Monikulttuurisuuden haasteet

Transkriptio

1 Monikulttuurisuuden haasteet Salla Tuori Tasa-arvo perusoikeus ja politiikan haaste Kvinnoforskning, Åbo Akademi Luennon rakenne 1) Määritelmiä ja keskustelua monikulttuurisuuden käsitteestä yleensä ja Suomen kontekstissa erityisesti 2) Rasismi, syrjintä ja muukalaispelko 3) Monikulttuurisuus ja (sukupuolten välinen) tasa-arvo 1

2 Monikulttuurisuus 1) Asiaintila: eri puolilta muuttaneita & eri kulttuureihin kuuluvia ihmisiä samassa paikassa (yhteiskunnassa, kaupungissa, koulussa tms.) 2) Ideologia: mikä olisi hyvää monikulttuurisuutta? 3) Politiikkaa: pyritään tekemään tietoisesti sellaista politiikkaa, jossa eri kulttuuritaustat otetaan huomioon 4) Erilaisuuden hallinta usein osana Monikulttuurisuus on kiistelty käsite o Sekä moni että kulttuuri herättänyt kritiikkiä: ikään kuin olisi monia, erillisiä ja sisäisesti yhtenäisiä kulttuureita vieri vieressä. o Etniset vähemmistöt tai maahanmuuttajat muodostavat monikulttuurisuuden, vaikka käsitettä käytettäisiin myös valtaväestöstä. (Ei pura jakoa meihin ja muihin vaikka niin toivottaisiin) o Puhutaan kulttuurista silloinkin kuin kyse on jostain muusta. o Kulttuuriin kohdistuva katse voi viedä huomion vain/pääasiassa kysymyksiin identiteeteistä ja representaatioista, pois rakenteista ja materiaalisista edellytyksistä 2

3 Monikulttuurin tilat Zones of multiculture (Gail Lewis 2009): Tiloja ja kohtaamisia erilaisten erojen kesken seksuaalisten, kulttuuristen, uskonnollisten, sukupuolisten ja luokkaan liittyvien. Monikulttuurin tilat tarkoittaisivat paikkoja neuvotteluille, joissa häilyvyydelle ja mahdolliselle ahdistukselle olisi paikka, mutta joista avautuu myös mahdollisuuksia. Ei yritetä välttää monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyviä konflikteja tai epävarmuutta, eikä määritellä liian tarkkaan mitä monikulttuurisuus tarkoittaa Jos monikulttuuri tarkoittaa neuvotteluja monenlaisista eroista, mikä on suhde intersektionaalisuuden käsitteeseen? Monikulttuurisuus Suomessa o Homogeenisesta valtiosta monikulttuuriseksi? Saamelaiset, romanit, suomenruotsalaiset, tataarit, eli nk. vanhat vähemmistöt Maahanmuutto sinänsä ei ole uusi ilmiö Maahanmuuton voisi ymmärtää yhtenä transnationaalina suhteena muiden ohessa Mitkä ovat määrittäviä eroja kansakunnassa? Etnisyys, kansalaisuus, seksuaalisuus, luokka, uskonto, ikä? Mitkä erot muodostavat moninaisuuden tai diversiteetin? o Monikulttuurisuus on muuttanut muotoaan luvulta lähtien, mutta monikulttuurisuus ei ole maahanmuuton suora seuraus 3

4 Monikulttuurisuus Suomessa o Ymmärretään usein ulkopuolelta tulleeksi eli ei osaksi kansakuntaa o Suomi ei ole ollut tabula rasa suhteessa muihin kulttuureihin tai paikkoihin Kulttuurista kuvastoa kuten lauluja, kirjallisuutta, historiankirjoitusta, kouluopetusta Taloudellisia suhteita eli kauppaa Poliittista yhteistyötä, matkoja yms. o Suomi paikantaa itsensä osaksi länttä, joka on muotoutunut koloniaaleissa suhteissa 4

5 Saga Roos Kongossa 1933 Rosa Clay the only black Finn 5

6 Monikulttuurisuus lainsäädännön näkökulmasta o Yhdenvertaisuuslaki (välillinen & välitön syrjintä sekä häirintä työssä, julkisissa palveluissa, koulutuksessa) o Kotoutumislaki Kohdistuu Suomeen muuttajiin, jotka joko pakolaisia tai työvoimatoimiston asiakkaita Oikeus kotoutumissuunnitelmaan voimassa 3 vuotta maahantulon jälkeen Tehdään työvoimaviranomaisten kanssa Kotoutuminen nähdään nimenomaan työhön liittyvänä o Ulkomaalaislaki (maahan tulo, oleskelulupa, kansalaisuus) o Kansainväliset sopimukset & EU:n lainsäädäntö mm. oikeus hakea turvapaikkaa Rasismi, syrjintä, muukalaispelko o Mitä eri sanat tarkoittavat? Miten ongelma tullaan määritelleeksi näillä sanoilla? ks. Rastas, Huttunen & Löytty (toim.) (2005) Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta? Tampere: Vastapaino. o Suomessa on ollut tavallisempaa puhua syrjinnästä tai suvaitsemattomuudesta kuin rasismista miksi? Mitä seurauksia sillä on? o Miksi on tärkeää puhua nimenomaan rasismista? kolonialismin, eugeniikan ja rotuoppien jäljet 6

7 Rasismin monet määritelmät o Rasismille on monenlaisia määritelmiä eri tilanteissa ja paikoissa: arkipuheessa, mediassa, politiikassa ja lainsäädännössä o Myös eri tieteenaloilla rasismia käsitellään eri tavoin ja kysytään erilaisia kysymyksiä (aatehistoria, kirjallisuudentutkimus, sosiologia, antropologia, oikeustieteet, naistutkimus, kulttuurintutkimus.) Rasismin monet määritelmät 2 o Rasismi tietoisena toimintana, julkilausuttuna aatteena/tekoina Rasistinen rikollisuus, rasistiset ryhmät, mutta Miten käsitellä institutionaalista rasismia? Rakenteellista syrjintää? Tai rasististen rajanvetojen tahatonta pönkittämistä? o Laaja ymmärrys rasismista Liittyy yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin ja diskursiivisiin rajanvetoihin o Kiinnitetäänkö huomio rasismin motiiveihin vai sen seurauksiin? Henkilöihin (onko joku rasisti?) vai joidenkin puhetapojen, toimintatapojen suhteesta rasismiin? o Mitä asennemittaukset mittaavat? 7

8 Rasismin monet määritelmät 3 o Avoin rasismi/piilorasismi o Institutionaalinen rasismi o Arkipäivän rasismi o Entä arkipäivässä levinneet rasismit eli syrjintä esim. iän perusteella o Rasismin määritelmät ja keskustelu siitä, mikä on rasismia on tällä hetkellä kiivasta. Lainsäädännössä: o Yhdenvertaisuuslaki: syrjintä työhönottotilanteessa, työyhteisössä, koulutukseen pääsyssä, elinkeinon harjoittamisessa, sosiaalipalveluissa, yleisesti saatavilla olevien asuntojen tarjoamisessa o Rasistinen motiivi rikoksessa o Rasistinen motiivi voi vaikuttaa tuomioon Tätä ei seurata systemaattisesti Rasistista motiivia tunnistetaan harvoin Vaikea todistaa Esim. vuonna 2006 syyteharkinnassa 56 syrjintätapausta, joista 49:ssä tehtiin syyttämättäjättämispäätös (samana vuonna 113 rikosilmoitukseen kirjattiin mahd. syrjintämotiivi) (Lähde: Ihmisoikeusraportti 1/2008) o Kiihotus kansanryhmää vastaan o Rasistinen häirintä/rasistisen rikoksen uhriksi joutuminen 8

9 Arjessa: o Erilaiset rasismin kokemukset o Loukkaavat puhetavat, toiseuttavat/ulossulkevat katseet o Huonompi palvelu o Ei mahdollisuuksia toimia täysivaltaisena kansalaisena/työntekijänä/naapurina o Suomalaisuuden/eurooppalaisuuden pönkittäminen parempana ja edistyksellisempänä Rasismi & biologia/kulttuuri o Jako tieteelliseen/klassiseen/biologiseen rasismiin ja kulttuurirasismiin o Kritiikkiä: Perustuu luonto/kulttuuri-kaksijakoisuuteen Ikään kuin olisi siirrytty vanhasta uuteen, vaikka myös vanhat tavat ajatella vaikuttavat edelleen Epäselvää milloin vedotaan kulttuuriin ja milloin biologiaan Kulttuuria voidaan pitää yhtälailla muuttumattomana Kulttuuri usein rodullistetaan, eli oletetut kulttuuripiirteet liitetään tietynnäköisiin ihmisiin 9

10 Rasismiksi voidaan luonnehtia valta- ja alistussuhteita tuottavia ajattelu-, puhe- ja toimintatapoja, joissa jonkun yksilön tai ryhmän (oletettu tai väitetty) ominaisuus, olipa se biologinen tai kulttuurinen, esitetään olemukselliseksi ja muuttumattomaksi (Rastas 2005, 78; Werbner 1997) o Olennaista määritelmässä valta- ja alistussuhteita tuottavia, kaikenlaisissa yhteyksissä voi olla essentialisoivia näkemyksiä, joissa ei kuitenkaan tuoteta alistussuhteita o Ei ole mielekästä tai mahdollista luoda yhtä määritelmää rasismista. o Lainsäädännön rasismin ja syrjinnän määritelmien tehtävä on toisenlainen kuin ihmisten arkikokemuksia pohtivan sosiaalitieteen. o Rasismi kulttuurisena kansakuntaa/eurooppaa muokkaavana ilmiönä. 10

11 EU:n perusoikeusviraston tutkimus rasismista ja syrjinnästä o Euroopassa romanit ja pohjois-afrikkalaiset kokeneet eniten syrjintää ja rasismia o Suomen somalit ja venäläiset mukana tutkimuksessa o 74% suomen somaleista kokenut väkivaltaa tai uhkailua viimeisen 12kk aikana o Suurin osa vastaajista (kaikissa maissa) ei ilmoita kokemastaan väkivallasta tai häirinnästä (suomen somaleista n.30% ilmoittanut) o 47% suomen somaleista kokenut syrjintää, 27% suomen venäläisistä (työssä, julkisissa ja yksityisissä palveluissa), 8. euroopassa o 47% suomen somaleista joutunut rikoksen uhriksi, 24% rasistisen rikoksen uhriksi (27% - 15% venäläisistä) o Rodullisuus ja sukupuoli eli miten eri erot suhtautuvat toisiinsa? o Ei lisää ja sekoita vaan vaikuttavat laadullisesti toisiinsa o Esim. mustien miesten kokema rasismi erilaista kuin aasialaisten naisten: erilaiset stereotypiat, kolonialismin jäljet o Minkälaisia arjen vaikutuksia tällaisilla käsityksillä? o Esim. tasa-arvo suomalaisuuden pönkittäjänä minkälaisia yhteyksiä rasismiin tai kolonialistisiin ajattelutapoihin 11

12 Monikulttuurisuus ja (sukupuolten välinen) tasa-arvo o Toisin kuin monikulttuurisuus, tasaarvo ymmärretään Suomessa osaksi kansakuntaa Monikulttuurisuuden ja tasa-arvon yhteensopimattomuus? (esim. Susan Moller Okin (1999) Is multiculturalism bad for women?) o Perustuu olettamukseen muiden kulttuurien epätasa-arvoisuudesta tai patriarkaalisuudesta ja vastaavasti suomalaisen kulttuurin tasaarvoisuudesta o Liittyy usein keskusteluun nk. ryhmäoikeuksista Miten päätetään mitkä käytännöt edustavat kulttuuria? Kuka saa äänensä ja tietonsa kuuluville? Paikalliset naisaktivistit? Vähemmistöaktivistit? Kulttuurit oletetaan homogeenisiksi, usein esim. politisoituneet ja kiistellyt versiot islamista tulkitaan yksinkertaisesti kulttuuriksi tai islamiksi Ei ole olemassa yhtä vastausta ryhmäoikeuksien puolesta/vastaan 12

13 Intersektionaalisuus politiikassa o Tasa-arvokeskusteluissa ei aina haluta ottaa muita eroja mukaan: liian vaikeaa tai kilpaillaan samoista resursseista (Verloo) o Pelko, että sukupuoli häviää jos puhutaan yhdenvertaisuudesta Tasa-arvo Lähde: Erilaisuus sallittu. Perehdymme monimuotoisuuteen käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle. (SAK) Suomessa tasa-arvo on hyvin tärkeää. Naiset ja miehet ovat samanarvoisia työssä. Monet johtajat ja esimiehet ovat naisia. Naiset opiskelevat Suomessa jopa pidemmälle kuin miehet. Opettajatkin ovat enimmäkseen naisia. Naisten ja miesten työssäkäynti on Suomessa lähes yhtä yleistä. Suomessa on periaate, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa. Tämä ei aina käytännössä toteudu. 13

14 Suomen laki kieltää kaiken syrjinnän työpaikalla. Kaikkia pitää kohdella työssä samalla tavalla. Työpaikalla johtajat ja esimiehet ovat tasaarvoisia työntekijöiden kanssa. Täällä johtajan huone voi olla aika samanlainen kuin muiden huoneet. Johtajat ja työntekijät pukeutuvat myös yleensä aika samalla tavalla. Yleisesti: Suomessa ihmisen asema ja valta eivät näy ulospäin. Suuren yhtiön johtaja voi kävellä kadulla lippalakki päässä ja verkkarit jalassa. Näin tekee myös Suomen presidentti 14