OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P3 Hannele Niemi syksy 2015

Transkriptio

1 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET P3 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi

2 Opetus II periodilla, , Athena, sali 302 tiistaisin ja perjantaisin seuraavasti: (3 kertaa) ti (3 kertaa) pe Tentti: to to ke Rästitentit on tarkoitettu varsinaisessa tentissä hylätyille

3 Opetussuoritukseen kuuluu seuraava kirjallisuus: Biggs, J., & Tan, C. (2007 / 2011, saatavilla myös e-kirjana). Teaching for quality learning at university. Open University Press. (luvut 2 ja 3) Hakkarainen, K. (2003). Kollektiivinen älykkyys. Psykologia 38(6), Säljö, R. (2004). Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY. (luvut 1-6)

4 Moodle käytössä Kurssiavain: P3Käyt Sinne viedään suoritukset. Siellä saa myös keskustella

5 Kurssin tavoitteet Ymmärtää, miten opetusta ja oppimista voidaan määritellä eri teorioiden valossa Osaa arvioida, mitä seurauksia on erilaisista opetuksen ja oppimisen käsitteistä Osaa soveltaa käsitteitä käytäntöön ja perustella omia valintojaan

6 Opetuksen teemat Opetus II periodilla. Opetuksen keskeisiä käsitteitä Oppimisen keskeisiä käsitteitä Mistä oppiminen ohjautuu? Oppiminen eri elämänkaaren vaiheissa oppimisesta voimaa elämään

7 Kurssin toimintatavat ja suoritukset Luennot 6 x 2 h = 12 t 1) Luentopäiväkirja Tällä kurssilla luentopäiväkirja korvaa luentotentin. Luentopäiväkirjassa joudut itse kokoamaan ja tiivistämään luennoilla käsitellyt asiat ja niistä käydyt keskustelut 2) Soveltava tehtävä (opetuksen suunnittelu) 3) Essee

8 Päiväkirjan tavoitteena Tehdä oma oppiminen näkyväksi Jäsentää omaa oppimistasi ja rohkaista pohdintaan. omakohtaiseen Jossain määrin julkinen dokumentti; se on tarkoitettu myös muiden luettavaksi. Kirjoitettava jokaisen luennon jälkeen. Kirjaa siis jokaisen 1,5 hluennon jälkeen pohdintojasi liittyen luentopäiväkirjan rungossa oleviin kysymyksiin. Oleellista on, että kirjaat ajatuksesi mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, jotta et unohda niitä. ARVOSTELU: HYLÄTTY/HYVÄKSYTTY

9 Luentokohtaiset sivut 1/2 1 A4 x 2 tunnin luentokerta, puoli tai (max) yksi A4 koneella kertaa kohti Mikä mielestäsi oli keskeistä tällä luentokerralla? Mitä ajatuksia tai kysymyksiä sinulla heräsi tällä luentokerralla? Pohdintaa (esim. mitä uutta opit, mikä jäi askarruttamaan mieltäsi, mitä yhtymäkohtia opittavalla asialla oli aikaisemmin oppimaasi, miten opittu liittyy omiin havaintoihisi ja kokemuksiisi opetuksesta ja oppimisesta, omat reaktiosi käsiteltyihin asioihin) Luennoitsija voi lisäksi pyytää liittämään luentopäiväkirjaan jotain, josta hän ilmoittaa erikseen

10 Soveltava tehtävä, jossa käytät luennoilla (2-3 sivua): Tehtäväsi on suunnitella opetuskokonaisuus (esim op = t oppijan työtä): 1) Valitse/määrittele opetusryhmä (ikä, koulu-aste tai aikuiskoulutus, oppijoiden muita ominaisuuksia) 2) Valitse aihe, jonka haluaisit opettaa 3) Aseta jaksolle tavoitteet oppijoiden osaamisena 4) Valitse opetuksen menetelmät 5) Kuvaa, minkälaista oppimista toivot oppijoissa tapahtuvan 6) Suunnittele arviointimenetelmät Perustele kaikki valintasi opetusta ja oppimista koskevien teorioiden valossa TÄMÄ JAETAAN KAIKILLE NÄHTÄVÄKSI ARVOSTELU: HYLÄTTY/HYVÄKSYTTY

11 Essee Esseen aihe: Miten opetus ja oppiminen tulisi järjestää, jotta jokaisella oppijalla olisi valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja tulevaisuuden muuttuvien olosuhteiden kohtaamiseen? Perustele vastauksesi oppimista, koulutusta ja opetusta koskevien teorioiden valossa? Käytä vastauksissa kaikkia opintosuoritukseen kuuluvia teoksia. Perustele esittämäsi näkökohdat viitaten kurssikirjallisuuteen

12 Essee - essee yksilötyönä, perustuu kirjallisuuteen Biggs & Tang (2007) Teaching for Quality learning at University. Open University Press. (luvut 2 ja 3) Hakkarainen K. (2003). Kollektiivinen älykkyys, Psykologia 38 (6), ) Säljö R. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma WSOY. (luvut 1-6) (Jensen, M. (Red.) (2011). Lärandets grunder: teorier och perspektiv. Studentlitteratur. (luvut 1, 3 ja 13) Esseen laajuus: 3-5 s, teksti koneella (Times New Roman 12 pt tai vastaava fontti, riviväli 1). Arvosana-asteikko:5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä, 0 = hylätty

13 Varhaiskasvatus Kasvatussosiologia Aikuiskasvatus Kasvastusfilosofia Erityispeda gogiikka Kasvatuksen historia Koulutuspolitiikka Kasvatustieteet Kasvatus psykologia Didaktiikka Ainedidaktiikka Verataileva Kasvatus tiede

14 Didaktiikka Saksalaisen kasvatustieteen vaikutus, käsite liittyy yhteiskuntaan ja kulttuuriin, jossa se on syntynyt Dialektiikka + Retoriikka -> miten hankkia ja kommunikoida tietoa Kreikankieli-> latina -> saksa: Die Didaktik Alunperin vahva normatiivinen luonne: mitä ja miten opetetaan - Opetussuunnitelma Myöhemmin opetuksen teorian ja opetusta ja opetussuunnitelmaa koskevan tutkimuksen perusta-> opettajan pedagoginen ajattelu

15 OPETUKSEN PERUSTEET keskeisiä käsitteitä Tavoitteisuus Vuorovaikutus Opetussuunnitelma ja opetussuunnitelma järjestelmä Didaktiikka Opetuksen ja oppimisen suhde Opetus oppiminen opiskelu Opetuksen erilaisia muotoja Opetus koulutus

16 Life without learning Could it be possible? Evans et al (2007) 1. Oppiminen on luonnollinen prosessi ihmiselle 2. Oppiminen on paljon muutakin kuin tiedon hankintaa ja kognitiivisia kykyjä 16

17 Miksi opetusta? Yksilöiden ja ryhmien fyysisten ja kognitiivisten välineiden omaksuminen ja hyväksikäyttö (Säljö, 2004, 16) Biologisesti ei paljoakaan kehitystä, mutta älyllisissä ja fyysisissä valmiuksissa, tiedoissa ja taidoissa mullistavia muutoksia Välineet ja työkalut (Vygotsky): kielelliset, älylliset ja fyysiset Taidot ja valmiudet syntyvät tiedoista ja taidoista, joita on yhteiskunnassa aikaa myöten syntynyt ja joista tulemme osalliseksi vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa

18 Mieli ja osaaminen rakentuu vuorovaikutuksen kautta (Säljö): 3 vuorovaikutuksessa olevaa ilmiötä: 1. Älylliset (psykologiset, kielelliset) välineet ja niiden käyttö -> mielen rakentuminen 2. Fyysisten välineiden (tai työkalujen) kehittäminen ja käyttö -> artefaktit/välineet joita luotu kulttuurisissa yhteyksissä (mm. oppimisen apuvälineet ja ympäristöt: kirjat, teknologia, 3. Viestintä ja yhteistyömuodot erilaisissa yhteisöllisissä toiminnoissa (koulu, oppilaitokset, työ, vapaa-aika jne)

19 Lähikehityksen vyöhyke Mitä yksilö saa aikaan yksinään ja ilman tukea ja mitä hän saa aikaan aikuisten johdolla tai yhteistyössä osaavampien tovereittensa kanssa. NYKYISET TAITOT >LÄHIKEHITYKSEN YÖHYKE >TULEVAT TAIDOT

20 Tavoitteisuus opetuksessa Tavoitteet ohjaavat: Lähitavoitteet Etätavoitteet Ikäkausitavoitteet Tavoitteet ovat myös arvoja: toivottu kasvu ja kehitys

21 Tavoitteiden asettaminen Etätavoitteet/päämäärät Mitkä ovat pitkäaikavälin tavoitteet Osatavoitteet Mihin laajempaan kokonaisuuteen opetus kuuluu? Lähitavoitteet - Mikä yksittäisen tapahtuman tavoitteet Tavoitteiden ilmaisun muotoja - Sisältöinä - Oppijan toimintana: prosessina tai lopputilana, kompetensseina, geneerisinä taitoina

22 21 century skills in Finland Tulevaisuustaidot tavoitteena Change, Learning & Knowledge Sociality & Cooperation Sustainabili ty & Humanity Internationality & Multiculturalism Substances Creativity & Innovativeness Individual Skills

23

24

25 Koulukohtainen opetussuunnitelma Kunnan opetussuunnitelma l Opetussuunnitelman perusteet Asetus kansallisista tavoitteista ja tuntijaosta Laki, esim. Perusopetuslakit Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä

26 OPETUSTA Paljon Vähän OPPIMISTA Paljon Vähän

27 OPETUKSEN Laatu + OPPIMISEN Laatu - OPPIMISEN Laatu OPETUKSEN Laatu

28 Mitä on opetuksen ja oppimisen laatu? 28

29 Minkälaista tietoa? - Structure of Observed Learning Outcomes (Biggs& Collis) Pre-structural Unistructural Multistructural Relational Extended abstract ATHERTON J S (2009) Learning and Teaching; SOLO taxonomy [On-line] UK: Available: o/learning/solo.htm Accessed: 14 February

30 Erilaisia jaotteluja Arviointi säätelee oppimista Pintasuuntautunut oppiminen Syväsuuntautunut oppiminen Oppilaskeskeinen Opettajakeskeinen

31 Opetuksen muotoja Opettajajohtoinen: esim. luennointi Ryhmissä tapahtuva: Pariryhmät, Pienryhmät Suurryhmät Yksilöllinen: Henkilökohtainen opetus ja ohjaus Etänä tapahtuva: Verkossa, erilaiset oppimisympäristöt, sosiaalinen media Missä painopiste? - Oppilaan oma aktiivisuus: Oppilaan omaehtoinen tiedonhankinta - Tiedon yhteinen rakentaminen

32 Hyvä luento Tavoittaa kuulijan Antaa uutta tietoa Innostaa

33 Erilaisia jaotteluja Arviointi säätelee oppimista Pintasuuntautunut oppiminen Syväsuuntautunut oppiminen Oppilaskeskeinen Opettajakeskeinen

34 Pintasuuntautunut Opettajakeskeinen Oppijakeskeinen Syväsuuntautunut

35 Teaching Strategies - LearningStyles

36 Arvioinnin muodot Mitä halutaan arvioida ja milloin: Diagnostinen Mitä oppilaat tietävät jo ennestään ja missä tarvitaan erityistä tukea ja ohjausta Formatiivinen Opetuksen aikana, miten opitaan ja missä tarvitaan tukea Summatiivinen Päättöarviointi mitä on opittu, usein myös arvosanan anto

37 Opetuksen linjakkuus Tavoitteet Opetuksen menetelmät Arviointi