SISÄLLYSLUETTELO. LIITE: Lempäälän seurakunnan henkilöstö tehtäväryhmittäin

Transkriptio

1 Lempäälän seurakunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä Henkilöstön rakenne Tehtäväryhmärakenne Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön palvelusaika HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön työkyky ja terveys Työaika ja sen seuranta Työaikaa koskevat määräykset Perhevapaiden ja muiden virkavapaiden tai työlomien käyttö HENKILÖSTÖKULUT 4.1 Palkka- ja henkilöstökustannukset Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönoton valmistelu Henkilöstön kehittäminen ja koulutus TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA JA YHTEISTOIMINTA 5.1 Työterveyshuolto Työkykyä ylläpitävä (TYKY) toiminta ja virkistys Työntekijöiden hengellinen ohjaus 5.4 Työpaikkaruokailu Työsuojelutoiminta ja työympäristötoimikunta Tasa-arvo JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... LIITE: Lempäälän seurakunnan henkilöstö tehtäväryhmittäin

3 1. JOHDANTO Lempäälän seurakunnassa on laadittu henkilökertomus osana tilinpäätöstä vuodesta 2008 lähtien. Tämä henkilöstökertomus on Lempäälän seurakunnan kuudes. Vuonna 2010 henkilöstökertomusta ei tehty. Henkilöstökertomukseen on koottu keskeistä tilastollista tietoa ja tunnuslukuja seurakunnan henkilöstöstä sekä kuvattu myös sanallisesti henkilöstöhallinnon eri osa-alueiden toimintaa. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on antaa luottamushenkilöille ja johdolle kokonaiskuva ja tietoa työntekijöiden kehittämistä ja suunnittelua koskevan päätöksenteon pohjaksi. Myös henkilöstö itse voi antaa kertomuksen avulla seurakunnan toiminnasta kiinnostuneille tietoja seurakunnan henkilöstön rakenteesta ja henkilöstöön tehdyistä investoinneista. Tässä henkilöstökertomuksessa on käytetty vuoden 2013 kertomuksen tietoja vertailuaineistona. Vuosittain laadittuna vertailujen tekeminen edellisten vuosien tietoihin on mahdollista, ja henkilöstökertomus luo osaltaan kuvaa myös pidemmän aikavälin henkilöstöä koskevista muutoksista.

4 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Henkilöstön määrä Kirkkohallituksen antaman suosituksen mukaan henkilöstön määrällä tarkoitetaan raportointiajankohtana seurakuntaan palvelussuhteessa olevien henkilöiden lukumäärää. Tässä henkilöstökertomuksessa esitetyissä henkilöstöä koskevissa lukumäärissä ovat mukana kaikki ne henkilöt, joilla oli voimassa oleva palvelussuhde (ks. liite). Henkilöstön lukumäärään sisältyvät myös erilaisilla virka- tai työvapailla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Lempäälän seurakunnan henkilöstöön kuuluvat viranhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät. Seurakunnan palveluksessa oli yhteensä 53 viranhaltijaa ja työsopimussuhteista työntekijää, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 42 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 11 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön osuus työntekijöistä 79 prosenttia. Määräaikaiset toimivat pääosin vakituisten työntekijöiden sijaisina. Naisia oli 40 henkilöä ja miehiä 13 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön rinnalla seurakunnan eri työaloilla työskenteli joukko vapaaehtoisia ja palkkiotoimisia työntekijöitä. Palkkioita on maksettu kertaluontoisista tai lyhytaikaisista tehtävistä esim. ulkopuolisille musiikkiesiintyjille ja luennoitsijoille, puhujille sekä luottamushenkilöille. Myös rippikoulun isosille ja varhaisnuorisontyön kausityöntekijöille on maksettu palkkioita. Pääsääntöisesti vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa tai palkkioita. Seurakunnassa maksettiin vuonna 2014 palkkoja ja palkkioita kaikkiaan 349 eri saajalle. Heistä 115 henkilöä oli erimittaisissa palvelussuhteissa. Erilaisia palkkioita maksettiin 198:lle lyhytaikaista työtä tehneelle henkilölle. Palkkioita maksetaan esiintyjille, isosille, lastenohjaajille, toimituspalkkiolaisille, papiston ja kanttoreiden sijaisille. Luottamusmiespalkkioita maksettiin 36 henkilölle. Kokonaispalkkasumma vuonna 2014 oli euroa. Tämä jakautui siten, että vakinaisille viranhaltijoille maksettiin euroa, määräaikaisille viranhaltijoille euroa, vakinaisille työsuhteisille työntekijöille euroa ja määräaikaisille työsuhteisille euroa. Palkkioita maksettiin yhteensä euroa ja luottamushenkilöpalkkioita euroa. Vuonna 2014 erilaisissa vapaaehtoistehtävissä työskenteli yhteensä noin 200 seurakuntalaista. Vapaaehtoistyö on erittäin arvokasta seurakunnille ja sitä kannattaa vaalia ja kehittää. Vapaaehtoisten työpanos merkitsee tulevaisuudessa seurakuntien toiminnalle yhä enemmän. Tässä henkilöstökertomuksessa keskitytään kuitenkin pääasiassa palkattua henkilöstöä koskevien tietojen esittämiseen. Henkilöstön jakautumista eri palvelussuhdelajeihin kuvaa seuraava taulukko:

5 A Taulukko 1. Henkilöstön jakautuminen eri palvelussuhdelajeihin. Palvelussuhdelaji Virkasuhteet Työsopimussuhteet Yhteensä Kesäkaudella Lempäälän seurakunnan henkilöstömäärä kasvaa kesä- k kausityöntekijöiden myötä. Vuonna 2014 hautausmaan kausityöntekijöiden määrä oli 12 henkilöä. h Näistä puolen vuoden mittaisissaa palvelussuhteissa oli neljä henkilöä. Rippikoulu- ja nuorisotyöhn hön palkattiin kesäksi yhteensä neljä henkilöä tilapäisiin virkasuhteisiin. Kirkon oppaana toimi yksi henkilö. Lempäälän seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa Lisäksi poissaolevana oli 375 seurakunnan jäsentä.. ulkomaillaa Seuraavassa kaaviossa on kuvattu henkilöstön ja seurakunnan läsnä olevan väestön suhdetta vuosina Vuoden 2014 lopussa jokaista seurakunnan työntekijää kohden oli 324 seurakuntalaista. Vastaava luku vuonna 2013 oli 312. Kuva 1. Henkilöstönn määrä suhteessa seurakunnann väkilukuun Henkilöstön rakenne Tehtäväryhmärakenne Seuraavassa taulukossa ja kuvassa onn kuvattu päätoimisen henkilöstön jakautuminenn sukupuolittain eri tehtäväryhmiin vuonna 2014 sekä heidän osuutensaa eri tehtäväryhmien naisten ja miesten yhteismäärästä. Mukana ovat työntekijät, joiden palvelussuhde oli voimassaa

6 Taulukko 2. Päätoimisen henkilöstön jakautumien sukupuolen mukaan eri tehtäväryhmissä. Tehtäväryhmä Miehet Naiset Yhteensä Miehet % Naiset % Yhteensä % Seurakuntapapit ja -lehtorit Kirkkomuusikot Diakoniatyöntekijät Nuorisotyöntekijät Lapsityöntekijät , Lähetyssihteeri ,0 2 2 Tiedottaja ,0 2 2 Hallinto- ja toimistotyöntekijät , Hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijät Majakkayhteisötyöntekijä ,0 2 Yhteensä Kuva 2. Tehtäväryhmärakenne ja päätoimisen henkilöstön jakautuminen tehtäväryhmiin sukupuolen mukaan vuonna Majakkayhteistötyöntekijä 2 % Hautausmaa ja kiinteistötyöntekijät 17 % Tehtäväryhmärakenne 2014 Seurakuntapapit ja lehtorit 13 % Kirkkomuusikot 6 % Hallinto ja toimistotyöntekijät 11 % Diakoniatyöntekijät 9 % Tiedottaja 2 % Nuorisotyöntekijät 9 % Lähetyssihteeri 2 % Lapsityöntekijät 30 % Tarkastelu osoittaa, että miesvaltaisin ala oli nuorisotyöntekijät sekä seurakuntapapit ja -lehtorit. Naisvaltaisimpia aloja olivat kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät, hallinto- ja toimistotyöntekijät sekä diakoniatyö ja lastenohjaajat.

7 Suurin työntekijäryhmä vuonna 2014 oli lapsityöntekijät ja seuraavaksi suurin kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät. Sukupuolirakenteen yksipuolistuminen on yksi seurakuntatyöyhteisöjen haaste tulevina vuosina Henkilöstön ikärakenne Alla olevassa kuviossa työntekijöiden ikärakennetta on tarkasteltu sukupuolittain vuonna Kuva 3: Työntekijöiden ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna Miehet Naiset Päätoimisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 47,5 vuotta. Seurakunnan henkilöstö on naisvaltaista ja keski-ikäistä. Naisia henkilöstöstä oli 79 prosenttia ja miehiä 21 prosenttia. Naisten keski-ikä oli 49,4 vuotta ja miesten keski-ikä 41,8 vuotta. Keski-ikä vaihtelee jonkin verran tehtäväryhmittäin. Keski-ikä on korkein hautausmaa- ja kiinteistötyöntekijöillä ja lapsityöntekijöillä. Kuten kuva osoittaa, työntekijöitä oli eniten ikäryhmässä vuotiaat, yhteensä 16 henkilöä. Eniten on yli 51-vuotiaita, joiden osuus oli 31 prosenttia. Yli 60-vuotiaiden osuus oli 13 prosenttia. Nuorempien alle 30-vuotiaiden osuus oli 1,6 prosenttia. Esimiehet seuraavat ja arvioivat työntekijöiden siirtymistä eläkkeelle. Tiedon avulla voidaan ennakoida ja suunnitella työtehtävien resursointia. Lempäälän seurakunnan henkilöstön eläketurvasta vastaa Kirkon keskusrahasto. Eläketurvan toimeenpanosta huolehtii Kuntien eläkevakuutus (Keva). Arvion mukaan Lempäälän seurakunnan henkilöstöstä tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana jäämään eläkkeelle 16 henkilöä eli 30 prosenttia työntekijöistä. Vuonna 2014 seurakunnan palveluksessa oli seitsemän yli 60-vuotiasta. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä.

8 A Henkilöstön palvelusaika Henkilöstön työhistoriaa ja vaihtuvuutta tarkastellaan henkilöstön palvelussuhteen keston sekä palveluksessa aloittaneiden ja palveluksesta lähteneiden määrän m avulla. Keskimääräinenn palvelussuhteen pituus vuonna 2014 oli 11,4 vuotta. Vuonna 2014 seurakunnassa oli suurinn osa, 20 henkilöä ja 36 prosenttia 1 5 vuotta palveluksessa olleita. Toiseksi suurin s ryhmä oli yli 20 vuotta palveluksessp sa olleita, joita j oli 12 henkilöä (22 %). Alle vuoden palveluksessaa olleiden määrä oli 9 prosenttia. p Edellisten vuosien tapaan työntekijöiden vaihtuvuus ei ollut seurakunnassa suurta. Vuoden 2014 aikana seurakunnan palvelukseen tuli yksi uusi henkilö. Vakinaisen henkilöstön poistuma oli samoin yksi henkilö. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä. Opinto- ja vuorotteluvapaita ei ollut vuonna Alla olevassa kuviossa on esitetty päätoimisen, yli 6 kuukauden palvelussuhteessa olevan henkilöstön palvelusaika vuonna Kuva 4. Päätoimisen henkilöstön palvelusaika vuonna Henkilöstön palvelusaikaa % 2 % 2 % 10 % alle 1 v 1 5 v 9 % 26 % 6 15 v v v 422 % v yli 36 v

9 3. HENKILÖSTÖN TILA 3.1. Henkilöstön työkyky ja terveys Esimiehet seuraavat ja analysoivat työntekijöiden sairauspoissaoloja. Se on tärkeää, jotta voitaisiin toimia ennaltaehkäisevästi ja vaikuttaa sairauslomien syihin ja siten vähentää sairauspoissaolojen ja niistä aiheutuvien ongelmien määrää. Sairauspoissaolot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 20 prosentilla. Sairauden vuoksi poissa työstä oli 49 henkilöä. Heillä oli yhteensä 97 sairauslomajaksoa, jotka yhteensä olivat 484 sairauspäivää kalenteripäivinä laskettuna. Laskelmassa ovat mukana kaikki vuoden 2014 aikana seurakunnan palveluksessa olleet työntekijät, myös kausityöntekijät. Koko henkilöstöön suhteutettuna sairauspäiviä oli henkilöä kohden keskimäärin seitsemän. Työtapaturmasta johtuvia sairauslomia oli yhdellä henkilöllä. Poissaolopäiviä hänelle kertyi yhteensä 32 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloista 68 oli lyhyitä, 1 3 päivän mittaisia. Yli 60 päivää kestäneitä poissaoloja ei ollut lainkaan vuonna Seuraavan taulukkoon on koottu yhteismäärät sairaudesta ja työtapaturmista aiheutuneista poissaoloista. Taulukko 3. Sairauspoissaolot niiden keston mukaan vuonna Sairauspoissaolo/päivää yli 60 Yhteensä Poissaolokerrat Työpäiviä Sairaudesta johtuvia poissaoloja oli vuonna 2014 keskimäärin 9,3 kalenteripäivää työntekijää kohden Työaika ja sen seuranta Työaikaa koskevat määräykset Kirkon palveluksessa olevat viranhaltijat ja työntekijät voidaan työaikamääräysten osalta jakaa pääosin kolmeen eri ryhmään: 1) hengellisen työn viranhaltijoihin, 2) hengellisen työn työsopimussuhteisiin työntekijöihin ja 3) muihin kuin hengellisen työn viranhaltijoihin ja työntekijöihin sekä 4) palkkion saajiin. Viimeksi mainittu ryhmä jakautuu vielä niihin, joihin sovelletaan työaikalakia ja niihin, joihin työaikalakia ei sovelleta (virkaehtosopimuksen tarkoittamat johtavat viranhaltijat). Hengellisen työn työajattomuutta koskevia määräyksiä sovelletaan uskonnollisia toimituksia ja välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviin viranhaltijoihin.

10 Pääosa seurakunnan viranhaltijoista ja työntekijöistä, esim. toimistotyöntekijät, kirkonpalvelijat, kiinteistö- ja hautausmaatyöntekijät sekä lastenohjaajat (leirityötä lukuun ottamatta) kuuluvat normaalien työaikamääräysten piiriin. Viranhaltijan ja työntekijän yleinen säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa sekä ja 6 8 tuntia vuorokaudessa paitsi virasto- tai muussa toimistotyössä, jossa viranhaltijan säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. Toimistotyössä on käytössä liukuva työaika. Työaikalain alaisten työntekijöiden työaikaa seurataan työtuntilistoilla. Seurakunnalla ei ole käytössä sähköistä työajan seurantajärjestelmää. Henkilötyövuosi sopii henkilöstön määrän kuvaamiseen etenkin silloin, kun henkilöstöllä on erilaisia työaikoja tai henkilöstössä on paljon tuntityötä tekeviä. Henkilötyövuosia laskettaessa summasta vähennetään palkattomat poissaolot. Osa-aikaisten henkilötyövuodet lasketaan osaaikaisuuden suhteessa. Lempäälän seurakunnassa tehtiin vuonna 2014 yhteensä 44,19 henkilötyövuotta. Hautausmaan kausi- ja kesätyöntekijät tekivät 3,23 henkilötyövuotta ja rippikoulun sekä nuorisotyön kausityöntekijät tekivät 0,48 henkilötyövuotta Perhevapaiden ja muiden virkavapaiden tai työlomien käyttö Työehtosopimuksen ja työlainsäädännön säännösten nojalla henkilöstöllä on oikeus erilaisten perhevapaiden käyttöön. Perhevapaita käytti yhteensä kolme henkilöä. Perhevapaisiin luetaan äitiys-, vanhempain-, isyys- ja hoitovapaa. Perhevapaita käytettiin yhteensä 1023 työpäivää. Virkavapaalla toisen tehtävän hoidossa muualla oli kaksi henkilöä. Vapaiden kesto oli yhteensä 307 työpäivää. Työvapaalla toisen tehtävän hoidossa muualla oli yksi henkilö. Vapaan kesto oli 136 työpäivää. 4. HENKILÖSTÖKULUT 4.1 Palkka- ja henkilöstökustannukset Palkkakustannuksilla tarkoitetaan säännöllistä palkkaa, lisä- ja ylityökorvauksia, muita lisäpalkkioita tai palkanlisiä sekä lomapalkkaa ja lomarahaa. Henkilöstökustannuksilla tarkoitetaan palkkakustannuksiin liittyviä sivukuluja eli sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia, esim. eläke- ja vakuutusmaksuja. Seurakunta on hyvin työvoimavaltainen yhteisö, mikä näkyy erityisesti palkka- ja henkilöstökustannuksissa. Vuonna 2014 henkilöstökulujen osuus kaikista toimintakuluista oli 62 prosenttia.

11 Taulukko 4. Vakinaisten palvelussuhteiden kustannukset vuosina 2014 ja vertailuvuonna Kustannuslaji Palkkakustannukset Muut palkat Henkilöstökustannukset Yhteensä Taulukossa on ilmoitettu palkkoihin liittyvät menoerät yhteensä sekä sivukulut yhteensä. Vuonna 2014 Lempäälän seurakunnassa oli mahdollisuus vaihtaa lomarahat vapaaksi lomakaudella, joka alkoi Lomarahavapaa-oikeutta käytti yhteensä 12 henkilöä. Vapaina otettiin 3 15 päivää henkilöä kohti. Rahallinen säästö oli euroa. 4.2 Harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) käyttöönoton valmistelu Toimintavuonna 2014 seurakunnassa jatkettiin harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) käyttöönoton valmisteluja. Valmistelun etenemisestä vastasi työryhmä, johon kuului talousjohtaja, kirkkoherra sekä luottamusmiehet. Harkinnanvarainen palkanosa on osa kirkon vuonna 2007 voimaan tullutta uutta palkkausjärjestelmää. Se perustuu lähiesimiehen tekemään viranhaltijan tai työntekijän työsuorituksen arviointiin. Harkinnanvaraisen palkanosan myöntämisestä päättävät kirkkoherra ja talousjohtaja. 4.3 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Henkilöstön kehittämisellä edistetään henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia, jotta se pystyy suoriutumaan nykyisistä ja muuttuvista tehtävistään entistä paremmin. Lisäksi seurakunta järjestää henkilöstölle ammattitaidon ylläpitämiseen tähtäävää koulutusta. Vuosittainen henkilöstökoulutus toteutetaan kirkkoneuvoston hyväksymän henkilöstönkehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 koulutuksista aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat euroa. Koulutuksista aiheutuneet kulut suhteessa kokonaishenkilöstökuluihin olivat prosentin verran. Vuonna 2013 koulutuksista aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat euroa. Koulutuksista aiheutuneet kulut suhteessa kokonaishenkilöstökuluihin olivat 0,7 prosenttia.

12 5. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA JA YHTEISTOIMINTA 5.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestäminen ja sisältö eivät ole muuttuneet edellisestä vuodesta. Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tuotti toimintavuoden aikana Työterveyspalvelu Viisari. Työterveyshuoltoon sisältyi ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (KELA:n korvausluokka I) sekä työterveyshuoltosopimuksen mukainen sairaanhoito (KELA:n korvausluokka II). Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto käsittää työpaikan olosuhteisiin kohdistuvan toiminnan, lakisääteisen tietojen antamisen, ohjauksen ja terveysneuvonnan, terveystarkastukset, vajaakuntoisen terveydentilan seurannan, työkykyä ylläpitävän toiminnan, tapaturmien torjunnan sekä ensiapuvalmiuden ylläpidon. Sairaanhoitopalveluihin kuuluvat työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanotot niihin liittyvine laboratorio- ja röntgenpalveluineen, työfysioterapeutin sekä psykologin vastaanotot ja erikoislääkärin konsultaatiot työterveyslääkärin lähetteellä. Työterveyshuollon kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 21 prosenttia. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat euroa (vuonna 2013 ne olivat euroa). Kelan korvauksen jälkeen nettomenoksi jäi 8606 euroa. Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden olivat 391 euroa. Kela korvaa vuosittain 50 prosenttia hyväksymistään työterveyshuollon kustannuksista. Osalta ennaltaehkäisevää toimintaa korvataan 60 prosenttia. Lempäälän seurakunnan vuoden 2014 Kelalta saamat korvaukset olivat euroa. 5.2 Työkykyä ylläpitävä (TYKY) toiminta ja virkistys Vuoden 2014 aikana työntekijöillä oli käytettävissä Smartum-liikunta- ja kulttuurisetelit, joka on joustava ja taloudellinen tapa huolehtia työtekijöiden hyvinvoinnista. Seteleitä voi käyttää sekä liikuntaan että kulttuuriin oman valinnan mukaan. Niitä tilattiin vuonna 2014 yhteensä kappaletta ja niitä käytti lähes kaikki työntekijät. Kuntoutusta työkykyä ylläpitävänä, terveyttä edistävänä tai terveydenhoitoon liittyvänä käytti yhteensä kahdeksan henkilöä. Kuntoutusten kesto oli yhteensä 87 työpäivää. Lisäksi seurakunnan työntekijöille pidettiin joulukuussa joulujuhla Lempoisten seurakuntalolla. Yhteistyötoimikunta ja kirkkoneuvosto ovat päättäneet tsemppipäivästä. Vuoden 2014 alusta lähtien oli kaikilla vähintään 55-vuotiailla vakituisilla työntekijöillä tai pitkäaikaisilla sijaisilla (työhistoria jatkunut seurakunnassa vähintään kaksi vuotta) mahdollisuus pitää yksi ylimääräinen lomapäivä rennoissa merkeissä. Lempäälän seurakunta kustansi vapaapäivän lisäksi viidenkymmenen euron vapaavalintaisen hoidon tai muun virkistymiskeinon yksin tai yhdessä muiden kanssa. Työalat ovat myös tehneet myös omia virkistysretkiä.

13 Henkilöstön muistamisessa noudatettiin hyväksyttyä muistamiskäytäntöä. Työntekijöitä muistetaan täysistä palvelusvuosista, 50- ja 60-vuotispäivinä sekä palvelussuhteen päättyessä. Käytännössä noudetaan verohallinnon henkilökuntalahjoista antamaa ohjeistusta. Lisäksi henkilökuntaa muistettiin joululahjalla, joka jaettiin henkilökunnalle joulujuhlan yhteydessä. Henkilöstö on seurakuntatyönantajan tärkein voimavara. Päämääränä on hyvän työympäristön ja yhteishengen sekä riittävän resursoinnin varaan rakentuva henkilöstön hyvinvointi. Jatkuvat muutokset ovat haastaneet entistä enemmän pohtimaan, kenen tehtävä on huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista ja mitkä tekijät aiheuttavat työn ja työhyvinvoinnin ongelmia. 5.3 Työntekijöiden mentorointi- ja työnohjaussuhteet Seurakunnan yksittäisillä työntekijöillä oli mentorointi- ja työnohjaussuhteita. 5.4 Työpaikkaruokailu Työntekijät ovat voineet halutessaan käyttää lounasseteleitä ja ruokailla itse valitsemassaan lounaspaikassa. Lounasseteleitä tilattiin yhteensä 1400 kpl ja seurakunnan maksama osuus oli 4511 euroa. 5.5 Työsuojelutoiminta ja työympäristötoimikunta Laissa tarkoitettua työsuojelun yhteistoimintaa sekä muuta työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ja sen seurakunnissa määrittelee yleissopimus yhteistoiminnasta seurakunnissa. Yleissopimuksen mukaan yhteistoimintaa varten seurakunnassa on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettuja sekä työympäristötoimikunta. Yleissopimuksen mukaisena yhteistyöelimenä toimii työympäristötoimikunta. Sen jäseninä vuonna 2014 oli yhteensä kahdeksan henkilöä, joista kolme oli työnantajan edustajaa (työsuojelupäällikkö, kirkkoherra sekä talousjohtaja). Työntekijöiden edustajina olivat kaksi työsuojeluvaltuutettua varavaltuutettuineen sekä kolme seurakunnan työntekijää. Nykyinen työympäristötoimikunta aloitti toimikautensa vuoden 2013 alusta. Yhteistoiminnan tarkoituksena on turvata henkilöstön tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuudet omaa työtä ja työolosuhteita koskevien päätösten valmistelussa ja seurannassa sekä edistää seurakunnan palvelukykyä ja sen toiminnan tuloksellisuutta. Työolosuhteisiin vaikuttamalla pyritään edistämään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä henkilöstön työssä jaksamista. Työympäristötoimikunta kokoontui neljä kertaa vuonna Tasa-arvo Tasa-arvosuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran vuonna Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, että sekä miehet että naiset voisivat hakeutua seurakuntaan töihin. Samoin eri ammattiryhmien sisällä on pyrittävä jakamaan työt tasaisesti. Palkkauksessa on noudatettava samapalkkaisuutta samoista tehtävistä. Koulutuksessa ja kohtelussa sekä työaikojen joustoissa on noudatettava tasapuolisuutta.

14 7. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Lempäälän seurakunnan henkilöstö on ammattitaitoista ja sen koulutustaso on korkea. Vaihtuvuutta tehtävissä on tarkasteluvuoden aikana esiintynyt jonkin verran, mutta toisaalta seurakunnan viran- ja toimenhaltijoista suuri osa on palvellut seurakuntaa pitkään. Vuosien varrella henkilöstön vaihtuvuus on ollut suhteellisen pientä. Tästä johtuen on tyypillistä, että seurakunnan palvelussuhteet ovat keskimäärin pitkiä. Henkilöstöä on kannustettu koulutuksiin ja annettu mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Työssä jaksamisen elementteihin on kiinnitetty huomiota. Lempäälän seurakunnassa on luotu myös olosuhteet, joissa työntekijät ovat voineet vaikuttaa työympäristönsä muutoksiin ja kehittämiseen. Henkilöstösuunnittelussa tulee aina pyrkiä huomioimaan tilanteet, joissa työyhteisöön tulee uusia työntekijöitä. Pitkä työkokemus on suuri voimavara ja tuo mukanaan vakautta työn tekemiseen. Lähes kaikkiin ammatteihin sisältyy paljon ns. hiljaista tai näkymätöntä tietoa, jota on usein hyvin vaikea pukea sanoiksi. Tämä tekee uusien työntekijöiden tehtäviin perehdyttämisen joskus haasteelliseksi. Yhtäältä tulee voida kunnioittaa perinteen ja tradition arvoa ja toisaalta nähdä osaamisen kehittämisen välttämättömyys muuttuvissa työolosuhteissa. Kysymykset työvoiman saatavuudesta ja seurakunnan vetovoimasta työnantajana saattavat tulla lähitulevaisuudessa ajankohtaisiksi. Tällöin joudutaan pohtimaan miten saadaan palvelukseen ammatillisesti osaavaa, motivoitunutta ja kirkon työhön sitoutunutta henkilöstöä. Tällöin korostuvat työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvointi, palkkauksen tasapuolisuus ja palkkausjärjestelmän palkitsevuus, oikeudenmukaisuus, osaava ja ammattitaitoinen henkilöstön johtaminen sekä tasa-arvon toteutuminen käytännön työn tasolla. Samalla on huolehdittava siitä, että jokaisen työntekijän tehtävänkuva on mielekäs ja työkuormitus sopiva. Henkilöstösuunnittelun haasteellisuutta lisää samanaikaisesti kokonaiskirkon tasolla käynnissä olevat väestökirjanpitoa ja taloushallintoa koskevat muutoshankkeet (Kirjuri ja KiPa), jotka tulevat vaikuttamaan erityisesti tukipalveluiden henkilöstön asemaan ja työnkuvaan. Laatutyöskentelyn edistämisessä ja laatuprosessien kehittämisessä keskeisenä tiedon keräämisen muotona ovat erilaiset palautejärjestelmät. Palautteen antamisen mahdollisuuksiin on perusteltua kiinnittää huomiota. Palautetta voidaan kerätä työyhteisön sisällä, mutta myös seurakuntalaisilta. Tehokas palautejärjestelmä helpottaa toiminnan laadun tarkastelua ja tukee liikkuvien resurssien suuntaamista toiminnan painopisteisiin. Seurakunnan mahdollinen jäsenmäärän lasku ja taloustilanteen tiukentuminen asettavat paineita henkilöstömäärän vähentämiselle pidemmällä tähtäimellä. Henkilöstön ikärakenne mahdollistaa sen, että tähän voidaan pyrkiä ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Seuraavan kymmenen vuoden ( ) aikana eläkkeelle siirtyy arvioilta 16 henkilöä eli 30 prosenttia Lempäälän seurakunnan nykyisestä vakinaisesta henkilöstöstä.

15 LIITE Lempäälän seurakunnan henkilöstö tehtäväryhmittäin Nimike Nimi Virkasuhde = V Työsuhde = T YLEISHALLINTO Talousjohtaja Puntola Aulikki V Kirjanpitäjä Backman Marja-Leena V Palkanlaskija Lähdekorpi Arja, osa-aikainen T Seurakuntasihteeri Tukiainen Kristiina V Tiedottaja Miettinen Marita T Toimistosihteeri Lehtikuusi Pia, vs T Toimistosihteeri Räihä Hanna, työvapaa T Toimistosihteeri Salo Päivi V SEURAKUNTATYÖ Kirkkoherra Oikarinen Mikko V Kappalainen Partanen Ensio V Kappalainen Vehviläinen Matti V Seurakuntapastori Aikasalo Päivi V Seurakuntapastori Kasari Eija, vs. V Seurakuntapastori Karvinen Henri V Seurakuntapastori Korpi Emmi V Seurakuntapastori Sorsa Leena, virkavapaa V B-kanttori Keränen Terhi-Tuulia, osa-aikainen V B-kanttori Korhonen Pietari V B-kanttori Naukkarinen Kaisa V LAPSITYÖ Työalajohtaja Blomqvist Lea V Vastaava lastenohjaaja Tanni Regina T Lastenohjaaja Aaltonen Lotta T Lastenohjaaja Ahtosaari Vuokko T Lastenohjaaja Haapaniemi Leila T Lastenohjaaja Heikkilä Pirjo T Lastenohjaaja Huusko Mari, osa-aikainen T Lastenohjaaja Lampi Sanna, osa-aikainen T Lastenohjaaja Lumirae Päivi, osa-aikainen T Lastenohjaaja Malmström Elina, työvapaalla T Lastenohjaaja Mäki Ritva T Lastenohjaaja Palander-Singh Tuija T Lastenohjaaja Perttu Marja, osa-aikainen T

16 Lastenohjaaja Perälä Taina, osa-aikainen T Lastenohjaaja Rantamäki Tarja T Lastenohjaaja Rintamäki Heli T Lastenohjaaja Virtanen Merja, osa-aikainen T KIINTEISTÖ - ja HAUTAUSMAAHALLINTO Kiinteistönhoitaja Hämäläinen Veli-Pekka T Seurakuntamestari Lindqvist Krista T Seurakuntapuutarhuri Solja Petri V Vahtimestari Aavajoki Minna T Vahtimestari Finsk Kaija, osa-aikainen T Vahtimestari Hänninen Kirsti T Vahtimestari Kuusjärvi Pirkko T Vahtimestari Moilanen Erja T Vahtimestari Peltonen Seija T DIAKONIA JA LÄHETYS Diakonian työalajohtaja Tarri Henriikka V Diakoni Haavisto Tom V Diakoni Kettunen Irene V Diakoni Kylmälahti Johanna V Lähetyssihteeri Paul Raili V NUORISOTYÖ (nuoriso-, tyttö- ja poikatyö) Erityisnuorisotyönohjaaja Lämsä Kimmo V Nuorisotyönohjaaja Koskinen Tiina, virkavapaa V Nuorisotyönohjaaja Vaitniemi Jussi, vs. V Nuorisotyöntekijä Orre Heli V Nuorisotyöntekijä Salo Jussi V Nuora-projekti Leijo Tatu V