E18 Turun kehätie välillä Naantali Raisio

Transkriptio

1 RAPORTTEJA E18 Turun kehätie välillä Naantali Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

2 YHTEYSTIEDOT HANKKEESTA VASTAAVA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, TURKU Projektipäällikkö VESA VIRTANEN puh YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN YHTEYSVIRANOMAINEN Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, TURKU Ylitarkastaja PETRI HILTUNEN puh YVA-KONSULTTI Ramboll Finland Oy YVA-vastuuhenkilö JARI MANNILA Säterinkatu 6, PL 25, ESPOO puh RAPORTTEJA E18 TURUN KEHÄTIE VÄLILLÄ NAANTALI RAISIO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Ramboll Finland Oy / Aija Nuoramo Kansikuva: ELY-keskukset, CGI Suomi Oy, Maanmittauslaitos 02/2016 Aineiston kopiointi ilman CGI Suomi Oy:n lupaa on kielletty Kartat: ELY-keskukset CGI Suomi Oy, Maanmittauslaitos 12/2015 ja 01-02/2016 Aineiston kopiointi ilman CGI Suomi Oy:n lupaa on kielletty. SYKE paikkatietoaineistot 12/2015 Tilastokeskus, ruututietokanta 2015 Karttakeskus, L4356 Painotalo: Juvenes Print Suomen yliopistopaino Oy ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

3 Sisällys 1. Hanke Suunnittelualue Hankkeen tausta ja sen liittyminen aikaisempiin suunnitelmiin Hankkeen tavoitteet Euroopan TEN-T -tieverkko ja kansainväliset yhteydet Suunnittelualuetta koskevat tavoitteet Palvelutasotavoitteet Hankkeen tavoitteet Suunnittelutyön tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen Lähtökohdat YVA-menettelyn kuvaus Osapuolet Hankeryhmä YVA-menettelyn ja yleissuunnittelun aikataulu Osallistuminen Tiedottaminen Yleisötilaisuudet ja työpajat Karttapalautepalvelu Arvioitavat vaihtoehdot Alustavat vaihtoehdot Suunnittelualue Suunnittelualueen nykytila Yhdyskuntarakenne, asuminen ja virkistys Kaavoitustilanne Elinkeinoelämä Luonnonympäristö Pinta- ja pohjavedet Maisema Kulttuuriympäristö Liikenteen melu Päästöt ja ilmanlaatu Liikenne Liikennemäärät Liikenneturvallisuus Liikenne-ennuste Raskas liikenne Arvioinnin eteneminen Arvioitavat vaikutukset ja vaikutusalue Arvioinnin eteneminen ja vaikutusten muodostuminen Vaikutuskohteen herkkyys Muutoksen suuruus Vaikutusten merkittävyys Vaihtoehtojen vertailu

4 7. Arvioitavat vaikutukset ja niiden arviointimenetelmät Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön sekä elinkeinotoimintaan Lähtötiedot Menetelmät Arvioitavat vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Arvioitavat vaikutukset elinkeinotoimintaan Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen Lähtötiedot Menetelmät Arvioitavat vaikutukset Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Lähtötiedot Menetelmät Arvioitavat vaikutukset Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön Lähtötiedot Menetelmät Arvioitavat vaikutukset Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Lähtötiedot Menetelmät Arvioitavat vaikutukset Meluvaikutukset Lähtötiedot Menetelmät Arvioitavat vaikutukset Päästövaikutukset Lähtötiedot Menetelmät Arvioitavat vaikutukset Tärinä Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Terveysvaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Lähtötiedot Menetelmät Arvioitavat vaikutukset Hankearviointi Jatkosuunnittelu, luvat ja päätökset Jatkosuunnittelu Hankkeen toteutusaikataulu Tarvittavat luvat ja päätökset Haittojen ehkäisy ja lieventäminen Epävarmuustekijät Seurantaohjelma

5 Alkusanat Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on osa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Menettelyn tavoitteena on löytää mahdollisimman hyvä ratkaisu maantielain mukaisen yleissuunnitelman laatimiseksi Turun kehätielle E18 Naantalin ja Raision välille. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään tien eri parantamisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia mm. asukkaisiin ja ympäristöön. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja torjuntaan. Sovellettava YVA-menettely perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin. YVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä laaditaan aluksi ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Se on suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja tutkitaan, mitä vaikutuksia arvioidaan ja miten ja millä tarkkuudella arviointi tehdään. Lisäksi arviointiohjelmassa kuvataan, miten vuoropuhelu ja tiedottaminen järjestetään. Arviointiohjelman jälkeen tehdään varsinainen vaikutusten arviointi ja sen tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseksi. YVA-menettelyn päätyttyä hankkeesta vastaava päättää jatkosuunnitteluun valittavan vaihtoehdon, josta laaditaan maantielain mukainen yleissuunnitelma. YVA-menettelyssä hankkeesta vastaava on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. YVA-menettelyssä YVA-lain mukaisena yh teysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELYkes kuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laadinnassa konsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy. YVA-menettelyn aikana hankkeesta vastaava on kutsunut kokoon hankeryhmän vaikutusalueen viranomaisista. Hankeryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata YVA-menettelyn etenemistä ja keskustella menettelyyn liittyvistä ajankohtaisista asioista. Ympäristövaikutusten arviointityötä ohjaavaan hankeryhmään ovat kuuluneet: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen Tiina Myllymäki Antti Kärki Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Tapio Aalto Liikennevirasto, Matti Ryynänen Naantalin kaupunki, Mika Hirvi Raision kaupunki, Marja Uusitalo Turun kaupunki, Harry Jaakkola Varsinais-Suomen liitto Laura Leppänen, (12/2015 asti) Heikki Saarento, (12/2015 eteenpäin) Ramboll Finland Oy Jouni Lehtomaa Jari Mannila Marketta Hyvärinen Sari Kirvesniemi Laura Lehtovuori Rambollin Finland Oy:stä työhön osallistuvat seuraavat asiantuntijat: Ins. Jouni Lehtomaa yleissuunnitelman projektipäällikkö FM Jari Mannila YVA-menettelyn projektipäällikkö, vaikutusten arvioinnin vastuu Ins. AMK Sari Kirvesniemi yleissuunnittelusta vastaava pääsuunnittelija FM Laura Lehtovuori projektikoordinaattori, raportointi, kartat ja paikkatieto FL, YTM Marketta Hyvärinen YVA-asiantuntija, varaprojektipäällikkö DI Riikka Salli liikenteelliset vaikutukset, palvelutasotarpeet ja -analyysit DI DI Jukka Ristikartano hankearviointi ja liikenneennusteet Kimmo Heikkilä DI Iris Broman yhdyskuntarakenne ja maankäyttö FT Kaisa Mustajärvi luontovaikutukset FM Kimmo Koski elinkeinovaikutukset Fil. yo Juha Kiiski linnustoon kohdistuvat tarkastelut Mais. arkkit. Elina Kalliala maisemavaikutukset ja -suunnittelu, kulttuuri FT Sanna Sopanen vaikutukset pintavesiin hulevesien hallinta DI Jouko Noukka vaikutukset pohjavesiin, maaja kallioperään, tärinä Insinööri Kimmo Hell pinta- ja hulevedet, tulvariskitarkastelut Psykol. M Anne Vehmas sosiaaliset vaikutukset ja vuoropuhelu FM Jari Hosiokangas päästöselvitykset Tekn. yo Olli-Matti Luhtinen melutarkastelut TkT, DI Arto Reiman terveysvaikutukset Media designer Aija Nuoramo kuvat ja raportin taitto 3

6 Sanasto ja lyhenteet db: Desibeli eli äänenpainotason yksikkö, jonka asteikko on logaritminen. 10 db:n lisäys tarkoittaa melun 10-kertaistumista. ELY-keskus: Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. epäjatkuvuuskohta: Tietä kulkevat joutuvat kääntymään liittymässä pysyäkseen tiellä. epäsuora vaikutus: Hankkeen vaikutus, joka ei aiheudu suoraan hankkeesta vaan vaikutusketjun kautta. hankeryhmä: Hankkeesta vastaava on muodostanut YVA-menettelyä varten hankeryhmän vaikutusalueen viranomaisista. Hankeryhmä ohjaa alustavan yleissuunnitelman, YVA-menettelyn ja yleissuunnitelman laadintatyöt. hankevastaava: Taho, joka haluaa toteuttaa YVA-menettelyn kohteena olevan hankkeen ja joka vastaa YVA-menettelyn toteutuksesta. hvjo: Henkilövahinkoon johtanut onnettomuus. hulevesi: Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sadetai sulamisvesi. IVAR: Tieverkon investointihankkeiden arviointiohjelmisto. KVL: Keskimääräinen vuorokausiliikenne. mpy: Merenpinnan yläpuolella. MRL: Maankäyttö- ja rakennuslaki. SEKV: Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko. suora vaikutus: Suoraan hankkeesta aiheutuva vaikutus. suunnittelualue: Tässä hankkeessa suunnittelualueella tarkoitetaan tiealuetta, jolle yleissuunnitelma tullaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen laatimaan. TARVA: Tienparannushenkkeiden turvallisuusvaikutusten arviointiohjelma. TEN-T: Euroopan laajuinen liikenneverkko (Trans-European Transport Network). VAT: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. yleissuunnitelma: Tien yleissuunnitelma on maantielakiin ja -asetukseen perustuva lakisääteinen suunnitelma. Yleissuunnitelmassa määritetään tien likimääräinen sijainti ja tilantarve sekä suhde nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön, tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut, hankkeen vaikutukset ja alustava kustannusarvio sekä ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. 4

7 YVA-menettely: Ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA-ohjelma: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. Arviointiohjelmassa esitetään, mitä vaikutuksia tullaan arvioimaan ja miten arviointi toteutetaan. YVA-selostus: Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kerrottu miten arviointiohjelmassa esitetyt vaikutukset on selvitetty ja niiden tulokset. Tämän lisäksi arviointiselostuksessa on esitetty selvitys alueen ympäristön nykytilasta, käytetyt arviointimenetelmät sekä vaihtoehtojen vertailu. yhteysviranomainen: ELY-keskuksen viranomainen, joka ohjaa ja valvoo YVA-menettelyä sekä laatii viranomaisen lausunnon YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. Yhteysviranomainen määräytyy sen mukaan, minkä ELY-keskuksen ympäristövastuualueen toimialueella hanke sijaitsee. 5

8 Tiivistelmä Hanke E18 Turun kehätie (kantatie 40) on osa Suomen tärkeintä päätieyhteyttä. E18 kulkee Naantalista Turun ja pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Turun kehätie kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T -tieverkon Skandinavia Välimeri -ydinverkkokäytävään. Lisäksi E18 on osa valtakunnalliseen suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoa (SEKV). Valtakunnallisen merkityksen lisäksi Turun kehätiellä on tärkeä seudullinen rooli. Kehätie yhdistää Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa, välittää sekä satamien henkilöliikennettä että kuljetuksia Turusta säteittäin lähteviä valtateitä 8, 9, 10 ja 1 pitkin muualle Suomeen. Tämä E18 Turun kehätien ympäristövaikutusten arviointimenettely liittyy maantielain mukaisen yleissuunnitelman laadintaan. Yleissuunnitelmassa määritetään tien likimääräinen sijainti ja tilantarve sekä suhde nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön sekä tien tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut. Yleissuunnitelmassa hankkeen vaikutusarviointia jatketaan, laaditaan alustava kustannusarvio sekä esitetään ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Yleissuunnitelma on ohjeena tarkempaa tiesuunnitelmaa laadittaessa. Suunnittelukohde sisältää Turun kehätien parantamisen noin yhdeksän kilometrin matkalta Kuparivuoren tunnelin itäpään länsipuolelta (entisen Satamatien liittymästä) Naantalista Raisionkaaren eritasoliittymän itäpuolelle Juhaninkujan liittymään Raisioon. Kehätie parannetaan nykyiselle paikalleen eli uusia tielinjauksia ei suunnitella. Suunnittelun kohteena olevalla tiejaksolla on merkittäviä puutteita liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa. Liikenne ruuhkautuu kehätiellä etenkin aamu- ja iltahuipputuntien aikaan. Lisäksi Turun kehätien liikenteellistä toimivuutta heikentävät epäjatkuvuuskohdat Raision Kaanaassa ja Krookilassa, joissa kehätietä kulkevat joutuvat kääntymään liittymässä pysyäkseen kehätiellä. Liikennejärjestelyiden hahmottaminen on haastavaa etenkin raskaalle liikenteelle. Tulevaisuudessa liikennemäärät lisääntyvät 6

9 suunnittelualueen ympäristön kehittyessä. Ongelmat liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa kasvavat liikennemäärien lisääntyessä. Hankkeelle on asetettu useita maankäytöllisiä, ympäristöllisiä ja liikenteellisiä tavoitteita, joihin suunnittelutyöllä pyritään vastaamaan. YVA-prosessin tavoitteena on tuottaa yleissuunnitelmavaihtoehdon va lintaa varten tietoa vaihtoehtojen keskeisistä ympäristövaikutuksista, suunnittelun reunaehdoista ja vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja yleissuunnittelun aikana tuotettujen dokumenttien tulee luoda edellytykset päätöksenteolle ja antaa kattavat lähtötiedot tiesuunnitelman laatimiselle. Työn keskeisenä päämääränä on löytää tien parantamiseen ratkaisu, jolla on laaja yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen hyväksyttävyys. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994, muutettu 267/1999 ja 458/2006) tavoitteena on edistää ympäristövaikutuksen arviointia lisäämällä tietoa hankkeesta, olemassa olevasta tilanteesta, eri osapuolten näkemyksistä ja hankkeen aiheuttamista vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointi keskittyy eri vaihtoehtojen vertailuun. Päätöstä jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta tehdään vasta YVA-menettelyn päätyttyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. YVA-ohjelmassa esitetään, mitä vaikutuksia tullaan arvioimaan ja miten arviointi toteutetaan. Kun arviointiohjelmassa esitetyt vaikutukset on selvitetty, kootaan tulokset arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa esitetään arvioinnin tulosten lisäksi selvitys alueen ympäristön nykytilasta, käytetyt arviointimenetelmät sekä vaihtoehtojen vertailu. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen on käynnistynyt lokakuussa Arviointiohjelma on valmistunut maaliskuussa Yhteysviranomainen asettaa valmiin arviointiohjelman kahdeksi kuukaudeksi nähtäville. Arviointiohjelman ja siitä saadun palautteen perusteella yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta oman lausuntonsa kuukauden kuluessa nähtävilläolon päättymisestä, minkä toteutetaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointi sekä laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus. Alustavan aikataulun mukaan arviointiselostus valmistuu syksyllä 2016 ja koko menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausunnon selostuksesta alkuvuodesta Hankkeen vaikutusalueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta 7

10 ja sen vaihtoehdoista voi esittää koko suunnittelun ajan. Hankkeesta ja YVA-menettelystä tiedotetaan asukkaille ja muille sidosryhmille tiedotteiden, postituslistan (sähköposti/ kirje) sekä internetin välityksellä. YVA-menettelyn aikana järjestetään sidosryhmille myös työpaja, jossa tuotettua aineistoa käytetään suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa hyödyksi. Selostusvaiheessa perustetaan karttapalautepalvelu, jonka kautta kaikilla asukkailla ja muilla hankkeesta kiinnostuneilla on mahdollisuus jättää kartalle paikannettuja näkemyksiään ja tietojaan suunnittelualueesta, suunnitelmista ja niiden vaikutuksista. YVA-ohjelman valmistuttua ja nähtäville asettamisen jälkeen järjestetään YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuus. Yleisötilaisuuden ajankohta on Myös YVA-selostusvaiheessa ja yleissuunnitteluvaiheessa järjestetään myöhemmin omat yleisötilaisuudet. Alustavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot ovat vaihtoehto 0+ ja kehittämisvaihtoehdot 1A ja 1B, jotka poikkeavat toisistaan lähinnä Raisionlahden liikennejärjestelyjen osalta. Vaihtoehto 0 (vertailuvaihtoehto) Vaihtoehdossa 0 suunnittelujakson tiestölle ei tehdä parantamistoimenpiteitä. Kehätien ratkaisut ovat siten nykytilaa vastaavat. Vaihtoehto 0 toimii lähinnä vertailuvaihtoehtona, jolla saadaan käsitys siitä, millaiseksi suunnittelualueen tilanne muodostuu tulevaisuudessa liikenteen lisääntyessä. Lisäksi liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan muuttuvilla nopeusrajoituksilla. Vaihtoehto 1A E18 Turun kehätie parannetaan nelikaistaiseksi eritasoliittymillä varustetuksi väyläksi nykyiselle paikalleen. Vaihtoehtoon kuuluvat muut toimenpiteet ovat: E18-tien epäjatkuvuuskohta parannetaan vaihtoehdossa 1A Kaanaan ja Krookilan välillä siten, että Kaanaan eritasoliittymä parannetaan ja uusi eritasoliittymä toteutetaan Temppelivuoren / Krookilan kohdalle, johon maantie 185 (Naantalin pikatie) yhdistyy. Naantalin pikatielle toteutetaan uusi eritasoliittymä telakan kohdalle. Järvelän eritasoliittymään lisätään rampit Naantalin suuntaan. Ruonan yhdystien kohdalle toteutetaan joko E18 Turun kehätien ali tai yli. Vanton eritasoliittymän liittymiskaistoja parannetaan E18 Turun kehätien ja Raisionkaaren kohdalle toteutetaan uusi eritasoliittymä. Rinnakkaistieyhteys toteutetaan Kaanaan eritasoliittymän ja Juhaninkujan välille. Nopeustaso koko suunnittelualueella on 80 km/h. Vaihtoehto sisältää meluntorjuntaratkaisut meluselvitysten perusteella tarkemmin osoitettaviin kohteisiin. Vaihtoehto 0+ E18 Turun kehätie pysyy nykyisellään. Kehätielle toteutetaan liikenneturvallisuutta edistäviä pienehköjä toimenpiteitä, kuten: Parannetaan E18 Turun kehätien ja Ruonan yhdystien tasoliittymä sekä Telakkatien liittymä liikennevaloliittymiksi. Kaanaan eritasoliittymään lisätään liittymiskaista Naantalin suuntaan. Raisionlahden kohdalla Nesteentien ja Hahdenniementien välissä olevalle yhteydelle E18 Turun kehätieltä toteutetaan liittymiskaista Naantalin pikatielle Raisioon päin. 8

11 Nykytila Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto 1A 9

12 Vaihtoehto 1B E18 Turun kehätie parannetaan nelikaistaiseksi eritasoliittymillä varustetuksi väyläksi nykyiselle paikalleen. E18-tien epäjatkuvuuskohta parannetaan vaihtoehdossa 1B Kaanaan ja Krookilan välillä siten, että Kaanaan eritasoliittymä parannetaan, maantie 185 (Naantalin pikatie) liittyy E18 Turun kehätiehen suuntaisrampeilla ja uusi eritasoliittymä toteutetaan Krookilan kohdalle. Vaihtoehtoon B kuuluvat muut ratkaisut ovat: Krookilan eritasoliittymästä on yhteys Naantalin pikatielle. Naantalin pikatielle toteutetaan uusi eritasoliittymä telakan kohdalle. Järvelän eritasoliittymään lisätään rampit Naantalin suuntaan, Ruonan yhdystien kohdalle toteutetaan joko E18 Turun kehätien ali tai yli, Vanton eritasoliittymän liittymiskaistoja parannetaan, E18 Turun kehätien ja Raisionkaaren kohdalle toteutetaan uusi eritasoliittymä. Rinnakkaistieyhteys toteutetaan Kaanaan eritasoliittymän ja Juhaninkujan välille. Nopeustaso koko suunnittelualueella on 80 km/h. Vaihtoehtoon sisältyvät meluntorjuntaratkaisut meluselvityksen perusteella tarkentuviin kohteisiin. Arvioitavat vaikutukset Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tehtävänä on arvioida E18 Turun kehätien Naantalin ja Raision välin parantamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Arvioitaviksi tulevat seuraavat vaikutukset: yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön pinta- ja pohjavesiin maisemaan ja kulttuuriympäristöön ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen liikenteen meluun liikenteen päästöihin ja ilman epäpuhtauksiin. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan sekä hankkeen rakentamisen aikaisia että pysyviä, pitkäaikaisia vaikutuksia. Vaihtoehto 1B 10

13 1. Hanke 1.1. Suunnittelualue E18 Turun kehätie (kantatie 40) on osa Suomen tärkeintä päätieyhteyttä. E18 kulkee Naantalista ja Turusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Turun kehätie kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T -tieverkon Skandinavia Välimeri-ydinverkkokäytävään. Kehätie liittää Turun ja Naantalin TEN-T -satamat ja Turun lentoaseman (toisen Suomen TEN-T -lentokentistä) ydinverkkokäytävään. E18-tieyhteys on merkittävä kuljetusyhteys Turun seudun satamien ja Pietarin välillä. E18-kehityskäytävä on yksi Suomen tärkeimmistä poikittaisliikenteen yhteyksistä henkilöautoliikenteelle ja elinkeinoelämän kuljetuksille. E18 Turun kehätie kuuluu valtakunnalliseen suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon (SEKV). Valtakunnallisen merkityksen lisäksi Turun kehätiellä on tärkeä seudullinen rooli. Kehätie yhdistää Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa, välittää sekä satamien henkilöliikennettä että kuljetuksia Turusta säteittäin lähteviä valtateitä 8, 9, 10 ja 1 pitkin muualle Suomeen. Turun seudulla kehätie on siten merkittävä valtakunnallisen ja paikallisen liikenteen välittäjä. Suunnittelukohde sisältää Turun kehätien parantamisen noin yhdeksän kilometrin matkalta Kuparivuoren tunnelin itäpään länsipuolelta (entisen Satamatien liittymästä) Naantalista Raisionkaaren eritasoliittymän itäpuolelle Juhaninkujan liittymään Raisioon. Kehätie parannetaan nykyiselle paikalleen eli uusia tielinjauksia ei suunnitella. Nykyisin kehätien suunnittelualue on yksiajoratainen ja kaksikaistainen sekaliikennetie. Nopeusrajoitus kehätiellä vaihtelee km/h. Suunnittelualueella on nykyisin kolme eritasoliittymää ja kolme valo-ohjattua tasoliittymää sekä useita tasoliittymiä. Suunnittelualue on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1. Hankkeen sijainti Suomen valtakunnan tieverkossa. 11

14 Kuva 2. Suunniteltava tieosuus Hankkeen tausta ja sen liittyminen aikaisempiin suunnitelmiin E18-yhteysväliä on viime vuosina kehitetty Turun ja Helsingin välillä sekä Helsingin ja Vaalimaan välillä. E18-tielle Turun kehätien osuudelle ei viime vuosien aikana ole toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä. Tiejakson palvelutasokin on jäänyt muuta Suomen E18-tieyhteyttä alemmaksi. Suunnittelun kohteena olevalla tiejaksolla on merkittäviä puutteita liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa. Liikenne ruuhkautuu kehätiellä etenkin aamu- ja iltahuipputuntien aikaan. Lisäksi Turun kehätien liikenteellistä toimivuutta heikentävät epäjatkuvuuskohdat Raision Kaanaassa ja Krookilassa, joissa kehätietä kulkevat joutuvat kääntymään liittymässä pysyäkseen kehätiellä. Liikennejärjestelyiden hahmottaminen on haastavaa etenkin raskaalle liikenteelle. Kaupunkirakennetta on suunniteltu tiivistettäväksi kehätien alueella ja uutta asutusta on kaavailtu suunnittelualueelle Naantalin sataman, Kaanaan ja Meri-Nuorikkalan alueille. Naantaliin parhaillaan rakenteilla oleva koko kaupunkiseutua palveleva monipolttolaitos käynnistää toimintansa Naantalin Luolan teollisuusalueella vuonna Laitoksen käyttöönotto lisää Vanton eritasoliittymän kautta Turun kehätielle liittyvää raskasta liikennettä laitoksen alkuvaiheessa noin 10 %. Tulevaisuudessa laitokselle suuntautuva raskaan liikenteen määrä voi lähes kaksinkertaistua. Lisäksi Turun Meyer-telakan mahdollinen laajentumin kaksinkertaiseksi lisää työmatkaliikennettä ja kuljetuksia suunnittelualueella. Ongelmat liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa kasvavat liikennemäärien lisääntyessä. Suunnittelualueelle tai siihen liittyen on laadittu aiemmin muun muassa seuraavat suunnitelmat: Naantalintien (kantatien 40 ja maantien 185) parantaminen, toimenpideselvitys Kantatien 40 Turun kehätie yhteysvälin kehittämisselvitys, Ajatuksia liikenteen hallinnan kehittämisestä kantatien 40 kehätiellä, muistio Pääteiden E8 ja E18 aluevaraussuunnitelma Raision keskustan kohdalla, kesäkuu E18 Turun kehätien kehittämisselvitys, syyskuu Kantatien 40 liikenneturvallisuustarkastus, joulukuu

15 1.3. Hankkeen tavoitteet Euroopan TEN-T -tieverkko ja kansainväliset yhteydet Kehätien kuuluessa Euroopan laajuiseen TEN-T -tieverkkoon on kehätien parantamisen kansainvälisenä tavoitteena EU:n sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteneväisyyden sekä kestävän liikennejärjestelmän kehittäminen. EU-asetuksen mukainen TEN-T -ydinverkkokäytävän kehittäminen tulisi toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Pohjoinen kasvuvyöhyke Oslosta Tukholman ja Helsingin kautta Pietariin kulkee Varsinais-Suomen kautta. Turun seudulla kasvuvyöhykkeen keskeisinä osina ovat satamat, lentokenttä ja maaliikenneyhteydet. Tavoitteena on kehittää kasvuvyöhykettä alueeksi, joka erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta nähdään kiinnostavaksi investointien, sijoittumisen sekä liiketoiminnan kehittämisen ja viennin näkökulmasta. E18 Turun kehätien toimivuus on kriittinen Helsinkiin suuntautuvien elinkeinoelämän kuljetusten ja satamayhteyksien kannalta Suunnittelualuetta koskevat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta astui voimaan maaliskuussa Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista hankkeen suunnittelua koskevat erityisesti toimivaa aluerakennetta ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä toimivia yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Alueidenkäyttötavoitteita tarkastellaan kokonaisuutena, joka sovitetaan yhteen hankealueen maankäyttöratkaisujen ja -suunnitelmien kanssa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lisäksi suunnittelualueeseen kohdistuvia tavoitteita ja hankkeen merkitystä on tarkasteltu alueellisiin ja kaupunkikohtaisiin maankäyttö- ja liikennejärjestelmälinjauksiin nojautuen. Kuva 3. EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi. 13

16 MAANKÄYTÖLLISET TAVOITTEET: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) vihreällä pohjalla Tavoite Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista eheytymistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Yhdyskuntarakennetta eheytetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Hankkeen merkitys tavoitteen kannalta Hanke tukee Turun kaupunkiseudun aluerakenteellista asemaa ja verkottumista valtakunnallisesti. Hankkeella tuetaan Turun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnitelmallista eheytymistä. Hanke luo seudullisia edellytyksiä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiselle palvelemalla kuntien keskeisten alueiden ja toimintojen yhdistämistä sekä kaupunkiseudun eri osien saavutettavuutta. Hanke parantaa läntisen kaupunkiseudun kytkeytymistä ydinkaupunkialueeseen ja vahvistaa sen asemaa kaupunkiseudulla sekä elinkeinoelämän että asumisen näkökulmasta. Suunniteltava hanke hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja nykyistä liikennekäytävää, jotta tilaa ei tarpeettomasti varata muulta maankäytöltä. Samalla on mahdollista parantaa asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä poistaa tai vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja asutukselle sekä E18- että rinnakkaistien ympäristössä. E18-tien parantaminen paremmin elinkeinoelämän kuljetuksia ja logistiikkaa palvelevaksi korkeatasoiseksi ja sujuvaksi väyläksi vahvistaa Aurinkotien-Raisiontien ympäristön edellytyksiä kehittyä kaupunkikehittämisen kohdealueena, jossa palveluliiketoiminnat ja asuminen kehittyvät toisiinsa limittyen. Hanke varmistaa nykyisten ja kehittyvien merkittävien työpaikka-alueiden henkilöliikenteen sujuvuutta. Joukkoliikenteen kehittämisen maankäytölliset edellytykset selkiintyvät hankkeen toteutuessa. E18-väylään kytkeytyvät maankäyttöratkaisut mahdollistavat rata- ja raideliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen. Hankkeen suunnitteluratkaisut tukevat kestävän ja turvallisen yhdyskuntarakenteen muodostumista. Hankkeessa on mahdollisuus vähentää kehätien estevaikutusta uusia kevyen liikenteen yhteyksiä rakentamalla tai parantamalla nykyisiä ali- ja ylikulkuja. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Hanke turvaa elinkeinoelämän kannalta keskeisten alueiden ja toimintojen ja niiden välisten yhteyksien säilymisen ja kehittymisen. Kehätien liittymäalueiden ympäristöjen merkitys ja saavutettavuus teollisuus- ja logistiikka-alueiden ja niiden tarvitsemisen kuljetusten kannalta potentiaalisina alueina varmistuu. Palveluliiketoimintojen kehittymiselle tärkeän joukko- ja muun henkilöliikenteen sijoittuminen rinnakkaistiestölle, säteittäisille väylille ja suhteessa yhdyskuntarakenteeseen selkiintyy E18-hankkeen toteuttamisen myötä. YMPÄRISTÖLLISET TAVOITTEET: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) vihreällä pohjalla Tavoite Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Hankkeen merkitys tavoitteen kannalta E18-tien suunnitelmaratkaisuilla on mahdollista lieventää kehitettävän väylän estevaikutusta ja turvata siten seudullisten ja paikallisten ekologisten yhteyksien jatkuvuutta. Riittävillä ympäristöselvityksillä tuetaan luonnon kannalta arvokkaiden alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Hankkeeseen sisällytettävät melueste- ja riista-aitaratkaisut vähentävät linnuston ja selkärankaisten eläinten onnettomuus- ja törmäysriskiä ajoneuvojen kanssa. Hankkeen sijoittuminen nykyiseen kehätien maastokäytävään ei vaaranna kulttuuriympäristön arvoja. Hankkeen suunnitelmaratkaisuilla tuetaan seudullisesti ja paikallisesti omaleimaisen tie- ja taajamaympäristön muodostumista. Raisionlahden maisemakuvallisesti merkittävien näkymien ja perinnemaisemien havaittavuutta tuetaan hankkeen suunnitelmaratkaisuilla. E18-tien kehittäminen tukee elinympäristön laadun kehittymistä suotuisaan suuntaan sekä kehätien että rinnakkaisteiden lähialueella. 14

17 Tavoite Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Säilytetään Raisionlahden suojelualueen valtakunnallisesti merkittävät arvot. Hankkeen merkitys tavoitteen kannalta Tienparannushankkeen yhteydessä toteutettava meluntorjunta vähentää olemassa olevia meluhaittoja. Suunnitelmaratkaisuilla ehkäistään tärinähaittojen syntymistä. Liikenteen sujuvuuden parantaminen vähentää osaltaan ajoneuvojen tuottamien ilman epäpuhtauksien määrää. Tienparannushanke suunnitellaan siten, että liikenteen nykyiset tulvaongelmat poistuvat. Hankkeen suunnitelmaratkaisuissa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja toteutetaan laadukas pinta- ja hulevesien hallinta. Tienparannushankkeen suunnitelmaratkaisut vähentävät estevaikutusta ja tukevat seudullisten ja paikallisten ulkoilu- ja virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteyksiä ja käytettävyyttä. Hankkeen suunnitteluprosessissa otetaan huomioon teollisuuden ja energiantuotannon sivutuotteiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen luonnon kiviaineksien korvaajina. Tienparannushankkeen meluntorjuntaratkaisut vähentävät linnustoon kohdistuvaa häiriötä Raisionlahdella. LIIKENTEELLISET TAVOITTEET: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) vihreällä pohjalla Tavoite Turvataan olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien kehittämismahdollisuudet. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNESTATE- GIA 2035 Hankkeen merkitys tavoitteen kannalta E18-hanke turvaa yhteydet valtakunnallisesti merkittäviin satamiin ja tukee satamatoimintojen kehittämistä. E18-hanke suunnittelualueella sijoittuu nykyiseen väylän maastokäytävään. Liittymien parantaminen turvaa myös poikittaisten yhteyksien kehittämismahdollisuuksia nykyisillä paikoillaan. Tien parantamishanke vähentää liikenneonnettomuuksia. Hanke tukee matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta sujuvien ja turvallisten yhteyksien avulla. Joukkoliikenteen järjestämisen kannalta kehätien ja rinnakkaisteiden asema liikennejärjestelmässä selkiintyy. Hanke parantaa Turun kaupunkiseudun liikenteellistä asemaa ja välityskykyä osana Oslon-Tukholman-Turun-Helsingin-Pietarin kasvukäytävää. Sujuvat liikenneyhteydet, tehokkaat terminaalit ja toimivat logistiset palvelut vahvistavat Varsinais-Suomen porttiasemaa Skandinavian ja Itämeren liikenteessä ja palvelevat samalla hyvin maakunnan elinkeinoelämän avainalojen kuljetustarpeita. Hyvät liikenneyhteydet yhdistävät Turun ja seutukunnat maakunnan laajuiseksi vahvaksi työmarkkina-alueeksi, kytkevät Varsinais-Suomen kiinteäksi osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa sekä tarjoavat elinkeinoelämää hyvin palvelevat kansainväliset yhteydet. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) suosio ja kulkutapaosuus kasvavat kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä. Hanke tukee liikennestrategian tavoitteen toteutumista niin läntisen kuin koko kaupunkiseudunkin kannalta. E18-tien kehittäminen mahdollistaa joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvamisen läntisellä kaupunkiseudulla rinnakkaistiet huomioon ottaen. Suunnitelmaratkaisut, joilla kevyen liikenteen väyläverkoston jatkuvuutta, tasoa ja liikkumisen sujuvuutta parannetaan, tukevat pyöräilyn ja kävelyn osuuden kasvua suunnittelualueella. 15

18 Voimassa olevassa maakuntakaavassa, Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2035 ja Naantalin sekä Raision yleiskaavoissa on lisäksi esitetty hankealuetta koskevina tavoitteina seuraavat: Maakuntakaava Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen. Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Luodaan edellytykset tehokkaalle seudulliselle joukkoliikennejärjestelmälle, jonka perustana on nopeudeltaan ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyinen runkoverkko (runkobussi, pikaraitiotie ja paikallisjuna). Kestävien kulkutapojen osuus nousee (matkoista laskettuna) yli 40 % tasolle vuoteen 2030 mennessä (nykyisestä noin %:sta). Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja käytön houkuttelevuutta parannetaan erityisesti kaupunkiseudun sisäisessä työmatka- ja asiointiliikenteessä yli kolmen kilometrin pituisilla matkoilla. Hyödynnetään tie- ja joukkoliikenteen käytettävyyttä parantavia älyliikenteen keinoja ja palveluja. Mahdollistetaan kävelyn ja pyöräilyn ympärivuotinen käytettävyys työmatkaliikenteen keskeisillä reiteillä ja parannetaan kävelyn ja pyöräilyn verkon yhdistettävyyttä ja laatutasoa. Lisätään kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta kehittämällä käyttäjille muita kulkutapoja vastaavia informaatio-, pysäköinti- ja muita palveluja. Esteettömyys huomioidaan kaikessa liikennejärjestelmän kehittämisessä erityisesti taajamissa ja niiden keskusta-alueilla sekä joukkoliikennepalvelujen kehittämisessä. Poistetaan tunnistettavissa olevat raskaan liikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetusreittien liikenneturvallisuutta heikentävät ongelmakohteet asutuksen piirissä. Naantalin yleiskaava E18 parantamisratkaisut ja niiden vaikutukset liikenteen sujuvuuteen varmistetaan. Pidetään huolta ratkaisujen korkeatasoisuudesta ja niiden sopivuudesta kaupungin kehittämislinjauksiin. Liikenteen laatukäytävät määritellään: Kevytliikenteen laatukäytävät, ulkoilun ja virkistyksen laatukäytävät, ajoneuvoliikenteen laatukäytävät, joukkoliikenteen laatukäytävät ja raskaan liikenteen laatukäytävät. Raision yleiskaava Ulkoilureittiyhteyksien avaaminen mereltä keskustaan ja edelleen keskustasta jokilaaksoon. Raskaan liikenteen aiheuttamien haittojen vähentäminen, läpikulkevalle raskaalle liikenteelle korvaavien reittivaihtoehtojen osoittaminen liikenteestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Kestävän kehityksen mukaisesti seudullisen joukkoliikenneakselin vahvistaminen, paikallisen kaupunkiliikenteen sujuvuuden turvaaminen, pikaraitiotievarauksen huomioiminen sekä kevyen liikenteen yhtenäisten ja turvallisten reittien osoittaminen. E18-tien kehittäminen vastaa edellä mainittuihin tavoitteisiin seuraavasti: Hanke parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti liittymäalueilla. Hanke parantaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia pysäkki-, kevyen liikenteen yhteyksien ja liityntäpysäköintiratkaisujen kautta. Hankkeen yhteydessä parannetaan kevyen liikenteen verkkoa. E18-hankkeeseen kuuluvissa pysäkkiratkaisuissa otetaan huomioon esteettömyys. E18-hanke ohjaa raskasta liikennettä kehitettävälle pääväylälle etäämmälle tiheästi asutuista alueista. E18-hanke tähtää liikenteen sujuvuusongelmien vähentämiseen. E18-tien ja rinnakkaisteiden suunnittelu tuottaa tietoa laatukäytävätarkasteluihin Palvelutasotavoitteet Turun kehätien suurimpien käyttäjäryhmien palvelutasotavoitteet on muodostettu ryhmien palvelutasotarpeista johdettuina. Niitä on tarkastelu nykyisten liikennejärjestelyiden antamaan palvelutasoon ja sen puutteisiin. 16

19 Käyttäjäryhmät Kaikki käyttäjäryhmät ja kuljetukset Palvelutasotavoitteet Liikenneturvallisuus on hyvä ja tien käyttö on luontevaa ruuhkaliikenteessäkin. Onnettomuudet eivät heikennä matka-ajan ennakoitavuutta. Kehätie on houkutteleva reitti myös ruuhka-aikoina. Liikenne- ja häiriötiedot ovat hyvin saatavilla. Työmatkaliikenne henkilöautolla Liikenne on sujuvaa ja nopeustasossa ei ole merkittävää vaihtelua. Matka-ajan ennakointi on hyvällä tasolla, matka-ajassa ei varauduta viivästymisiin. Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily, mopot Päätiellä joukkoliikenteen sujuvuus on hyvä ja tärkeimmissä solmupisteissä on laatupysäkit. Joukkoliikenteen laatupysäkeille on sujuvat ja turvalliset reitit. Päätien poikki on eritasossa oleva turvallinen ja sujuva reitti ja päätien suuntainen reitti on rinnakkaisväylän yhteydessä. Laatupysäkeillä on suojaisa pyöräpysäköintimahdollisuus. Kuljetukset Matka-ajan ennakoitavuus kaikissa sääolosuhteissa on sellaisella tasolla, etteivät huonot olosuhteet tai onnettomuudet johda reittimuutoksiin. Yhteysvälin kuljetusten häiriöherkkyys on vähäinen ja hallittavuus hyvä. Yhteydet satamiin ovat jatkuvat. Kuljetusreitit ovat hyvin hahmotettavissa ja opastusjärjestelmät ovat hyvin havaittavia Hankkeen tavoitteet Maankäyttötavoitteet: Luodaan edellytyksiä yhdyskuntarakenteen kestävälle eheytymiselle. Edistetään maankäytön suunnitelmien mukaisten satama-, telakka- ja muiden yritysalueiden kehittämistä. Hanke tukee maakuntakaavan mukaisen kaupunkikehittämisen kohdealueen kehittämispotentiaalia. Edistetään maankäytön jäsentymistä kehätien ja rinnakkaisteiden suhteen. Ympäristöön liittyvät tavoitteet: Virkistyskäyttöyhteyksiä ja virkistysalueiden saavutettavuutta parannetaan Raisionlahden ja Luolalanjärven kohdilla. Tien estevaikutusta ja haittoja eläimistölle vähennetään. Ekologisten yhteyksien taso turvataan etenkin Raisionlahden alueella. Yli 55 desibelin liikennemelualuetta supistetaan meluntorjuntaratkaisuilla siten, että melualueelle jää nykyistä vähemmän asuinrakennuksia. Raisionlahden luonnonsuojelualueella yli 45 desibelin melualue supistuu nykyisestä. Maisema- ja kaupunkikuvallisesti merkittävät ympäristöt tunnistetaan ja suunnitelmaratkaisuilla tuetaan laadukkaan väyläympäristön muodostumista. Tienkäyttäjille tärkeitä avoimia maisemanäkymiä säilytetään Raisionlahden ja Luolalan kohdilla. Raisionlahden veden vaihtuvuus ja veden laatu turvataan. Liikenteelliset tavoitteet: Parannetaan E18-tie jatkuvaksi Raisionlahden kohdalla. Liikennemäärien kasvusta huolimatta kuljetusten ja työmatkaliikenteen matka-aika ei kasva, matkanopeus on tasainen ja matka-ajan ennakoitavuus paranee nykyisestään. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä laskee nykytilanteesta 30 % vuoteen 2040 mennessä. Liikennekuolemien määrä laskee nykytilanteesta 50 % vuoteen 2040 mennessä. Parannetaan kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta muodostamalla yhtenäisiä reittejä ja turvallisia yhteyksiä suurten liikennevirtojen poikki. Edistetään joukkoliikenteen käytettävyyttä matkaketjujen solmupisteitä kehittämällä. Vähennetään päätien aiheuttamaa estevaikutusta etenkin kävelylle ja pyöräilylle. Digitalisaation kehittämisellä tehostetaan nykyisen liikenneinfrastruktuurin käyttöä. 17

20 1.4. Suunnittelutyön tavoitteet YVA-menettely liittyy maantielain mukaisen yleissuunnitelman laadintaan. YVA-prosessin tavoitteena on tuottaa yleissuunnitelmavaihtoehdon valintaa varten tietoa vaihtoehtojen keskeisistä ympäristövaikutuksista, suunnittelun reunaehdoista ja vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja yleissuunnittelun aikana tuotettujen dokumenttien tulee luoda edellytykset päätöksenteolle ja antaa kattavat lähtötiedot tiesuunnitelman laatimiselle. Työn keskeisenä päämääränä on löytää tien parantamiseen ratkaisu, jolla on laaja yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen hyväksyttävyys. Tämä edellyttää, että hankkeen vaikutukset selvitetään mahdollisimman totuudenmukaisesti ja eri vaihtoehdot tutkitaan riittävän syvällisesti. Yleisön ja eri intressiryhmien osallistuminen järjestetään laadukkaasti koko suunnitteluprosessin ajan. 18

21 2. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja osallistuminen 2.1. Lähtökohdat Tien yleissuunnitelma on maantielakiin ja -asetukseen perustuva lakisääteinen suunnitelma. Maantielain mukaan yleissuunnitelma on laadittava, jolleivät hankkeen vaikutukset ole vähäiset taikka maantien sijaintia ja sen vaikutuksia ole jo riittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Yleissuunnitelma on aina laadittava sellaisissa hankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvun mukaista arviointimenettelyä. Yleissuunnitelmassa määritetään tien likimääräinen sijainti ja tilantarve sekä suhde nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön, tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut, hankkeen vaikutukset ja alustava kustannusarvio sekä ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Yleissuunnitelma on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. Tässä hankkeessa yleissuunnitelma käynnistetään tutkimalla eri vaihtoehtoja alustavan yleissuunnitelman tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994, muutettu 267/1999 ja 458/2006) tavoitteena on edistää ympäristövaikutuksen arviointia lisäämällä tietoa hankkeesta, olemassa olevasta tilanteesta, eri osapuolten näkemyksistä ja hankkeen aiheuttamista vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointi keskittyy eri vaihtoehtojen vertailuun. Päätöstä jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta ei tehdä YVA-menettelyn aikana. Vaihtoehtoja vertaamalla pyritään löytämään hankkeelle toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa luonnolle ja muille ympäristöarvoille sekä asutukselle ja ihmisten hyvinvoinnille. Hankkeen tulee lisäksi täyttää mahdollisimman hyvin sille asetetut muut tavoitteet. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on ympäristövaikutusten arviointimenettelylain 4 :n nojalla päättänyt , että Turun kehätien (kantatie 40) yleissuunnitteluhankkeeseen on sovellettava YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. Ottaen huomioon hankkeen laajuus, rakentamisaika, ympäristöhaitat ja sijainti kaupunkiseudulla, missä hankkeen vaikutukset kohdistuvat varsin suureen asukasmäärään, hankkeen toteuttaminen aiheuttaa päätöksen mukaan todennäköisesti laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia YVA-menettelyn kuvaus Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. YVA-ohjelmassa esitetään, mitä vaikutuksia tullaan arvioimaan ja miten arviointi toteutetaan. Lisäksi ohjelmassa esitetään perustiedot hankkeesta, ympäristön nykytilasta, tutkittavista vaihtoehdoista, jatkosuunnittelua varten tarvittavista luvista ja hankkeen aikataulusta sekä suunnitelma osallistumisen järjestämisestä ja tiedottamisesta. Arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa yhteysviranomaiselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Arviointimenettelyn aikana laaditaan alustavia teknisiä tarkasteluja, kuten tien poikkileikkausten ja eritasoliittymäjärjestelyjen alustavia suunnitelmia tutkittavista vaihtoehdoista. Vaihtoehdot ja niiden tekniset ratkaisut voivat muuttua vielä arviointiselostusvaiheen aikana, kun vaikutusten arviointi etenee. Hankkeen liikennetekniset ratkaisut esitetään yleispiirteisellä tarkkuudella. Kun arviointiohjelmassa esitetyt vaikutukset on selvitetty, kootaan tulokset arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa esitetään arvioinnin tulosten lisäksi selvitys alueen ympäristön nykytilasta, käytetyt arviointimenetelmät sekä vaihtoehtojen vertailu. Kuvassa 4 on esitetty YVA-menettelyn, tiedottamisen ja vuoropuhelun kytkeytyminen toisiinsa. 19

22 Kuva 4. Vuoropuhelu ja tiedottaminen YVA-menettelyssä. 20

23 Tiensuunnitteluprosessi koostuu yleensä neljästä vaiheesta: esiselvityksistä, yleissuunnittelusta, tiesuunnittelusta ja rakennussuunnittelusta. Tässä hankkeessa laaditaan alustavat yleissuunnitelmat eri ratkaisuvaihtoehdoista, joiden ympäristövaikutukset arvioidaan. Kun arviointiselostus on valmis ja siitä on saatu yhteysviranomaisen lausunto, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue päättää jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta. YVA-menettelyssä esille tulleet vaikutukset huomioidaan, niitä täsmennetään ja pyritään lieventämään sekä ehkäisemään myöhemmin laadittavissa maantielain mukaisissa yleis- ja tiesuunnitelmissa. Kuvassa 5 on esitetty tiesuunnitteluprosessin ja vaikutusten arvioinnin liittyminen toisiinsa. Kuva 5. Tiensuunnitteluprosessi ja vaikutusten arviointi kytkeytyvät läheisesti toisiinsa Osapuolet Hankeryhmä Hankkeesta vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Vuorovaikutuksen osapuolia ovat lähialueen asukkaat, maanomistajat, mökkiläiset, tienkäyttäjät, yritykset ja elinkeinoelämä sekä paikalliset järjestöt, kuten asukasyhdistykset, luonto-, harrastus- ja elinkeinoelämän järjestöt. YVA-menettelyä varten hankkeesta vastaava on muodostanut hankeryhmän vaikutusalueen viranomaisista. Hankeryhmä ohjaa alustavan yleissuunnitelman, YVA-menettelyn ja yleissuunnitelman laadintatyötä. Yhteysviranomainen toimii tarvittaessa hankeryhmässä YVA-lain asiantuntijan roolissa. Hankeryhmään on kutsuttu edustaja ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueesta, Naantalin kaupungista, Raision kaupungista, Turun kaupungista, Liikennevirastosta ja Varsinais-Suomen liitosta. Hankeryhmän puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen ELY-kes- 21

24 kuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen edustaja ja hankeryhmän sihteerinä toimii konsultin edustaja. Hankeryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata YVAmenettelyn etenemistä ja keskustella menettelyyn liittyvistä ajankohtaisista asioista YVA-menettelyn ja yleissuunnittelun aikataulu Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen on käynnistynyt lokakuussa Arviointiohjelma on valmistunut maaliskuussa Yhteysviranomainen asettaa valmiin arviointiohjelman kahdeksi kuukaudeksi nähtäville. Arviointiohjelman ja siitä saadun palautteen perusteella yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta oman lausuntonsa kuukauden kuluessa nähtävilläolon päättymisestä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella toteutetaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointi sekä laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuu alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2016 ja koko menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausunnon selostuksesta alkuvuodesta YVA-menettelyn päätyttyä hankkeesta vas taa va päättää jatkosuunnitteluun valittavan vaih to eh don, josta laaditaan maantielain mukainen yleis suunnitelma. Yleissuunnitelma valmistuu keväällä Kuva 6. Hankkeen YVA-menettelyn ja yleissuunnittelun aikataulu Osallistuminen Hankkeen vaikutusalueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta ja sen vaihtoehdoista voi esittää koko suunnittelun ajan. Vuoropuhelu toteutetaan YVA-lain, maantielain, hyvän suunnittelutavan ja Liikenneviraston Väylänpidon vuorovaikutusohjeen mukaisesti (21/2011). Hankkeen vuorovaikutus sisältää eri menetelmin toteutettua tiedottamista, tiedonhankintaa ja osallistumista sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Vuoropuhelussa pyritään saamaan eri toimijatahot osallistumaan tavoitteiden määrittelyyn sekä suunnittelu- ja arviointiprosessiin. Tähän pyritään tiedottamalla hankkeesta sekä järjestämällä asukkaille osallistumismahdollisuuksia. Tavoitteena on, että suunnitteluratkaisuilla ja niiden vaikutusten arvioinnilla on mahdollisimman laaja hyväksyttävyys. 22