RASISMIVISA KUVA: EEVA ANUNDI / EI RASISMILLE! -HANKE

Transkriptio

1 RSISMIVIS KUV: EEV NUNDI / EI RSISMILLE! -HNKE

2 1. KYSYMYS Mitä rasismi tarkoittaa? C D Ihmisarvon alentamista Suuruudenhulluutta Erakkoluonnetta Suurta itserakkautta

3 1. VSTUS Ihmisarvon alentamista Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista. Rasismiin usein kuuluu se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Suomen perustuslain perusoikeudet sekä yhdenvertaisuuslaki kieltävät suoran ja epäsuoran rasismin ja muun syrjinnän.

4 2. KYSYMYS Rasisti on C D Poliittinen leima Rikollinen Ideologian seuraaja Ei ole yhtä määritelmää

5 2. VSTUS D Ei ole yhtä määritelmää Rasistille ja rasismille on monta eri määritelmää ja rasismi ilmiönä on jatkuvassa muutoksessa. Määritelmät vaihtelevat sen mukaan, tarkastellaanko ilmiötä yksilön, ryhmien vai yhteiskunnan tasolla. Rikosoikeudellisesti teko on rasistinen, jos tekijällä on rasistinen motiivi. Monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa kritisoivat henkilöt katsovat, että heidät leimataan julkisuudessa rasisteiksi. voimesti rasistiksi tunnustautuva henkilö voi olla rotuoppi-ideologian kannattaja. Tämä on kuitenkin harvinaista; harva haluaa leimautua rasistiksi. Tekijä ei usein ole tietoinen toimintansa ja sen vaikutusten rasistisuudesta. Olisikin tärkeämpää arvioida, miksi jokin toiminta tai menettelytapa on syrjivää, kuin kinastella siitä, onko joku rasisti vai ei. Enemmistöön kuuluvan valkoihoisen suomalaisen henkilön voi toisinaan olla vaikea ymmärtää, että pienet eleet ja ilmeet, vitsit ja ryhmästä ulossulkemiset voivat olla rasismia. Rasismia kohdanneilta tulisikin kysyä minkä he kokevat olevan rasistista.

6 3. KYSYMYS Kuljet kadulla. Näet ohikulkijan sylkevän tummaihoista ihmistä kasvoihin. Miten toimit? C D Kävelet ohi nnat hänelle paperinenäliinan ja pahoittelet tapahtunutta Huudat sylkijälle Ilmoitat poliisille

7 3. VSTUS C D nnat hänelle paperinenäliinan ja pahoittelet tapahtunutta Huudat sylkijälle Ilmoitat poliisille Huomattava osa rasistisista solvauksista tapahtuu julkisissa tiloissa. Julkisissa tiloissa tapahtuvalle suoralle rasismille ovat alttiimpia etniset vähemmistöt ja ulkonäöltään valkoihoisesta enemmistöstä erottuvat henkilöt. Puuttuminen suoraan ja näkyvään rasismiin on tärkeää uhrin kannalta tapahtuneen ohella yhtä traumaattista voi olla se, ettei kukaan puutu ja ikään kuin hiljaisesti hyväksyy tapahtuneen. Rasismiin puuttumista kannattaa pohtia ja harjoitella etukäteen, jotta itse tilanteessa on helpompi toimia. Puuttuminen ei vaadi sankaruutta, vaan se voi ilmetä tuen osoittamisena uhrille esimerkiksi keskustelemalla hänen kanssaan tai menemällä seisomaan hänen viereensä. On kuitenkin tärkeää pitää huolta omasta turvallisuudesta, jos tilanne on uhkaava.

8 4. KYSYMYS Mikä näistä on rakenteellista rasismia? C D Pahan puhuminen Syrjivä lainsäädäntö Natsismi Islaminvastaisuus

9 4. VSTUS Syrjivä lainsäädäntö Yhteiskunnan toiminnoissa, käytännöissä ja rakenteissa voi olla ominaisuuksia, jotka asettavat kokonaisen väestöryhmän eriarvoiseen asemaan, vaikka varsinaista rasistista motiivia ei käytäntöjen taustalla olisikaan. Tämänkaltaista rasismia on vaikea havaita. Rakenteellinen rasismi liittyy esimerkiksi siihen kenellä on valta ja puheoikeus yhteiskunnassa. Kenen ääni ja kokemus kuuluu mediassa? Valtasuhteisiin ja rakenteelliseen rasismiin liittyy myös joidenkin oikeus määritellä oma itsensä ja taustansa haluamallaan tavalla, kun taas toisten identiteetin oletetaan olevan tietynlainen.

10 5. KYSYMYS Mitä ulkomaalaisen näköisen henkilön tulee kuljettaa Suomessa aina mukanaan? C D Passi Oleskelulupa Henkilökortti Ei mitään näistä

11 5. VSTUS D Ei mitään näistä Suomessa ei ole mitään sellaista lakia tai säädöstä, jonka perusteella maassa asuvat tai oleskelevat henkilöt joutuisivat kuljettamaan henkilöllisyystodistusta mukanaan. Perustuslain mukaisesti ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän perusteella. Etninen profilointi on kielletty viranomaistoiminnassa.

12 6. KYSYMYS Väittämä: Maahanmuuttajanaiset sopivat hyvin lähihoitajiksi,sillä heillä on vahva hoivavietti Kyllä / Ei

13 6. VSTUS Ei Suomeen muuttaneet henkilöt tai naiset ylipäänsä eivät ole synnynnäisesti hoivaajia. Mielikuva maahan muuttaneiden naisten hoivavietistä elää kuitenkin sitkeästi. Esimerkiksi Suomeen muuttaneille suunnatun valmentavan koulutuksen käyneitä naisia ohjataan helposti lähihoitajakoulutukseen. frikasta tulleiden naisten nähdään edustavan yhteisöllisiä kulttuureita, joissa on luonnollista, että naiset hoitavat lapsia ja sairaita. Tällaiset käsitykset ja vahva uraohjaaminen perustuvat ennakkoluuloihin, eivätkä tue yksilön yhdenvertaista oikeutta hakeutua haluamalleen alalle. Jokainen ihminen tulisi nähdä yksilönä omine vahvuuksineen, heikkouksineen ja tulevaisuuden suunnitelmineen.

14 7. KYSYMYS Jonotat yökerhoon puettuna perinteiseen romanipukuun. Ovimies vaatii sinulta henkilöllisyystodistuksen. Nähtyään henkilökorttisi hän ei päästä sinua sisään. Miten toimit? C D Jäät keskustelemaan ovimiehen kanssa asiasta Teet asiasta rikosilmoituksen Vaadit päästä puhumaan ovimiehen esimiehen kanssa Kävelet pois

15 7. VSTUS C Jäät keskustelemaan ovimiehen kanssa asiasta Teet asiasta rikosilmoituksen Vaadit päästä puhumaan ovimiehen esimiehen kanssa Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki ulottuu sekä viranomaisten, elinkeinonharjoittajien että työnantajien toimintaan. Kansallis- tai perinnepuku ei ole peruste olla antamatta palveluita siihen pukeutuneelle. Rasistisiin tilanteisiin reagoidessa on hyvä muistaa, että elinkeinotoiminnassa, julkisia palveluita annettaessa sekä työelämässä tapahtuva syrjintä katsotaan rikokseksi. Tällaisesta syrjinnästä kannattaa tehdä rikosilmoitus poliisilaitoksella tai vähimmillään tilanteeseen tulisi puuttua jollain muulla tavoin. Rikosilmoituksen tekoa helpottaa, kun on kirjoittanut muistiin tapahtuman kulun, ajan ja paikan, kuka tekijä oli sekä oliko teolle silminnäkijöitä.

16 8. KYSYMYS Kenelle rasistisesta toiminnasta tulee ilmoittaa? C D Lähimmälle aikuiselle Opettajalle Poliisille Ei kenellekään, vaan asia on pidettävä salassa

17 8. VSTUS C Lähimmälle aikuiselle Opettajalle Poliisille Rasistinen rikos on rangaistava teko ja siitä tulee ilmoittaa poliisille. Todellisuudessa vain pieni osa rasismista tulee poliisin tietoon. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että ainoastaan rasistisen toiminnan äärimmäisistä muodoista, kuten väkivallasta, tehdään ilmoitus poliisille. Rasismista tulisi aina kertoa jollekin, myös sen hienovaraisemmista ilmenemismuodoista. Rasismin kaikkiin muotoihin tulee aina puuttua. Puuttuminen on viime kädessä aikuisten vastuulla. Rasismia kokeneiden ei tulisi jäädä yksin asian kanssa, eikä heidän pitäisi tuntea, että siihen puuttuminen on ainoastaan heidän vastuullaan.

18 9. KYSYMYS Mikä oli yleisin motiivi viharikokselle vuonna 2012? C D Rasismi Uskonto Seksuaalinen suuntautuminen Vammaisuus

19 9. VSTUS Rasismi Viharikos on henkilöä tai ryhmää kohtaan tehty rikos, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Vuonna 2012 viharikoksista 87,6% sisälsi rasistisia piirteitä. Seuraavaksi yleisin motiivi oli uskonto tai elämänkatsomus (6,1%). Vuonna 2012 rasistisia piirteitä sisältäviä päärikoksia oli 957 kappaletta.

20 10. KYSYMYS Väittämä: Rasismi lisääntyy kun siitä puhutaan Kyllä / Ei

21 10. VSTUS Ei Rasismia on vaikea vastustaa, jos sitä ei osata tunnistaa ja nimetä. Rasismin tutkijoiden mukaan julkisessa keskustelussa tulisi keskittyä siihen, onko jokin toiminta tai keskustelu epäkunnioittavaa ja ihmisarvoa loukkaavaa ja mikä vaikutus sillä on yksilöihin. Rasismista puhuminen antaa tilaa rasismin kokemusten käsittelyyn. Puheeksi ottaminen viestittää, että rasismiin puututaan, eikä sen vastustaminen ja siitä selviytyminen ole yksin rasismia kokeneen tehtävä. Rasismin ilmenemistä ei tule hyssytellä, sillä se ei poistu itsestään.

22 eirasismille.fi/asennetalkoot Lähteet/lisätietoa eirasismille.fi Kanninen, Satu & Markkula, Heli (2011). R-sana: Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta (Pelastakaa Lapset ry) Puuronen, V. (2011). Rasistinen Suomi. Helsinki: Gaudeamus yhdenvertaisuus.fi keks.fi poliisi.fi punainenristi.fi