Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Transkriptio

1 Pirkanmaan maakuntakaava

2 Tavoitteet MAAKUNTAKAAVA 1. Vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä 2. Kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta 3. Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. MAAKUNTAKAAVA

3 Maakuntakaava Taustaselvitykset ja suunnitelmat MAAKUNTAKAAVA Strategiset Väestö ja työpaikkasuunnite Maankäyttövaihtoehdot Etelä Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot Palveluverkkoselvitys: keskusverkko, suuryksiköt, joukkoliikenne Suunnat kasvulle ja työlle (Työpaikka alueselvitys) MASTRA, Vaikutusten arvioinnin joukkoistaminen, Uudet määräykset ja merkinnät Maakuntakaavojen toteutuneisuusselvitys Energia ja luonnonvarat 10 kappaletta tuulivoimaselvityksiä (mm. sähköverkko, maisemavaikutukset, havainnekuvat, maisema analyysit jne.) POSKI (pohjavesi ja kiviainekset), 5 erillistä raporttia, mm. maa ainesten otto, kalliokivialueet, uusiomateriaalit, III pohjavesialueet Turvetuotannon alueet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (yhdessä ELY:n kanssa) Puuterminaalit Tuotannollisesti tärkeät peltoalueet Ekologiset yhteydet Virkistysalueiden tarvetarkastelu Ekosysteemipalvelut 3

4 Taustaselvitykset ja suunnitelmat, valmistuneet Liikenne ja logistiikka Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapihan siirto, 2 kehä ja vt3 Puskiainen Raideliikenteen kapasiteettitarkastelut Jyväskylän radan kehittämissuunnitelma Porin radan kehittämissuunnitelmat Liikennetutkimus ja TALLI mallin päivitys (yhteishanke muiden viranomaisten kanssa) Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäpysäköintiselvitys Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema alueet Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Maaseudun kulttuuriympäristöt Historialliset kylätontit Ympäristöhäiriöt Lentoliikennevisio ja lentomelualueet Ampumarata alueet ja moottoriurheilualueet 4

5 Taustaselvitykset ja suunnitelmat, 2015 MAAKUNTAKAAVA Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Mm. Natura 2000 alueiden vaikutusten arviointi, TALLI ajot, MRL:n mukainen arviointi, tarvittaessa LSL mukainen Naruta alueiden arviointi Uudet / loppuun saatettavat taustaselvitykset Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, 2 kehä ja vt3 Puskiainen, väyläsuunnitelmien ja vaikutusten arvioinnin jatkaminen loppuun kaavaehdotukseen POSKI: maa ainesten välivarastointi kaupunkiseudulla Lisäraiteet Lielahti Nokia/YVI, aluevaraussuunnitelma Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Maaseudun kulttuuriympäristöt Ampumarata alueet ja moottoriurheilualueet Nykyisten kaavojen toteutuneisuusselvitys Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman loppuun saattaminen (ELY:n kanssa yhdessä) Seveso II ja III, VAK sekä muiden suoja alueiden läpikäynti Ekosysteemipalvelut hanke Aluetietokanta (avoimet rajapinnat kaavan paikkatiedolle) Kasvualueen maaseuturakentaminen Viranomaispalautteesta nousevat selvitystarpeet (esim. vaikutukset pohjavesialueisiin). Täsmentyy, kun kaavaluonnoksen palaute on saatu. 5

6 Maankäyttövaihtoehdot, johtopäätelmät ja perusratkaisut MKV MAAKUNTAKAAVA

7

8 MAAKUNTAKAAVA

9 Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntavaltuusto Alustava luonnos teemoista: Luonnonvarat ja taajamien ulkopuoliset ekosysteemipalvelut Väylät ja liikennealueet

10 Pohjavesialueet Maakuntakaavaan I ja II luokan alueet (92+68 kpl) III luokan alueet tutkittu POSKI hankkeessa. Vesienhoitolain muutos v. 2015; pohjavedestä riippuvat pinta ja maaekosysteemit mukaan => luokka E 47 % Pirkanmaan vedenhankinta 2011 (m3/d)

11 Ehdotus Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaksi : 23 riskialuetta, joista 5 alueella pohjaveden tila huono Riskialueilla on pohjavettä vaarantavaa toimintaa Pohjaveden tilaa uhkaavat mm. liikenne ja tiesuolaus, maaainesten ottaminen ja pilaantuneet maa-alueet

12 Tampereen ja Valkeakosken seuduilla vedenhankinnassa joudutaan turvautumaan pintaveden käyttöön Kokemäenjoesta Huittisissa otetaan vettä Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle Turun tarpeisiin Vedenhankintavesistöt; Näsijärvi, Roine, Mallasvesi ja Kokemäenjoki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma; tulevaisuuden vedenhankintaratkaisut => pintavesi vähintään varavesilähteenä

13 Arvokkaat geologiset muodostumat MAAKUNTAKAAVA

14 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat, ge Arvokkaat harjualueet 42 kpl Kohteiden seuranta ja rajaustiedot tarkistettu v Arvokkaat kallioalueet 154 kpl Selvitykset 90 luvulta Seurantatiedot tarkistetaan POSKI hankkeessa Arvokkaat moreenialueet 21 kpl Valtakunnallinen selvitys v Arvokkaat tuuli ja rantakerrostumat 8 kpl Valtakunnallinen selvitys v. 2012

15 Arvokkaat harjualueet Valtakunnallisesti arvokkaat, 8 kpl Maakunnallisesti arvokkaat 34 kpl Paikallisesti arvokkaat 89 kpl

16 Vatulanharju Vehoniemenharju Pinsiö Pirkanmaan arvokkaat harjualueet

17

18 Kiviaineshuolto ja kaivokset MAAKUNTAKAAVA

19 Kiviaineshuollon alueet POSKI hankkeet ja Kalliokiviainesalueet aluekokonaisuutta ehdolla kaavaluonnokseen Hiekka / sora alueet 7 kohdetta ehdolla kaavaluonnokseen Maanvastaanotto ja kierrätysalueet =>Selvitys käynnistymässä yhteistyössä Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa

20 Maa ainesmuodostumien soveltuvuuden arviointi Valtakunnalliset periaatteet: E O M

21 Luokituksissa mukana pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet sekä suurimmat maaainesmuodostumat E: 217 kpl O: 17 kpl M: 7 kpl

22 Kaivokset Pirkanmaalla on kaksi toiminnassa olevaa kaivosta Sastamalassa ja Orivedellä. Sastamalan Stormin kaivospiirin alueella ei louhita kaivosmineraaleja vaan siellä rikastetaan muiden kaivosten kultamalmia. Oriveden Serin kaivospiirin alueella louhitaan kultaa. Valkeakosken Kaapelinkulman kaivoslupakäsittely on kesken valitusten johdosta. Tavoitteena louhia kultaa ja kuljettaa rikastettavaksi Sastamalaan. Kaksi eri merkintää kaivosluvan omaaville kaivoksille ja niille, joilla lupamenettely on kesken.

23 Turvetuotanto MAAKUNTAKAAVA

24 Turvetuotanto Pirkanmaan ilmasto ja energiastrategia säilytetään mahdollisuus käyttää turvetta puun tukipolttoaineena ja helposti varastoitavana ja huoltovarmana kotimaisena varapolttoaineena. Tarve v. saakka: 550 GWh => ha turvetuotantoalaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (YM vahv ) kaavan aluevaraukset riittävät ilmasto ja energiastrategian mukaiseen turpeen tavoitetasoon Aluevarauksissa ylimääräistä noin puolet, jos oletetaan turpeen tuonnin lähimaakunnista jatkuvan nykyisellä tasolla.

25 Kunta Nimi Kohdenro Parkano Niittyneva EO-3/3 Parkano Virkaneva EO-3/5 Virrat Luodesneva EO-5/9 Virrat Rahkaneva V EO-5/33 Virrat Paloneva II EO-6/11 Virrat Pökkelistönneva EO-6/12 Parkano Murronneva EO-9/15 Parkano Kotkansalo EO-14/19 Parkano Liesineva A EO/14-37 Virrat Nimetönneva EO-22/14 Muutokset Pirkanmaan MAAKUNTAKAAVA 1. vaihemaakuntakaavan turvetuotannon varauksiin Vesiensuojelua koskeva tu-1 määräyksen lisääminen Em5: määräys kuivatusvesien johtamisesta Ylinen lammen ja Markkolanlammen ohi Ehdotus: 1) Otetaan takaisin 3 vahvistamatonta tuotantoaluetta 2) Rajataan loput 7 vahvistamatonta aluetta vyöhykkeiden ulkopuolelle

26 Tuulivoima MAAKUNTAKAAVA

27 Tavoite Suuria tuulivoimapuistoja ei rakenneta mkk:n tuulivoima-alueiden ulkopuolelle Maakunnallisen & seudullisen tv-puiston kriteerit Voimaloiden lukumäärä Taajama ym. toimintojen läheisyydessä 5 voimalaa Muilla alueilla 10 voimalaa

28 29 tuulivoima-aluetta (mukana Suodenniemen ja Urjalan hanke, joista omat hankeselvitykset) Kokonaiskapasiteetti n MW 3 MW voimaloilla n. 300 voimalaa Varaukset 4 x suuremmat, kuin Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet edellyttävät v. Maakuntakaavalla ei oteta kantaa alueiden rakentumisjärjestykseen eikä alueille rakennettavien voimaloiden määrään

29 Suojelualueet MAAKUNTAKAAVA

30 Suunnitteluperiaatteet Pirkanmaan luonnonsuojelualueet niiltä osin kuin koko vähintään 2 ha: suojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelulailla tai muulla lainsäädännöllä suojeltaviksi tarkoitetut alueet lehtojen (118), lintuvesien (23), rantojen (10), soiden (21), vanhojen metsien (32) suojeluohjelmat valtion maalle perustetut luonnonsuojelualueet (30) yksityisen maalle perustetut luonnonsuojelualueet (801) koskiensuojelulailla suojellut kosket (5) ne Natura 2000 alueet, joiden suojelun toteutustapana on luonnonsuojelulaki aiemmissa seutu ja maakuntakaavoissa muodostetut suojelualueet (n aluetta, joista osa kytkeytyy edellisiin)

31 Luonnonsuojelu ja Natura 2000 alueet

32 Ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävät maaja metsätalousalueet (MK) Luonnon monimuotoisuuden ydinalueet MAAKUNTAKAAVA

33 Pirkanmaan ekologinen verkosto

34 Luonnon monimuotoisuuden ydinalueet Pirkanmaan luonnon ominaispiirteet huomioituna

35 Retkeily ja ulkoilualueet MAAKUNTAKAAVA

36 Matkailu ja virkistys taajamien ulkopuolella Kehittämisperiaatemerkinnät

37 Retkeily ja ulkoilualueet MAAKUNTAKAAVA Alueet 18 kpl KUNTA NIMI ala_ha2 Ylöjärvi Riuttaskorven virkistysmetsä 1618 Orivesi Pukalan virkistysmetsä 1331 Tampere Kintulampi 770 Parkano Kaidatvedet 410 Sastamala Ritajärvet 305 Lempäälä Salmuksen ja Iso-Riutan järvet 212 Virrat Lakarinharju 165 Pälkäne Äikkäänselkä-Laitumenmäki-Ryönänvuori 105 Kangasala Rutajärvi 61 Parkano Mustajärvi-Karjasillanmäki 59 Virrat Vaskisalo eli Salonsaari 45 Punkalaidun Porttikallio 31 Lempäälä Kyynäröjärvi 23 Sastamala Papinsaari 22 Pirkkala Reipinniemi 18 Mänttä Suutarinselän saaret 18 Mänttä Suutarinselän saaret 15 Sastamala Kaukuen saari 12 Kohteet 47 kpl Alle 10 ha saaret ja pienialaiset rantaan tukeutuvat retkeilyalueet

38 Kehittämisperiaatemerkinnät MAAKUNTAKAAVA

39 Kehittämisperiaatemerkinnät Matkailu, virkistys ja luonnonvarat

40 Kehittämisperiaatemerkinnät (3 kpl: Pakkala, Kanteenmaa, Jumesniemi) (4 kpl: Ellivuori, Keisarinharju Vehoniemenharju, Visavuori Rapolanharju, Pinsiön ympäristötaidekohteet) Luontomatkailun kehittämisalue. (1 kpl: Hämeenkangas/Ulvaanharju)

41 Muut maaseudun merkinnät MAAKUNTAKAAVA

42 Maaseudun kaavamerkinnät Maatalousalueita koskee maakuntakaavan yleismääräys sekä maaseutualue merkintä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asuinympäristön laatutavoitteet ja maaseutualueiden elinkeinojen toimintaedellytykset. Tutkimusmetsä. Merkinnällä osoitetaan pinta-alaltaan merkittävät tutkimusmetsät. Suomen 15 tutkimusmetsästä Pirkanmaalla sijaitsevat Parkanon ja Vilppulan tutkimusmetsät, jotka muodostuvat useista Parkanossa, Mänttä- Vilppulassa ja Ruovedellä sijaitsevista osista.

43 Puuterminaalit MAAKUNTAKAAVA

44 Puuterminaalien tarpeen määritys MAAKUNTAKAAVA ENERGIAPUU Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset tarvitsevat tulevaisuudessa terminaalialueen, jolla tuotetaan yhteensä noin 1600 GWh tilantarve noin 50 ha Terminaalin tulisi sijaita noin km säteellä käyttökohteesta ja raaka aineen hankinta alue noin km Tampereen kaupunkiseudulle tarvitaan yksi suuri tai muutamia pienempiä energiapuuterminaaleja Rataverkon sijaintia terminaalin läheisyydessä ei nähdä vielä välttämättömyytenä, mutta kuljetukset rataverkolla ovat tulevaisuudessa hyvin mahdollisia AINESPUU Taustalla mm. Liikenneviraston tekemä selvitys rataverkon raakapuun terminaali ja kuormauspaikkaverkon kehittämisestä v Tavoitteena, v mennessä Parkanon asema on yksi valtakunnan 14 puuterminaalista ja Oriveden ja Toijalan asemat ovat mukana valtakunnan 32 kuormauspaikan joukossa Metsäalantoimijoilta ja yrityksiltä palautetta: parhaimpina sijoituspaikkoina Parkano, Ylöjärvi, Akaa ja Valkeakosken seudun alueet. Tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen, esim. Äänekosken biotuotetehdas ja sen kaltaiset uudet investoinnit, jotka edellyttävät sujuvia logistisia ketjuja ja valtakunnallisesti kattavaa terminaaliverkkoa!

45 Energiapuuterminaalit 9 kpl Vesilahti Kangasala x 2 Nokia x 2 Lempäälä x2 Tampere x 2 (ei raportissa) Ainespuuterminaalit 6 kpl Parkano Ylöjärvi Akaa Orivesi Valkeakoski Mänttä (ei raportissa) Paikalliset terminaalit 45 kpl (ei maakuntakaavaan)

46 Puuterminaalit

47 Tie ja rataverkko, vesireitit MAAKUNTAKAAVA

48 Liikenne

49 Tieverkko Valtatie/kantatie. Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakunnan sisäistä liikennettä. Tärkeät seutu ja yhdystiet. Seutu ja yhdystiet yhdistävät maakuntakaavan taajamatoimintojen alueita ja kyläkeskuksia kuntakeskuksiin tai ovat verkostollisesti merkittäviä korkeampiluokkaisia väyliä täydentäviä yhteyksiä.

50 Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet Merkittävästi parannettavat tiet Valtatie 2 Punkalaidun Valtatie 3 Marjamäki Kulju Valtatie 3 Sarankulma Lakalaiva Valtatie 3 Pirkkalan haarautuma Pirkkala Valtatie 3 Hämeenkyröstä pohjoiseen Valtatie 3 Sasi Hanhijärvi (Hämeenkyrö) Valtatie 9 Akaa Urjala (maakunnan raja) Valtatie 9 Alasjärvi Ruutana Valtatie 9 Ruutana Orivesi Tampereen rantaväylä Valtatie 12 Alasjärvi-Huutijärvi Valtatie 12 Maatiala Kahtalammi (Nokia) Kantatie 65 Kyrönlahti Virrat Seututie 301 Keihonen Kilpala Seututie 310 Valkeakosken keskusta Uudet tiet Valtatie 3 Puskiainen Pirkkala 2-kehä lentoasema Sääksjärvi 2-kehä Hervanta Lentola, ohjeellinen Valtatie 3 Elovainio Sasi Valtatie 3 Hämeenkyrön ohitus Seututien 276 uusi linjaus Hämeenkyrössä Seututien 261 uusi linjaus Kilvakkalassa Yhdystien 2594 uusi linjaus Kilvakkalassa Vammalan ohikulku (Kilpinokan silta), ohjeellinen Seututien 338 (Kaitavedentie) uusi linjaus Uudet tieyhteystarpeet 2-kehän jatke Kangasala Tarastenjärvi Nokianvirran ylittävä yhteys Kahtalammi Harjuniitty

51 Yhteystarpeet MAAKUNTAKAAVA 2-kehän jatke Kangasala Tarastenjärvi Nokianvirran ylittävä yhteys Kahtalammi Harjuniitty Merkinnällä osoitetaan uusia tieyhteyksiä, joiden toteuttamisesta ja linjauksesta ei ole riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia. Suunnittelumääräys: Maankäytöllä tai rakentamisen suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Hankkeen eteenpäin vienti edellyttää toteuttamistavan, sijainnin ja ympäröivään maankäyttöön liittymisen tarkempaa tutkimista.

52 Tieverkko, muut merkinnät Kattavan TEN T liikenneverkon tiet (valtatiet 2, 3 ja 9) Vastaava merkintä pääradalle (TEN T ydinverkko) Eritasoliittymät (uudet ja nykyiset)

53 Rataverkko Merkittävästi parannettavat radat Rataosa Tampere Sääksjärvi, lisäraide Rataosa Sääksjärvi-eteläinen maakunnan raja, kaksi lisäraidetta Rataosa Tampere Parkano (maakunnan raja), lisäraide Rataosa Oriveden asema maakunnan raja, lisäraide Rataosa Lielahti Harjuniitty (Nokia), lisäraide Rataosa Harjuniitty (Nokia) Sastamala (maakunnan raja), parannettava Uudet radat Toijalan kolmioraide Tampereen läntinen ratayhteys, ohjeellinen ratayhteys Tampereen läntisen radan yhdysrata, ohjeellinen ratayhteys Muut radat Yhdysratoina säilytettävät radat: Niinisalo Parkano, Parkano Kihniö Ratareitti: Kihniö Haapamäki Ratareitti Merkinnällä osoitetaan käytöstä poistetun radan linjaus, jolla on syytä säilyttää mahdollisuus radan uudelleen rakentamiseen ja käyttöönottoon.

54 Ratapihat Maaliikenteen alue Merkinnällä osoitetaan nykyiset vähintään seudullisesti merkittävät ratapiha alueet sekä Lempäälän uusi järjestelyratapihan alue. Suunnittelumääräys: Nykyisten alueiden käyttö on suunniteltava siten, että se ei aiheuta melukuormituksen lisääntymistä läheisillä asuinalueilla. Lempäälään osoitettu alue varataan järjestelyratapihaksi. Ratapihan tarkempi sijainti ja laajuus tulee tutkia ja osoittaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Maaliikenteen alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajama tai keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan Tampereen järjestelyratapihan alue ja Toijalan aseman yhteydessä sijaitseva puunlastausalue, jotka toimivat liikennealueena siihen asti, kunnes korvaava sijaintipaikka on ratkaistu. Suunnittelumääräys: Tampereen järjestelyratapihan alue varataan toistaiseksi järjestelyratapihaksi. Kun alueen käyttö järjestelyratapihana päättyy, se varataan taajamatoimintojen alueeksi sekä eteläosiltaan keskustatoimintojen alueeksi. Toijalan puunlastausalue varataan toistaiseksi liikennealueeksi. Kun puunterminaalitoiminnot siirtyvät uuteen sijaintiin, alue varataan keskustatoimintojen alueeksi.

55 Asemat ja seisakkeet Tampere Rautaharkko/Lakalaiva (uusi) Sääksjärvi (uusi) Kulju (uusi) Lempäälä Viiala Toijala Nokia Harjuniitty (uusi) Karkku Vammala Ylöjärvi (uusi) Parkano Orivesi, asema Orivesi, keskusta Juupajoki Vilppula

56 Veneväylät MAAKUNTAKAAVA Veneväylä Merkinnällä osoitetaan vesilain mukaiset yleiset kulkuväylät. Satama Merkinnällä osoitetaan tärkeimpiä vieras, palvelu ja kotisatamia, jotka liittyvät maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviin veneilyväyliin. Uudet satamaehdotukset: Viiala (Akaa) Ikaalinen etelä Laukon kartano (Vesilahti) Lielahti (Tampere)

57 Läntiset hankkeet Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä Pirkkala oikaisu ja 2 kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö MAAKUNTAKAAVA

58 MAAKUNTAKAAVA Tavoitteet Läntinen ratayhteys ja yhdysrata: Löytää maakuntakaavoitusta palveleva tarkempi sijainti, arviointi maakäyttö- ja rakennuslain mukaisesti Käytävä Lempäälästä Rajasalmen kautta Ylöjärvelle Lentoaseman saavuttaminen henkilöliikenteellä Yhteydet Porin rataan Uuden järjestelyratapihan sijainnin ja aluevarauksen määrittäminen. Tarkistaa uuden moottoritietasoisen valtatien 3 Lempäälä-Pirkkala aiemman suunnitelmat Tarkistaa uuden, maankäyttöä palvelevan seututietasoisen 2-kehätien sijainti Sääksjärven ja lentoaseman välillä Tutkia maankäyttömahdollisuuksia etenkin suunnittelualueen eteläosassa Lempäälän ja Pirkkalan alueilla.

59 Tampereen läntinen ratayhteys Ratayhteys (mukaan lukien yhdysrata) voimassa olevassa maakuntakaavassa yhteystarpeena

60 Läntinen rata, järjestelyratapiha MAAKUNTAKAAVA Kyseessä pitkän aikavälin hanke Hankkeella tavoitellaan mm. vahvaa kuljetuskäytävää ja siihen liittyviä maankäyttö ja toimintamahdollisuuksia ratayhteyttä Tampere Pirkkalan lentoasemalle Tampereen keskustan kautta kulkevan tavaraliikenteen määrän sekä tästä aiheutuvien haittojen ja riskien vähentämistä järjestelyratapihan siirtämisen mahdollistamista pois Tampereelta Vaihtoehtotarkastelussa kaksi maanpäällistä ja yksi tunnelivaihtoehto sekä yhdysrata Pintavaihtoehdot voivat mennä ristiin Pirkkalassa ennen Pyhäjärveä tai Tampereen ja Ylöjärven välillä Järjestelyratapihan uusi mahdollinen sijainti Lempäälän alueella 79

61 Läntisen ratayhteyden vaihtoehdot, eteläosa Pintaratkaisuista läntisemmässä päästään lähemmäs lentoasemaa Asuinrakennuksia läntisellä linjauksella Hyväksyttävyys puolustustoiminnan kannalta Järjestelyratapihan toteutusmahdollisuudet: eteläisimmässä vähiten leikkauksia, mutta jää irralleen muusta maankäytöstä ja halkoo Siisjärvenkukkulaa

62 Läntisen ratayhteyden vaihtoehdot, keskiosa Siltaratkaisut Pyhäjärven kohdalla; itäisessä ratkaisussa korkea silta Pirkkalan puolella ja silta tiejärjestelyjen tasossa Tampereen puolella, läntisessä vaihtoehdossa silta tiejärjestelyjen tasossa Pirkkalassa ja korkea silta (10 m) Nokian puolella Pohjavesikysymykset haasteena kaikissa vaihtoehdoissa Porin radan yhteydet puolustustoimintaan liittyvien alueiden halki kaikissa vaihtoehdoissa Etenkin läntisessä pintavaihtoehdossa paljon tie- ja katujärjestelyjen muutoksia

63 Läntisen ratayhteyden vaihtoehdot, pohjoisosa Korkeat siltaratkaisut Elovainion kohdalla sekä tien itä- että länsipuolisessa vaihtoehdossa Pohjavesikysymykset kaikissa vaihtoehdoissa Läntisin vaihtoehto halkoo Pikku-Ahveniston luonnonsuojelualuetta

64 Läntisen ratayhteyden kustannukset (M ) Rataosa Läntinen/ Läntinen/ Itäinen Tunneli Metsäkylä Elovainio Eteläosa: Lempäälä-Pirkkala Keskiosa: Pirkkala-Ylöjärvi Pohjoisosa: Ylöjärvi Yhdysrata tunnelissa Yhteensä: rata, yhdysrata tunnelissa Yhdysrata pinnalla 165* (+850 M + pääradan järjestelyt) 160* (+850 M + pääradan järjestelyt) 380* (+850 M + pääradan järjestelyt) * Vaihtoehdot vaativat myös järjestelyratapihan siirtoa, siirron kustannusarvio 850 M sekä pääradan uudelleenjärjestelemistä

65 Luonnos maankäytön potentiaaleista MAAKUNTAKAAVA suunnittelualueen eteläosissa

66 Lentomelualueet ja lentoliikenne MAAKUNTAKAAVA

67 Lentoliikenteen visio ja melutilanne vuodelle Visio lentoliikenteen aiheuttamasta melusta on laadittu Pirkanmaan liiton, Finavian ja puolustusvoimien yhteistyönä. Ennusteen taustaoletukset: Tampere Pirkkalan lentoaseman kautta arvioidaan vuonna matkustavan noin 5 miljoonaa matkustajaa ja kaupallisen siviili ilmailun operaatioita arvioidaan olevan noin F18 Hornet torjuntahävittäjä on ko. hetkeen mennessä korvattu seuraavan sukupolven torjuntahävittäjällä, jonka oletetaan olevan Hornetia raskaampi ja kovaäänisempi. Sotilasilmailun kuljetus, yhteys ja koelentotoimintaa keskitetään Tampere Pirkkalan lentoasemalle. Lentoasemalle on rakennettu toinen nykyisen suuntainen rinnakkainen kiitotie, joka sijoittuu luoteeseen nykyisestä. Kiitoteitä voidaan operoida toisistaan riippumattomasti. Nykyistä kiitotietä jatketaan 600 m.

68 Siviili- ja sotilaslentoliikenteen verhokäyrän päivä-ilta-yö melutaso Lden 55 db Siviili- ja sotilaslentoliikenteen verhokäyrän päivä-ilta-yö melutaso Lden 60 db Lentoliikenteen alue (LL) Nykyisen maakuntakaavan uloin melualue Lden 55 db MAAKUNTAKAAVA