääaineopintoihin perustuvana. Koulutuksen laajuudeksi esitetään 330 opintopistettä psykologikoulutuksen tavoin nykyisen 300 opintopisteen sijaan. Muutoin tiedekunta näkee tärkeänä säilyttää sosiaalityön koulutusta koskevan nykyisen sääntelyn, jossa määritellään sosiaalityön koulutuksen vastuuyliopistot, koulutukseen kuuluva käytännön opetus sekä säädetään sosiaalityön erikoistumiskoulutuksesta ja sen erikoistumisaloista ammatillisesti painottuneena lisensiaatintutkintona. 2) Tutkintoja ja koulutusvastuita määritellään eri tavoilla ja käsitteillä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Myös yliopistojen koulutusalojen kesken on eroja käytettävissä käsitteissä. Säädöksissä käytettyjä käsitteitä ovat muun muassa toimiala (L 351/2003), koulutustehtävä (L 351/2003), koulutusvastuu (L 558/2009), ala (L 558/2009), koulutusala (L 558/2009), opinala (A 464/1998), koulutusohjelma (L 558/2009 ja L 351/2003), tutkinto-ohjelma (OPM A 568/2005), oppiaine (A 794/2004), oppiaineryhmä (OPM A 568/2005), pääaineen asemassa oleva (OPM A 568/2005), suuntautumisvaihtoehto
2 (A 352/2003) ammatillinen jatkotutkinto (L 558/2009), erikoistumiskoulutus (L 558/2009), erikoistumisopinnot (A 464/1998), ammatilliset erikoistumisopinnot (L 351/2003), erikoisala (A 678/1998) ja erilliset opinnot (A 1082/2009). Millainen on koulutusalojen näkemys tutkinto- ja koulutusvastuusäädöksissä käytettävistä käsitteistä? Säädöksissä olisi yhtenäistämisen varaa, vaikkakin alan sisällä ollaan kohtuullisen yksimielisiä käytettävistä käsitteistä. Säädöksissä tarvitaan edelleen ammatillisena jatkotutkintona suoritettava erikoistumiskoulutus, jotka ovat käsitteinä vakiintuneet työelämän käyttöön ja tehtävärakenteisiin. 3) Tarvitaanko alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteissa muutoksia? Tarvitaanko tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteissa muutoksia? Yhteiskuntatieteellisen alan tutkintojen tavoitteet ovat nykyisessä asetuksessa hyvin määritelty. Jatkokoulutuksen osalta on tärkeä huomioida myös ammatillinen jatkotutkinto erikoistumiskoulutuksena, sillä koulutusrakenteessa tarvitaan myös ammatillis-tieteellistä jatkokoulutusvaihtoehtoa. Säädösten tavoitteisiin ei näidenkään osalta tarvita muutoksia. 4) Tarvitaanko mainintaa koulutuksen järjestämisestä oppiainepohjaisesti ja koulutusohjelmina? Tarvitaanko maisteriohjelmia koskevia säädöksiä? Yhteiskuntatieteen alalla on luovuttu koulutusohjelma-käsitteestä koska ne ovat olleet synonyymeja oppiaineille. Maisteriohjelmia koskevia säädöksiä ei tarvita, koska maisteriohjelmia järjestetään olemassa olevien koulutusvastuiden suomissa puitteissa. Tarvitaanko alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon rakenteissa, tutkintojen laajuuksissa tai opintosuorituksien laajuuksissa muutoksia? Onko tarvetta määritellä tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen laajuutta tai kestoa? Sosiaalityön osalta esitetään kandidaatti- ja maisterikoulutuksen yhteenlaskettu laajuus nostettavaksi 330 opintopisteeseen psykologikoulutuksen tavoin (ks. kysymys 1). Pääaineopinnot on jo nyt laajennettu muita yhteiskuntatieteellisen alan oppiaineita laajemmaksi, mutta tutkintokokonaisuuden nykyinen mitoitus ei ole riittävä ratkaisemaan tarvetta monipuolistaa koulutuksen sisältöjä työelämän osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Jatkotutkintojen laajuus ja kesto ovat alalla määritelty, laajuuden lisäämistä myös asetukseen voitaisiin harkita. 5) Tarvitaanko lisensiaatin tutkintoa ja lisensiaatin tutkintoon sisältyviä erikoistumiskoulutuksia (erikoispsykologi, erikoissosiaalityöntekijä) koskeviin säädöksiin muutoksia? Tarvitaanko säädöksiä, jotka koskevat korkeakoulujen muuta kuin tutkinnon suorittamiseen tähtäävää koulutusta? Tiedekunnassa koordinoidaan valtakunnallisena yhteistyönä järjestettyä sosiaalityön erikoistumiskoulutusta. Koulutuksella on vahva tarve työelämän erikoisosaamisen tarpeisiin vastaamiseksi. Nykyiset säännökset on tärkeä säilyttää. Säädöksiin tarvitaan kuitenkin lisäys koulutusvastuuyliopistoista samalla tavalla kuin peruskoulutuksenkin osalta on säädetty. Koulutusvastuuyliopistot ovat samat.
3 6) Tarvitaanko muutoksia koulutusaloihin? Millaisia näkemyksiä koulutusvastuun säätelystä? Koulutusaloihin ei esitetä muutoksia ainoastaan kohdassa yksi esitys matkailututkimusoppiaineen lisäämisestä liitteeseen. Sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen esitetään koulutusvastuuyliopistojen säätämistä vastaavalla tavalla kuin alan peruskoulutuksessa, koulutusta järjestävät yliopistot ovat samat. Alakohtaiset kysymykset Yhteiskuntatieteellinen ala 1) Syventävien opintojen järjestämisen aloittaminen ja järjestämisestä luopuminen yhteiskuntatieteellisellä alalla edellyttää yliopiston esitystä. Millä tavoin koulutusvastuun muutoksista tulisi jatkossa päättää? Samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä. 2) Tarvitaanko yhteiskuntatieteellisellä alalla ala- ja oppiainekohtaista koulutusvastuun jaottelua yliopistojen kesken? Mikäli tarvitaan, millainen jaottelun tulisi olla? Alakohtainen, oppiainekohtainen vai jotakin muuta? Miten sosiaalityön asema pitäisi säädösrakenteessa ottaa huomioon? Tarvitaanko muutoksia koulutusvastuun jaottelussa yliopistojen kesken? Koulutusvastuujaottelua tarvitaan edelleenkin. Pääsääntöisesti koulutusvastuujaottelu riittää, mutta pitää olla myös mahdollisuus oppiainekohtaiseen. Koulutusvastuisiin emme esitä muutoksia (huom. aikaisemmin esitetty matkailututkimus). Sosiaalityön koulutus on tärkeä eriyttää jaottelussa sosiaalitieteistä, sillä nykyisellään sosiaalityön koulutus on näistä laajinta, mutta sen erillinen tilastointi ja arviointi ei ole mahdollista. Sosiaalityön koulutuksen erillisyys jaottelussa on tärkeä myös siksi, että alan työvoimatarve kasvaa ja työntekijöistä on jatkuvasti pulaa, jolloin koulutuksen erillinen seuranta on tarpeen. Sosiaalityön oppiaineen osalta koulutusvastuuta koskevat säädökset tarvitaan edelleen. Vastuuyliopistot ovat samat kuin voimassa olevassa säädöksessä, joten muuttamisen tarvetta ei ole. Myös jatkokoulutuksena suoritettavaan sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen tarvitaan koulutusvastuusäädös. Sosiaalityö poikkeaa monin tavoin yhteiskuntatieteellisen alan muista koulutuksista ammatillisen kelpoisuuden tuottavana koulutuksena, jolloin sitä koskeva oma sääntely on laajemminkin tarpeellinen. Koulutusvastuun lisäksi on tarpeen säätää koulutuksen käytännön opetuksesta/harjoittelusta sekä erikoistumiskoulutuksesta. Koulutuksen kokonaismitoitukseen esitetään säädettäväksi laajennus. 3) Voiko samanniminen ala tai oppiaine olla eri koulutusaloilla, esimerkiksi tilastotiede (luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen ala) ja filosofia (humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen ala)? Kyllä voi mikäli sille on selkeät perusteet. Samalla on tarpeen kuitenkin huomioida tilanteesta mahdollisesti seuraavat ongelmat.
4 4) Onko säädösmuutostarpeita, joita yhteiskuntatieteellinen ala haluaa tuoda esille? Nykyiset säädökset ovat toimivia ja tarpeellisia. Tiedekunta on asianomaisissa kohdissa esittänyt täsmentävät muutostarpeet. Muita tarpeita ei ole.
5 LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö KESKUSTELUKYSYMYKSET KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISTA Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan vastaukset 1. Mitä alanne näkökulmasta erityistä pitäisi opiskelijavalintojen kehittämislinjausten toimeenpanossa ottaa huomioon? Kysymys on hyvin laaja, kommentteja tulee muissa kohdissa. 2. Missä koulutuksissa ja missä määrin hakijoita voidaan alallanne valita nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin? Missä aikataulussa uudistus tapahtuu? Lähitieteen aloilla ja pienissä hakukohteissa valinta nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin voi olla mielekästä. Meillä on kansainvälisten suhteiden ja valtio-opin sisäänotto yhdistetty politiikkatieteiden sisäänotoksi. Sosiaalityössä itsessään on suuri sisäänotto, mutta tiedekunnan muiden aineiden hakukohteiden vähentämistä voidaan miettiä vuoden 2013 opiskelijavalintoihin. 3. Missä määrin todistusten perusteella tapahtuvat opiskelijavalinnat tulevat alallanne lisääntymään? Missä aikataulussa uudistus tapahtuu? Yhteiskuntatieteen alalla ei ole pelkästään ylioppilastutkinnon perusteella valittu opiskelijoita. Pääsykokeita on sinällään jo pidetty motivaation mittarina. Pääsykokeeseen valmistautuminen ja pääsykokeet antavat opiskelijalle kuvaa alasta, joka ei varsinaisesti lukio-opinnoissa tule esille. Todistuksella sisälle ottaminen merkitsisi tällä alalla todennäköisesti käyttämättömiä opiskelupaikkoja. Opiskelijavalinnoissamme otamme puolet sisälle ylioppilastutkinnon ja pääsykokeen perusteella ja puolet pelkän pääsykokeen perusteella. 4. Millainen kiintiöinti eri hakijaryhmien (ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat tai korkeakoulututkinnon suorittaneet/opinto-oikeuden saaneet) välillä johtaisi alallanne siihen, että siirtymäaika toiselta asteelta korkeakoulutukseen lyhenisi. Mitä näkökohtia kiintiöinnissä tulee alallanne ottaa huomioon? Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville varattava kiintiö varmaan lyhentäisi siirtymäaikaa. Kiintiöinnin tarve ja varsinkin suuruus määräytyy yliopiston/yksikön koon ja kiinnostavuuden perusteella.
6 5. Miten kansainvälisten opiskelijoiden valinta alallanne olisi parasta toteuttaa? Tiedekuntaamme voi päävalinnan kautta hakeutua englanninkielisellä pääsykokeella ainoastaan politiikkatieteisiin. Lisäksi meillä on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa ja jatkossakin rekrytointi on tarkoitus hoitaa maisteriohjelmien kautta.
Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot) Keskustelutilaisuus 14.3.2011
Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala, teologian ala ja yhteiskuntatieteellinen ala (yliopistot)
LisätiedotEläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, liikuntatieteen, lääketieteen ja terveystieteiden alat (yliopistot) Keskustelutilaisuus 19.4.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.4.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Eläinlääketieteen, farmasian, hammaslääketieteen, liikuntatieteen, lääketieteen ja terveystieteiden
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö 8.4.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Kasvatustieteellinen ala ja opettajankoulutus (yliopistot) Keskustelutilaisuus 13.4.2011 MUISTIO
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö 25.2.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Humanistinen ala Keskustelutilaisuus 1.3.2011 MUISTIO JA KESKUSTELUKYSYMYKSET TUTKINNOISTA JA KOULUTUSVASTUUSTA
LisätiedotAjankohtaista opiskelijavalinnoista
Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 33/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain 7 :n muuttamisesta Yliopistolakia ehdotetaan yliopistojen koulutusvastuita koskevan kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi muutettavaksi
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan
LisätiedotErikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset. Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen
Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen Erikoistumiskoulutus tarkoitettu korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi suunnataan
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Opopatio Ilmari Hyvönen
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Opopatio 13.10.2017 Ilmari Hyvönen Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen - toimenpiteet IH
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen - toimenpiteet 2017-2020 IH 22.8.2017 Taustaa Tulossopimuksissa sovittu, että pitkäkestoista valmentautumisesta edellyttävistä pääsykokeista luovutaan 2018
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Kuvataiteen ala, musiikin ala, taideteollinen ala, tanssiala, teatteriala (yliopistot), kulttuuriala
LisätiedotKuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?
9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotAnneli Pohjola Poske 8.5.15
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus Anneli Pohjola Poske 8.5.15 Nykyinen sosiaalityön erikoistumiskoulutus Yhteiskunta- tai valtiotieteen lisensiaatintutkintoon johtava, ns. ammatillinen lisensiaatintutkintoi
LisätiedotOpiskelijavalinnan valtakunnalliset kehityssuunnat ja sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittäminen. Sari Pulkkinen
Opiskelijavalinnan valtakunnalliset kehityssuunnat ja sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittäminen Sari Pulkkinen 29.9.2011 Vuonna 2010 kevään ylioppilastutkinnossa hyväksyttiin 28 795 kokelasta yliopistoihin
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 7.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen valinnoissa: tilastoja Miksi opiskelijavalintoja
LisätiedotLukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen
Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 3.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalinnat
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017-2019 Esitys TAMKin Opo-infossa 11.10.2017 Taustaa Sipilän hallitusohjelman tavoitteena opiskelijavalintojen
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
Ammatillinen koulutus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat 9.5.2017 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Yleistä opiskelijavalinnoista Opiskelijavalinnoista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
Lisätiedot308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista
308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)
VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty
LisätiedotTEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen
7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotHaku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto
Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio 16.9.2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOJEN KOULUTUS- VASTUUN TÄSMENTÄMISESTÄ, YLIOPISTOJEN KOULUTUSOHJELMISTA JA ERIKOISTUMISKOULUTUKSISTA ANNETUN
LisätiedotMiksi osa opiskelupaikoista varataan henkilöille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai tutkintoa korkeakoulussa?
VASTAUKSIA USEIN ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMISESTA Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
14.12.2011 1/10 Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 14.12.2011. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus. Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous 25.10.2017 1 Aiheita Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan? Opiskelijavalintauudistuksen valmistelu Ylioppilastutkinnon
LisätiedotJatkokoulutukseen hakeutuminen. Paimion lukion vanhempainilta ke
Jatkokoulutukseen hakeutuminen Paimion lukion vanhempainilta ke 31.10.2018 Ohjausta jatko-opintoihin Opotunneilla ja infoissa Henkilökohtaisessa ohjauksessa Erilaisissa tapahtumissa: Turun korkeakoulujen
LisätiedotAjankohtaista opiskelijavalintojen uudistamisesta. Ilmari Hyvönen
Ajankohtaista opiskelijavalintojen uudistamisesta Ilmari Hyvönen 21.5.2013 Opiskelijavalintojen uudistaminen Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016: Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotYHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi
YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet YHTEISHAKU Hakupalvelu (suomi) (ruotsi) (englanti) Yhteishaun aikataulut 1. hakuaika 7.1.- 27.1.2015 klo 15.00 (vieraskieliset koulutukset) 2. hakuaika 17.3.
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2018 1 (5) 501 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle valtioneuvoston asetuksiksi lukiokoulutuksesta sekä eräiden lukiokoulutusta koskevien asetusten muuttamisesta
LisätiedotJATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN
JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN HUOLTAJAILTA 29.11.2017 TERVETULOA! Lukion viimeisenä vuonna nuoren mielessä on monia kysymyksiä Mitä haluan omalta tulevaisuudeltani? Mikä minusta
LisätiedotJatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus
Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1039/2013 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1039/2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotOpiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina
1. Korkeakoulutukseen hakeutuminen, toisen asteen ja korkeaasteen nivelvaihe Työryhmässä paneudutaan erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaiheeseen, opinto-ohjaukseen, toisen asteen ja korkeakoulujen
LisätiedotPirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia)
Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia) Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan samassa korkeakouluje nyhteishaussa, yhdellä sähköisellä
LisätiedotMinustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa
1 Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 2 Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Koostuvat kahdesta osasta: kasvatustieteen perusopinnoista, 25 op sekä aine- ja syventävien
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotOpiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe
Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe Birgitta Vuorinen, Ilmari Hyvönen 14.12.2012 Aiheita Lainsäädäntötyön eteneminen
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 13.6.2012. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä sovelletaan
LisätiedotOhje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille
Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan
LisätiedotFuturex 24.10.2013 Helsinki
Futurex 24.10.2013 Helsinki Asiantuntijuus edellä korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Työryhmän esitykset kokonaisuudessaan Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen
LisätiedotOPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista
OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
LisätiedotTutkintotavoitteiset opinnot
Oikeustieteiden tutkintotavoitteiset opinnot (HTK/HTM-tutkinnot) Hämeenlinnassa Tutkintotavoitteiset opinnot aikuiskoulutus Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen strateginen painopistealue etäopiskelumahdollisuuksien
LisätiedotOpiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa
Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotKorkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ
Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden
LisätiedotKorkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Erikoistumiskoulutus Erikoistumiskoulutukset ovat osa koulutusjärjestelmää ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotUudistuva korkeakoulutukseen hakeutuminen. Ilmari Hyvönen 7.5.2013
Uudistuva korkeakoulutukseen hakeutuminen Ilmari Hyvönen 7.5.2013 Opiskelijavalintojen uudistaminen Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105
LisätiedotSosiaalityön koulutus osana yliopistolaitosta ja yhteiskuntatieteellistä koulutusalaa. Johanna Moisio, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
Sosiaalityön koulutus osana yliopistolaitosta ja yhteiskuntatieteellistä koulutusalaa Johanna Moisio, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Esityksen sisältö talousraamit yliopistojen rahoitusmallin jatkotyö
LisätiedotYliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys
Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotLausuntopyyntö 20.11.2014. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu
Lausuntopyyntö OKM/75/010/2014 20.11.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää
LisätiedotMAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka
MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
Lisätiedotannetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen
LisätiedotTutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti
Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos 2011-2013 15.11.2012 Matti Pentti Lähtökohtia Tekniikan yliopistokoulutuksessa nyt 33 eri hakukohdenimikettä Tutkinnot putkimaisia, liikkuminen koulutusohjelmasta
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotValtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista
LUONNOS 25.5.2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotMinne ja miten lukion jälkeen? Syksy 2017 Jyväskylän Lyseon lukio
Minne ja miten lukion jälkeen? Syksy 2017 Jyväskylän Lyseon lukio Koulutusjärjestelmä Suomessa Kuva: Tabletkoulu Lähde: Tabletkoulu Korkeakoulujen tarjonta, esim. JKL Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kulttuuriala
LisätiedotSuomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotJoustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017
Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja
LisätiedotÅbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.
LisätiedotLaki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut
LisätiedotOULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010
OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A5 / 2010 Pertti Tikkanen Tiedekuntaneuvosto Kokous 2.6.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 19 A 20 A 19/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 20/2010 2 Ilmoitusasiat OULUN
LisätiedotPohdintoja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaiheesta Ilmari Hyvönen 17.10.2012
Pohdintoja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaiheesta Ilmari Hyvönen 17.10.2012 Aiheita Valtioneuvoston linjaukset Käsitteet Miten toinen vaihe toteutettaisiin Miten iso osuus valituista
LisätiedotSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017
15.12.2016 1 (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: OKM/42/010/2016, asiakirja nro 304490 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden
LisätiedotOULUN YLIOPISTO. Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014)
OULUN YLIOPISTO Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää 9 tiedekuntaa (1/2014) MONITIETEINEN MONIPUOLINEN Arkkitehtuurin tiedekunta Biokemian
LisätiedotLausuntopyyntö 19.11.2014. Erikoistumiskoulutukseen liittyvät asetusmuutokset
Lausuntopyyntö OKM/75/010/2014 19.11.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia Erikoistumiskoulutukseen liittyvät asetusmuutokset Erikoistumiskoulutusta koskeva hallituksen
LisätiedotKauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä
Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät
LisätiedotLUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA
VNA yliopistojen tutkinnoista (794/2004) LUONNOS 16.9.2013 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien
LisätiedotPSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.
PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotOpetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta
KORKEAKOULUJEN OPETUSYHTEISTYÖ Immo Aakkula 8.2.2017 Laki yliopistolain muuttamisesta 7 a Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta Yliopisto voi järjestää kielten ja
LisätiedotYO 3.2. Opintopistetiedonkeruu 2015
YO 2015 3.2.1. Kerättävät tiedot 3.2.1.1. Harjoittelukouluissa suoritetut (7 alakategoriaa) 3.2.1.2. Vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa suoritetut 3.2.1.3. Kaikki perustutkinto-opiskelijoiden 3.2.1.4.
LisätiedotTampereen yliopiston tutkintosääntö
1/13 Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017. Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus
Lisätiedot