TIEMIES. Miten meillä Tieliikelaitoksessa menee. Tekevät-lehden TAJ:n järjestöliite 1/2004. Henkilöstöjohtaja Timo Aaltonen

Transkriptio

1 TIEMIES Tekevät-lehden TAJ:n järjestöliite 1/2004 Henkilöstöjohtaja Timo Aaltonen Miten meillä Tieliikelaitoksessa menee Tieliikelaitoksen henkilöstön työoloista ja hyvinvoinnista minut herätti kirjoittamaan oheinen teksti: Tieliikelaitoksen henkilöstö työskentelee jatkuvasti sekavissa, ellei peräti sekasortoisissa, työoloissa. Näin kaksi kansanedustajaa kirjoittivat tammikuun puolivälissä. Olen asiasta vahvasti eri mieltä. Tieliikelaitoksen henkilöstön keskuudessa vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn mukaan kehitys Tieliikelaitoksessa on sen koko kolmevuotisen toiminta-ajan ollut hyvin myönteistä. Parhaiten tämä ilmenee oheisista kuvista. Monin kohdin olemme jopa ylittäneet vertailuorganisaatioiden tason. Näin myönteinen kehitys on suorastaan ihme kun otetaan huomioon henkilöstön vaikea sopeuttamistilanne. Miten kansanedustajien käsitys Tieliikelaitoksen henkilöstön sekavista työoloista on voinut syntyä? Tuskin ainakaan sillä tavoin, että he olisivat käyneet tutustumassa työoloihimme ja tehneet näkemästään johtopäätöksiä. Todennäköisesti heille on kerrottu, että Tieliikelaitoksessa vallitsee sekavat ja sekasortoiset työolot. Uskoisin, että tällaiset tuntemukset liittyvät henkilöstön sopeuttamistilanteeseen. Tämän vuoksi on syytä arvioida sopeuttamista tarkemmin. Kun Tieliikelaitoksen perustamisesta vuonna 2000 päätettiin, oli tiedossa huomattava henkilöstön vähentämistarve. Vakituinen henkilöstö on Tieliikelaitoksen kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana vähentynyt 900 henkilöllä ja kuluvan vuoden aikana henkilöstö vähenee vielä yli 700 henkilöllä. Tieliikelaitoksen perustamisen alkuvaiheessa kuului voimakasta arvostelua siitä, että henkilöstön sopeuttamisen tukipaketti on huonompi kuin muualla. Tässä vaiheessa voi todeta, että henkilöstöjärjestöt ovat onnistuneet vaikeassa tilanteessa neuvottelemaan henkilöstön kannalta katsottuna Suomen parhaimman ja omistajan kannalta katsottuna kalleimman tukipaketin: pitkä neljän vuoden siirtymäkausi, joka on taannut työsuhteiden jatkuvuuden vuoden Jatkuu sivulla 4. Tavoitteiden selkeys 4, 0 Hyvä ilmapiiri V aikut usmahd o llisuud et 3, 5 Toiminnan jatkuva parantaminen Työn kehittävyys 3, 0 2, 5 T ied o nkulku M uut oksen hallinta ja koulut us T yö määrä Esimiehen luottamus ja tuki Esimiehen ohjaus ja palaute Tieliikelaitos 2003 Tieliikelaitos 2002 Tieliikelaitos 2001 Tavoitteiden selkeys 4, 0 Hyvä ilmapiiri 3, 5 V aikut usmahd o llisuud et Toiminnan jatkuva parantaminen 3, 0 2, 5 Työn kehittävyys T ied o nkulku M uut oksen hallinta ja koulut us T yö määrä Esimiehen luottamus ja tuki Viiteaineisto Esimiehen ohjaus ja palaute Tieliikelaitos 2003

2 PUHEENJOHTAJAN PALSTA minen vähän lieventää asiaa, mutta se ei poista sitä surua, joka vuosien saatossa on mieleen istunut. Sen vuoksi tämä koskettaa meitä kaikkia ja meidän tulee antaa näille jäsenillemme kaikki mahdollinen henkinen tuki ja apu jatkossa jaksamiseen. Alkanut vuosi on lähtenyt taas rivakasti liikkeelle ja odottaa sopii, että tämän vuoden aikana joudumme eri asioiden osalta monesti neuvottelukontaktiin työnantajamme kanssa. Sopeuttamisen viimeinen vuosi on menossa ja sen tuomat päätökset ja ratkaisut yksilöön ja jäsenistöön ovat toteutumassa ja arvioitavissa. TAJ:n uusi hallitus on valittu ja sen järjestäytymiskokous pidetty liittokokouksemme yhteydessä Helsingissä. Tieliikelaitokseen on myös valittu uusi hallitus ja sen mukana myös uusi henkilöstön toinen edustaja seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi. Työympäristö ja sopeuttaminen Alkanut vuosi tuo monia muutoksia työympäristöömme, joka kulkee avattua tietä pitkin täysin rajoituksista vapaita ja avoimia, mutta niin kovin kilpailtuja markkinoita kohti. Kun viimeiset neuvottelupohjaiset hoitourakat keväällä kilpaillaan ensi kerran, niin jo ensimmäisiä aikanaan kilpailussa olleita urakoita kilpaillaan uudestaan, osia urakoista jopa toiseen kertaan. Toivottavasti kilpailussa pärjääminen tapahtuu entiseen malliin, jotta oikealla hinnoittelulla pystytään urakat voittamaan ja työkanta pysyisi tavoitteiden mukaisena. Sopeuttamisen suhteen ollaan loppusuoralla ja tämä tarkoittanee sitä, että tämän vuoden aikana meidänkin jäsenistöstämme n. 90 henkilöä joutunee kokemaan liikelaitospäätöksen seuraukset ja vaikutukset. Tämä ei voi olla vaikuttamatta heidän asemaansa ja asenteeseen, kun päätös sen suhteen on lopullinen. Joillekin tukipäätöksen hyväksy- TAJ:n hallitus TAJ sai viime vuoden syksyn liittokokouksessa ensimmäisen toimintakautensa (2 vuotta) päätökseen ja siellä valittiin uusi hallitus työtä jatkamaan. Allekirjoittanut oli ilmoittanut halunsa jatkaa puheenjohtajana, ja kun muita ehdokkaita ei ollut, sai hän liittokokoukselta valtuudet toimia TAJ: n puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Uusi hallitus on saman suuruinen ja melkein sama kuin entinen, sillä ainoastaan yksi jäsen vaihtui. Tämä luo vakautta ja toimintavarmuutta, mutta jatkossa olisi hyvä, jos nämä elimet uudistuisivat jonkun verran, jotta uudet näkökulmat valtaisivat työskentelyn. Uuden hallituksen toiminnassa on kiinnitettävä huomiota sopeutettavien lisäksi luottamusmiesverkoston tukipalvelujen kehittämiseen ja toimihenkilöiden talokohtaisen yhteistyön parantamiseen. Pardian pilotin ja kehittämisen tuomat toimenpiteet on yrityspuolella selvästi tuotava hyötyä ja säästöjä toimintaamme, jotta jatkossa tunnemme saavamme jäsenmaksuille parempaa vastinetta. Tieliikelaitoksen hallitus Vuoden alusta on aloittanut myös liikelaitoksessa uusi hallitus seuraavan 3-vuotiskauden, jossa on kaksi henkilöstön edustajaa. Toinen heistä on VAL:sta Raimo Pakarinen, joka näin sai jatkopestin ja toinen on Akavalainen Tiina Erkkilä, joka näin nimitettiin Pardialaisen Marja Bäckin tilalle. Alussa näytti Pardialaisittain selvältä, että paikka kuuluu ja tulee meille, mutta loppumetreillä vaan kaikki muuttui, kun politiikka ja poliitikot otettiin lobbaukseen mukaan. Pardialaisessa kentässä tämä politiikkoihin vaikuttaminen ei ole vielä vahva ase, eikä siten pystytä oikeasti vaikuttamaan niihin, jotka päätöksiä tekevät. Tässä tapauksessa Liikenne- ja viestintäministeriö oli päätöksentekopaikka ja voi olla, että edustajamme vaihtumisen yksi syy oli se, että samaan aikaan oli uusien liikelaitosten hallitusten paikat myös täytettävänä. Mene ja tiedä, ehkä aikanaan perusteet selviävät. Toivottavasti kehittämisen myötä myös poliittinen vaikutuskanava otetaan huomioon ja sitä vahvistetaan niin, että emme joutuisi uudestaan kokemaan häviön tuskaa. Kiitän tässä lopuksi kaikkia niitä, jotka mahdollistivat minun jatkaa TAJ:n puheenjohtajan pestiä seuraavat kaksi vuotta ja toivon, että yhteistyömme sujuu mallikkaasti, rakentavasti ja avoimesti. HYVÄÄ ja REIPASTA KEVÄÄN ODOTUSTA TEILLE KAIKILLE! Teuvo Salolammi TAJ:n puheenjohtaja 2 Tiemies 1/2004

3 LAAKSOLAN PALSTA Tieliikelaitoksen hallitus Joulukuun alkupuolella tuli tieto Tieliikelaitoksen uudesta hallituksesta vuosille Tyrmistys oli suuri, kun kuulimme hallitukseen nimitetyn toiseksi henkilöstön edustajaksi DI Tiina Erkkilän. Toisena henkilöstön edustajana jatkaa Raimo Pakarinen. Talossamme on yli 700 pardialaista toimihenkilöä ja akavalaisia on 180. Lisäksi meillä on talossamme yli 350 VALilaista toimihenkilöä. Diplomi-insinöörejä liikelaitoksessamme on alle 80. On vaikea ymmärtää ministeriön valintaa, kun Pardia ja VAL tukivat toistensa ehdokkaita hallitukseen. Näin ollen yli 90 %:a Tieliikelaitoksen henkilöstöä edustavat järjestöt eivät saaneet ehdokastaan läpi ministeriössä, vaan selvä vähemmistö sai edustajan hallitukseen lähetin ministeri Leena Luhtaselle asiasta sähköpostia, jossa ihmettelin mm. miksi johtoa edustava diplomi-insinööri valitaan edustamaan henkilöstöä. Seuraava pätkä on suora lainaus minun ministerille lähettämästäni sähköpostista: Me, Pardialaiset toimihenkilöt Tieliikelaitoksessa, koemme työmme tärkeäksi ja katsomme olevamme Tieliikelaitokselle tärkeä toimihenkilöryhmä junaillessamme ympäri maata erilaisia projekteja tuottavasti ja kannattavasti päätökseen. Suuren osan meidän jäsenistömme päivittäisestä työstä on järjestellä työ kannattavasti ja taloudellisesti sekä toimia Raimo Pakarisen edustaman joukon sekä Tiina Erkkilän edustaman johdon välillä puskurina molempiin suuntiin. Katsomme olevamme Tieliikelaitokselle tärkeä ryhmä ja siksi meidät pitäisi huomioida, kun henkilöstön edustajia nimitetään hallitukseen. Kun nyt on nimetty vain lyhyen kokemuksen omaava diplomi-insinööri edustamaan henkilöstöä Tieliikelaitoksen hallitukseen, syntyy minulle sellainen olo, ettei meidän työtämme arvosteta ministeriössä lainkaan. Palkansaajajärjestö Pardian nimeämät ehdokkaat Tieliikelaitoksen hallitukseen henkilöstön edustajaksi ovat molemmat pitkän kokemuksen omaavia ja todellisia tämän toimihenkilökentän edustajia. Mikäli toisen henkilöstön edustajan tasa-arvo syistä on pakko olla nainen, oli meillä esitettynä tähän tältä varalta edelleen Marja Bäck. Tasa-arvovaatimuksen esittäminen henkilöstöjärjestöille, on kyllä mielestäni enemmän kuin kohtuutonta, koska Tieliikelaitoksen koko henkilöstöstä on yli 80 % miehiä. Varsinaista kysymystä en ministerille osoittanut ja vastausta en pyytänyt, vain ihmettelin päätöksen perusteita, joita on vaikea ymmärtää. Ministeri ei myöskään ole katsonut viestiäni kommentoinnin arvoiseksi. Minä olen saanut nyt ministeriltä selkeän viestin, jossa osoitetaan ettei meidän väellä ole mitään arvostusta siellä, kun selkeästi johtoa edustavan vähemmistön edustaja valitaan edustamaan henkilöstöä. Palkansaajajärjestö Pardialta odotin myös vahvempaa panosta tämän asian lobbaamisessa ministeriössä. Konsultoinnin maastotyösopimus Konsultoinnin maastotyösopimuksen seurantaryhmä on pitänyt kokouksia ja sopimuksen toteuttaminen on sujunut kokonaisuutena hyvin. Kokouksessaan seurantaryhmä totesi yksimielisesti, että sopimusta ei irtisanota tammikuun lopussa päättyväksi, vaan se jatkuu koko sopimuskauden eli asti kuitenkin siten, että pankkitunnit on pidettävä mennessä. Minulle on useasti työnantajan neuvottelijoiden toimesta kerrottu, että esimiehet pitävät työvuoroluettelojen tekemistä tarpeettomana ja hankalana asiana. Myös jotkut maastotyötä tekevät henkilöt eivät pidä tasoittumissuunnitelman ja työvuoroluettelon tekemistä välttämättömänä. Työaikalain 34 :ssä sanotaan, että jos työaika järjestetään keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. Työaikalain 35 :ssä sanotaan, että jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännölliset työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Koska nämä vaatimukset tulevat suoraan laista, ei niitä kannata liikaa arvostella, vaan toimia niiden mukaisesti. Niin kauan kuin meillä on sopimus työajan keskimääräistämisestä, on meillä myös työajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelot. Sopeuttaminen Nyt alkanut vuosi on meidän sopeuttamisemme ajan viimeinen vuosi. Ensi vuoden alusta lähtien ei ole enää mitään sopeuttamisen aikaa eikä ylimääräisiä sopeuttamisen tukipaketteja. Kuitenkin jatkossakin työnantajalla on velvollisuuksia henkilöstöään kohtaan. Toivottavasti saamme tämän viimeisen sopeuttamisen vuoden sujumaan kaikkien mielestä hyvin ja kaikille henkilöille löytyisi jokin sopiva vaihtoehto jatkaa eteenpäin. Sopeuttamisen aika on ollut kaikille raskasta ja vaikeaa aikaa. Kaikkein eniten se on varmasti koskettanut kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat joutuneet luopumaan työpaikoistaan. Tässä työssä meillä järjestön edustajilla ei ole ollut paljon muuta vaihtoehtoa, kuin yrittää saada mahdollisimman hyvät reunaehdot sopeuttamiselle. Mielestäni olemme tässä työssä onnistuneet suhteellisen hyvin, vaikka aivan varmasti löytyy sellaisiakin tilanteita, joissa sopeutettava henkilö tuntee, ettei meistä ole ollut mitään hyötyä. Yritetään hoitaa tämä vuosi siten, että voimme kaikki todeta yrittäneemme parhaamme asioiden hoidossa! Tiemies 1/2004 3

4 Jatkoa sivulta 1: Miten meillä Tieliikelaitoksessa menee 2004 loppuun asti uuden työpaikan etsimisen tukeminen ja vakanssisiirrot koulutustuki ja uudelleen sijoittumisvalmennus henkilöstökonsulttipalvelut liikkuvuuden tuki yhdeksän kuukauden tukipaketti ja varhennetun vanhuuseläkkeen tuki. Tieliikelaitoksen henkilöstön vähentäminen ei johdu maksimaalisten voittojen tavoittelusta. Se johtuu Tieliikelaitoksen toimialalla vallitsevasta kovasta kilpailutilanteesta. Tieliikelaitos menestyy kilpailussa, kun sen henkilöstömitoitus ja osaaminen ovat kohdallaan. Kun Tielii- Työtyytyväisyys : Miltä tuntuu tulla aamulla töihin? 6,8 6,7 6,6 6,5 6,4 6,3 6,2 6,1 6 6,6 Työparini Työparini koko työrupeaman on ollut Reijo Jääskö. Olemme oppineet tuntemaan ja luottamaan toistemme tapaan tehdä työt, mikä on ollut eduksi monessakin asiassa varsinkin tämän päivän tavassa tehdä töitä, jossa luotetaan ja annetaan vastuuta tekijälle. Varsinkin silloin, kun on kiire, jää turhia asioita pois jotka vievät myös sitä aikaa. Sairastuttuani Reijo joutui hankalaan saumaan, jota ei toivoisi työkaverille. Tämän päivän minimimiehityksellä varamiessysteemiin pitäisi panostaa enemmän. Reijo on yksi tunnollisimkelaitos menestyy kilpailuissa, sen henkilöstöllä on töitä. 6,4 6,4 6,3 6,6 6, Tieliikelaitoksen ensimmäisten toimintavuosien aikana saadut kokemukset Asteikko: 0-10 ovat osoittaneet tämän todeksi. Aika on rajallista, nauti tästä päivästä Kirjoituksessani on elämäni kovin kokemus ja tuntemukseni siitä. Toivoisin myös kirjoitukseni herättävän ihan positiivisia ajatuksia yleensäkin kaikessa tekemisessä. Lisäksi joitain ajankohtaisia asioita työasioihin viitaten. Henkilökuva Olen Eero Salmijärvi, Tieliikelaitoksen projekti- vastaava ja luottamusmies Päällyste- ja ympäristöpalveluista. Valmistuin Seinäjoen teknillisestä koulusta v Tielaitokseen tulin töihin v. -86 ja olen pitänyt talon ilmapiiristä organisaatiomyllerryksistä huolimatta. Luonteeltani olen ns. firmauskollinen, en ole kovin herkkä vaihtamaan firmasta toiseen. Työtehtäväni ovat olleet lähes koko ajan yhteydessä päällyste- ja rakenteenparantamistöihin. Viime vuosina olen ollut projektivastaavana Lapin päällysteurakoissa. Työnkuva Viime vuodet ovat olleet todella kiireisiä, ylitöitä on tullut paljon. Henkilöstöltä odotetaan yhä enemmän. Monet asiat muuttuvat niin nopeasti, aika ei tahdo riittää. Sama suuntaus on nähtävissä kaikkialla. Minun kolme viimeistä vuottani ovat menneet pidentyneissä työpäivissä, viikonloput ja illat opiskellessa insinööriksi. Vapaa-aika on jäänyt vähiin. Yksi luonteenpiirteeni on ollut kolme askelta yhden askeleen sijaan. Lisäksi meiltä odotetaan oma-aloitteisuutta, mikä on hyvä asia. Se ei kuitenkaan saisi saada ihan valtaa, jolla tarkoitan, että sokeudutaan tekemään enemmän kuin pystyykään. Mielestäni se firma, joka nyt satsaa nuoriin, ottaa heitä töihin oppimaan ja sitouttaa talon töihin, on koh- ta vahvoilla. Aikaisemmin olin ajatellut: jos työkaverini sairastuisi, olisin varmasti huutavassa pulassa, koska aina vain tehdään pienemmillä resursseilla. 4 Tiemies 1/2004

5 pia työntekijöitä, mitä tunnen. Vaikeimpia vaiheita ehkä välillämme on ollut Tielaitoksen jakaantuminen. Silloin muutosvaiheessa roolit ei olleet ihan selviä, minulle ne tuotti suuriakin ongelmia. Hyvin kuitenkin on pystytty karikot selvittämään, ja sehän on sitä positiivisuutta. Sairastuin leukemiaan Kesällä 2003 sairastuin flunssaan ja sen jäljiltä oli jäänyt yskä. Elokuun toisella viikolla tein todella pitkiä päiviä ja laitoin väsymyksen sen syyksi. Viimein tein pitemmän työreissun ja huomasin olevani todella puhki. Työkaverit pyysivät perjantai-iltana harrastusten pariin karaokea laulamaan, en jaksanut lähteä. Maanantai-aamuna menin Medivireen työterveyshuoltoon. Verikokeiden jälkeen menin Lapin keskussairaalaan, jossa sain kuulla pahimman. Muistan lääkärin puheesta: olet vakavasti sairastunut, epäilemme sinulla oleva leukemian. Alku oli shokkihoitoa niin henkisesti kuin fyysisesti, en osaa sitä ihan sanoin kertoa, eikä sitä terveenä osaa ajatella. Miksi minä? Mitä olen tehnyt väärin, mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Miksi kaikesta tekemästäni sain tämän? Neljä päivää meni kuin olisin ja en olisikaan. Tuska voi olla kova ja sitä se oli, puristi joka puolelta! Mikä on leukemia ja miten sitä hoidetaan? Meillä kaikilla on luuytimessä n. 5 % ns. blastisoluja. Leukemiassa puna- ja valkosolut jäävät blastisoluasteelle lisääntyen huimasti ja vieden tilan puna- tai valkosoluilta. Siitä, kun akuutti leukemia puhkeaa, tauti etenee nopeasti. Kriittisin aika pisimmillään on kaksi kuukautta, jonka jälkeen ei voi tehdä oikein mitään. Joskus Sädetyslaite ilman oireiluja todetaan sairastuneen leukemiaan. Siksi on hyvä käydä säännöllisesti työterveyshuollossa. Tämän postin Tieliikelaitos on esimerkillisen hyvin hoitanut. Leukemia ei ole perinnöllinen, eikä tarttuva tauti. Itse asiassa taudin syitä ei tarkkaan tiedetä. Se on monien asioiden summa. Kantasolujen eli luuydinsiirto on usein ainoa mahdollisuus selvitä pahalaatuisesta veritaudista. Täysimittaisessa kantasolusiirtohoidossa potilas on osastolla n. viisi viikkoa eristetyssä hoidossa, jossa koko kehon sädetyshoidolla yhdistettynä isoon sytostaattihoitoon hävitetään kaikki pahalaatuiset, mutta samalla myös hyvälaatuiset verisolut. Sen jälkeen terveen ihmisen kantasoluja sisältävä siirre annetaan potilaalle laskimoon veritiputuksen tapaan. Täysimittainen kantasolujen siirto on rankimpia hoitoja, mitä ihminen kestää. Ongelmina ovat infektiot ja käänteishyljintä, jossa elimistö ei hyväksy uusia soluja, vaan pyrkii hylkimään niitä, osaston ylilääkäri Liisa Volin kuvaa HYKS:n hematologiselta klinikalta. Kantasolujen siirto on kallis toimenpide kaikkine hoitoineen sen pitkien hoitojaksojen takia. Siirtoja tehdään Suomessa vain noin 70 kpl/vuodessa. Kohti paranemista Oulun yliopistollisessa sairaalassa aloitettiin hoidot, jolloin myös tarkentui taudinkuva, joka oli akuutti myeloinen leukemia. Lisäksi valkeni, voiko leukemiasta selvitä ja miten sitä hoidetaan. Vuodessa n. 200 ihmistä siihen sairastuu. Yhtä suuri onni olisi voittaa ässäarvan päävoitto. Sairaalassa jouduin olemaan pitkiä jaksoja, Oulussa (OYS)ja Rovaniemellä (LKS) yhteensä kymmenen viikkoa. Sitten vielä Helsingissä (HYKS) viisi viikkoa eristyksissä. Hoidoissa tuhottiin sytostaattihoidoilla pahalaatuiset solut ja siinä sivussa lähes kaikki terveetkin solut kahteen eri otteeseen. Näissä hoitojen yhteydessä on suuri vaara/riski saada infektioita, minulla meni hoidot hyvin. Huonojakin päiviä mahtui joukkoon useita, ne päivät jaksoin uskoa huomisen olevan parempi. Mitä pidemmälle hoidot eteni, luotin yhä enemmän paranemiseen. Varsinkin, kun selvisi, että kuudesta sisaruksestani kaksi oli sopivaa luuydinluovuttajaksi. Loppuvaiheessa ennen siirtoa vain toinen - Jouko jäi ainoaksi sopivaksi luovuttajaksi. Kahden onnistuneen hoitojakson jälkeen edettiin kantasolujen siirtoon (luuydinsiirtoon). Se oli hermostuttavaa aikaa, koska sitä ei voi peruuttaa. Veli tuli sovittuna aikana Helsinkiin ja siirtopäivä oli niin uskomaton kokemus, jossa kyyneleetkin olivat ilon kyyneleitä. Oltiin menossa kohti joulua ja minulle joululahja oli ikimuistettava. Uudet solut tiputettiin käsivarteen. Operaatio kesti 2 tuntia. Sitä ennen oli entiset lähes kaikki tuhottu sytostaattihoidoilla ja sädetyksellä. Tästä alkaisi uusi aika toinen elämä, siksi puhuin aikaisemmin ikimuistettavasta joululahjasta. Kaikki hoi- Tiemies 1/2004 5

6 Veriveljet Eero ja Jouko luuydinsiirron jälkeen tojaksot olivat menneet tähän asti hyvin. Jouko on auttanut Veljestäni Joukosta tuli minulle todellinen veriveli - hänen solujaan virtaa suonissani, ja ilman niitä en olisi todennäköisesti selvinnyt. Jouko on käynyt armeijaajoista lähtien säännöllisesti verenluovutuksessa. Toivoin hänen olevan sopivan luovuttaja luuydinsiirtoon. Joukosta tuli todennäköisesti ensimmäinen ihminen Suomessa, joka on luovuttanut 203 kertaa verta ja ollut mukana myös luuydinsiirrossa. Todellinen saavutus ihmisten auttamiseksi! Ihan maailman mittakaavassakin se on harvinaista. Tulevaisuus Kantasolujen siirron jälkeen on ensimmäisen vuoden aikana poikkeuksellisen altis infektioille, joten nyt kolmen kuukauden päästä siirrosta rokotukset annetaan uudestaan lastentauteja yms. vastaan. Oma immuniteetti menee uusiksi. Kunto ei ole paras mahdollinen ja unet ovat ihan kortilla, sekä usein on luustokipuja näiden uusien solujen hakiessa paikkaansa. Kivut tuntuvat vielä normaalia voimakkaammilta, kuin ihan terveenä. Lääkkeitä joutuu syömään runsaasti jonkin aikaa. Voi kuvitella, mitä ne taas aiheuttaa, mieliala heittelee laidasta laitaan. Tammikuun lopulla aktivoitui sytomegalovirus ja sitä hoidettiin Lapin keskussairaalassa 2 viikkoa antibioottihoidoilla. Sytomegalovirus on lähes jokaisella ihmisellä, virus aktivoituu elinsiirtojen yhteydessä. Hoitamatta se on pidemmän päälle hankala virus. Antibiootilla se kuitenkin saadaan taltutettua. Tällä hetkellä joudun viikon välein joudun käymään Helsingin Meilahdessa kokeissa ja hoidoissa, jolloin varmistetaan uusien solujen asettuminen isäntäänsä. Aika on tietyssä määrin jännityksessä elämistä. Uusimisriski on olemassa ensimmäisen vuoden aikana. Mikäli kahden vuoden aikana ei ole mitään ilmaantunut, niin silloin on erittäin harvinaista, että sairaus uusiutuisi. Sairaslomalla olen syyskuuhun 2004 asti. Silloin voin toivon mukaan palata normaalisti töihin, ja silloin myös runsas lääkitys loppuu, mikäli sinne asti on klaarattu. Lisäksi odottelen päähän tummaa pehkoa, jonka tämä luuydinsiirto saa aikaiseksi. Tiedä vaikka se ässäarpavoittokin kolahtaisi kohdalleni! Kiitokset Olen kiitollinen saamastani tuesta ja myötätunnosta. Varsinkin siitä, että saamani myötätunto ei ole ollut surkuttelevaa. Tosiasia on kuitenkin sekin, etteivät asiat surkuttelemalla parane. Asiat voi olla huonosti, mutta voisihan ne olla vieläkin huonommin. Lohduttelin usein sillä, että voisihan minulla olla pää kainalossa. Niin tässä sairaudessa kuin työelämässä ja elämässä yleensäkin tulee virheitä. Tehdään asioita väärin. Ne ei saa olla korjaamattomia, virheistä voidaan oppia. Sairaudestani ei kuitenkaan voi sanoa, että se olisi virhe jostain, enemmänkin kohtalo. Kaikilla meillä on omat kohtalomme, jotka on opittava hyväksymään. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin vaimolleni: Kiitos, että olet jaksanut olla positiivinen koko tämän vaikean ajan! Positiivisuus onkin siitä hyvä asia, että sen perässä on mukava tallustella. Kun aina muistaisimme elämässä on monta arvokasta asiaa, huumori on yksi niistä, sekä ystävät, perhe, työ ja ennen kaikkea terveys. Haluan tässä yhteydessä kiittää Medivireen työterveyshuoltoa, Oulun yliopiston (OYS:n) os. 36 ja Lapin keskussairaalan (LKS:n) os. 5A sekä erityisesti Meilahden os. 11 henkilökuntaa: teillä on sydän mukana työssänne. Kiitokset kaikille työkavereille Tieliikelaitoksella ja Tiehallinnossa sekä yhteistyökumppaneille ja lukuisalle määrälle ystäviä saamastani tuesta. Lopuksi vielä runo, joka ainakin minun mieltäni lämmitti ja jotenkin kuvasi kohtaloanikin. Kanan runo Kana tietä kulkee sipsuttaa, tie on liukas, jalkaa lipsuttaa. Vastaan tulee jyrä suuri, kävipä kanalla huono tuuri. Jyrän alle kana jää, pyörän alta näkyy pää. Jyrä painaa vauhdilla hanaa, ei se huomaa pientä kanaa. Kun kana pääsee jyrän alta, tuntuu olo mahtavalta. Sulat pöyhii ja kuntoon laittaa, päänsä somasti kenoon taittaa. Kun on kunnossa viimeinen sulkatukko, huokaa kana: Ohoh... olipa kerrankin kunnon kukko! Rovaniemellä Eero Salmijärvi 6 Tiemies 1/2004

7 Jäsenistön mielipidepalsta Elämää palveluprojektilla Jätin pois sanan työ, koska palveluprojektilla oleminen on ollut enemmän elämäpainoista kuin työpainoista. Näin se aika kuluu. Kun kolme vuotta sitten siirryttiin palveluprojektille, tuntui kuin se työn loppuminen olisi kaukaisessa tulevaisuudessa. Vaan nyt loppusuora häämöttää ja monella meistä ei enää loppusuoraa ole, kun on siirrytty vapaalle. Mitä nämä vuodet sitten ovat antaneet? Raskaita vuosia ne ovat olleet. Kuin pieni kuolema. Työn pois ottaminen näin työsidonnaisessa ympäristössä, jonka mukaan määräytyvät ihmisen sosiaalinen asema ja arvostus - puhumattakaan taloudellisista puolesta, se on kuoleman vakava paikka. Niin kauan kuin asia ei kosketa itseään, se on enemmän tai vähemmän sanojen helinää. On ihan eri asia katsoa laivan uppoamista rannalla, kuin olla siinä itse mukana. Elettävä kuitenkin on. Joten ei jää kuin sopeutumisen mahdollisuus. Sopeutumisessa on auttanut asian kollektiivisuus ja pitkä siirtymäaika. Asiaa on voinut lähestyä enemmän ympäristön tuomien muutosten kautta kuin omana henkilökohtaisena asiana. Kilpailuyhteiskunnassa korostuu voittajan asema, ja sen sanelemat menetelmät. Ympäristö on tällä hetkellä tällainen, eikä muutosta ole lähitulevaisuudessa näkyvissä. Itse olen tätä kirjoittaessani ensimäistä päivää vapaana työelämästä. Outo olohan se alkuun on. Päällimmäisenä tulee mieleen vapaus, kun saa määrätä tekemisensä tai olla tekemättä mitään. Elämä on aika veitikka, ensin pitää päästää irti menneestä ja heti kohta on alettava suunnittelemaan jo tulevaisuutta. Kolmas ja viimeinen jaksohan se on. Kaikki päättyy aikanaan. Mutta miten päättyy, se on alkanut mietityttämään. Näkee niin monenlaisia kohtaloita, että on pakko kysyä itseltään omaa kohtaloaan. Asiat pitää tiedostaa, niin silloin niille voi tehdäkin jotain. Elämä ei ole jana vaan käyrä, mikä helposti tahtoo unohtua. Viimeisellä jaksolla terveyden merkitys korostuu, ja sille on annettava se merkitys, mikä sille kuuluu. Näin jälkikäteen ajateltuna palveluprojektille siirtyminen ei ole ollut niin paha asia, kuin miltä se alkuun tuntui, Tietynlainen vapaus ja työstressittömyys ovat arvoja nekin. Arvosteluakin olen kuullut palvelusektorilaisten taholta etenkin ammattiyhdistysliikettä kohtaan. Siinä ei ole mitään uutta. Kerran tämä ratkaisu oli tehtävä, pitää lähteä siitä, miten se on tehty. Mielestäni se on tehty hyvin. Pitkä sopeutumisaika ja kaikenlainen tukeminen uuden työn / koulutuksen puolesta eivät ole vähäisiä asioita. Työyhteisön asiallinen suhtautuminen ja työnantajan myötämielisyys ovat edesauttaneet sopeutumista. Tielaitos on ollut hyvä työnantaja. Se on seurannut hyvin aikaansa niin henkilöstöön kuin tekniikkaankin liittyvissä asioissa. Se on antanut turvatun leivän ja ammattiyhdistys on huolehtinut siitä, että leivällä on ollut myös särvintä. Kiitos siitä Teille molemmille. Pentti Kuusela Tiemies 1/2004 7

8 TAJ:n liittokokous Tieliikelaitoksen ammattijärjestö TAJ ry. piti sääntömääräisen liittokokouksensa marraskuun neljäntenä lauantaina Helsingissä, Radisson SAS Plaza hotellin historiallisissa puitteissa. Järjestön ensimmäinen liittokokous eteni sutjakkaasti kokouksen puheenjohtajaksi valitun Esa Mäki-Lohiluoman vetämänä. TAJ:n vetovastuu pysyy jatkossakin lujasti Teuvo Salolammen käsissä. TAJ:n puheenjohtajan Teuvo Salolammen avauspuheenvuoron perusteella järjestön kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet vetäjille ja muuten toiminnassa mukana olleille kohtuullisen raskaita. Työnantajan eli Tieliikelaitoksen toiminnan ja henkilöstön sopeuttamisohjelma, sen läpivienti erinäisine henkilöstökiemuroineen on ollut myös järjestöväelle, etenkin sen toimihenkilöille raskas prosessi. Myös uuden järjestön toimintatavat, vaikka pohjalla olikin vanha TiRa, hakevat aina muotoaan. Tiedottamisen osalta tapahtui olennainen muutos ensimmäisen toimintavuoden jälkeen, kun itsenäinen Tiemies-lehti siirtyi ilmestymään vuoden 2003 alusta alkaen ns. järjestöliitteenä TTT:n Te- kevät-lehden välissä. TAJ:n ensimmäisten toimintavuosien talous on kehittynyt jopa suunniteltua paremmin toiminnan kuluissa on vedetty tiukkaa linjaa, vaikka toisaalta yhdistyksille jaettua osuutta on samaan aikaan kasvatettukin. Liittokokouksen puheenjohtaja Esa Mäki-Lohiluoma pohojanmaalta. Uusi hallitus jatkaa lähes entisin voimin TAJ:n uuden hallituksen nimimuutokset kohdistuivat lähinnä varajäseniin. Ennen liittokokousta oli tosin sovittu hallituksen henkilömäärän lisäyksestä muuntamalla asiamiesten rooli hallituksen varsinaisiksi jäseniksi. Tässä yhteydessä demokratia kuitenkin astui peliin, ja liittokokous päätti hallituksen kokoonpanon ja asiamiesten roolin olevan sopivan entisen käytännön mukaisena. Henkilölistaukset ovat toisaalla tässä lehdessä, joten niitä ei tässä yhteydessä kerrota. TAJ:n ja samalla sen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen ilman soraääniä Teuvo Salolammi. Myöhemmin pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa myös liittosihteeri Timo Krigsman ja varapuheenjohtaja Pentti Rosenberg saivat jatkopestin. Eero Kemppainen Teuvo Salolammi keskittyy onnitteluhalauksen vastaanottoon Seija Honkakurulta. Eturivissä Keimo Komulainen, konemestari Laaksola ja kirjuri Krigsman. Pohjoisen ja itäisen yhdistyksen edustajia ja Seija. 8 Tiemies 1/2004

9 Otteita TAJ:n toimintakertomuksesta vuodelta 2002 Suomessa siirryttiin lukien käyttämään markkojen ja pennien sijasta euroja ja senttejä. Palkkoja korotettiin lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 30 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 prosenttia. Samasta ajankohdasta lukien sovittiin virastotasolla 0,3 %: n suuruisen järjestelyvaran käytöstä. Sopimukseen kirjattu indeksiehto ei lauennut eikä ansiokehityslauseke johtanut palkantarkistusten toteuttamiseen. 2.2 Liikelaitos- ja yrityssektorin ratkaisut Pardian tai TTT:n toimiston asiamiehet auttoivat yritystason neuvottelijoita talotasolla. Ensimmäisen kerran otettiin kaikki sopimukset TTT:n yrityskoordinaation arvioitavaksi ennen allekirjoituksia. Tällä haluttiin varmistaa koko TTT:n jäsenkentälle tulosopimuksilla sovittu taso ja alakohtaisten tavoitteiden saavuttaminen. Tulosopimus nostaa palkkoja keskimäärin 2,9 %, joka jakautuu seuraavasti: - yleiskorotus 17 senttiä tunnilta tai 28,39 euroa kuukaudessa, vähintään 1,8 % - sopimusalakohtainen liitoerä on 0,8 % - tasa-arvoerä 0,3 %. Tulosopimus nostaa palkkoja keskimäärin 2,2 %, joka jakautuu seuraavasti: - yleiskorotus 16 senttiä tunnilta tai 26,72 euroa kuukaudessa, vähintään 1,7 % - sopimusalakohtainen liittoerä on 0,5 %. Lisäksi sopimus sisältää indeksiehdon: jos kuluttajahintojen nousu tämän vuoden marraskuusta ensivuoden lokakuuhun ylittää 2, 7 %, palkkoja korotetaan tätä ylimenevää osaa vastaavalla määrällä. 0,4 prosentin suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei kuitenkaan makseta, joten todellisuudessa indeksikorotuksen raja on 3,1 %. Ansionkehitystarkastelu tehdään toukokuussa LTY tasolla sovittiin myös seuraavista järjestelyistä Työaikajärjestelyt Liitot perustavat työryhmän selvittämään työaikajärjestelyihin liittyviä kysymyksiä. Työssä tulee kiinnittää huomiota tuottavuuteen, työkyvyn ylläpitoon, työssä jaksamiseen ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Osa-aikatyön ja tele/etätyön työehtojen määräytymisperusteita tulee kehittää yleisten periaatteiden mukaisesti. Luottamusmiesjärjestelmä Todettiin, että tulopoliittisella kokonaisratkaisulla on sovittu pääluottamusmiesten asemaan liittyvistä uudistuksista. Liittojen välille perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ja selkeyttää eri alojen luottamusmiesorganisaatioita. Liittojen tulee tehdä tarvittaessa yleissopimuksiin muutoksia jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti sopimuskauden aikana. Sopimusrakenteen kehittäminen Liitot perustavat työryhmän selvittämään sopimusten rakennetta ja sisältöä lainsäädännössä ja työmarkkinakäytännössä tapahtuneen yleisen kehityksen pohjalta. Samalla on arvioitava sopimusalojen rajausten ja määrittelyjen tarkoituksenmukaisuutta. Vuosilomamääräysten kehittäminen Liitot perustavat työryhmän selvittämään vuosilomasäännösten toimivuutta eri sopimusaloilla. Työssä tulee ottaa huomioon vuosilomakomiteassa mahdollisesti laadittavat ehdotukset. Työehtosopimuksen toteutuminen ja neuvottelumenettelyn kehittäminen Liitot perustavat työryhmän seuraamaan tulopoliittisessa sopimuksessa sovittujen toimien toteutumista ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin. Liitot kehittävät keskinäisiä neuvottelusuhteita jatkuvan neuvottelun periaatteiden mukaisesti. Alakohtaisissa työehtosopimusneuvotteluihin otettiin mukaan TUPOsta seuraavia asioita kirjattavaksi: Jatkuva neuvottelumenettely, luottamusmieskorvaukset, henkilöstön kehittäminen, yhteistoimintamenettely, palkkausjärjestelmien kehittäminen ja ylläpito sekä tilastoyhteistyö. 4. LIITON HALLINTO 4.1 Yleistä Sääntöjen mukaan ylintä päätäntävaltaa liiton asioissa käyttää liittokokous, joka järjestetään joka toinen vuosi. Liittokokouksessa valitaan liiton hallintoelimet seuraavalle 2-vuotiskaudelle sekä vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Varsinaisten liittokokousten välisenä aikana päätäntävaltaa käyttää edustajakokous, joka kokoontuu niinä vuosina jolloin varsinaista liittokokousta ei pidetä. Liiton toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Liiton hallintoa johtaa liittokokouksen 2-vuotiskaudeksi valitsema hallitus. Asioita hallitukselle valmistelee työvaliokunta, julkaisutoimikunnat sekä eri tarkoituksiin perustetut työryhmät. 4.2 Edustajakokous TAJ:n ensimmäisenä toimintavuonna järjestettiin edustajakokous Radisson SAS Plazassa Helsingissä. Kokoukseen osallistui kaikkiaan 18 henkilöä liiton hallituksesta sekä alue yhdistyksistä. Kokouksessa käsiteltiin liiton sääntöjen edellyttämät asiat. Tiemies 1/2004 9

10 4.3 Huomionosoitukset Huomionosoituksia ei ensimmäisen toimintavuoden aikana jaettu. Jäsenten muistamisesta vastasivat alueyhdistykset. 4.4 Hallitus TAJ.n hallitus toimi liiton sääntöjen mukaisesti huolehtimalla TAJ:n taloudesta ja omaisuudesta, asettamalla tarvittavat toimikunnat, vahvistamalla ohje- ja johtosäännöt, toteuttamalla liittokokouksen ja edustajakokouksen päätökset, valmistelemalla ja neuvottelemalla työehtosopimukset ja huolehtimalla muista sille kuuluvista asioista. TAJ:n hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt: Teuvo Salolammi puheenjohtaja Timo Krigsman sihteeri Pentti Rosenberg Markku Mäkelä Seppo Sinisalo Keimo Komulainen Juha Räsänen Sauli Laulumaa Markku Manninen Jari Lievonen jäsen, varapj., L-S varajäsen jäsen, E-S varajäsen jäsen, I-S varajäsen jäsen, I-S varajäsen Työvaliokunta kokoontui yhden kerran. 4.7 Selvitystyöryhmä TAJ:n ja TiRa ry.n Vanhan TiRa ry:n muodostamaan selvitystyöryhmään kuuluivat: Unto Kettunen Puheenjohtaja Lasse Lähteenmäki TiRa ry Heikki Tomi TiRa ry Antti Piirainen TiRa ry Teuvo Salolammi TAJ ry Pentti Rosenberg TAJ ry Timo Krigsman TAJ ry. Selvitystyöryhmä kokoontui kolme kertaa. 4.8 Koulutus Koulutuksen yhdyshenkilönä toimi Pentti Rosenberg. Koulutukseen osallistuivat: Kimmo Laaksola; Yritysten ja liikelaitosten luottamusmiesseminaari Kimmo Laaksola, Teuvo Salolammi, Pentti Rosenberg ja Timo Krigsman; TTT:n Huippuosaajien kohtauspaikka-seminaari Teuvo Salolammi; TERAKO-seminaari Kai Mattila Jaakko Harjula jäsen, P-S varajäsen 5. EDUSTUKSET Eero Kemppainen Pekka Kaisanlahti Jouko Kauppinen Seppo Haataja jäsen, P-S varajäsen asiamies, I-S asiamies, P-S. Hallitus kokouksia pidettiin vuoden aikana seitsemän kertaa, joista kaksi pidettiin sähköpostikokouksina. Liiton toiminnansuunnitteluseminaari järjestettiin Yli- Kiimingissä Hallituksen kokouksissa oli kutsuttuina myös: Kimmo Laaksola pääluottamusmies Seija Honkakuru toimistonhoitaja Marja Bäck Tieliikelaitoksen hallituksen jäsen. 4.5 Liiton toimisto ja toimihenkilöt TAJ:n toimisto sijaitsee Helsingin Kruunuhaassa, osoitteessa Pohjoisranta 4 A 23. Liiton toimihenkilöinä toimivat: Timo Krigsman Liittosihteeri Kimmo Laaksola Talouden valvoja Seija Honkakuru Toimistonhoitaja; päätoiminen. 4.6 Työvaliokunta TAJ:n työvaliokuntaan kuuluivat: Teuvo Salolammi Pentti Rosenberg Seppo Sinisalo Timo Krigsman TAJ ry:n jäseniä on ollut edustustoiminnassa seuraavasti: Palkansaajajärjestö Yritysryhmä Kimmo Laaksola Teuvo Salolammi Pardia jäsen varajäsen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT Hallitus Teuvo Salolammi jäsen Pentti Rosenberg varajäsen TTT, työvaliokunta Teuvo Salolammi jäsen TTT, Talousvaliokunta Kimmo Laaksola jäsen TTT:n yritysryhmä / Koordinaatio Kimmo Laaksola jäsen Teuvo Salolammi I-varajäsen Pentti Rosenberg II-varajäsen Tieliikelaitoksen neuvottelukunta Kimmo Laaksola jäsen Teuvo Salolammi varajäsen 6. JULKAISUTOIMINTA Järjestölehtenään liitto julkaisi yhteistyössä Tiehallinnon Rakennusmestarit TiRa ry:n kanssa Tiemies -lehteä, joka ilmestyi vuoden aikana neljästi. Lehti vastasi liiton yleisestä 10 Tiemies 1/2004

11 tiedottamista ja sitä toimitettiin liiton jäsenien lisäksi myös muille yhteistyötahoille. Lehden toimittamisesta vastasi Tiemieslehden toimituskunta, johon kuuluivat: Unto Kettunen Päätoimittaja Teuvo Salolammi Jäsen (TAJ ry) Pentti Rosenberg Jäsen (TAJ ry) Timo Krigsman Jäsen (TAJ ry) Lasse Lähteenmäki Jäsen (TiRa ry) Antti Piirainen Jäsen (TiRa ry) Pirkko Telkkälä Jäsen (TiRa ry). Ammatillisena lehtenä liitto julkaisi yhteistyössä Tiehallinnon Rakennusmestarit TiRa ry:n kanssa Tierakennusmestari - lehteä. Vuonna 2002 julkaistiin lehden 36. vuosikerta. Lehti ilmestyi vuoden aikana neljästi. Toimituksista vastasivat TAJ: n Pohjois-Suomen yhdistys, Tiehallinnon Rakennusmestarit TiRa ry, Tierakennusmestarilehden toimituskunta sekä TAJ:n Itä-Suomen yhdistys. Lehden toimituskuntaan kuuluivat: Teuvo Salolammi Puheenjohtaja Pirkko Telkkälä Varapuheenjohtaja Alpo Heinonen Päätoimittaja Eila Markus Toimitussihteeri Matti Murtojärvi Ilmoituspäällikkö Raija Kreutzer Jäsen Pentti Rosenberg Jäsen. Lehtien lisäksi kaikille jäsenille hankittiin TTT:n kalenteri. 7. LUOTTAMUSMIESTOIMINTA 7.1 LUOTTAMUSMIEHET Pardialaisena pääluottamusmiehenä toimi Kimmo Laaksola ja varaluottamusmiehenä Pirkko Toivanen. Pääluottamusmies vastasi sopimusasioiden valmistelusta yhdessä varaluottamusmiehen ja työsuhdeasiamiesten kanssa sekä osallistui kaikkeen neuvottelutoimintaan. TAJ: n neuvottelutoimintaan osallistuivat myös Teuvo Salolammi, Pentti Rosenberg, Timo Krigsman, Seppo Haataja ja Jouko Kauppinen. Alueellisissa luottamusmiestehtävissä toimivat seuraavat henkilöt: Pääkonttori Riitta Virtanen luottamusmies Virpi Heikkinen Valtakunnallinen erikoisrakentaminen ja Etelä-Suomen alue Ermo Koho luottamusmies Pentti Kärhä Länsi-Suomen alue Tapani Mannila Raimo Aaltonen Kauko Girs Liisa Kuuri luottamusmies lm.(myös lauttav.) Pohjois-Suomen alue Pekka Kaisanlahti Kyösti Pesonen Onni Nygård Seppo Heikkinen Jaakko Harjula Seppo Rikala luottamusmies, L luottamusmies, O luottamusmies, V Päällyste- ja ympäristöpalvelut Eero Salmijärvi luottamusmies Jyrki Piirainen Konsultointi Etelä Timo Krigsman luottamusmies (valtakunnallinen) Matti Laitinen Länsi Juhani Sulonen luottamusmies (myös TAP-yksikkö) Veijo Wallin Itä Pauli Korpelainen luottamusmies Marja Bäck Pohjoinen Seppo Haataja luottamusmies Seppo Kovalainen luottamusmies Reima Huhtala 7.2 LUOTTAMUSMIESPÄIVÄT Tieliikelaitoksen Pardialaiset luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, jäsenjärjestöjen puheenjohtajat ja TAJ: n alueyhdistysten puheenjohtajat kokoontuivat ensimmäisille luottamusmiespäiville Laukaaseen Hotelli Peurunkaan Paikalle oli kokoontunut 27 Pardialaista edustajaa sekä 6 puheenvuoroa pitänyttä kutsuvierasta. Kaksipäiväisten luottamusmiespäivien ensimmäisenä päivänä keskityttiin työnantajan ja järjestöjen edustajien puheenvuoroihin. Puheenvuoronsa käyttivät Tieliikelaitoksen toimitusjohtaja Heikki Koivisto, Tieliikelaitoksen henkilöstöjohtaja Timo Aaltonen, Itä-Suomen aluejohtaja Kalevi Katko, LTY ry:n asiamies Eero Salmela, Pardian puheenjohtaja Matti Krats ja TTT ry:n neuvottelupäällikkö Ari Komulainen. 8. TOIMINNAN RAHOITUS JA TALOUS Toiminta rahoitettiin jäsenmaksutuloilla. Jäsenmaksun suuruus oli 1,1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Kertomusvuonna TAJ:ssä oli keskimäärin 600 täysjäsenmaksun maksavaa jäsentä. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 87630,56 euroa. Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä 87630,56 euroa sijoitetaan lakkorahastoon. 9. TILINTARKASTUS Itä-Suomen alue Pirkko Toivanen Timo Toppinen Markku Heiskanen Jouko Kauppinen luottamusmies luottamusmies Liiton tilintarkastajina toimivat TAJ:n perustavassa kokouksessa valitut Heikki Suonsaari (HTM) ja rkm Raimo Moisio sekä tilintarkastajien varamiehinä rkm Raimo Aaltonen ja rkm Esa Kreutzer. Tiemies 1/

12 TIELIIKELAITOKSEN AMMATTIJÄRJESTÖ TAJ RY TOIMINTASUUNNITELMA Järjestötoiminta TAJ ry on TTT:n jäsenyhdistys ja kuuluu sitä kautta Pardiaan ja STTK:n. TAJ:n tavoitteena on kehittyä yhteiseksi Pardialaiseksi edunvalvontajärjestöksi Tieliikelaitokseen. Tavoitteen saavuttamiseksi TAJ jatkaa neuvotteluja muiden toimihenkilöjärjestöjen kanssa. TAJ on mukana Pardian kehittämisessä. Käynnistetään TAJ:n nimen muuttaminen paremmin toimihenkilökenttää kuvaavaksi. 2. Edunvalvontatoiminta TAJ ry neuvottelee yhdessä muiden Pardialaisten järjestöjen kanssa toimihenkilöiden työehtosopimuksesta sekä muista sopimuksista, soveltamisohjeista ja sopeutettavien asemasta. TAJ:n tavoitteena on kehittää palkkausjärjestelmää yhdessä muiden järjestöjen kanssa. TAJ:n tavoitteena on myös kannustavan tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen Tieliikelaitokseen. TAJ seuraa kokonaispalkkausjärjestelmän toimivuutta. TAJ huolehtii henkilöjäsentensä aseman ja arvostuksen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. 3. Luottamusmiestoiminta TAJ:llä on yhdessä muiden Pardian järjestöjen kanssa päätoiminen pääluottamusmies, alueellinen luottamusmiesverkosto sekä pääluottamusmiehen tukiryhmä. TAJ organisoi valtakunnallisen luottamusmiespäivien järjestämisen. Luottamusmiehet kehittävät yhteistyötä alueyhdistysten sekä jäsenistön keskuudessa. TAJ huolehtii luottamusmiestensä henkisestä jaksamisesta ja kannustamisesta. Puheenjohtaja käy kehityskeskustelun pääluottamusmiehen kanssa ja pääluottamusmies alueellisten luottamusmiesten kanssa. 4. Koulutustoiminta TAJ tukee järjestö- ja luottamusmieskoulutusta avustamalla koulutukseen osallistuvia mm:ssa kurssimaksujen muodossa. TAJ tukee ja edistää henkilöjäsentensä ammatillista täydennyskoulutusta. 5. Tiedotus- ja julkaisutoiminta TAJ tiedottaa asioista TTT:n Tekevät-lehden välissä julkaistavalla Tiemies-liitteellä ja Tierakennusmestarilehden* välityksellä. TAJ käyttää hyväkseen myös sähköistä viestintää. 6. Taloudellinen toiminta TAJ rahoittaa toimintaansa pääosin vuotuisella jäsenmaksulla. Tästä jäsenmaksusta osa ohjataan jäsenyhdistysten toiminnan ylläpitämiseen. TAJ:llä on lisäksi sijoituksia rahastoihin, joihin myös mahdollinen ylijäämä sijoitetaan lakkorahaston lisäykseksi. TAJ omistaa osuuden Pohjoisranta 4:ssä sijaitsevassa toimistohuoneistosta, jossa TAJ ylläpitää toimistoaan. TAJ: n palveluksessa on toimistonhoitaja, jonka TAJ:lle kuuluvaa tehtäväosuutta tarkastellaan Pardian kehittämisen edistymisen myötä. *) lisäys päätetty TAJ:n liittokokouksessa , TK 12 Tiemies 1/2004

13 Tieliikelaitoksen Pardialaiset luottamusmiehet * Pääluottamusmies Kimmo Laaksola * Luottamusmiehet: pääkonttori, palveluyksiköt, RES, konsultoinnin eri ryhmät ja PYP TIELIIKELAITOKSEN AMMATTIJÄRJESTÖ TAJ:N ORGANISAATIOKAAVIO v PARDIA TTT Työvaliokunta TAJ:n hallitus pj. + siht. + 6 jäsentä TAJ:n toimisto tstop. Timo Krigsman tstosiht. Seija Honkakuru Asiamiehet 3 kpl Tieliikelaitoksen ammattijärjestö TAJ pj. Teuvo Salolammi vpj. Pentti Rosenberg liittosiht. Timo Krigsman Tiemies-järjestöliite päätoim. Teuvo Salolammi Tierakennusmestari-lehti (TAJ / TiRa) päätoim. Rauno Toivola Pohjois-Suomen yhd. pj. Kai Mattila vpj. Seppo J. Heikkinen siht. Eero Kemppainen Itä-Suomen yhd. pj. Juha Räsänen vpj. Jari Lievonen siht. Kristiina Kuosmanen Länsi-Suomen yhd. pj. Pentti Rosenberg vpj. Esa Kreutzer siht. Sini Kukkola Etelä-Suomen yhd. pj. Seppo Sinisalo vpj. Raimo Malinen siht. Pentti Kärhä Vaasan alaosasto pj. Esa Mäki-Lohiluoma Oulun alaosasto pj. Seppo J. Heikkinen Lapin alaosasto pj. Jouko Vuorinen J Ä S E N E T Tiemies 1/

14 14 Tiemies 1/2004

15 TAJ:n PAIKALLISYHD. JOHTOKUNNAT JA TOIMIHENKILÖT 2004 TIELIIKELAITOKSEN PARDIALAISET LUOTTAMUSMIEHET Nimi Tehtävä Kotipaikka* Työpuhelin Matkapuhelin Nimi Tehtävä Kotipaikka* Työpuhelin Matkapuhelin Etelä-Suomi Kimmo Laaksola pääluottamusmies MASKU Seppo Sinisalo puh.joht. RAJAMÄKI Pirkko Toivanen varapääluottamusm. KUOPIO Keimo Komulainen jäsen KERAVA Pääkonttori Jarmo Silvander jäsen PUSULA Riitta Virtanen luottamusmies RIIHIMÄKI Raimo Heiskanen jäsen ESPOO Virpi Heikkinen VANTAA Esa Kaalikoski jäsen HELSINKI Valtakunnallinen erikoisrakentaminen ja Etelä-Suomen alue Raimo Malinen varapuh.joht. ORIMATTILA Ermo Koho luottamusmies ROVANIEMI Pentti Kärhä sihteeri VANTAA Pentti Kärhä VANTAA Länsi-Suomen alue Länsi-Suomi Tapani Mannila luottamusmies TERVAKOSKI Pentti Rosenberg puh.joht. KANKAANPÄÄ Liisa Kuuri RIITIALA Esa Kreutzer varapuh.joht. TAMPERE Kauko Girs luottamusmies NAKKILA Sini Kukkola sihteeri TAMPERE Raimo Aaltonen RIIHIKOSKI Raimo Aaltonen jäsen RIIHIKOSKI Itä-Suomen alue Timo T Niemi jäsen ULVILA Pirkko Toivanen luottamusmies KUOPIO Matti Saarinen jäsen LAMMI Timo Toppinen KUOPIO Irma Lehto jäsen PORI Markku Heiskanen luottamusmies LAPPEENRANTA Irma Lehto rah.hoitaja PORI Jouko Kauppinen PALOKKA Pohjois-Suomen alue Itä-Suomi Pekka Kaisanlahti luottamusmies ROVANIEMI Juha Räsänen puh.joht. SAVONLINNA Vilho Rauhala MUONIO Jari Lievonen varapuh.joht. NILSIÄ Onni Nygård luottamusmies KALAJOKI Kristiina Kuosmanen sihteeri KUOPIO Seppo Heikkinen KAJAANI Matti Eskelinen jäsen KINKOMAA Seppo Rikala luottamusmies ÄHTÄRI Markku Heiskanen jäsen LAPPEENRANTA Jaakko Harjula NÄRPES Jyrki Haajanen jäsen SAVONLINNA Päällyste- ja ympäristöpalvelut Pentti Kylliäinen jäsen VALKEALA Eero Salmijärvi luottamusmies ROVANIEMI Jouko Kauppinen jäsen PALOKKA Jyrki Piirainen JÄRVENPÄÄ Juha Putkinen rah.hoitaja MIKKELI Konsultointi/Etelä-Suomen suunnittelupalvelut, Pääkonttori ja Geopalvelut Timo Krigsman luottamusmies PAKAA Pohjois-Suomi Jorma Rantalankila HELSINKI Kai Mattila puh.joht. LAPUA Konsultointi/Väli-Suomen suunnittelupalvelut Seppo J. Heikkinen varapuh.joht. KAJAANI Veijo Wallin luottamusmies TAMPERE Kemppainen Eero sihteeri OULU Matti Vuolamo KAARINA Kärki Kari jäsen SAARENKYLÄ Konsultointi/Pohjois-Suomem suunnittelupalvelut Jarmo Malmi jäsen KOKKOLA Kari Kärki luottamusmies SAARENKYLÄ Seppo Rikala jäsen ÄHTÄRI Kristiina Kuosmanen KUOPIO Jouko Vuorinen jäsen ROVANIEMI Paikkatietopalvelut Eila Tikkanen rah.hoitaja UTAJÄRVI Pauli Korpelainen luottamusmies MIKKELI * Kotipaikka = kotipostitoimipaikka Matti Laitinen KERAVA Tieto-ja asiantuntijapalvelut Juhani Sulonen luottamusmies HELSINKI Reima Huhtala YLIVIESKA * Kotipaikka = kotipostitoimipaikka Tiemies 1/

16 Järjestöleikkeitä TAJ:n hallitus tiedottaa TAJ ry:n hallitus on käsitellyt kokouksessaan 9 kk:n tukipaketin ja erorahan ay-maksuperusteita ja päättänyt, että jäsenille ei niistä myönnetä erillistä jäsenmaksuvapautusta, vaan työnantajan suorittamasta maksusta peritään aina normaali 1,1 %:n jäsenmaksu. Yleiskorotus alkaen Tieliikelaitoksen voimassaolevan työehtosopimuksen mukaan palkkoja korotetaan alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2,2 %, kuitenkin vähintään 0,5 % + 26,72 euroa kuukaudessa. Edellä mainittu korotus sisältää yleiskorotuksen ja liittoerän. Työaikalisää korotetaan samassa suhteessa kuin henkilökohtaista palkkaa. Leikkeitä internetistä Jäsenrekisteri tiedottaa: Vuoden 2004 jäsenmaksut (http: // php?lehti=2&artikkeli=979) Itsemaksaville jäsenille lähetetään helmi-maaliskuun vaihteessa TTT:n toimistosta henkilökohtainen jäsenmaksuposti, jossa on koko vuoden tilisiirtolomakkeet ja maksuohjeet. Ota yhteys TTT:n toimistoon, jos et ole saanut tilisiirtolomakkeita maaliskuun aikana. Jos palkanmaksusi keskeytyy maksat erityisjäsenmaksua. Mikäli palkkatulo keskeytyy esimerkiksi perhevapaan, vuorotteluvapaan, opiskelun tai työttömyyden vuoksi ota yhteyttä tai lähetä muutosilmoituslomake välittömästi TTT:n toimistoon. Maksamalla jäsenmaksun ajallaan varmistat jäsenetujen sekä työttömyysturvan voimassaolon. Työttömyyskassa tiedottaa ajankohtaista asiaa ( / p?lehti=2&artikkeli=974) Työttömyyskassa ilmoittaa verottajalle maksamansa etuudet ja niistä pidättämänsä ennakot. Jäsenen ei pidä ilmoittaa veroilmoituksessa tuloinaan työttömyysturvaetuuksia ym. etuuksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. MIELENILMAUSPÄIVÄ ja vähän muutakin hampaankoloon jäänyttä Lukiessani Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n jäsenlehteä Valtti 1/2004, en voi olla ottamatta kantaa siellä olleisiin teksteihin oli palkansaajien yhteinen mielenilmaisupäivä, joka lähti liikkeelle STTK:sta ja siellä Toimihenkilöunionista. Keskusjärjestöt sopivat viimeksi kaikille yhteisen päivän järjestämisestä työpaikoilla. Teuvo Salolammi yritti organisoida yhteistä tapahtumaa myös Tieliikelaitokseen. Tällaista yhteistä tapahtumaa ei kuitenkaan saatu aikaiseksi mm. siksi, ettei VAL nähnyt tarvetta yhteiselle tapahtumalle. Nyt alussa mainitsemani lehti kirjoittaa isossa artikkelissa miten Tiemiehet vaativat kilpailuttamiseen pelisääntöjä VAL ei siis halunnut yhteistä tapahtumaa, vaan he olivat omalla joukollaan tapaamassa toimitusjohtaja Heikki Koivistoa ja henkilöstöjohtaja Timo Aaltosta. Näin meillä yhteistoiminta eri keskus- järjestöihin kuuluvien kesken toimii Tieliikelaitoksessa. Samassa artikkelissa kirjoitetaan: Alueluottamusmies Hannu Viherpuro arvioi, että työnjohto on kiinnostunut työpaikoilla alihankkijoista, mutta ei omista työntekijöistä ja oman työn kehittämisestä. Ongelmia näki myös sopimussihteeri Reijo Taipale: Tiimikulttuuri toimi alkuun hyvin, mutta nyt on tultu takaisinpäin. Projektipäälliköiden ja työntekijöiden välillä on ollut ongelmia. En epäile lainkaan etteikö työpaikoilla ole ollut ongelmia, mutta mistähän ne ongelmat mahtavat johtua? Pitäisi yksilöidä ongelmat ja katsoa mistä kiikastaa. Pelkkä yleistäminen ja ajatuksen jättäminen sille tasolle, että vain projektipäälliköissä on vikaa, ei taida olla ihan oikea tulkinta tässä asiassa. Väitteeseen, ettei työnjohto ole kiinnostunut omista työntekijöistä, vaan ainoastaan alihankkijoista kerrottakoon seuraava asia vuodelta 2002: Johtaja Hannu Kulju ja projektipäällikkö Pekka Kaisanlahti valmistelivat oman työn kehittämiseksi tiimityö-tulospalkkiomallin kokeiltavaksi. Valmisteltuaan mallin pyysivät he asiaan kannanoton VAL: n pääluottamusmies Raimo Pakariselta. Koko kesän 2002 odottivat Kulju ja Kaisanlahti jotain kommenttia VAL:lta tähän esitettyyn kokeiluun ja mahdolliseen pilotointiin mallin pohjalta päivätyllä kirjeellä VAL:n pääluottamusmies Raimo Pakarinen ilmoitti: VAL:laiset luottamusmiehet, sekä palkkasihteeri Taipale eivät ole nähneet asialla olevan akuuttia luonnetta. Näillä näkemyksillä välitän päätoimisten työntekijöiden luottamusmiesten ja palkkasihteerin terveiset olleesta palaverista: Antaa asian tekeytyä. Emme ole valmiit ympärivuotisiin tiimeihin. Joensuussa Raimo Pakarinen, pääluottamusmies Näin siis vuonna 2002 VAL:n omat luottamusmiehet eivät edes halunneet keskustella oman työn kehittämisestä ja eteenpäin viemisestä. Eivät esittäneet mitään keskusteluja tai muutoksia Kuljun ja Kaisanlahden valmistelemaan malliin, vaan yksinkertaisesti tyrmäsivät asian silloin. Nyt vajaa puolitoista vuotta myöhemmin kirjoittaa VAL:n järjestölehti: että työnjohto on kiinnostunut työpaikoilla alihankkijoista, mutta ei omista työntekijöistä ja oman työn kehittämisestä. Toivottavasti asenteet ovat muuttuneet VAL:n luottamusmiehillä ja sopimussihteerillä sitten vuoden Näin saattaa olla jopa mahdollista kehittää omaa työtä Tieliikelaitoksessa, eikä syyttää täysin vääriä henkilöitä kehittämisen esteenä olemisesta. Kimmo Laaksola Pääluottamusmies, Pardia r.y 16 Tiemies 1/2004

17 LTY:N SEKTORILLA VOIMASSA OLEVAT MATKAKUSTANNUSTEN KULUKORVAUSTASOT Korvauslaji: Kilometrikustannuskorvaus: henkilöauto<5 000 km henkilöauto km - moottorivene < 50 hv moottorivene > 50 hv moottorikelkka moottoripyörä<5 000 km moottoripyörä km - mopo muulla tavalla 38 senttiä/km 35 senttiä/km 57 senttiä/km 86 senttiä/km 80 senttiä/km 26 senttiä/km 23 senttiä/km 14 senttiä/km 8 senttiä/km Koulutusta tarjolla ALKAEN TTT järjestää luottamusmiehille, varaluottamusmiehille, puheenjohtajille ja työsuojeluvaltuutetuille tarkoitettua palkallista työnantajan tukemaa koulutusta, joka toteutetaan yhteistyössä Aktiivi-Instituutin tai TJS:n kanssa. Lisäksi TTT järjestää järjestötoiminnasta kiinnostuneille koulutustilaisuuksia, jotka eivät kuulu työnantajan tukeman koulutuksen piiriin. Tarkempaa tietoa kursseista saat TTT:n kotisivuilta. Ilmoittautuessasi TTT:n järjestämälle kurssille, täytä kurssiilmoittautumislomake ja toimita se minulle. Toimitan sen TAJ: n hyväksymismerkinnöin varustettuna TTT:hen. Lomakkeen löydät osoitteesta: Pentti Rosenberg pentti.rosenberg@tieliikelaitos.fi TAJ:n koulutusvastaava p Kilometrikustannusten lisäsentit: perävaunu koneet ja laitteet yli 80 kg koira tienrakennus- ja metsätyömaa lisämatkustaja asuntovaunu taukotupa tai vastaava Kotimaan päivärahat: kokopäiväraha osapäiväraha ateriakorvaus yömatkaraha 6 senttiä/km 1 sentti/km 1 sentti/km 8 senttiä/km 1 sentti/km 10 senttiä/km 20 senttiä/km 29,00 /vrk 13,00 /osavrk 7,25 /vrk 6,00 /vrk MERKKIPÄIVIÄ vuotta Syvänen Esko Alanko Alpo Pihlaja Veikko Heikkinen Alpo TAJ ja Tiemies-järjestöliite onnittelevat! 50 vuotta Korhonen Leo Joensuu Tapio Kivikangas Sulevi Niskala Tapio Kurssipäivärahat: kurssipäiväraha, 1-21 päiviltä 29,00 /vrk osakurssipäiväraha, 13,00 /vrk kurssipäiväraha (75 %), päiviltä 22-21,75 /vrk osakurssipäiväraha (75 %), 9,75 /vrk Mikäli joku ei halua 50- tai 60-vuotismerkkipäiväänsä julkaistavaksi tässä yhteydessä, ilmoittakoon siitä toimitukselle viimeistään seuraavaan aineistopäivään mennessä. Majoittumiskorvausten enimmäismäärät: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit 134,00 /vrk Muut kunnat 89,00 /vrk Ulkomaanpäivärahat ja hotellikorvaukset erillisen maaluettelon mukaan Tiemies 1/

18 Yhdistyskuulumiset Länsi-Suomen kuulumiset Pohjois-Suomen kuulumiset Yhdistyksen syyskokous pidettiin Vammalassa, Hotelli Ellivuoressa. Kokouksessa oli läsnä 16 yhdistyksen jäsentä. Ennen kokousta Esa Kreutzer ja Osmo Viljanen esittelivät Tieliikelaitoksen rakentamaa Vammalan Lakeside Golf - työmaata. Kokouksessa tehtiin seuraavat henkilövalinnat vuodelle 2004: Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Pentti Rosenberg. Yhdistyksen hallituksen valittiin (varajäsen suluissa): Esa Kreutzer (Sini Kukkola), Timo Niemi (Rauno Rekola), Raimo Aaltonen (Kimmo Laaksola), Matti Saarinen (Markku Aronen) ja Irma Lehto (Veijo Wallin). Tilintarkastajiksi valittiin Kauko Girs ja Matti Jakomaa sekä varalle Markku Mäkelä ja Tapani Mannila. TAJ:n hallitukseen valittiin liittokokouksessa yhdistyksen edustajaksi Pentti Rosenberg ja hänen varalleen Esa Kreutzer. Yhdistyksen johtokunta teki kokouksessaan seuraavat henkilövalinnat: Varapuheenjohtaja: Esa Kreutzer, sihteeri: Sini Kukkola, taloudenhoitaja: Irma Lehto. Valitut edustajamme Ytelimiin Länsi-Suomessa Palveluryhmän neuvottelukunta: Tapani Mannila, TAJ (varajäsen: Kauko Girs, TAJ) ja Tarja Kuusilinna, Tieura (Pentti Rosenberg, TAJ) Turun- ja Porin palveluyksikön neuvottelukunta: Kauko Girs, TAJ (Timo T Niemi, TAJ) ja Raimo Aaltonen, TAJ (Arto Ristiluoma, TAJ) Tampereen palveluyksikön neuvottelukunta: Sini Kukkola, TAJ (Matti Aarnio, TAJ) ja Esa Kreutzer, TAJ (Juhani Sihvo, TAJ) Hämeenlinnan palveluyksikön neuvottelukunta: Martti Tulonen, TAJ (Matti Saarinen, TAJ) ja Markku Aronen, TAJ (Asko Markoff, TAJ) Palveluryhmän toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu: Sini Kukkola, TAJ (1. varavaltuutettu: Heikki Vainio, Val / toimihenkilöt ja 2. varavaltuutettu: Raimo Aaltonen, TAJ) Tampereen yhteisen toimistotyöpaikan työsuojelutoimikuntaan valittiin toimihenkilöiden edustajaksi: Arto Kannisto, TAJ Pentti Rosenberg Oulun alaosaston alueella saatiin 2003 keväällä käynnistetty pääluottamusmieskiertue ennen vuoden vaihdetta tehtyä, kun Laaksolan Kimmo käväisi Lapin matkan yhteydessä Kuusamon tukikohdassa. Pardialaista luottamusmieskaartia edusti myös Oulun palveluyksikön Seppo J. Heikkinen. Tilaisuus järjestettiin siten, että myös työnantajan edustaja eli palveluyksikön päällikkö Jorma Lappalainen oli kuuntelemassa sopimus- ja muita ajankohtaisia asioita. Kaikkiaan neljään eri tilaisuuteen osallistui yli puolet alaosaston jäsenmäärästä, joka oli kohtuullisen hyvä saavutus kaiken kiireen keskellä. Pohjois-Suomen yhdistyksen jäseniä on lähdössä Pardian risteilylle huhtikuussa. Menomatkalla aiomme pitää Pohjoisrannan tiloissa kevätkokouksen, jon- ka jälkeen suuntaamme Tallinnaa kohti. Tavoitteena on saada matkalle mukaan pari tusinaa jäsentä. Yhdistyksen alaosastot ovat järjestäneet myös omia virkistystapahtumia: mm. Oulu ja Lappi oman pikkujoulun ja Vaasa työpistekohtaisia vatsantäyttötalkoita. Yhdistyksen jäsenmäärään tuli kohtuullinen lovi, kun kymmenkunta sopivassa iässä ollutta jäsentä siirtyi täysin palvelleena tai hopeisen kädenpuristuksen myötä ennenaikaiselle eläkkeelle. Suurin osa lähtijöistä oli konsultoinnissa toimineita rakennusmestareita. Luottamusmiespuolella yhdistys tekee Oulun palveluyksikön osalta muutoksia tulevan kevään aikana. Järjestelyistä ja valintatasysteemistä tiedotetaan ko. alaosaston jäsenille erikseen. Eero Kemppainen Kuusamo Kankaanpää Rovaniemi Tiemies 1/2004

19 Kimmo Laaksola, pääluottamusmies ihminen ja MIES NYT MYÖS IKÄNSÄ PUOLESTA Helmikuun 9. päivänä tuli pääluottamusmies Kimmo Laaksolalle ensimmäinen viisikymppinen täyteen. Tässä joitakin arvioita siitä, mikä tämä mies on - lähinnä hänen nykyisten työ-/luottamustehtäviensä kannalta katsottuna. Arvioita ovat antaneet sekä järjestöihmiset että työnantajan edustajat. varmistaa myös taustat, eli perustelut ratkaisulle kyllä löytyy. Edellisiin lainauksiin yhtyy myös toimittaja. Toivotaan, että Kimmolla riittää terveyttä ja paukkuja vaativassa tehtävässään myös jatkossa! Eero Kemppainen Kimmo on pääluottamusmies, jolla sana on hanskassa. Kimmon aloittaessa pääluottamusmiehen pestin, olivat pahimmat myllerrykset parast aikaa menossa. Mielestäni pääluottamusmiehen roolikin on ehkä erilaisempi kuin aikaisemmin. Kimmo on hyvin sopeutunut uuteen roolinsa ja tasapainoillut etsiessään kultaista keskitietä. Vaikein aika on edessä, eli tämä ns. neljän vuoden sopeutumisajan päättyminen. Mielestäni Kimmo on ollut hyvin vaikuttamassa, että se saatiin hoidettua näinkin hyvin. Tulevaisuudessa pääluottamusmiehelle on tulossa uusia haasteita, joista ensimmäisenä tulee mieleen jäsenistön vähentyminen ja mahdolliset liittymiset eri jäsenjärjestöjen välillä. Tähänkin uskon Kimmon paneutuvan hyvin! Tuttu näky pöydän takana, faktamies töissä......ja täysi-ikäinen mies juhlittavana. Kovan äänen ja kovan pintakuoren alla on herkkä ihminen. Ottaa rohkeasti esille vaikeatkin asiat. Kimmo on erittäin kokenut ja tiukka neuvottelija, joka perusteellisesti ja hyvin valmistautuneena tulee neuvotteluihin ja laajan tietopohjan turvin pystyy myös näkemään ja hahmottamaan ne realistiset vaihtoehdot, jotka voidaan hyväksyä. Hänellä on erittäin hyvä vaisto ohjata asioita siihen suuntaan, johon niitä halutaan viedä. Kimmo Laaksola on asioita kokonaisvaltaisesti hoitava, aikaansaava ja määrätietoinen henkilö. Hyvä yhteistyökumppani. Kimmossa on auktoriteettia vaikka muille jakaa, ja yleensä hän saa ajatuksensa ja äänensä hyvin kuulu- Tiemies 1/2004 viin. Kimmossa on myös jotain sellaista, mikä toisia pelottaa tai ärsyttää eli hän on vähän kaksijakoinen. Hän saa kovana keskustelijana myös helposti kavereita ja ystäviä, mutta aina hänen rehellisistä ja kovista lausunnoista ja mielipiteistään kaikki eivät tykkää. Kimmo kuitenkin on ja uskaltaa olla oma itsensä, eli hänessä asuu hyvä itsetunto. Kimmo nauttii yhdistyksemme jäsenenä ja entisenä Turun TiRan puheenjohtajana jäsenistömme luottamusta, jonka arvoiseksi hän on myös osoittautunut. Kimmon suorasukaista ja kaunistelematonta tyyliä tuoda esille asioita saattavat jotkut vierastaa, mutta pääluottamusmiehen tehtävähän vaatii jämäkkyyttä ja rohkeutta. Kimmo osaa asiansa ja tietää mistä puhuu. Uskon että, pääluottamusmiesvaalissa Kimmo sai jokseenkin kaikkien yhdistyksemme jäsenten äänet. Periaatteena hänellä on, että kaveria ei jätetä. Kun Kimmolle on joku asia annettu hoidettavaksi, niin hän sen kyllä myös hoitaa. Ja Onnitteluvuorossa TTT:n puheenjohtaja Ilkka Reponen. Henkilöstöjohtaja Timo Aaltosen onnittelut. Kuvat Eero Kemppainen (mies töissä) ja Timo Krigsman (juhlakuvat) 19

20 TIELIIKELAITOKSEN AMMATTIJÄRJESTÖ TAJ ry. Puheenjohtaja Teuvo Salolammi Työosoite: Opastinsilta 12 B, PL 12 Toimipiste: Tehtävänimike: HELSINKI Pasila, RES Projektipäällikkö Työpuhelin: , , Sähköp. Liittosihteeri Timo Krigsman Työosoite: Opastinsilta 12 B, PL 73 Toimipiste: Tehtävänimike: HELSINKI Pasila, Pääkonttori Tietohallintovastaava Työpuhelin: , Sähköp. Varapj., koulutusvast. Pentti Rosenberg Työosoite: Toroksenkatu 4, PL 84 Toimipiste: Tehtävänimike: KANKAANPÄÄ Kankaanpään tukikohta Projektivastaava Työpuhelin: , Sähköp. Toimistonhoitaja Sähköp. Seija Honkakuru Pohjoisranta 4 A HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) taj@tttry.fi TIEMIES-JÄRJESTÖLIITE Tieliikelaitoksen ammattijärjestö TAJ:n julkaisu Vastaava päätoimittaja: Teuvo Salolammi , , teuvo.salolammi@tieliikelaitos.fi Toimittaja: Eero Kemppainen Toimituksen osoite: Eero Kemppainen Urpiaisentie 35 B OULU eero.kemppainen@pp.inet.fi , Osoiteasiat: TAJ ry Seija Honkakuru Pohjoisranta 4 A HELSINKI Taitto: Painotalo Auranen Oy Kirjapaino: Painotalo Auranen Oy Toimitus ottaa vastaan järjestöliitteen luonteeseen sopivia kirjoituksia, kuvia ja piirroksia. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää aineiston julkaisukelpoisuudesta. Pääluottamusmies (Tieliikelaitoksen PARDIA-laiset toimihenkilöt): Kimmo Laaksola Osoite: Harjutie MASKU Työpuhelin: ( ) Faksi: (03) Sähköp. kimmo.laaksola@tieliikelaitos.fi Aineiston julkaisu- ja käyttöoikeudet siirtyvät TAJ:lle, ellei sitä ole aineiston lähetyksen yhteydessä erikseen rajattu. Tiemies-liitteen kirjoitusten osia voi lainata kun lähde mainitaan. Järjestö- ja jäsenasiat internetissä: Tiemiehen seuraava ilmestymispäivä on Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä.