FSD1005. Puolueiden ajankohtaistutkimus Koodikirja

Transkriptio

1 FSD1005 Puolueiden ajankohtaistutkimus 1978 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO

2 c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 1999 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Puolueiden ajankohtaistutkimus 1978 [koodikirja]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2 ( ). Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi Palveluportaali Aila: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Ladottu L A TEX:lla $ Koodikirjoitin.py :52: $

3 Lukijalle Tämä koodikirja on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1005. Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa sitä tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai viittausta voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaustieto: Puolueiden ajankohtaistutkimus 1978 [elektroninen aineisto]. FSD1005, versio 2 ( ). Suomen Gallup [aineistonkeruu], Suomen Gallup & Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos [tuottajat]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston uudiskäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineistoa tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Aineistoon mahdollisesti liittyvä kyselylomake on saatavissa erillisenä tiedostona. Tämä koodikirja on tuotettu automaattisesti Python-, L A TEX- ja dvipdfm-ohjelmistoilla. Lähdetiedostoina ovat olleet DDI-kuvailuformaatin mukaiset kuvailutiedostot ja SPSS-tiedostot.

4

5 Sisältö 1 Aineiston kuvailu Aineiston otsikot ja datan versio Sisällön kuvaus Aineiston rakenne ja keruu Aineiston käyttö Muuttujat 7 3 Hakemistot Muuttujat esiintymisjärjestyksessä Muuttujat aakkosjärjestyksessä Muuttujaryhmät A Puolueista käytetyt lyhenteet 327 B Kyselylomake 329 i

6

7 Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Puolueiden ajankohtaistutkimus 1978 Aineiston nimi englanniksi: Finnish Voter Barometer 1978 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2 ( ). Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. 1.2 Sisällön kuvaus Muu materiaali Kyselylomake: pdf-tiedosto suomeksi Tekijät Suomen Gallup Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos tutkimussarjan yleiskuvauksessa mainitut tahot Aineiston tekijänoikeudet FSD:n ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Suomen Gallup 1

8 1. Aineiston kuvailu Aineisto luovutettu arkistoon Asiasanat eduskuntavaalit; kunnallisvaalit; poliittinen käyttäytyminen; poliittiset asenteet; presidentinvaalit; puolueiden kannatus; vaalit; äänestäminen Tieteenala FSDn sanaston mukainen luokittelu: politiikantutkimus CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: poliittinen käyttäytyminen, asenteet ja mielipiteet Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Puolueiden ajankohtaistutkimukset Puolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan. Puolueiden yhteistutkimusten toimeksiantajina ovat olleet suurimmat eduskuntapuolueet ja vaalivuosina tutkimuksilla on ollut myös muita rahoittajia. Tutkimuksien suunnittelijoina olivat vuoteen 1988 saakka Suomen Gallup (TNS Gallup) ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos (nykyisin politiikan ja talouden tutkimuksen laitos) yhteistyössä puolueiden kanssa. Tämän jälkeen tutkimusten suunnittelusta on vastannut Suomen Gallup yhdessä aineistonkeruuta rahoittaneiden puolueiden kanssa. Vuosina ajankohtaistutkimuksia on tehty käyntikyselyinä vuosittain lukuun ottamatta vuosia 1985 ja Aineistot on koottu pääosin strukturoidulla kyselylomakkeella, haastattelua/tutkimus. Vuodesta 1991 alkaen tutkimukset on tehty GallupKanavalla kotitalouksiin asennetuin mikrotietokonein ja Internet-päättein. Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita, mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta

9 1.3. Aineiston rakenne ja keruu Sisällönkuvaus Aineiston muuttujat kuvaavat seuraavia asioita: väestön huolenaiheet, tyytyväisyys hallitukseen, käsitykset talouselämän kehityksestä, mielipiteet työehtosopimuksista, mielipiteet verouudistuksista, arvosana hallituksen toiminnalle, äänestäjien ja puolueiden vuorovaikutus, äänestäminen eduskuntavaaleissa 1975, kunnallisvaaleissa 1976 ja presidentinvaaleissa 1978, äänioikeuden käyttö, puolueen vaihtaminen, ehdokkaan vaihtaminen, sopivan ehdokkaan löytäminen, vaaliehdokkaiden ominaisuuksien arviointi, puolueiden imagot, puolueiden kannatus tulevissa vaaleissa, tuleva äänestämisvarmuus, käsitykset eri puolueista ja oma poliittinen mielipide, kiinnostus politiikkaan, puoluesympatiat ja -antipatiat, järjestöjen jäsenyys, näytteen sosiaalinen rakenne, haastattelutilanteeseen liittyvät muuttujat. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Kohdemaa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkö: Henkilö Perusjoukko/otos: Suomen 18 vuotta täyttänyt väestö Aineistonkeruun ajankohta: Aineiston kerääjät: Suomen Gallup Aineiston tuottajat: Suomen Gallup; Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos Keruumenetelmä: Käyntikysely Keruuväline: Strukturoitu kyselylomake Aineiston ajallinen kattavuus: 1978 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 541 muuttujaa ja 1210 havaintoa. Otantamenetelmä: Monivaiheinen ositettu otanta Näytteen otannan ensimmäisessä vaiheessa väestö ositettiin 15 vuotta täyttäneiden lukumäärän suhteessa eri läänien, toisessa vaiheessa viiden eri teollisuusasteen mukaan. Näin saadun osittelukehikon perusteella on laskettu, kuinka monta haastattelua kutakin teollistuneisuusastetta edustavassa kunnassa on tehtävä, että näyte olisi väestömaantieteellisesti edustava. Näytteeseen tulevat kunnat on tämän jälkeen saatu Demingin vyöhykepoimintamenetelmällä. Väkiluvultaan suurimpien kuntien pääseminen näytteeseen on todennäköisempää, ja on myös mahdollista, että sama kunta on mukana toistamiseen (silloin tästä kunnasta on otettava lähtöosoitteita useampia kuin yksi). Haastattelut suoritettiin neljän kohdehenkilön muodostamassa ryväksessä lähtöosoitejärjestelmää käyttäen. Lähtöpisteet on poimittu väestörekisteristä; aluksi on otettu kaikki ne, joiden syntymäpäivä sattuu minkä tahansa kuukauden 5. päiväksi. Näiden joukosta on sen jälkeen tasavälisesti poimittu lähtöosoitteet näytteessä mukana olevista kunnista. Ensimmäinen haastattelu on tehty lähtöosoitteessa; kohdehenkilöiden on pitänyt täyttää valintakortin määräämät ehdot sukupuolen ja iän suhteen. Kunkin kohdehenkilön tavoittamiseksi on tehty yksi uusintakäynti. Haastatteluja suoritettiin 48 kaupungissa ja 57 maalaiskunnassa yhteensä

10 1. Aineiston kuvailu kappaletta; tässä aineistossa havaintoyksikköjä on 1210 kpl. 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Kysymyksiin 15_3, 16, 17 sekä 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27 ja 28 liittyviin muuttujiin tulee suhtautua varauksellisesti. Alkuperäisessä reikäkorttiaineistossa kyseiset muuttujat on lävistetty virheellisesti. Muuttujien q40 ja q42 filtteröinnit sisältävät virheitä, sillä vastaavat lomakkeen kysymykset oli suunnattu vain niille, jotka eivät ole työmarkkinajärjestön ym. jäseniä. Lisäksi puuttuvien tietojen osuus muuttujissa q41 ja q43 on virheellisen suuri. Julkaisut Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Borg, Sami & Ruostetsaari, Ilkka (2002). Suuret ikäluokat ja valta. Hyvinvointikatsaus 1/2002, Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Wass, Hanna (2005). Äänestysosallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), Helsinki: WSOY. Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press Paloheimo, Heikki (2002). Hallituksen toimintaan ja puoluejohdon taitavuuteen kohdistuva arviointi puoluekannatuksen selittäjänä. Politiikka 44(2), Paloheimo, Heikki (2003). Miten äänestäjät valitsevat puolueen? Politiikka 45(3), Paloheimo, Heikki (2005). Let the Force Be with the Leader: But Who Is the Leader? In: The Presidentialization of Politics: A Comparative Study of Modern Democracies (ed. Thomas Poguntke & Paul Webb), Oxford: Oxford University Press. Paloheimo, Heikki (2005). Puoluevalinnan tilannetekijät. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), Helsinki: WSOY. Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY. Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2005). Puoluevalinnan perusteet. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), Helsinki: WSOY. Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa 4

11 1.4. Aineiston käyttö Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Alkuperäisarkisto Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitoksen tutkimusarkisto Painokertoimet Aineisto ei sisällä painomuuttujia. Käyttörajoitukset Aineisto on käytettävissä tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 5

12

13 Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1210 minimi maksimi keskiarvo keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1210 minimi 2.00 maksimi 2.00 keskiarvo 2.00 keskihajonta

14 2. Muuttujat [FSD_PRO] Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. A (ks. koodikirja) 1 B (ks. koodikirja) C (dataa ei ole tarkastettu FSD:ssä) [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1210 minimi 1.00 maksimi keskiarvo keskihajonta [HAVT] havaintotunnus Havaintotunnus Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1210 minimi 1.00 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 8

15 Q1A (taulukko jatkuu ed. sivulta) tunnusluku arvo maksimi keskiarvo keskihajonta [Q1A] väestön huolenaiheet: eniten huolissaan Onko olemassa jokin tai joitakin asioita, joista Te itse olette nykyisin eniten huolissanne? Mistä? ei osaa sanoa mikään ei erityisesti huolestuta oma tai yleinen työllisyystilanne oma tai perheen toimeentulo sodan uhka, maailmanrauha oma tai perheenjäsenten terveydentila lasten koulunkäynti ja tulevaisuus ympäristön saastuminen maailmassa vallitseva nälänhätä lakot tai työriidat Suomessa henkilökohtainen turvallisuus Suomen poliittinen tulevaisuus eriarvoisuus Suomessa asuntotilanne inflaatio, hinnat taloudellinen lama verotus nuoriso eläkkeet alkoholi, huumeet opiskeluun liittyvät asiat energia, ydinvoimala muut perheen/henk.koht. asiat maanviljelyyn liittyvät asiat jokin muu

16 2. Muuttujat [Q1B1] muut huolenaiheet: mikään ei erityisesti huolestuta Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Mikään ei erityisesti huolestuta ei mainittu mainittu [Q1B2] muut huolenaiheet: oma tai yleinen työllisyystilanne Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Oma tai yleinen työllisyystilanne ei mainittu mainittu [Q1B3] muut huolenaiheet: oma tai perheen toimeentulo Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Oma tai perheen toimeentulo 10

17 Q1B5 ei mainittu mainittu [Q1B4] muut huolenaiheet: sodan uhka, maailmanrauha Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Sodan uhka, maailmanrauha ei mainittu mainittu [Q1B5] muut huolenaiheet: oma tai perheenjäsenen terveydentila Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Oma tai perheenjäsenten terveydentila ei mainittu mainittu

18 2. Muuttujat [Q1B6] muut huolenaiheet: lasten koulunkäynti ja tulevaisuus Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Lasten koulunkäyntiin tai tulevaisuuteen liittyvät seikat ei mainittu mainittu [Q1B7] muut huolenaiheet: ympäristön saastuminen Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Ympäristön saastuminen ei mainittu mainittu [Q1B8] muut huolenaiheet: maailmassa vallitseva nälänhätä Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Maailmassa vallitseva nälänhätä 12

19 Q1B10 ei mainittu mainittu [Q1B9] muut huolenaiheet: lakot tai työriidat Suomessa Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Lakot tai työriidat Suomessa ei mainittu mainittu [Q1B10] muut huolenaiheet: henk.koht. turvallisuus Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Henkilökohtainen turvallisuus asuinpaikkakunnallanne ei mainittu mainittu

20 2. Muuttujat [Q1B11] muut huolenaiheet: Suomen poliittinen tulevaisuus Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Suomen poliittinen tulevaisuus ei mainittu mainittu [Q1B12] muut huolenaiheet: eriarvoisuus Suomessa Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Eriarvoisuus Suomessa ei mainittu mainittu [Q1B13] muut huolenaiheet: asuntotilanne Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Asuntotilanne 14

21 Q1B15 ei mainittu mainittu [Q1B14] muut huolenaiheet: inflaatio, hinnat Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: inflaatio, hinnat ei mainittu mainittu [Q1B15] muut huolenaiheet: Suomen taloudellinen tilanne Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: Suomen taloudellinen tilanne ei mainittu mainittu

22 2. Muuttujat [Q1B16] muut huolenaiheet: verotus Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: verotus ei mainittu mainittu [Q1B17] muut huolenaiheet: nuoriso Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: nuoriso ei mainittu mainittu [Q1B18] muut huolenaiheet: eläkkeet Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: eläkkeet 16

23 Q1B20 ei mainittu mainittu [Q1B19] muut huolenaiheet: alkoholi, huumeet Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: alkoholi, huumeet ei mainittu mainittu [Q1B20] muut huolenaiheet: opiskeluun liittyvät asiat Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: opiskeluun liittyvät asiat ei mainittu mainittu

24 2. Muuttujat [Q1B21] muut huolenaiheet: energia, ydinvoimala Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: energia, ydinvoimala ei mainittu mainittu [Q1B22] muut huolenaiheet: muut perheen/henk.koht. asiat Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: muut perheen/henk.koht. asiat ei mainittu mainittu [Q1B23] muut huolenaiheet: maanviljelyyn liittyvät asiat Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: maanviljelyyn liittyvät asiat 18

25 Q1B25 ei mainittu mainittu [Q1B24] muut huolenaiheet: jokin muu Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: jokin muu ei mainittu mainittu [Q1B25] muut huolenaiheet: ei osaa sanoa Entä onko mielessänne muita huolenaiheita? Mitä? Muut huolenaiheet: ei osaa sanoa ei mainittu mainittu

26 2. Muuttujat [Q2] tyytyväisyys nykyiseen hallitukseen Kysyisin käsitystänne hallituksesta ja eräistä taloudellisista asioista. Kun ajattelette (nykyistä) Kalevi Sorsan hallitusta, niin oletteko etupäässä tyytyväinen vai etupäässä tyytymätön sen toimintaan? ei osaa sanoa etupäässä tyytyväinen etupäässä tyytymätön [Q3] Suomen yleinen taloudellinen tilanne viim. 12 kk aikana Katsotteko, että Suomen yleinen taloudellinen tilanne on viimeisten 12 kuukauden aikana parantunut huomattavasti, parantunut jonkin verran, pysynyt ennallaan, jonkin verran heikentynyt vai heikentynyt huomattavasti? ei osaa sanoa parantunut huomattavasti parantunut jonkin verran pysynyt ennallaan heikentynyt jonkin verran heikentynyt huomattavasti [Q4] Suomen yleinen taloudellinen tilanne seur. 12 kk aikana Entä arveletteko Suomen yleisen taloudellisen tilanteen seuraavien 12 kuukauden aikana paranevan huomattavasti, paranevan jonkin verran, pysyvän ennallaan, heikentyvän jonkin verran vai heikentyvän huomattavasti? 20

27 Q6 ei osaa sanoa paranee huomattavasti paranee jonkin verran pysynyt ennallaan heikentyy jonkin verran heikentyy huomattavasti [Q5] Suomen yleinen taloudellinen tilanne tulevien 2-3 v. aikana Uskotteko maamme taloudellisen tilanteen olennaisesti muuttuvan nykyisestä lähivuosina, siis tulevien 2-3 vuoden aikana? ei osaa sanoa tilanne paranee paljon tilanne paranee jonkin verran tilanne säilyy nykyisellään tilanne huonontuu jonkin verran tilanne huonontuu paljon [Q6] hintojen nousu seur. 12 kk aikana Hintojen nousu maassamme on vuoden 1977 kesän jälkeen ollut noin 8 %. Uskotteko hintojen nousun Suomessa seuraavien 12 kuukauden aikana hidastuvan, säilyvän suunnilleen nykyisellään tai nopeutuvan? ei osaa sanoa hintojen nousu hidastuu hintojen nousu säilyy suunnilleen ennallaan hintojen nousu nopeutuu

28 2. Muuttujat [Q7] oma tai perheen taloudellinen tilanne viim. 12 kk aikana Katsotteko Teidän tai perheenne taloudellisen aseman viimeisten 12 kuukauden aikana parantuneen huomattavasti, parantuneen jonkin verran, pysyneen ennallaan, heikentyneen jonkin verran vai heikentyneen huomattavasti? ei osaa sanoa parantunut huomattavasti parantunut jonkin verran pysynyt ennallaan heikentynyt jonkin verran heikentynyt huomattavasti [Q8] oma tai perheen taloudellinen tilanne seur. 12 kk aikana Entä arvelisitteko Teidän tai perheenne taloudellisen aseman seuraavien 12 kuukauden aikana paranevan huomattavasti, paranevan jonkin verran, pysyvän ennallaan, heikentyvän jonkin verran vai heikentyvän huomattavasti? ei osaa sanoa paranee huomattavasti paranee jonkin verran pysyy ennallaan heikentyy jonkin verran heikentyy huomattavasti [Q9] yleinen työllisyystilanne Suomessa seuraavien 12 kk aikana Arveletteko yleisen työllisyystilanteen Suomessa seuraavien 12 kuukauden aikana paranevan nykyisestään, säilyvän suunnilleen nykyisellään vai huonontuvan nykyisestään? 22

29 Q11 ei osaa sanoa työllisyystilanne paranee säilyy nykyisellään huonontuu [Q10] oman tai perheen työttömyyden vaara seuraavien 12 kk aikana Uskotteko omalla kohdallanne tai perheenne jäsenillä olevan työttömyyden vaaraa seuraavien 12 kuukauden aikana? Ohjeet haastattelijalle KORTTI 10 ei osaa sanoa työttömyyden vaaraa ei ole työttömyyden vaara on melko pieni työttömyyden vaara on kohtalainen työttömyyden vaara on melko suuri työttömyyden vaara on erittäin suuri työtön [Q11] vaikuttaa työttömien määrään maassamme enemmän Kumman arvelette enemmän vaikuttavan työttömien määrään maassamme, kotimaisten olosuhteiden vai ulkomaiden taloudellisen tilanteen? Ohjeet haastattelijalle KORTTI 11 23

30 2. Muuttujat ei osaa sanoa kotimaiset olosuhteet paljon enemmän kotimaiset olosuhteet jonkin verran enemmän kumpikin yhtä paljon ulkomaat jonkin verran enemmän ulkomaat paljon enemmän [Q12] hallituksella mahdollisuuksia parantaa työllisyystilannetta Missä määrin uskotte maan hallituksella olevan mahdollisuuksia parantaa työllisyystilannetta maassamme? Ohjeet haastattelijalle KORTTI 12 ei osaa sanoa ei lainkaan vain vähän jonkin verran melko paljon ratkaisevasti [Q13_1] työehtosopimukset koko maan talouden kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset koko maan talouden kannalta 24

31 Q13_3 ei osaa sanoa erittäin hyviä melko hyviä ei hyviä eikä huonoja melko huonoja erittäin huonoja [Q13_2] työehtosopimukset palkansaajien kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset palkansaajien kannalta ei osaa sanoa erittäin hyviä melko hyviä ei hyviä eikä huonoja melko huonoja erittäin huonoja [Q13_3] työehtosopimukset maataloustuottajien kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset maataloustuottajien kannalta 25

32 2. Muuttujat ei osaa sanoa erittäin hyviä melko hyviä ei hyviä eikä huonoja melko huonoja erittäin huonoja [Q13_4] työehtosopimukset suurten yritysten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset suurten yritysten kannalta ei osaa sanoa erittäin hyviä melko hyviä ei hyviä eikä huonoja melko huonoja erittäin huonoja [Q13_5] työehtosopimukset pienten yritysten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset pienten yritysten kannalta 26

33 Q13_7 ei osaa sanoa erittäin hyviä melko hyviä ei hyviä eikä huonoja melko huonoja erittäin huonoja [Q13_6] työehtosopimukset suurituloisten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset suurituloisten kannalta ei osaa sanoa erittäin hyviä melko hyviä ei hyviä eikä huonoja melko huonoja erittäin huonoja [Q13_7] työehtosopimukset pienituloisten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset pienituloisten kannalta 27

34 2. Muuttujat ei osaa sanoa erittäin hyviä melko hyviä ei hyviä eikä huonoja melko huonoja erittäin huonoja [Q13_8] työehtosopimukset eläkeläisten kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset eläkeläisten kannalta ei osaa sanoa erittäin hyviä melko hyviä ei hyviä eikä huonoja melko huonoja erittäin huonoja [Q13_9] työehtosopimukset oman tai perheen kannalta Viime maaliskuussa tarkistettiin maassamme voimassa olevien työehtosopimusten sisältöä. Millainen on mielipiteenne näiden tarkistusneuvotteluiden tuloksista? (KORTTI 13) Työehtosopimukset oman tai perheen kannalta 28

35 Q14A_2 ei osaa sanoa erittäin hyviä melko hyviä ei hyviä eikä huonoja melko huonoja erittäin huonoja [Q14A_1] verouudistuksista hyötyneet: palkansaajat Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Palkansaajat ei mainittu mainittu [Q14A_2] verouudistuksista hyötyneet: maataloustuottajat Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Maataloustuottajat ei mainittu (taulukko jatkuu seur. sivulla) 29

36 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) mainittu [Q14A_3] verouudistuksista hyötyneet: suuret yritykset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Suuret yritykset ei mainittu mainittu [Q14A_4] verouudistuksista hyötyneet: pienet yritykset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Pienet yritykset ei mainittu mainittu

37 Q14A_7 [Q14A_5] verouudistuksista hyötyneet: suurituloiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Suurituloiset ei mainittu mainittu [Q14A_6] verouudistuksista hyötyneet: pienituloiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) Pienituloiset ei mainittu mainittu [Q14A_7] verouudistuksista hyötyneet: eläkeläiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette näistä uudistuksista eniten hyötyneen? (KORTTI 14) 31

38 2. Muuttujat Eläkeläiset ei mainittu mainittu [Q14B_1] verouudistuksista kärsineet: palkansaajat Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Palkansaajat ei mainittu mainittu [Q14B_2] verouudistuksista kärsineet: maataloustuottajat Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Maataloustuottajat 32

39 Q14B_4 ei mainittu mainittu [Q14B_3] verouudistuksista kärsineet: suuret yritykset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Suuret yritykset ei mainittu mainittu [Q14B_4] verouudistuksista kärsineet: pienet yritykset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Pienet yritykset ei mainittu mainittu

40 2. Muuttujat [Q14B_5] verouudistuksista kärsineet: suurituloiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Suurituloiset ei mainittu mainittu [Q14B_6] verouudistuksista kärsineet: pienituloiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) Pienituloiset ei mainittu mainittu [Q14B_7] verouudistuksista kärsineet: eläkeläiset Viime aikoina on maassamme toteutettu joukko verotusta koskevia uudistuksia. Keiden arvelette eniten joutuneen kärsimään uudistuksista? (KORTTI 14) 34

41 Q15_2 Eläkeläiset ei mainittu mainittu [Q15_1] väestöryhmä johon ensisijaisesti samaistuu Tällä kortilla on esitettynä kolme erilaista ryhmitystä, joiden mukaan väestöä usein ryhmitetään. Sanokaa näistä ryhmistä se, johon katsoisitte ITSE ensisijaisesti kuuluvanne. Ohjeet haastattelijalle KORTTI 15, VAIN YKSI RENGASTUS KUMPAANKIN SARAKKEESEEN työväestö alempi keskiluokka ylempi keskiluokka yläluokka työnantajat palkansaajat yrittäjät pienituloiset keskituloiset suurituloiset tieto puuttuu (SYSMIS) [Q15_2] väestöryhmä johon toissijaisesti samaistuu Entä mikä olisi se väestöryhmä, johon katsoisitte toissijaisesti kuuluvanne? 35

42 2. Muuttujat Ohjeet haastattelijalle KORTTI 15, VAIN YKSI RENGASTUS KUMPAANKIN SARAKKEESEEN työväestö alempi keskiluokka ylempi keskiluokka yläluokka työnantajat palkansaajat yrittäjät pienituloiset keskituloiset suurituloiset tieto puuttuu (SYSMIS) [Q15AP_1] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Työväestö ei mainittu mainittu

43 Q15AP_3 [Q15AP_2] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Alempi keskiluokka ei mainittu mainittu [Q15AP_3] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Ylempi keskiluokka ei mainittu mainittu

44 2. Muuttujat [Q15AP_4] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Yläluokka ei mainittu mainittu [Q15AP_5] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Työnantajat ei mainittu mainittu

45 Q15AP_7 [Q15AP_6] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Palkansaajat ei mainittu mainittu [Q15AP_7] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Yrittäjät ei mainittu mainittu

46 2. Muuttujat [Q15AP_8] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Pienituloiset ei mainittu mainittu [Q15AP_9] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Entä minkä näistä tällä kortilla esitettyjen väestöryhmien taloudellinen asema on muihin ryhmiin verrattuna mielestänne viime vuosina parantunut? Keskituloiset ei mainittu mainittu [Q15AP_0] taloudellinen asema parantunut verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Suurituloiset 40

47 Q15AH_2 ei mainittu mainittu [Q15AH_1] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Työväestö ei mainittu mainittu [Q15AH_2] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Alempi keskiluokka ei mainittu mainittu (taulukko jatkuu seur. sivulla) 41

48 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q15AH_3] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Ylempi keskiluokka ei mainittu mainittu [Q15AH_4] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Yläluokka ei mainittu mainittu

49 Q15AH_7 [Q15AH_5] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Työnantajat ei mainittu mainittu [Q15AH_6] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Palkansaajat ei mainittu mainittu [Q15AH_7] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? 43

50 2. Muuttujat Yrittäjät ei mainittu mainittu [Q15AH_8] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Pienituloiset ei mainittu mainittu [Q15AH_9] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Keskituloiset 44

51 Q15BP_1 ei mainittu mainittu [Q15AH_0] taloudellinen asema huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Entä minkä ryhmien asema muihin verrattuna on huonontunut? Suurituloiset ei mainittu mainittu [Q15BP_1] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Työväestö ei mainittu mainittu

52 2. Muuttujat [Q15BP_2] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Alempi keskiluokka ei mainittu mainittu [Q15BP_3] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Ylempi keskiluokka ei mainittu mainittu [Q15BP_4] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? 46

53 Q15BP_6 Yläluokka ei mainittu mainittu [Q15BP_5] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Työnantajat ei mainittu mainittu [Q15BP_6] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Palkansaajat 47

54 2. Muuttujat ei mainittu mainittu [Q15BP_7] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Yrittäjät ei mainittu mainittu [Q15BP_8] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Pienituloiset ei mainittu mainittu

55 Q15BH_1 [Q15BP_9] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Keskituloiset ei mainittu mainittu [Q15BP_0] asema verotuksen suhteen parantunut verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna helpottunut? Suurituloiset ei mainittu mainittu [Q15BH_1] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? 49

56 2. Muuttujat Työväestö ei mainittu mainittu [Q15BH_2] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Alempi keskiluokka ei mainittu mainittu [Q15BH_3] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Ylempi keskiluokka 50

57 Q15BH_5 ei mainittu mainittu [Q15BH_4] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Yläluokka ei mainittu mainittu [Q15BH_5] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Työnantajat ei mainittu mainittu

58 2. Muuttujat [Q15BH_6] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Palkansaajat ei mainittu mainittu [Q15BH_7] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Yrittäjät ei mainittu mainittu [Q15BH_8] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? 52

59 Q15BH_0 Pienituloiset ei mainittu mainittu [Q15BH_9] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Keskituloiset ei mainittu mainittu [Q15BH_0] asema verotuksen suhteen huonontunut verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Entä minkä ryhmien verotus on muihin verrattuna kiristynyt? Suurituloiset 53

60 2. Muuttujat ei mainittu mainittu [Q15CL_1] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Työväestö ei mainittu mainittu [Q15CL_2] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Alempi keskiluokka ei mainittu mainittu

61 Q15CL_5 [Q15CL_3] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Ylempi keskiluokka ei mainittu mainittu [Q15CL_4] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Yläluokka ei mainittu mainittu [Q15CL_5] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? 55

62 2. Muuttujat Työnantajat ei mainittu mainittu [Q15CL_6] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Palkansaajat ei mainittu mainittu [Q15CL_7] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Yrittäjät 56

63 Q15CL_9 ei mainittu mainittu [Q15CL_8] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Pienituloiset ei mainittu mainittu [Q15CL_9] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Keskituloiset ei mainittu mainittu

64 2. Muuttujat [Q15CL_0] yhteiskunnallinen vaikutusvalta lisääntynyt verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna kasvanut? Suurituloiset ei mainittu mainittu [Q15CV_1] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: työväestö Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Työväestö ei mainittu mainittu [Q15CV_2] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: alempi keskiluokka Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? 58

65 Q15CV_4 Alempi keskiluokka ei mainittu mainittu [Q15CV_3] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: ylempi keskiluokka Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Ylempi keskiluokka ei mainittu mainittu [Q15CV_4] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: yläluokka Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Yläluokka 59

66 2. Muuttujat ei mainittu mainittu [Q15CV_5] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: työnantajat Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Työnantajat ei mainittu mainittu [Q15CV_6] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: palkansaajat Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Palkansaajat ei mainittu mainittu

67 Q15CV_9 [Q15CV_7] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: yrittäjät Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Yrittäjät ei mainittu mainittu [Q15CV_8] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: pienituloiset Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Pienituloiset ei mainittu mainittu [Q15CV_9] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: keskituloiset Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? 61

68 2. Muuttujat Keskituloiset ei mainittu mainittu [Q15CV_0] yhteiskunnallinen vaikutusvalta vähentynyt verrattuna muihin ryhmiin: suurituloiset Entä minkä ryhmien yhteiskunnallinen vaikutusvalta on muihin verrattuna vähentynyt? Suurituloiset ei mainittu mainittu [Q16] parantaneet ansiotasoa enemmän: verohelp./palkankor. Viime vuosina on tulonsaajien käytettävissä olevien varojen määrää pyritty parantamaan myös erilaisilla verohelpotuksilla tavanomaisten ansiokorotusten lisäksi. Kumpien merkityksen Te arvioitte omalla kohdallanne olleen ansiotasoanne enemmän parantaneen vaikutuksen: verohelpotusten vai palkankorotusten? 62

69 Q18_1 ei osaa sanoa verohelpotukset parantaneet enemmän kumpikin yhtä paljon palkankorotukset parantaneet enemmän ei kumpikaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q17] yhteiskunnallisten palveluiden taso Verovaroilla rahoitetaan julkisen vallan, siis valtiovallan ja kuntien toimintaa. Tulisiko mielestänne lähivuosina pyrkiä parantamaan yhteiskunnallisten palveluiden tasoa, vaikka siitä aiheutuisikin verotuksen kiristymistä, tulisiko yhteiskunnallisia palveluja parantaa vain, ellei verotusta nykyisestään kiristettäisi vai olisiko verotusta helpotettava nykyisestään vaikka siitä aiheutuisikin palvelutason laskua? ei osaa sanoa parannettava vaikka verotus kiristyisi parannettava vain, jos verotus ei kiristyisi alennettava, jotta verotus alenisi [Q18_1] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: ulkopolitiikan hoito Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? Ulkopolitiikan hoito 63

70 2. Muuttujat ei osaa sanoa [Q18_2] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: verotusasioiden hoito Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? Verotusasioiden hoito ei osaa sanoa [Q18_3] kouluarvosana (4-10) nyk. Sorsan hallitukselle: työllisyyden hoito Jos käytetään koulun arvosteluasteikkoa neljästä kymmeneen (4-10), niin minkä arvosanan antaisitte nykyisen (Kalevi Sorsan) hallituksen toiminnalle seuraavissa asioissa? 64