JOHDANTO ensimmäisessä Toisessa Kolmannesta Neljännessä

Transkriptio

1

2 2 Sisällys JOHDANTO HANKKEEN LÄHTÖKOHTA MAAKUNNAN SOTE -UUDISTUS JA -MALLI Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote -palvelut. Työpaperi Optimaalisen palveluverkon kuvaus ja simulointityökalun hankinta Ehdotukset maakunnallisen tiedonkeruun organisoinniksi simulointityökalun käytön edistämiseksi Palveluohjauksen kehittäminen PALVELUPROSESSIEN UUDISTAMISEN EVÄÄT Lapset, nuoret ja perheet Keski-Suomen ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma vuonna Ehdotus Monialaisen kuntoutuksen uudistamistarpeet Keski-Suomessa Esitys. Keski-Suomen vammaisstrategiaksi Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön uudistaminen Keski- Suomessa JOHTAMISOSAAMISEN PARANTAMINEN Johtamisosion toteutus Keski-Suomen SOTE hankkeessa Keski-Suomen SOTE hanke: Meillä on kaikki se osaaminen, asenne ja resurssit TUTKIMUS-, KOULUTUS- JA KEHITTÄMINEN Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne Yhteistyö Campus FI:n kanssa PILOTTIEN SATOA Ikääntyneiden kuntoutuspolun mallinnus Kokemuksia sosiaalityö päivystyksessä -pilotista Palveluohjausmallia kehittämässä Pitkäaikaissairauksien hoidon ACIC arvioinnit Huhtasuon terveysasemalla vuosina 2012, 2013 ja HANKKEEN ARVIOINTI Keski-Suomen SOTE hankkeen alatyöryhmien tulosten arviointi ja ehdotus palveluiden maakunnallisesta järjestämisestä ja palvelutuotannosta Keski-Suomen SOTE hanke. Seminaarien palautekyselyt ja päätösarviointikysely... 46

3 3 7.3 Keski-Suomen SOTE hankkeen ulkoinen arviointi HANKKEEN VERKOSTOITUMINEN Alueellinen yhteistyö Kuntaliitto Yhteistyö muiden KASTE -hankkeiden kanssa Järjestö- ja yritysyhteistyö Hankkeen oppilaitosyhteistyö ja harjoittelijat HANKKEEN VIESTINTÄ HANKKEEN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN HANKKEEN TALOUS LIITTEET Liite 1. Henkilöstön käyttö Liite 2. Asiantuntijapalvelun käyttö Liite 3. Selvitys hankkeessa toteutetusta koulutuksesta ja kuntakierrokset 60 Kuvat Kuva 1. Keski-Suomen sote-palvelumalli... 8 Kuva 2. Keski-Suomen SOTE -prosessi ja asiakkuusryhmittely Kuva vuotiaat, etäisyys 30 km, toimipistemäärä 10, vuosi 2014, peitto 94, 47 % Kuva 4. Palveluohjaus asiakkaan palvelutarpeen mukaan Kuva 5. Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden kehittämistyön eteneminen Kuva 6. Hyvinvointivastuun kolmijako Kuva 7. Monialaisen kuntoutuksen lähtökohdat Kuva 8. Palveluneuvonta, palveluissa ohjautuminen ja palveluohjaus Kuva 9. Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön uusi organisointi Keski- Suomessa Kuva 10. Hyvinvoiva tulevaisuus -johtamisvalmennuksessa tuotettu organisaatiomalli Kuva 11. Kehittämisen yhteys johtamiseen ja organisaation HR-toimintoihin 34 Kuva 12. Saarikan kotihoidon kuntouttavan arviointijakson prosessi Kuva 13. Lean:n pääperiaatteet Kuva 14. Arvioinnin viitekehys Kuviot Kuvio 1. Yhteydenottojen syyt yli 18 -vuotiailla (%) (n. 388) Kuvio 2. ACIC -arviointien kokonaiskeskiarvot sairausryhmittäin Huhtasuon terveysasemalla v. 2012, 2013 ja

4 4 JOHDANTO Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa Keski- Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hanke oli Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama KASTE -hanke, jonka kuntarahoitusosuudesta vastasivat Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Hankkeessa olivat mukana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja sen kaikki 21 jäsenkuntaa. Hanke kesti kaksi ja puoli vuotta, Tähän loppuraporttiin on koottu hankkeen keskeiset tulokset. Loppuraportti on koottu sillä periaatteella, että ensimmäisessä osiossa on lyhyesti kuvattu hankkeen tavoitteet. Toisessa osiossa ovat maakunnan soteuudistusta ja -mallia koskevat yleiset ehdotukset. Keskeistä niissä ovat lähiyhteisöstä lähtevä asukkaiden monipuolinen toiminta ja keskinäinen tuki sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän perustehtävän turvaaminen: asukkaiden tukeminen arjessa pärjäämisessä ja mielekkään elämän rakentamisessa. Jos tämä ei toimi, kustannukset karkaavat ja ihmiset voivat pahoin. Kolmannesta osiosta löytyy eväitä palveluprosessien uudistamiseen. Yhdessä rakennetaan lasten, nuorten ja perheiden maakunnan laajuista perhekeskusverkostoa ja kootaan erityisosaamista uudenlaiseen tuki- ja osaamiskeskukseen. Ikääntyneiden palveluiden muutosprosessi on jo lähtenyt liikkeelle. Kotihoidon uudistus on välttämättömyys, jotta selvitään tulevaisuuden haasteista. Kuntoutus eri muodoissaan on saatava maakunnan eri ammattilaisten yhteiseksi tahtotilaksi. Vammaisstrategian eväillä päästään uudistamaan maakunnan vammaistyön rakenne vastaamaan tätä päivää. Osiossa on myös mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön kokonaisuuden uudistamisehdotus, jota on työstetty työryhmässä mm. Eksoten kokemusten tuella. Neljännessä osiossa on kuvattu johtamisen kehittämistä. Esimiehille järjestetyn valmennuksen tarkoituksena oli käynnistää tulevaisuuden johtamiskulttuurin uudistaminen. Myös SOTE -JET- ja SOTE -lähiesimiehen ammattitutkinnon

5 5 koulutuksen suunnittelun ja käynnistämisen punaisena lankana on ollut tulevaisuuden johtamiskulttuuri ja integraation edistäminen. Sote-uudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon arkinen työ vaatii tuekseen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyön. Tätä hankkeessa on aihetta käsitelty työryhmässä. Ehdotus kehittämistoiminnan maakunnallisesta organisoinnista -raportti ilmestyi jo vuosi sitten, mutta työskentely on jatkunut hyvässä yhteistyössä Campus FI -hankkeen kanssa. Tätä työskentelyä on kuvattu osiossa viisi. Kuudes kappale sisältää hankkeen pilottien satoa. Hankkeen toteutusta on tuettu pilotoimalla keskeisiksi arvioituja asioita eri puolilla maakuntaa. Näitä ovat mm: asiakaslähtöisyys, integraatio, kuntoutus, palveluohjaus ja Lean - menetelmä. Kappaleessa seitsemän käsitellään kolmea hankkeesta tehtyä erillistä arviointia. Verkostoitumista, viestintää ja tulosten hyödyntämisestä on kuvattu lyhyesti raportin lopussa. Lisäksi raportti sisältää hankkeen talousraportin. 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoitteet ovat kytkeytyneet kansalliseen sote-uudistukseen. Hankesuunnitelman kirjoittamisen jälkeen ja hankkeen aikana oli esillä useita eri versioita tulevasta sote-järjestämislaista 1. Kaikkien lakiversioiden tavoitteet ovat kuitenkin pysyneet samoina: Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Yhdenvertaisten ja asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa Kustannustehokkuuden parantaminen Keinoina ovat pysyneet: Sote-palveluiden täydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio Järjestäjien kantokyvyn vahvistaminen 1 HE , HE , HE

6 6 Asiakaslähtöisyys ja valinnanvapauden toteuttaminen Palveluohjauksen kehittäminen Lähipalveluiden turvaaminen Näin ollen Keski-Suomen SOTE hanketta on voitu toteuttaa alkuperäisen hankesuunnitelman pohjalta. Palvelurakenteiden uudelleen muotoilulla pyritään asiakaslähtöisempään ja resursseja tarkasti hyödyntävään toimintatapaan. Johtajuuden nähdään olevan tärkeässä asemassa uudenlaisen palveluprosessin käyttöön otossa. Tulevaisuuden johtamisella edistetään asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä henkilöstön työhyvinvointia, osallisuutta, riittävyyttä ja osaamista. Asiakkaiden tulee pystyä luottamaan palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen. Lähtökohtana on alueen kuntien ja palveluiden yhtenäisyyden ja lähipalvelujen säilyttäminen. Erityistä huomiota annetaan paljon palveluja käyttäville sekä henkilöstön erityisosaamista vaativille asiakkaille. Palvelujärjestelmää halutaan hankkeessa muovata vastaamaan paremmin heidän tarpeisiinsa muun muassa asiakassegmentoinnin avulla. Hankkeen kokonaistavoitteena on ollut: Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoite on rakentaa uudelle Keski- Suomen sote-alueelle asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Osatavoitteet ovat olleet: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla. Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina. 2. Koska uudessa mallissa järjestämisvastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla.

7 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusrakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi. 7 2 MAAKUNNAN SOTE -UUDISTUS JA -MALLI Hankkeessa on laadittu raportteja, työpapereita ja ehdotuksia, joiden tavoitteena on kuvata ehdotus tulevaksi sote-palvelumalliksi, edistää integraation toteutumista sekä hahmottaa tulevaisuuden optimaalista palveluverkkoa. Palveluohjausta on kuvattu eri asiakasryhmien ja erilaisten asiakkuuksien näkökulmasta. 2.1 Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus Lähipalvelut, palveluverkot sekä asukkaiden osallisuus ovat olleet läpileikkaavia teemoja koko Keski-Suomen SOTE hankkeessa. Yhteistyötä on tehty Kuntaliiton Vaikuttavat lähipalvelut -hankkeen kanssa. Lähipalveluiden määrittelytyötä on ohjannut Lähipalvelut ja palveluverkko -työryhmä, jonka tavoitteena oli kuvata tuleva Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko ja tehdä lähipalveluiden määrittelyä sekä pilotoida uusia toimintatapoja. Keskeisenä periaatteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotta kuntalaisille turvataan heidän tarvitsemansa palvelut ja asiantuntijuus mahdollisimman lähellä asukkaita. Keskeisessä asemassa ovat toimivat lähipalvelut, muutkin kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Siksi tulevan palveluntuottajatuottajaorganisaation, palveluiden järjestäjän ja kuntien välisen yhteistyön turvaaminen nousee keskeiseen asemaan lähiyhteisöjen voimavaroja hyödyntäen ja tukien. Keski-Suomen SOTE hanketiimi toteutti hankekuntiin kuntakierroksen talvella Kussakin kunnassa järjestettiin päivällä tilaisuus sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille sekä päättäjille. Illalla kussakin kunnassa järjestettiin kuntalaistilaisuus. Kuntalaisilloissa tiedotettiin sote-uudistuksen vaiheesta, informoitiin kuntalaisia Kuntaliiton valmistelemasta lähipalvelumallista ja käytiin keskustelua siitä, mitkä lähipalvelut ovat kuntalaisille erityisen

8 8 tärkeitä. Henkilöstötilaisuuksissa oli yhteensä 848 osallistujaa ja kuntalaisilloissa 632 osallistujaa. Molemmista tilaisuuksista kerättiin myös kirjallista materiaalia ja palautetta. Kuntaliiton selvitysten, kuntalaisiltojen ja eri työryhmien työskentelyn pohjalta hanketiimi totesi, että yksiselitteistä lähipalveluiden määritelmää ei pystytä tekemään maakunnan tasolla. Näkemykset lähipalveluista poikkeavat suuresti toisistaan riippuen kansalaisten asuinpaikasta. Tämän vuoksi hankkeessa päädyttiin esittämään Keski-Suomen sote-palvelumallia (kuva 1). Kuva 1. Keski-Suomen sote-palvelumalli Sote -palvelumalliesityksen pohjalta maakunnassa on syytä käydä vielä keskustelua tulevaisuuden palveluverkosta ja sen rakentumisesta. Kunnissa on myös kiinnostusta liikkuvien palveluiden testaamiseen, mutta vaadittavia resursseja ei miltään yksittäiseltä kunnalta kuitenkaan löytynyt. Sähköisten palveluiden kehittämisestä on syytä satsata voimavaroja huomattavasti enemmän tulevaisuudessa ja näiden palveluiden kehittämiseen on myös kiinnostusta maakunnassa. Tulevassa tuotantorakenteessa on tärkeää selkeästi kuvata peruskunnan rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Keskeistä tässä työssä on kunnan elinvoimaisuuden ylläpitäminen esimerkiksi hyvät liikenne ja tietoliikenne yhteydet, arjen palveluiden tukeminen, kaavoitus, kulttuuri ja liikuntapalvelut.

9 9 Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia selvitettiin hankkeen aikana. Osallisuus tulee nähdä laajasti eri toiminnan tasolla: asukkaiden omien palveluiden sisältöön vaikuttamisena, palveluiden kehittämiseen osallistumisena, asuinalueella tapahtuvana osallistumisena sekä osallistumisena ja vaikuttamisena päätöksentekoon. Lasten ja nuoren osallisuus tulee huomioida erikseen eri tasolla. Tähän linkki, kun lopullinen versio valmistuu. 2.2 Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote -palvelut. Työpaperi. Työpaperin tarkoituksena on nostaa esille tekijöitä, jotka mahdollistavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen asiakaslähtöisesti. Alueellisessa sote -uudistuksen valmistelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti asiakkaan palvelukokonaisuuteen sekä palvelujen oikeaaikaisuuteen ja sujuvuuteen. Asukkaiden ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen omissa palveluissaan sekä laajemminkin koko palvelujärjestelmän suunnittelussa ja kehittämisessä on myös tärkeää (kuva 2). Työpaperin ideat ja ehdotukset pohjautuvat Keski-Suomen SOTE hankkeen työryhmissä, seminaareissa ja muissa tapaamisissa koottuun aineistoon sekä lukuisiin keskusteluihin eri henkilöiden kanssa. Työpaperissa on hyödynnetty myös muualla Suomessa ja ulkomailla saatuja kokemuksia, asiakaslähtöisten palvelujen tuottamista koskevaa tutkimustietoa (esimerkiksi Chronic Care Model eli Terveyshyötymalli) ja kansainvälisiä linjauksia sekä valtakunnalliseen alue- ja sote-uudistukseen liittyvää valmisteluaineistoa.

10 10 Kuva 2. Keski-Suomen SOTE -prosessi ja asiakkuusryhmittely Työpaperin keskeisenä lähtökohtana on sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän perustehtävän uudelleenmäärittely: siirtyminen organisaatiolähtöisestä, tuotantologiikkaan perustuvasta ajattelusta asukkaiden ja asiakkaiden arjessa pärjäämistä, mielekkään elämän tukemista ja osallisuutta korostavaan palvelukulttuuriin. Palveluprosessien suunnittelussa, palveluvalikoiman monipuolistamisessa ja resurssien kohdentamisessa voidaan hyödyntää asiakkuusryhmittelyä (segmentointia), joka pohjautuu asiakkaiden arjessa pärjäämiseen sekä ongelman tai sairauden vaikeusasteeseen (esimerkiksi omatoimi-/pärjääjäasiakkuudet, yhteistyöasiakkuudet, yhteisöasiakkuudet, huolenpito-/verkostoasiakkuudet). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä omahoidon ja toimintakyvyn tukeminen ovat myös olennainen osa palvelujärjestelmää. Perinteisen panos-tuotos-ajattelun sijasta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa voidaan tarkastella asiakkaan prosessin kautta. Huomion kiinnittäminen asiakkaan saamaan höytyyn luo mahdollisuuksia uudenlaiselle, ratkaisu- ja voimavarakeskeiselle työskentelylle. Asiakaslähtökulman kautta myös tulevaisuuden eri toimijat (esimerkiksi palvelujen järjestäjät ja tuottajat tai yksityiset ja

11 julkiset palvelujentuottajat, eri ammattiryhmät) voivat löytää kestävän perustan yhteistyölle ja kumppanuudelle Optimaalisen palveluverkon kuvaus ja simulointityökalun hankinta Optimaalisen palveluverkon simulointityökalu ja sillä muodostettava kuvaus Keski-Suomen optimaalisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkosta oli Keski-Suomen SOTE hankkeen tilaama ja tuli tarjouspyynnön mukaisesti hankkeen käyttöön. Myöhemmin sitä voidaan hyödyntää tulevaa sotepalvelutuotantorakennetta suunniteltaessa. Simulointityökalun avulla voidaan kuvata palveluiden nykytilanne sekä tarjouspyynnön mukaisesti luotiin 2-3 erilaista kuvausta Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden optimaalisesta palveluverkosta tulevaisuudessa (2020, 2025). Kuvauksissa on huomioitu palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tällä hetkellä sekä kuvataan muutostarpeita vuoteen 2020 ja 2025 mennessä suhteessa väestökehitykseen ja väestön ikärakenteeseen. Simulointityökalussa on pyritty huomioimaan sähköisten ja liikkuvien palveluiden lisääntyvää käyttöä sekä ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden painottumista tulevaisuuden palvelurakenteessa, siltä osin kuin käytössä oleva tietovaranto (tilaajalta saatu palvelutieto) on antanut mahdollisuuden. Simulointityökalussa on lisättynä simulointimahdollisuus vuonna Optimaalisen palveluverkon simulointityökalu antaa tietoa päätöksenteon tueksi pääasiallisesti alueen kattavien laajojen palvelukeskittymien (hyvinvointikeskukset) sijoittumiseen ja suunnitteluun väestörakenteen perusteella (kuva 3). Palveluverkkokuvaus jäi osin puutteelliseksi, sillä nykyisiin väestöryhmiin, palveluihin ja palveluiden paikkatietoon sidottua käyttötietoa ei saatu riittävän yksityiskohtaisesti ja kattavasti simulointityökalun tietovarantoon. Tästä johtuen simulointi toteutuu pääosin paikkaan sidotuin väestötiedoin. Aikajänne simuloinneissa on nykytila (2014), 2020, 2025 ja ylimääräisenä toteutettu 2030.

12 12 Kuva vuotiaat, etäisyys 30 km, toimipistemäärä 10, vuosi 2014, peitto 94, 47 % Simulointityökalun antamat kuvat ovat matemaattisten mallinnusten tuottamia ja laskennallisia. Siten yksittäiset kuvat eivät ota huomioon toiminnallisia ja prosentuaalisia toimintaympäristöön liittyviä kriteereitä. Ne eivät ole myöskään sidottuja olemassa olevaan palveluverkkoon. Tiedonkeruuta varten laadittiin yhteistyössä Excel -pohjainen tiedonkeruulomake, jotta koko alueelta saadaan tieto yhdenmukaisesti ja systemaattisesti. Mikään alueelta tuotettu primaaritieto ei ole kaikkia simuloinnissa mukana olevia kuntia/alueita/toimipisteitä/palveluja kattava ja yhteismitallinen. Siksi simulointityökalulla ei ole mahdollista kattavasti simuloida palveluja toimipistekohtaisesti, eikä tarkasti palvelukohtaisesti, eikä myöskään toteuttaa ennusteita palvelujen käytöstä ja asiakasvirtojen ennakoiduista siirtymistä tulevina vuosina. Edellä mainituista syistä simulointi toteutuu pääosin paikkaan sidotuin väestötiedoin. Simuloitu optimaalinen palveluverkko antaa tietoa päätöksenteon tueksi pääasiallisesti alueen kattavien laajojen palvelukeskittyminen (hyvinvointikeskukset) sijoittumiseen ja organisoitumiseen väestörakenteen perusteella. Optimaalisen palveluverkon simulointityökalun toteutti Sosiaalitaito Oy - Socialkompetens Ab. Yhteenvetona toteutetuista simulointimalleista voidaan todeta, että väestöperusteisesti toteutettuna palvelu- ja hyvinvointikeskittymien sijainnissa ei tapah-

13 13 du merkittäviä muutoksia lähivuosina. Pieniä liikkumia tapahtuu sekä lapsiperheiden, että ikäihmisten väestöryhmien perusteella toteutuneissa simuloinneissa. Lapsiperheet sijoittunevat taajamiin ja kuntakeskuksiin, jolloin pienemmällä toimipistemäärällä saadaan palvelujen piiriin suurempi osa väestöstä. Ikäihmisten väestöryhmä jakautuu tasaisemmin koko Keski-Suomen alueella, jolloin palvelujen saavutettavuus edellyttäisi useampaa palvelu- ja hyvinvointikeskittymää. Toisaalta ikäihmisten palveluista suuri osa on kotiin annettavia palveluja. Ensisijaisesti kyseessä on palveluohjauksen, neuvonnan, tukipalveluiden ja palvelutarpeen arvioinnin järjestämisestä ikäryhmälle. Tulevaisuuden lähi- ja keskitettyjen palveluiden suhteen, kotiin annettavien palveluiden ja omahoitoon liittyvien periaatteiden määrittely tulee olla osa laajempaa palveluiden visio- ja strategiatyöskentelyä. Asiakkaan näkökulmasta sähköinen asiointi on lähes aina osa laajempaa palveluprosessia ja vain erityisen harvoissa tapauksissa on sinänsä ainoa asiakkaan saama palvelu. Sama koskee myös liikkuvien palvelujen tuottamista. Siten niitä koskevien määrittelyperiaatteiden ja kriteereiden päättäminen tulee tapahtua osana laajaa palvelurakenteiden palveluprosessien kokonaisuuden suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa. 2.4 Ehdotukset maakunnallisen tiedonkeruun organisoinniksi simulointityökalun käytön edistämiseksi Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen yhtenä tavoitteena oli tukea maakunnallisen sote-palvelutuotantorakenteen suunnittelua palveluverkon simulointityökalun avulla. Hankkeessa koottiin kattavasti tietoa nykyisistä Keski- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkisista ja yksityisistä toimipisteistä kotihoitoa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Tiedot vietiin myös karttapohjalle. Lisäksi Sosiaalitaito Oy:ltä tilattiin simulointityökalu, jonka tarkoituksena oli kuvata palveluiden nykytila ja luoda 2 3 erilaista kuvausta Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden optimaalisesta palveluverkosta tulevaisuudessa (v ja 2025) väestöennusteisiin pohjautuen.

14 14 Jo simulointityökalun valmisteluvaiheessa havaittiin, että sosiaali- ja terveyspalveluista ei ole käytettävissä riittävän kattavaa tietopohjaa, jotta työkalua voitaisiin hyödyntää tehokkaasti. Palvelujen tuottajat eivät pystyneet toimittamaan tarvittavaa palveluja, suoritteita, henkilöstöä ja kustannuksia koskevaa tietoa kattavasti ja yhteismitallisesti, vaikka tiedonkeruuseen panostettiin merkittävästi. Simulointityökalun kehittämistä ja hyödyntämistä on kuvattu tarkemmin raporteissa Optimaalinen palveluverkko ja simulointityökalu (Sosiaalitaito Oy ) sekä Lähipalvelut, palveluverkko ja osallisuus (Riitta Pylvänen). Jatkotyöskentelyssä tarkasteltiin tarkemmin simulointityökalun toimivuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia. Lisäksi tutkittiin aikaisemman tietoaineiston sisältöä ja selvitettiin ratkaisuvaihtoehtoja tiedon tuottamisen ongelmiin. Selvitystyössä oli mukana hankinta-asiamies Veli Puttonen Keski-Suomen Yrittäjistä. Kuten em. raporteissa on todettu, palveluntuottajien toimittamassa tietoaineistossa oli paljon puutteita. Työkalussa käytettäviä suorite-, henkilöstö- ja talouspisteitä varten oli koottu tietoja 261 eri toimintayksiköstä. Toimintayksikköjä on kuitenkin huomattavasti enemmän. Kaikkia em. osa-alueita koskevaa tietoa saatiin vain 40 % yksiköistä (n=104). Näissäkin tiedoissa oli suurta vaihtelua esimerkiksi henkilöstöresursseja ja suoritteiden hintoja koskevien tietojen osalta, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Ongelmia on myös toimipistekohtaisessa palvelujen luokittelussa sekä nykyisten toimipisteiden sisältämien palvelujen informatiivisuudessa. Palveluluokat on muodostettu niin karkealla tasolla, että nykyisessä muodossa työkalulla ei voida tutkia palveluverkkoa yksittäisten palvelujen osalta (esim. neuvolaverkosto) tai edes avo- ja laitospalvelujen osalta. Valittaessa simuloitavaksi esimerkiksi 0 6 vuotiaiden ikäryhmä (kuva 3), nykyisten toimipisteiden palvelukategoria sisältää neuvolapalvelut, terveyspalvelut ja hammashoitolapalvelut, joista terveyspalvelut kategoriaan on luokiteltu esimerkiksi kaikki vuodeosastohoito ja sairaalat. Ko. ikäryhmä kuitenkin käyttää terveyskeskusten vuodeosastopalveluja erittäin harvoin.

15 15 Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan tiedon keräämiseen ja tietojen hyödyntämiseen liittyvät ongelmat on tunnistettu monissa muissakin yhteyksissä (ks. esim. Toni Ruohosen työryhmän loppuraportti Kainuun ja Jyväskylän paljon sote-palveluja käyttävien hoitotoiminnan analysoinnista ja kehittämisestä). Alueellisten, integroitujen palveluprosessien ja palveluverkon suunnittelussa riittävän kattava ja yhdenmukainen tietoperusta on välttämätön. Mikään organisaatio ei pysty ratkaisemaan tiedonkeruuseen, luokitteluun, analysointiin ja hyödyntämiseen liittyviä ongelmia yksin, joten Keski-Suomeen pitäisikin perustaa mahdollisimman pikaisesti monialainen ja -ammatillinen työryhmä, joka tuottaisi yhteiset kriteerit koko maakuntaan valtakunnallisen kehittämistyön pohjalta. 2.5 Palveluohjauksen kehittäminen Keski-Suomen SOTE hankkeessa palveluohjaus on ollut kaikkia ydinprosesseja leikkaava teema osa kaikkia muita prosesseja. Tämän lisäksi palveluohjaus on itsessään ollut kehitettävä asia. Keskeisimpinä, palveluohjausta itseään koskevina, tavoitteina voidaan pitää hankesuunnitelman mukaisesti: Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltaisen palveluohjauksen ja neuvonnan parantaminen eri välineitä käyttäen, erityisesti monia palveluita käyttävien asukkaiden tarpeet huomioiden (kuva 4) Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon asukas- ja asiakaslähtöisen tuotantomallin rakentaminen Palveluohjauksen kokonaisvaltainen parantaminen lähti liikkeelle palveluohjauksen käsitteen määrittelystä. Käsitteen käyttö on ollut valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti sekavaa. Käsitteen määrittelyssä tausta-aineistona on käytetty esimerkiksi olemassa olevaa tutkimusta, asiantuntijoiden kanssa käytyjä keskusteluja ja palveluohjauskyselyä. Palveluohjauksen käsitteen määrittelyn jälkeen määrittelyä on testattu ja jatkokehitetty keskisuomalaisten toimijoiden kanssa. Käsitteen määrittely on tar-

16 16 kentunut ja muokkautunut myös tässä vaiheessa. Määrittelyn jälkeen alkoi palveluohjausprosessin mallintaminen. Tässä työssä keskeistä oli Keski-Suomen palveluohjauksesta kiinnostuneet henkilöt kutsuttiin yhteiseen palveluohjausseminaariin yhteisen käsityksen löytämiseksi ja vahvistamiseksi Webropol -kysely laadittiin alun perin tukemaan käsitteen määrittelyä, mutta sen kautta esiin nousi myös prosessiin liittyviä vahvuuksia sekä haasteita aiheen ympäriltä palveluohjaustyöryhmässä on mallinnettu palveluohjauksen yleistä prosessia käsitteen määrittelyn avulla ja sitä on käsitelty syvennetyksi esimerkiksi vammaispalvelutyöryhmässä ja muokattu sopivammaksi. Kuva 4. Palveluohjaus asiakkaan palvelutarpeen mukaan Prosessin määrittelyn ja kuvaamisen jälkeen kehittämistyötä on suunnattu suunnitelman mukaisesti enemmän paljon palveluja tarvitseviin henkilöihin. Tätä työtä tukemaan on laadittu yhdessä sosiaaliasiamiehen kanssa kuvaus paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan polusta palveluviidakossamme. Paljon palveluja käyttävät henkilöt on otettu huomioon erikseen myös palveluohjauksen käsitteen määrittelyssä sekä prosessikuvauksessa.

17 17 Määrittelyn ja prosessikuvausten jälkeen olemassa olevaa palveluohjausprosessia lähdettiin kehittämään Saarikan palveluohjausyksikössä Lean - menetelmällä. Lean -menetelmällä halutaan nostaa kehittämistyössä asiakas vahvasti keskiöön ja perinteisten prosessikuvausten rinnalle nostetaan kuvaus asiakkaan prosessista palveluissa. Tämä on ollut yksi osa asukas- ja asiakaslähtöisen tuotantomallin rakentamista palveluohjauksen näkökulmasta ja sitä on rakennettu rintarinnan hankkeen sote - lähipalvelumallin kanssa. Hankesuunnitelmassa on todettu edellä mainittujen lisäksi osuvasti, että toimiva palveluohjaus edellyttää joustavaa tiedonkulkua eri toimintayksiköiden välillä ja yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmää. Työtä on tehty yhdessä Uusi Sairaala -hankkeen kanssa pohtien joustavia sähköisiä konsultaatiomahdollisuuksia sekä olemalla mukana potilastietojärjestelmän kehittämistyössä myös palveluohjauksen osalta. Palveluohjauksen materiaalit. 3 PALVELUPROSESSIEN UUDISTAMISEN EVÄÄT Palveluprosessien uudistamiseksi on tehty ehdotuksia lasten, nuorten ja perheiden maakunnan laajuisen perhekeskusverkoston rakentamiseksi ja erityisosaamisen kokoamiseksi uudenlaiseen tuki- ja osaamiskeskukseen. Ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelmaksi on laadittu ehdotus ja ikääntyneiden palveluiden muutosprosessi on jo lähtenyt liikkeelle. Kuntoutuksen näkökulmasta on valmistunut kuvaus monialaisen kuntoutuksen uudistamistarpeista, esitys Keski-Suomen vammaisstrategiaksi sekä mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön kokonaisuuden uudistamisehdotus. 3.1 Lapset, nuoret ja perheet Lasten ja perheiden palvelut sekä lastensuojelu ovat yksi Keski-Suomen SO- TE hankkeen ydinprosesseista, joissa palvelurakenteen muutoksen tavoitteena on rakentaa ja tukea lapsen hyvää lapsuutta tämän luonnollisissa kehitysyhteisöissä ja niiden keskeisissä kasvatuskumppanuuksissa. Lapset ja perheet tulee kohdata tavoitteen mukaan kokonaisvaltaisesti ja palveluita tu-

18 18 lee johtaa suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena. Asiakkaiden osallisuudella on suuri painoarvo kehittämistyössä, sillä on tärkeää vastata asiakkaan palvelutarpeeseen juuri oikealla hetkellä ja tavalla. Suunnitelmallisen toimintamallin tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuutta ja siirtää painopistettä korjaavasta ennaltaehkäisevään. Kaikille yhteisiä peruspalveluja kehitetään niin, että perustasolla on käytössä tehostettua tukea ja erilaisia konsultaatiorakenteita. Työskentelyä ohjasi viimeisen vuoden aikana Keski-Suomen SOTE hankkeen hankesuunnitelman tavoitteiden lisäksi STM:n kärkihanke 3 Lapsija perhepalveluiden muutosohjelman hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet. Prosessin alkuvaiheessa selvitettiin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden nykytilaa maakunnan ja valtakunnan tasolla. Työskentelyn pääpaino oli kuitenkin kehittää ja pilotoida maakuntaan perhekeskustoimintamallia sekä lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumallia (kuva 5). Nähtiin, että tällä tavoin pystytään vastaamaan parhaiten nykytilanselvityksessä ilmenneisiin epäkohtiin sekä Keski-Suomen SOTE hankkeen ja LAPE muutosohjelman tavoitteisiin. Perhekeskustoimintamallin pilotointiin kuului kuvaus Keski-Suomen kuntien lasten ja nuorten hyvinvointiryhmistä. Jokaisen hankekunnan lasten ja nuorten hyvinvointiryhmää tai vastaavaa ryhmää tavattiin vähintään kerran. Tapaamisissa käytiin läpi LAPE muutosohjelmaa ja sen tavoitteita sekä Keski-Suomen SOTE hankkeen kehittämistyötä. Näiden pohjalta mietittiin kunkin kunnan vahvuuksia, haasteita, jo tehtyjä toimenpiteitä tai sellaisia toimenpiteitä, jotka kannattaisi aloittaa sekä tarvittavaa tukea, jotka veisivät kuntaa kohti LAPE muutosohjelman mukaisia tavoitteita. Tapaamisissa etsittiin myös vastausta kysymykseen: Mitä perhekeskusmalli voisi olla meidän kunnassa? Lisäksi kunnille järjestettiin kaksipäiväiset Perhekeskustoimintamalli käyttöön Keski-Suomessa valmennuspäivät. Valmennuspäivillä muun muassa käytiin läpi LAPE kärkihankkeen perhekeskustoimintamallin projektisuunnitelmat, jotka toimivat samalla toimeenpanosuunnitelmana. Mietittiin Keski-Suomen maakunnan erityispiirteitä, yhteisiä arvoja ja tehtiin kuntakohtaisia etenemissuunnitelmia sekä sovittiin maakunnallinen eteneminen.

19 19 Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumallin luomista varten koottiin työryhmä. Työryhmä koostui sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen kokeneista ammattilaisista, tutkijoista, kehittäjistä ja oppilaitosten edustajista sekä järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien edustajista. Yhdessä aloitettiin mallin luominen, joka vastaa maakunnan asukkaiden vaativan osaamisen tarpeisiin. Työskentely loi pohjaa maakunnalliselle erityispalvelumallille. Yhtenä johtopäätöksenä voitiin todeta, että erityispalvelumallin rakentuminen maakuntaan on erittäin vaativa prosessi. Mallin luominen vaatii dialogia ja käsitteiden selventämistä, asiakkaiden mukanaoloa kehitystyössä, rohkeutta tehdä uusia avauksia ja päätöksiä sekä sitkeyttä. Jotta lapset, nuoret ja perheet voidaan kohdata tavoitteen mukaan kokonaisvaltaisesti ja palveluita johtaa suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena, vaatii se yhteisen toimintamallin. Hankkeessa luotu lasten, nuorten ja perheiden palvelumalli auttoi luomaan pohjaa yhteiselle ymmärrykselle kohti tulevaa. Kahden pilotin yhtäaikaisella työstämisellä pyrittiin myös samalla kytkemään perus- ja erityistasoa toisiinsa. Kuva 5. Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden kehittämistyön eteneminen Tähän linkki, kun lopullinen versio valmistuu.

20 3.2 Keski-Suomen ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma vuonna Ehdotus. Jotta pärjäisimme paremmin Keski-Suomen väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden sekä absoluuttinen, että suhteellinen määrä kasvaa tulevien kahden vuosikymmenen aikana reippaasti. Vuonna 2015 oli 65 täyttäneitä noin , vuonna 2040 heitä on jo Huomioitavaa on erityisesti iäkkäimpien osuuden kasvavan eniten, sillä 85 vuotta täyttäneiden määrä kolminkertaistuu. Vaikka Keski-Suomen ikäihmisten palveluiden järjestämissuunnitelma keskittyy ikääntyneiden palvelukokonaisuuteen, on muistettava, että suurin osa ikääntyneistä ei ole sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Vain joka kymmenes 65 vuotta täyttäneistä saa joko säännöllisen kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoivan palveluita. 20 Tavoitteena on, että tehtyä järjestelmäsuunnitelmaehdotusta voidaan hyödyntää kuntien omassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ehdotus perustuu kolmijakoon, jossa vastuun hyvästä vanhuudesta ja ikääntymisestä kantavat kansalainen itse, asuinkunta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaava organisaatio (kuva 6). Kuva 6. Hyvinvointivastuun kolmijako Järjestämissuunnitelmaehdotuksen tarkoituksena on yhtenäistää organisaatiokohtaisia tulevaisuuden suuntaviivoja siten, että panostetaan ennaltaehkäi-

21 21 sevään toimintaan ja arkikuntoutukseen kotihoidossa, jotta voidaan asteittain hillitä ympärivuorokautisen asumisen uusia investointeja. Ympärivuorokautisen hoivan sisältöjä tulee edelleen kehittää asukaslähtöiseen ja kuntoutumista edistävään suuntaan. Vanhuspalveluiden kehittämisen lähtökohtana on vahvistaa asukkaan luottamusta arjessa pärjäämiseen ja toimivuus edellyttää monialaista osaamista ja kykyä verkostomaiseen työskentelyyn, joten sote - integraatio on vahvasti näkyvillä toimijoiden arjessa. Ehdotus vanhuspalveluiden järjestämissuunnitelmasta on rakentunut laajassa yhteistyöverkostossa ja epävarmasta tulevaisuudenkuvasta huolimatta halusta vahvistaa vanhuspalveluiden rakenteita ja laatua yhtenä rintamana. Ehdotus luo mahdollisuuden edetä organisaation omassa tahdissa yhteisten linjausten mukaisesti huolimatta siitä, että vanhuspalveluiden kehittämisessä ollaan eri kehitysvaiheessa. Yhteiset kehittämisen painopistealueet helpottivat myös valtakunnallisten kärkihankkeiden rahoitushakua. Kotihoidon kehittämisen osalta työ voi jatkua Kukoistava kotihoito -hankkeen mittavan rahoituksen myötä. Muutosagentti Tuija Koivisto kykenee jatkamaan hankkeessa aloitettua työtä laaja-alaisen ja vuorovaikutuksellisen näkemyksen pohjalta. 3.3 Monialaisen kuntoutuksen uudistamistarpeet Keski-Suomessa Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys 2 esitti maakunnan erääksi keskeiseksi jatkotehtäväksi kuntoutuksen kokonaisuuden kehittämisen, sillä kuntoutuksen merkitys on jatkuvasti laajentunut ja monipuolistunut palvelurakennemuutoksen edetessä. Monialaisen kuntoutuksen uudistamistarpeet Keski-Suomessa raportissa kuvataan kuntoutuksen nykyistä tilaa niin sisällöllisesti kuin rakenteellisesti. Keski-Suomen monialaisen kuntoutusmallin lähtökohdat esitetään elämänkulun näkökulmasta eri ikäryhmien alueellisina kuntoutustarpeina ja kuntoutustuotteina. Asiantuntijatyön tavoitteena oli laatia alustava suunnitelma korjausta 2 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys.2011, s. 26

22 22 vaativista rakenteellisista ongelmista ja suunnitella uuden maakunnallisen kuntoutusjärjestelmän alustava mallinnus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Aila Pikkaraisen monialaisen kuntoutuksen maakunnallinen selvitystyö toteutettiin välisenä aikana. Työssä käytettiin jo olemassa olleita, maakunnallisesti koottuja tietoja ja Keski-Suomen SOTE hankkeen eri osahankkeiden kokoamia tietoja. Taustamateriaalina on käytetty ajankohtaisia raportteja, eri puolella Suomea käynnissä olevia vastaavanlaisia mallinnushankkeita, kansainvälisiä, kansallisia, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja sosiaalialan osaamiskeskuksen hankkeeseen linkitettyjä eri työryhmien tuotoksia sekä valtakunnallisia asiantuntijoita. Jatkossa maakunnallisessa monialaisen kuntoutuksen mallissa (kuva 7) on huomioitava erityisesti kuntoutuksen tilastoinnin kokonaisvaltainen uudistaminen, niin, että kuntoutuksen toteutus, seuranta ja vaikuttavuus ovat selkeästi auki kirjoitettu ja sovittu. Nykyisin sekä paikallinen, että valtakunnallinen kuntoutuspalvelujen tilastointi kuvaa enemmän työntekijöiden työtehtäviä kuin aidosti asiakkaan saamaa yksilöllistä ja tavoitteellista monialaista kuntoutusta. Laadukkaat ja saavutettavat kuntoutuspalvelut tulee tuottaa yhdenvertaisesti koko maakunnan alueella eri asiakasryhmille osallistamalla kuntoutujat yhteiseen kehittämistyöhön.

23 23 Kuva 7. Monialaisen kuntoutuksen lähtökohdat 3.4 Esitys. Keski-Suomen vammaisstrategiaksi Keski-Suomi: yhdessä uutta kohti Keski-Suomessa on pitkät perinteet maakunnalliselle yhteistyölle vammaispalveluissa ja niiden kehittämisessä. Keski-Suomen SOTE hankkeen avulla on valmisteltu yhteistä esitystä Keski-Suomen vammaisstrategiaksi, joka tulee huomioida suunniteltaessa tulevaisuuden palveluja Keski-Suomen maakunnassa. Strategiassa on pyritty ytimekkyyteen ja siinä on hyödynnetty maakunnassa aikaisemmin tehtyä työtä. Taustalla on vammaislainsäädännön kokonaisuudistus sekä pyrkimys oikeudenmukaiseen palvelurakenteeseen. Strategiassa on hyödynnetty hankkeen lähipalvelu- ja palveluohjaustyöryhmien työtä. Esitystä on valmisteltu Keski-Suomen vammaispalvelutyöryhmässä osana Keski-Suomen SOTE hankkeen Monialaisen kuntoutuksen prosessin palvelurakenneuudistustyötä. Työryhmä on toiminut jo vuodesta 2003 Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimana maakunnallisena vammaistyön kehittämistä suuntaavana toimijana. Strategiatyöskentely aloitettiin alkuvuonna 2015 kartoittamalla Keski-Suomen vammaispalvelujen muutostarpeita ja hyviä käytäntöjä. Tämän perusteella muodostettiin neljä kehittä-

24 24 misteemaa alatyöryhmineen. Syksyllä 2015 ryhdyttiin valmistelemaan alatyöryhmien työn pohjalta luonnosesitystä Keski-Suomen vammaisstrategiaksi. Strategiaesitystä on työryhmän lisäksi työstetty Peurunka3 -seminaarissa, se on ollut kommentoitavana Keski-Suomen vammaisneuvostoissa alkuvuonna 2016 ja Keski-Suomen kunnissa elokuun 2016 loppuun mennessä. Hankkeen ohjausryhmä tekee kunnille ehdotuksen strategiaesityksen jatkohyödyntämisestä ja jalkauttamisesta. Strategian visiona on Yhdessä uutta kohti, jolla halutaan taata kaikille hyvä, tasa-arvoinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava elämä Keski-Suomessa. Missio korostaa toimijuutta ja sen tukea: Vammainen ihminen on aktiivinen toimija yhteiskunnassa omien voimavarojensa mukaan. Riittävällä tuella mahdollistetaan omannäköinen arki elämänkulun eri vaiheissa ja arjen eri ympäristöissä. Strategian arvoja ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, oikeus kokonaisvaltaiseen kohteluun sekä lain mukaisten ja välttämättömien palvelujen saatavuus. Strategian painopisteitä ovat kaikille soveltuva ympäristö; palveluneuvonta, palveluissa ohjautuminen ja palveluohjaus; toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut sekä yksilölliset erityispalvelut (kuva 8). Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat sosiaali- ja terveyspalveluja laajempi asia. Strategialla halutaan mahdollistaa vammaisen ihmisen ja hänen perheensä sujuva arki. Kuva 8. Palveluneuvonta, palveluissa ohjautuminen ja palveluohjaus

25 Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön uudistaminen Keski- Suomessa Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön uudistaminen Keski-Suomessa perustuu hankkeen työryhmätyöskentelyyn. Työryhmä aloitti työskentelynsä mielenterveys- ja päihdetyöryhmänä, mutta työskentelyn edetessä aihepiiri laajeni aikuissosiaalityöhön. Tähän vaikutti suuresti työskentely Eksoten kyseisen toimialueen (Yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut) johtajan, Timo Salmisaaren kanssa. Uuden mallin luomisen pohjaksi käytiin läpi maakunnassa jo tehtyä kehitystyötä, jonka pohjalle uutta voidaan rakentaa. Aikaisempi palvelurakennetyö, jossa voimavaroja on siirretty laitoshoidosta avohoitoon, kehitetty uusia työmuotoja ja parannettu ammattilaisten osaamista, muodostaa hyvän pohjan jatkuvalle uudistamiselle. Lisäksi keskisuomalaisten palvelutarvetta ja palvelujen tilaa mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palveluissa kartoitettiin erikseen tilastokatsauksella. Uuden mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelumallin rakennuspuina käytettiin Keski-Suomen SOTE -hankkeessa luotuja perusmalleja, kuten lähipalvelulähtöistä palvelumallia, terveyshyötymallia, palvelulogiikkaa, asiakassegmentoinnin hyödyntämistä, johtamiskoulutuksen oppeja sekä asiakaslähtöisyyden asettamista keskiöön. Uuden mallin hahmottamisessa työryhmä sai tukea kolmesta eri tapaamiskerrasta Eksoten Timo Salmisaaren kanssa sekä dosentti Jorma Niemelän alustuksesta ja sparrauksesta. Suurin merkitys oli työryhmäläisten omilla ehdotuksilla ja työskentelyllä. Työryhmäläiset tuottivat raportin kokoajalle Marja Heikkilälle aineistoa ja ehdotuksia uuden mallin pohjaksi. Työryhmäläisten ehdotukset kiteytyivät kahdeksaan keskeiseen periaatteeseen, jotka toteutettuina muuttaisivat Keski-Suomen palvelujärjestelmää radikaalilla tavalla. Ehdotukset ovat: 1. Pahoinvoinnin hoidosta hyvinvoinnin mahdollistamiseen 2. Asiakas/potilas ensin!

26 26 3. Matalat kynnykset/kynnyksettömyys: ohjaus, neuvonta, palveluohjaus, vertaistuki, järjestöjen toiminta vahvemmin mukaan 4. Lähipalvelulähtöisyys: panostaminen peruspalvelutasolle nopea apu sekä erityistason tuki ja mutkaton vuorovaikutus 5. Sote-integraation toteuttaminen (horisontaalinen ja vertikaalinen): kootut mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön palvelut Keski-Suomen maakunnassa 6. Asiakastiedon hyödyntäminen asiakassegmentointi yksilöllinen apu 7. Nykyiset toimivat mallit käyttöön laajasti koko maakunnassa 8. Palveluvalikoiman lisäys á la Eksote Kun resurssit yhdistetään ja päällekkäisyydet poistetaan, vapautuu resursseja uudenlaiseen toimintaan Tältä pohjalta lähdettiin rakentamaan mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön organisointia Keski-Suomessa (kuva 9). Kuva 9. Mielenterveys-, päihde- ja aikuissosiaalityön uusi organisointi Keski-Suomessa Palveluiden tuottamisen painopiste siirretään lähi- ja perustasolle ja palveluiden järjestämissopimus, jonka Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskusalue (JYTE) ja Seututerveyskeskusalue ovat Keski-Suomen sairaanhoito-

27 27 piirin kanssa tehneet, puretaan. (Tosin se tulisi purettavaksi soteuudistuksessa joka tapauksessa). Eri tarkastelut ovat osoittaneet, että nykyisellä tavalla järjestetyt palvelut lisäävät kustannuksia ja ovat asiakkaiden ja potilaiden kannalta vaikeasti saavutettavissa. Uusi malli pohjautuu hyvinvointikeskusmalliin sekä mahdollisiin alueellisiin ja maakunnalliseen aikuisten taloon. Tällä kokonaisuudella kyettäisiin integroimaan palvelut siten, että myös liikkuvia ja sähköisiä palveluita hyväksi käyttäen voitaisiin turvata nopea apu eri puolilla maakuntaa. Malli edellyttää tuekseen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä. Näin suuri muutos vaatii toteutuakseen oman muutoshankkeen. Tähän linkki, kun lopullinen versio valmistuu 4 JOHTAMISOSAAMISEN PARANTAMINEN 4.1 Johtamisosion toteutus Keski-Suomen SOTE hankkeessa Keski-Suomen SOTE hankkeen hankesuunnitelmassa todetaan, että Johtaminen on hankkeessa sekä kehittämisen kohde, että keino ja siksi myös hankkeen omassa työskentelyssä on pyritty noudattamaan hankkeen tavoitteisiin ja arvoihin sopivaa johtamista ja työkulttuuria. Avoimuus, yhdessä toimiminen, luottamuksen rakentaminen ja tietoon pohjautuva työskentely ovat olleet keskeisiä periaatteita. Johtamisosion kehittämisen kohteina ovat olleet erityisesti henkilöstön ja asiakkaiden osallisuutta lisäävät johtamiskäytännöt organisaation muutosprosessissa. Lisäksi johtamisvalmennuksessa on tarkasteltu kriittisesti olemassa olevia resursseja sekä johtajien osaamista. Nykyisillä resursseilla saamme uudella asenteella ja paremmalla johtamisella huomattavasti asiakasystävällisemmät, henkilöstöä innostavammat ja kustannustehokkaammat sote-palvelut. Hankkeen työmenetelminä ovat olleet yhteistoiminnallisuus ja yhteiskehittäminen. Ne voivat toteutua vain avoimien vuorovaikutuksen ja viestinnän pohjalta. Niinpä hankkeessa panostettiin todella paljon viestintään ja ensimmäisiä teh-

28 28 täviä oli viestintäsuunnitelman tekeminen. Vielä viimeisissä johtamiskoulutuksissa opeteltiin uusia viestintämenetelmiä. Paljon oppia saatiin yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston viestintätieteen opiskelijoiden seminaaritöinään tekemistä selvityksistä siitä, mitä eri kansalais- ja sote-ammattiryhmät ajattelevat soteuudistuksesta. Tulosten pohjalta todettiin, että avoin ja monipuolinen viestintä on keino, jolla eri ryhmien varsin negatiivisia ja repivä näkemyksiä voitaisiin kääntää rakentavan suuntaan. Myös johtamisosion työskentelyssä lähtökohtana on ollut asukas- ja asiakaslähtöisyys. Kuntakierros ja useat pienemmät kierrokset eri aihealueiden merkeissä ovat muodostaneet hankkeen johtamisen ja toteutuksen kulmakiven. Keinoina asiakaslähtöisyyden parantamisessa on lisäksi ollut Keski- Suomessa koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osallistuminen hanketyöskentelyyn. Heidän panoksensa kehittämiseen on ollut merkittävä. Keski-Suomen SOTE hanke on työssään nostanut esiin systemaattista tiedontuotannon ja tiedon hyödyntämisen merkitystä johtamisen eri tasoilla. Tietojohtamisen merkitystä on tuotu esiin useissa eri seminaareissa ja työpajoissa. Käytäntöön sitä on viety yhtenäisen ja vertailtavan tiedon keruuna maakunnasta. Lisäksi on korostettu asiakaskohtaisen tiedon tarvetta, jotta päästäisin pohtimaan entistä paremmin palvelujen ja kustannusten yhteyttä, asiakashyötyä, asiakassegmentointia tai toiminnan vaikuttavuutta. Koska maakunnastamme puuttuvat yhtenäiset tietojärjestelmät ja tietojohtamisen periaatteet, emme voi päästä kovin pitkälle tiedon hyödyntämisessä. Mutta jo nyt yhteisillä päätöksillä voisimme tehdä paljon. Sote-uudistus ja asiakas- ja potilastietojärjestelmäuudistus tuovat aikanaan suuren muutoksen. Merkittävin osa hankkeen johtamiskokonaisuutta olivat johtamiskoulutukset. Koulutuskokonaisuus jakautui esimiesvalmennukseen, jonka hankintaprosessi toteutettiin neuvottelumenettelyllä useiden johtamiseen erikoistuneiden koulutus- ja valmennusyritysten kanssa. Toinen kokonaisuus toteutettiin oppisopimuskoulutuksena maakunnan toisen asteen oppilaitosten ja oppisopimuskeskuksen kanssa.

29 29 Hankinnan tuloksena päädyttiin Tamora Oy:n tuottamaan Hyvinvoiva Tulevaisuus -valmennukseen, johon osallistui 72 opiskelijaa, joista todistuksen sai 57. Koulutus sisälsi viisi lähivalmennuspäivää ja etätehtäviä ja keskustelua mm. blogissa ja Tästä koulutuksesta valmistui erillinen julkaisu. Toinen strategiselle johdolle suunnattu koulutus oli Keski-Suomen SOTE JET, jonka suunnittelu tapahtui rinta rinnan Hyvinvoiva tulevaisuus valmennuksen kanssa. Koulutus suunniteltiin sekä sote-ammattilaisten, koulutuksen ammattilaisten, että koulutukseen osallistujien voimin. Koulutuksen toteuttajana toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymä yhteistyössä Jyväskylän ja Pohjoisen Keski-Suomen aikuisopiston (POKE) oppisopimuskeskuksen kanssa. Pilottiryhmään valittiin 25 osallistujaa eri puolilta Keski-Suomea. He edustavat sosiaalihuoltoa, perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Seuraavan Keski-Suomen SOTE JET/2 alkaa Koulutus toteutetaan samoilla periaatteilla kuin ensimmäinen, mutta se avataan myös yksityisen sektorin toimijoille. Tänä vuonna 2016 on myös alkanut uusi oppisopimuskoulutus, jossa on mahdollisuus suorittaa lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tämä tutkinto selkiyttää sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan johtamistyötä, koska se vastaa paremmin asiakastyötä tekevän työryhmän johtamisen haasteisiin. Koulutuksia on alkamassa maakunnassamme kaksi yhtä aikaa, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa (POKE) ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä (JAO) ja myös näiden koulutusten sisällössä on huomioitu sote-uudistuksen vaatimukset. Samoin opiskelijavalinnoissa on huomioitu sote-integraation tarpeet ja ryhmät on avattu myös yksityiselle sektorille. Lähiesimiestyön koulutuksille asetetaan yhteinen ohjausryhmä, jotta ne toteutuvat samojen arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Seuraava ryhmä SOTE -lähiesimies ammattitutkinto/2 toteutetaan keväällä 2017 Jyväskylässä maakunnallisena ryhmänä, jolloin on helpompi pitää kiinni maakunnallisen sote-integraation ideasta. Johtamisosion toteutus on vaatinut paljon kohtaamisia ja verkostoitumista. Tavoitteena ollut sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantami-

30 30 nen kaikilla tasoilla on äärimäisen vaativa ja siksi päädyttiin suuntaamaan johtamistyötäkin asiakkaan tarpeista ja osallisuudesta käsin. Toimiminen Keski- Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi on innostanut maakunnan sote-johtoa ja koulutuksiin on ollut helppo saada osallistujia. 4.2 Keski-Suomen SOTE hanke: Meillä on kaikki se osaaminen, asenne ja resurssit Sote-johtamisvalmennuksen tavoitteena oli rakentaa mahdollisimman vaikuttava ja monipuolinen kokonaisuus, josta löytyisi valmennuksellista tukea laajalle esimiesjoukolle. Johtamisvalmennuksen hankinnasta vastasi työryhmä: Henkilöstöpäällikkö Sari Uotila, Jyväskylän kaupunki Henkilöstö kehittämispäällikkö Ulla Lauttamus, KSSHP Hankesuunnittelija Riitta Pylvänen, Keski-Suomen SOTE 2020 Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski-Suomen SOTE 2020 Hankinta aloitettiin pyytämällä tekniseen vuoropuheluun viisi eri johtamiskoulutukseen erikoistunutta tarjoajaa (Humap Oy, Balentor Oy, Aducate Oy, Verve Oy ja Tamora Oy). Tämä prosessi oli varsin antoisa ja jo tässä vaiheessa saatiin paljon näkemystä siitä, millaista uutta johtamiskoulutusta on tarjolla ja millaisia ideoita eri koulutusorganisaatioilla on. Neuvottelujen pohjalta tehtiin tarjouspyyntö, johon saatiin neljä tarjousta. 3 Tarjouksista vain yksi vastasi tarjouspyyntöön siltä osin, että meillä ei vielä ollut valmista organisaatiota. Tämä näytti olevan nykyisille kouluttajille vaikea pala. He tarjosivat koulutusta, joka oli suunniteltu hierarkkiselle organisaatiolle (ensin koulutetaan ylin johto, sitten keskijohto, sitten lähiesimiehet, jne). Onneksi Tamora Oy:n tarjous vastasi tarpeisiin myös asiakaslähtöisyyden, väestön tarpeiden, sote-uudistuksen ymmärryksen, innovatiivisuuden ja uuden johtamiskulttuurin näkökulmasta. 3 Hankinta-asiakirjat saatavissa hankkeen hallinnoijalta Jyväskylän kaupungilta

31 31 Valmennuksella oli oma ohjaus- ja seurantaryhmänsä: Päivi Kalilainen, palvelujohtaja, Jyväskylän kaupunki Ulla Lauttamus, henkilöstön kehittämispäällikkö, KSSHP Kaija Heikura, hallintoylihoitaja, KSSHP Mikael Palola, kuntayhtymäjohtaja, Saarikka Sari Uotila, henkilöstöpäällikkö, Jyväskylän kaupunki Riitta Saarinen, koulutuspäällikkö, JAO Emmi Hyvönen, hallinto- ja viestintäpäällikkö, Jyväskylän kaupunki Tamora Oy Krista Hanski, koulutustarkastaja, oppisopimuskeskus Riitta Pylvänen, hankesuunnittelija, Keski-Suomen SOTE 2020 Marja Heikkilä, hankepäällikkö, Keski-Suomen SOTE 2020 Koulutukseen hakeuduttiin oman esimiehen suosituksesta. Tavoitteena oli saada koulutukseen esimiehiä koko maakunnan alueelta sosiaalihuollosta, perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Osallistujajoukko oli todella moniammatillinen, koko maakuntaa edustava ja sen hyvin tunteva sekä monipuolisesti sivistynyt ja kokenut. Jo valmennukseen aikaan oli mahdollisuus verkostoitua ja oppia paljon uutta sote-palveluista sekä niiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Koulutus toteutettiin välisenä aikana. Siihen osallistui 72 opiskelijaa, joista todistuksen sai Se sisälsi kullekin osallistujalle viisi lähivalmennuspäivää ja etätehtäviä yhdessä työyhteisön kanssa. Koulutuksen aikana ja myös sen jälkeen opiskelijat kirjoittivat blogia Hyvinvoiva tulevaisuus 5 ja aloittivat alla. Tämän tarkoituksena on ollut tehdä näkyväksi ja tuoda keskusteluun niitä uusia ajatuksia, joita valmennuksen myötä Keski-Suomen sote-johtajat ovat saaneet. Tätä taitoa tullaan tarvitsemaan maakunnan laajuisessa, monipaikkaisessa johtami- 4 Todistuksen saaminen edellytti vähintään kolmea lähiopetuspäivää ja välitehtävien suorittamista. 5

32 32 sessa. Myös uuden ajan asiakkaat edellyttävät nykyistä paljon avoimempaa vuorovaikutusta ja mahdollisuutta osallistua palveluiden kehittämiseen ja toteutukseen myös sosiaalisen median kautta. Kaiken kaikkiaan uusi johtamiskulttuuri, jota tavoiteltiin, sai sisällökseen aidon asiakaslähtöisyyden, avoimen vuorovaikutuksen, luottamuksen ja innostuksen rakentamisen sekä resurssien viisaan käytön. Tätä harjoiteltiin mm. palvelumuotoilun ja digitalisaation keinoin. Koulutuksen osanottajat oli persoonallisuustestin perusteella jaettu kahteen ryhmään Raivaajiin ja Rakentajiin, joiden työskentely täydensi toisiaan. Näin ehdittiin lyhyestä ajasta huolimatta saada aikaan mm. uusi organisaatiorakenne. Koska rakenne syntyi sellaisen palvelumuotoilun avulla, jossa sote-johtajat asettuivat asiakkaiksi, saatiin aivan uudenlainen hyvinvointia tukeva palvelumalli (kuva 10). Kuva 10. Hyvinvoiva tulevaisuus -johtamisvalmennuksessa tuotettu organisaatiomalli Koulutuksen päätyttyä todistuksen saaneille lähetettiin arviointikysely. Siihen vastasi 12 koulutuksen suorittanutta henkilöä (21 %). Heidän antamansa yleisarvosana koulutuksesta oli varsin korkea 8,6, kun koulutusta arvioitiin asteikolla Asiantuntijat saivat vielä korkeamman arvosanan 8,75. Koska kaikki valmennuksen osallistujat olivat kokeneita ja useisiin johtamiskoulutuk-

33 33 siin osallistuneita, heidän palautettaan voidaan pitää varsin hyvänä. Vapaissa kommenteissaan he kehuivat erityisesti koulutuksen innovatiivista toteutusta, innostavuutta ja kantavuutta arkiseen työhön. Saman hengen toivottiin jatkuvan maakunnan sote-muutoksen edetessä. 5 TUTKIMUS-, KOULUTUS- JA KEHITTÄMINEN 5.1 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen tulee organisoida tukemaan tulevan integroidun palvelujärjestelmän laatua ja tehokkuutta. Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen menetelmin vahvistetaan ammattilaisten osaamista, integroitua palvelutuotantoa ja työkulttuurin muutosta kohti hyvin toimivaa tukea, apua ja hoitoa. Kehittämisrakenteen organisoinnissa on kysymys sekä nykyisten toimintojen ja voimavarojen uudelleen järjestämisestä, että uuden toimintatavan luomisesta asiakaslähtöisyyden ja integraation hengessä. Asiakaskokemukset tulee hyödyntää kehittämistyössä nykyistä systemaattisemmin ja kehittämisrakenteen tulee toimia myös tiiviissä yhteydessä johtamisen ja henkilöstön työkyvyn ylläpitämisen kanssa. Suunnitelman kokoamisessa on käytetty materiaalina aiempia suunnitelmia kehittämis-, ja tutkimustoiminnan järjestämisestä, kirjallisuutta ja raportteja kehittämisestä ja sosiaalityön kehittämistyön käytännöstä ja sen koordinoinnista. Työn eri vaiheissa on saatu kommentteja ja ohjausta Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja koulutusyhteistyöryhmältä ja Keski- Suomen SOTE hankkeen järjestämien tilaisuuksien työryhmistä. Näiden foorumeiden lisäksi kehittämishankkeesta on keskusteltu monissa eri tapaamisissa Keski-Suomessa ja maakunnan rajojen ulkopuolella. Kehittämistyöstä haluttiin selkeää ja konkreettista mallia, jäsentynyttä organisointitapaa, mutta samalla ketterää ja nopealiikkeistä, amebamaista verkostoa. Erityisesti maakuntaan toivotaan kehittämistoiminnan kokonaisuuden koordinointia, pois sirpalemaisesta, päällekkäisestä toiminnasta ja kehittäjien kilpailusta maakunnan sisällä.

34 34 Suunnitelmassa keskityttiin Keski-Suomen näkökulmaan ja lähelle palvelutuotantoa, ammattilaisten ja asiakkaiden kohtaamiseen ulottuvaan kehittämistoiminnan organisointiin ja sen laadukkaaseen toteutukseen. Suunnitelman tarkoitus on olla hyödynnettävissä palveluiden systemaattiseksi kehittämiseksi, olivatpa palveluiden järjestämisen ja tuottamisen hallinnolliset ratkaisut millaisia tahansa (kuva 11). Kuva 11. Kehittämisen yhteys johtamiseen ja organisaation HR-toimintoihin Tulevan Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjäorganisaation strategisen johdon yhteyteen ehdotetaan perustettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyksikkö, joka muodostuu niistä ydintoimijoista, jotka työskentelevät sote-kehittämistehtävissä. Yhteistyökumppanit muodostavat kehittämisrakenteen verkoston, jonka koordinointi ja verkostojohtaminen on kehittämisyksikön tehtävä. Kaikkien ammattilaisten kytkeytyminen kehittämisrakenteeseen tulee varmistaa monin eri tavoin. Tulevaisuudessa kehittäminen tarvitsee monenlaista yhteistyötä myös maakuntaa laajemmissa koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen kontekteissa, kuten tähänkin asti. Monet esim. tiedontuotantoon liittyvät tehtävät voi olla tarkoituksenmukaista vastuuttaa maakuntia laajemmille alueille ja valtakunnallisille toimijoille. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen erilainen lainsäädäntö, hallinto ja resursointi on tärkeää huomioida lainvalmistelutyössä sekä paikallisessa organisaatiossa. Epätasapainoisesta lähtötilanteesta huolimatta tulevassa lainsäädännössä ja alueellisissa organisaatiossa koulutuksen, kehittä-

35 35 misen ja tutkimuksen edellytykset ja resurssit tulee turvata tasapuolisesti sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon niin perus- kuin vaativien erityispalveluidenkin osalta. 5.2 Yhteistyö Campus FI:n kanssa Keski-Suomen SOTE hankkeen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisosiota on viety eteenpäin yhteistyössä Campus FI (Future Innovation) - valmisteluhankkeen kanssa. Tämä onnistui erityisen hyvin, koska hankkeen työntekijä Päivi Koikkalainen työskenteli osa-aikaisena sekä Keski-Suomen SOTE hankkeessa, että Campus FI -hankkeessa. Campus FI - yhteistyössä ovat olleet mukana Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä, Itä- Suomen ja Jyväskylän yliopistot, Keski-Suomen Yrittäjät ja Kauppakamari, Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus sekä Keski-Suomen Liitto. Vuonna 2016 yhteistyöpohja on laajentunut entisestään. Mainittujen tahojen lisäksi mukaan ovat tulleet Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Keski-Suomen Liikunta ry, Jyväskylän Urheiluakatemia ja Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy. Campus FI -hankkeen tavoitteena oli laatia toimintasuunnitelma maakunnallisen hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskittymän perustamiseksi Keski-Suomeen. Osaamiskeskittymän ensisijaisena päämääränä on maakunnan ihmisten terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin tukeminen. Päämäärään pyritään luomalla mahdollisuuksia kansalaisten, sote-ammattilaisten, tutkijoiden, kouluttajien, kehittäjien, yrittäjien, kolmannen sektorin sekä opiskelijoiden yhdessä toimimiselle ja yhteistä ymmärrystä lisääville kohtaamisille, jotka synnyttävät uusia ideoita, innovaatioita ja toimintamalleja. Yhteistyön keskiössä ovat monialaiset ja monitieteiset verkostot, kytkökset laajempaan alue- ja kaupunkikehittämiseen sekä yritys- ja järjestökenttään, sote-palvelujärjestelmän muutokset (sote- ja alueuudistus, uudet, maakunnalliset ja integroidut palveluprosessit, uuden sairaalan toiminta), hyvinvointituki-

36 36 joiden verkoston käynnistäminen, osaamisen tukeminen ja uudenlaiset koulutusratkaisut, hanke- ja kehittämistoiminnan parempi koordinointi sekä päällekkäisyyksien purkaminen ja resurssien yhteiskäyttö eri toimijoiden kesken. Tiedon ja kokemusten vaihtoa Campus FI- ja Keski-Suomen SOTE hankkeiden välillä on tukenut Keski-Suomen SOTE hankkeen työntekijöiden osallistuminen Campus FI -hankkeen suunnitteluryhmiin. Campus FI - hankkeen toteutuksessa on hyödynnetty myös Keski-Suomen SOTE hankkeessa tuotettuja aineistoja ja verkostoja 6 PILOTTIEN SATOA Hankkeessa toteutettiin neljä pilottihanketta, joiden tuloksia on kuvattu seuraavissa raporteissa. 6.1 Ikääntyneiden kuntoutuspolun mallinnus Esimerkkinä Perusturvaliikelaitos Saarikka ja Karstulan kuntoutusyksikkö Raportissa kuvataan Keski-Suomen SOTE hankkeen rahoittamaa Perusturvaliikelaitos Saarikan kuntoutuspolkupilotin prosessia (kuva 12) sekä uuden kuntoutusyksikön perustamista Karstulan terveysasemalle osana ikäihmisten kuntoutuspolkua. Lisäksi esitetään suositukset ikäihmisten kuntoutuspolun kehittämiseksi niin Saarikassa kuin myös muissa mahdollisissa arkija lähikuntoutushankkeissa osana sote-uudistusta niin Keski-Suomessa kuin valtakunnallisesti. Jokaisella ikäihmisellä on vastuu omasta hyvästä vanhenemisestaan yhdessä omaisten ja läheisten kanssa. Jokaisen ikääntyneen kuntalaisen tulisi pyrkiä ennakoimaan, suunnittelemaan ja kertomaan omista tarpeistaan ja palvelujen prioriteeteistaan. Ikääntyneiden aikuisten monialaisella kuntoutuksella tarkoitetaan (a) päivittäisiin toimintoihin liitettyjä yksilöllisiä harjoitteita sekä (b) yksilöllistä tai ryhmämuotoista virkistysja psykososiaalista toimintaa palvelujen eri kohdissa. Lisäksi näihin kuuluvat

37 sellaiset (c) monialaisen kuntoutuksen erityispalvelut, jotka vaativat moniammatillista erityisosaamista. 37 Saarikan kuntoutusyksikön keskeinen tavoite oli kehittyä kiinteäksi osaksi Saarikan ikääntyneiden asukkaiden kuntoutuspolkua ja tavoitteena on edelleen jatkaa oman toiminnan kehittämistä. Jatkossa yksikössä saavutettujen kuntoutustulosten tulee siirtyä niihin ympäristöihin, joihin asiakkaat siirtyvät eli koteihin, asumispalvelu- ja hoivayksiköihin. Lisäksi kuntoutussuunnitelmien tulee vastata paremmin asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita, jotta niiden avulla voidaan turvata kuntoutuksen jatkuvuus kuntoutuspolun eri nivelvaiheissa. Keski- Suomen SOTE hankkeen näkökulmasta tavoitteena oli saada mallinnus kuntoutusyksikön muutos- ja kehittämistyöstä. Mallinnus voi toimia tukimateriaalina, kun vastaava kehittämisprosessi käynnistetään jossain muussa kunnassa, yksikössä Keski-Suomessa tai muualla valtakunnassa. Työmenetelmäksi valittiin aikaisemman kehittämisprosessin pohjalta (Helminen & Pikkarainen, , JAMK) henkilöstön hoito- ja kuntoutustyön konkreettinen havainnointi ja mentorointi sekä välitön palautteenanto ja reflektointi. Tavoitteena oli kuntoutusyksikön kuntouttavan toimintatavan siirtäminen kuntoutusasiakkaiden elin-, asuin- ja palveluympäristöihin. Pilotti toteutettiin ja asiantuntijan työ jakaantui kahteen osaan: Karstulan kuntoutusyksikön toiminnan kehittämiseen ja kuntouttavan toimintatavan juurruttamiseen sekä kuntoutuspolun toimintamallin rakentamiseen osallistumalla Saarikan yksiköiden toiminnan mentorointiin yhdessä Karstulan kuntoutusyksikön työntekijöiden kanssa. Pilotin keskeisiä perusperiaatteita olivat yhteistoiminnan kehittäminen, henkilöstön oman oivaltamisen/oppimisen tukeminen, sopimusten tekeminen ja niiden aktiivinen noudattaminen ja seuranta sekä avoin keskustelu ja luottamuksellisuus. Konkreettisesti yhteistoiminnallisen kehittämistyön tuloksina syntyivät mm. aktiivisuuden seurantalomake, kuntouttavan työn periaatteet jokaisen yksikön työntekijän työhön, kuntoutus 24/7 periaatteella kaikissa vuoroissa ja kaikkina viikonpäivinä sekä kuntoutujan ja hänen läheistensä hyvän vastaanoton periaatteet yksikköön saavuttaessa. Kehittämistyössä on aluksi pysähdyttävä avoimesti analysoimaan. Mikä toiminta on jo nyt tarkoituksenmukaista sekä laadukasta ja miten uusi kehitetty

38 38 toiminta vakiinnutetaan yhteiseksi toimintatavaksi. Saarikan palveluissa analysoitiin, miten kuntoutusyksikkö parhaalla mahdollisella tavalla tuo lisäarvoa, täydennystä ja vaikuttavuutta olemassa oleviin ikäihmisten palveluketjuihin. Jatkossakin kuntoutusyksikkö tuottaa täydentäviä ja uudistavia palveluita kuntoutuspolun eri vaiheisiin kehittäen Saarikan ikäihmisten palveluita. Kuva 12. Saarikan kotihoidon kuntouttavan arviointijakson prosessi 6.2 Kokemuksia sosiaalityö päivystyksessä -pilotista Kokemuksia sosiaalityöntekijän työskentelystä Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystyksessä ja päivystysosastolla Pilotin tavoitteena oli parantaa päivystysasiakkaiden saaman palvelun kokonaisvaltaisuutta ja laatua tiivistämällä hoitohenkilökunnan, lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden tiimityötä Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystyksessä ja päivystysosastolla. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa päivystyksen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä esimerkiksi jatkohoidon ja muiden palvelujen järjestämisessä. Ennen pilotin toteuttamista terveyssosiaalityön osaamista hyödynnettiin päivystyksessä melko harvoin. Sosiaalityöntekijöiden konsultaatioille oli laadittu yhteiset kriteerit, mutta käytännössä konsultaatioiden toteuttamisessa oli hankaluuksia, koska sosiaalityöntekijä piti kutsua paikalle eri yksiköstä. Sosiaalityö päivystyksessä -pilotti kohdistui keskussairaalan päivystystiimin toiminnan

39 39 kehittämiseen, joten sillä ei ollut vaikutusta sosiaalipäivystyspalvelujen järjestämiseen. Sosiaalipäivystys, vanhuspalvelut ja useat muut toimijat olivat kuitenkin tärkeitä kumppaneita yhteisten asiakkaiden asioiden hoitamisessa. Pilotti toteutettiin Keski-Suomen keskussairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksessä sekä päivystysosastolla Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sosiaalityön vastuuyksikön ja päivystyksen vastuualueen sekä Keski-Suomen SOTE hankkeen yhteistyönä. Pilottiin osallistuvat sosiaalityöntekijät osallistuivat aktiivisesti pilotin suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan yhdessä esimiestensä kanssa. Sosiaalityöntekijät keräsivät sähköisellä lomakkeella (N=236) tietoa esimerkiksi sosiaalityöntekijöille ohjattujen asiakkaiden määrästä ja ikäjakaumasta, konsultaatioiden ajankohdista ja syistä sekä asiakastyön sisällöstä. Pilotin aikana sosiaalityöntekijöiden konsultaatioiden määrä lisääntyi huomattavasti. Pilotissa saatujen kokemusten mukaan sosiaalisen tilanteen laajemmalla selvittämisellä oli vaikutusta erityisesti niiden asiakkaiden kannalta, joilla oli toistuvia päivystyskäyntejä sekä laaja-alaisia elämänhallintaan tai toimintakykyyn liittyviä ongelmia. Suurin osa sosiaalityöntekijälle ohjatuista asiakkaista oli työikäisiä (67 %) tai yli 66-vuotiaita (29 %). Yleisimpiä yhteydenoton syitä olivat mielenterveys- ja päihdeongelmat (36 %), havaittu sosiaalipalvelujen tarve (14 %) sekä asunnottomuuteen tai muuten asumiseen liittyvät ongelmat. Useilla asiakkailla oli monta eri ongelmaa (kuvio 1). Koska uusi toimintamalli koettiin hyödylliseksi sekä ammattilaisten, että asiakkaiden kannalta, päivystykseen palkattiin pilotin päätyttyä sosiaalityöntekijä kahden vuoden ajaksi sisäisten työjärjestelyjen avulla. Olennaiseksi avaintekijäksi pilotin onnistumisessa tunnistettiin sosiaalityöntekijöiden oma aktiivisuus sekä henkilöstön osallistuminen pilotin suunnitteluun ja toteutukseen. Pilotti vahvisti aiempia havaintoja moniammatillisen tiimityön edellytyksistä. Kirjallisten ohjeiden ja virallisen tiedotuksen lisäksi tarvitaan henkilökohtaisia koke-

40 muksia ja toisten osaamisen tuntemista, jotta pystyttäisiin takaamaan sujuva yhteistyö eri ammattiryhmien ja yksittäisten ammattiryhmien välillä. 40 Kuvio 1. Yhteydenottojen syyt yli 18 -vuotiailla (%) (n. 388) 6.3 Palveluohjausmallia kehittämässä Ensiaskeleet Saarikan palveluohjaustoiminnan Lean -matkalla Keski-Suomen SOTE hankkeen koulutusten myötä on syntynyt erilaisia kokeiluja, joilla uusia toimintamalleja kokeillaan tai olemassa olevia hyviä käytäntöjä jatkokehitetään tai levitetään. Saarikan palveluohjausyksikössä ryhdyttiin tutkimaan Lean -ajattelun soveltamista asiakastyön kehittämiseen hankkeen innostamana. Lean -ajattelun lähtökohdat ovat jatkuva parantaminen pienin asteittaisin parannuksin ja ihmisten kunnioitus. Leanin ominaispiirteitä ovat asiakasarvon kasvattaminen hukkaa vähentäen ja läpimenoaikoja lyhentäen, jatkuva virtaus kaikissa prosesseissa sekä työntekijöihin, että jatkuvaan parantamiseen sitoutunut johto (kuva 13). Lean on organisaatiossa kulttuurimuutos, joka edellyttää aina hyvää johtajuutta. Tavoitteena on korostaa ennen kaikkea hyvää virtaustehokkuutta resurssitehokkuuden sijaan. Lean - menetelmä tarjoaa keinoiksi arvoja, periaatteita, menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla Lean -toimintastrategia voidaan toteuttaa toisiinsa liittyen eri tavoin. Lean -pilotin suunnitteluvaiheessa koottu työryhmä sitoutti osallistujia aktiiviseen työskentelyyn ja keskustelua syntyi hyvin. Työryhmän lisäksi pilotille ni-

41 41 mettiin ohjausryhmä, jonka kokoonpano oli laajempi sisältäen työryhmään kuuluneiden työntekijöiden esimiehiä, kollegoja sekä Keski-Suomen SOTE hankkeen edustajan. Pilotin alussa sovittiin suunnitteluvaiheessa kuusi työpajakertaa ja kunkin työpajan kestoksi neljä tuntia (klo 12 16). Pilotin vetäjänä toimi työskentelystä opinnäytetyötä tekevä palveluohjaaja, jonka rooli oli toimia kehittäjänä ja olla aktiivisesti mukana työskentelyssä. Työpajat ovat hyvä tapa rakentaa yhteistä ymmärrystä tilanteissa, joissa osallistujat katsovat samaa asiaa eri näkökulmasta ja samalla oppivat hahmottamaan, miksi toinen ajatteleekin samasta asiasta eri tavalla. Merkittävän tuen Lean -pilotille antoi Kick Off -seminaarin Lean -asiantuntijalta ostettu puhelinsparraus, jota ostettiin 4 x 2 tuntia koko pilotin ajaksi. Sparraus toteutui viitenä puhelinkeskusteluna, kun yksi kerroista jaettiin kahteen lyhyempään sessioon. Puhelinsparrausta antavan asiantuntijan roolia voidaan kuvata moderaattoriksi eli eräänlaiseksi valvojaksi työskentelylle. Lean - asiantuntija tutustui etukäteen saamaansa materiaaliin ennen jokaista sparrausta. Sparraukseen sisältyi myös Lean -työskentelyyn ohjausta sekä lisätietoa käytetyistä menetelmistä. Jokaisen sparrauksen antia käsiteltiin työryhmän jäsenten kesken. Työpajatyöskentely aloitettiin määrittelemällä asiakasarvo, asiakkuus, asiakkuuden alkaminen sekä päättyminen, jonka jälkeen työskentely jatkui nykytilan arvovirtauskartoituksen luomisella. Saarikan palveluohjausyksikkö on tehnyt toiminnasta osaprosessikuvauksia aiemmin ja niistä saatuja tietoja voitiin hyödyntää ja jatkojalostaa. Nykyisestä toimintamallista etsittiin niitä toimintoja, joista asiakas ei hyödy ja koko prosessinkuvauksen näkökulma käännettiin asiakkaisiin. Leanin 5S -menetelmän innoittamina työryhmän jäsenet ideoivat pieniä hyviä käytäntöjä ja realistisia muutoksia liittyen omaan työhönsä. Työskentelyn edetessä mm. täsmennettiin työntekijöiden tehtävänkuvia uuden toimintamallin mukaisiksi ja mietittiin konkreettisia keinoja tahtotilaan pääsemiseksi. Työryhmä sai vahvistusta siihen, että työryhmän ajatukset ovat johdon hyväksyttävissä ja työskentelyä voidaan jatkaa.

42 42 Kuva 13. Lean:n pääperiaatteet Lean -pilotti antoi hyvän pohjan kehittämistyön jatkamiselle. Työpajat muodostivat hyvän alustan yhteiselle keskustelulle työskentelyn rajapinnalla, mutta on kuitenkin tärkeää muistaa, että työpajat eivät itsessään ratkaise mitään. Tärkeää on se, että miten työskentelyn tuloksia viedään eteenpäin ja kuinka ihmiset sitoutetaan pitkäjänteisesti mukaan kehittämistyöhön. Avainasiana on työskentelyn tulosten analysointi yhdessä esimiesten kanssa ja johdon sitoutuminen työskentelyyn tulosten saattamiseksi käytäntöön. Lean -menetelmät osoittautuivat onnistuneiksi ja hedelmälliseksi edistämään yhteistyö- toimintakäytäntöjä jo tämän lyhyen pilotin aikana. Yhteinen toiminnan keskipiste on asiakas ja siis neutraali tausta lähestyä myös yhteistyön ongelmakohtia. Lean -pilotissa työstettiin palveluohjauspolku kotihoidon palveluita tarvitsevalle asiakkaalle. Kuvaus on hyödynnettävissä organisaation sisällä mm. perehdyttämisessä sekä laajemmin tulevan Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon itsehallintoalueen yhteisiä palveluohjauksen toimintakäytäntöjä mietittäessä. Tahtotilan arvovirtakuvauksen rinnalla tulee säilyttää paikallisia hyviä arvoja. 6.4 Pitkäaikaissairauksien hoidon ACIC arvioinnit Huhtasuon terveysasemalla vuosina 2012, 2013 ja 2014 ACIC (Assessment of Chronic Illness Care) on ensisijaisesti oman toiminnan arvioinnin ja laadun parantamisen työkalu. ACIC pohjautuu Chronic Care -

43 43 malliin (Terveyshyötymalli; Terveyshyötymallin keskiössä ovat voimaantuva asiakas ja ennalta valmistautunut, proaktiivinen hoitotiimi. Tiimillä on ajantasaiset tiedot asiakkaasta, hyvä tuki päätöksenteolle sekä resurssit korkealaatuisen hoidon toteuttamiselle. Asiakkaan ja tiimin yhteisenä tavoitteena on, että asiakkaalla on tarvittavat valmiudet omahoitoon. ACIC -arviointi kohdistuu kaikkiin terveyshyötymallin vaikuttaviksi todettuihin osa-alueisiin: Organisaatio, tavoitteiden asettaminen, kannusteet ja johtaminen Palvelujen tuottajan kumppanuudet ja kytkeytyminen lähiyhteisöön Omahoidon tuki Päätöksenteon tuki (näyttöön perustuvat hoitosuositukset, koulutus, konsultaatiot, asiakkaiden aktivoiminen tiedon hankintaan) Palveluvalikoima ja palvelujen tuottaminen Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja tiedon hyödyntäminen ACIC -arviointi toteutettiin Huhtasuon terveysasemalla vuosina 2012, 2013 ja Arviointi liittyi terveysasemalla toteutettuihin toimintamallien muutoksiin (Huhtasuo haltuun -hanke). Arvioinnissa oli mukana viisi sairausryhmää: valtimotaudit, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä tuki- ja liikuntaelin-, keuhko- ja muistisairaudet. Arviointi toteutettiin pienryhmissä, joissa oli mukana eri ammattiryhmien edustajia. Arvioinnin tuloksena saatiin keskiarvot kaikille ACIC:n osa-alueille sairausryhmittäin, joten eri mittausten välillä tapahtunutta muutosta voitiin vertailla myös numeeristen arvojen avulla (kuvio 2). ACIC -arviointien perusteella Huhtasuon terveysasemalla laajimmat ja pysyvimmät muutokset saavutettiin asiakkaiden omahoidon tukemisessa. Heikoin lenkki pitkäaikaissairauksien hoidon tukemisessa ovat kliiniset tietojärjestelmät, jotka eivät tällä hetkellä tue väestö- tai potilasryhmälähtöisten ja ennakoivan hoidon toteuttamista, hoidon seurantaa tai päätöksentekoa. Tietojärjestelmistä ei ole myöskään helposti saatavilla palautetietoa tiimin toiminnan kehittämiseksi.

44 44 ACIC -arvioinnin avulla terveydenhuollon organisaatiot ja palveluntuottajat voivat tunnistaa pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyviä kehittämiskohteita omassa toiminnassaan. Arviointiin valitut osiot ja komponentit edustavat pitkäaikaissairauksien hoidon avaintekijöitä, joten arviointilomakkeen sisältämää aineistoa voidaan hyödyntää myös toiminnan edelleen kehittämisessä. Kuvio 2. ACIC -arviointien kokonaiskeskiarvot sairausryhmittäin Huhtasuon terveysasemalla v. 2012, 2013 ja HANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen toteutumisesta on tehty kolme ulkoista arviointia eri näkökulmista. Jyväskylän ammattikorkeakoulu teki arvioinnin hankkeen alatyöryhmien raportoinnin näkökulmasta. Arja Liinamaa kokosi arvioinnin hankkeen eri työryhmille tehdyn kyselyn ja seminaarien palautekyselyjen pohjalta sekä hanketiimin itsearvioinnin pohjalta. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun arviointi perustuu hankkeessa tuotettujen raporttien tarkasteluun ja eräiden hankkeen avainhenkilöiden haastatteluihin.

45 Keski-Suomen SOTE hankkeen alatyöryhmien tulosten arviointi ja ehdotus palveluiden maakunnallisesta järjestämisestä ja palvelutuotannosta Tämä Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttama arviointi on tehty hankkeen ulkopuolisen palvelutuotantotyöryhmän toimeksiannosta. Se on toteutettu pelkästään dokumenttien pohjalta eikä siihen sisälly haastatteluja tai henkilökohtaisia tapaamisia hankkeen työntekijöiden tai työryhmäläisten kanssa. Arvioitsijat ovat paneutuneet hankkeen tilaamiin ja työntekijöiden kirjoittamiin raportteihin ja analysoineet niiden sisältöä. Lisäksi he ovat hyödyntäneet yhden seminaarin aineistoa ja järjestäneet palvelutuotantotyöryhmän kanssa työpajoja aineiston työstämisestä. Arvioinnissa on käytetty seuraavaa viitekehystä (kuva 14). Kuva 14. Arvioinnin viitekehys Arvioitsijat panevat erityistä painoa arvioinnissaan asukas- ja asiakaslähtöisyyden pohtimiseen. Hanke saa kiitosta näiden näkökulmien vahvasta ja kattavasta esiin nostamisesta, mutta painotus on, että jatkossa niitä on tuotava vieläkin vahvemmin esiin. Varsinkin kuluttajanäkökulma tulee valinnanvapauden myötä huomioida paremmin. Myös asiakkaiden osallistaminen kehittämiseen tulee arvioitsijoiden mukaan toteuttaa selkeämmin. Asiakassegmentoin-