-2, KV :00

Transkriptio

1 -2, KV :00 Kokoustiedot Aika klo Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Boström, Peter Lyyra, Anna-Maija Brännbacka-Brunell, Brita Mäenpää, Tua Englund, Conny Nyman, Kaj Forsman, Bo Piippolainen, Vuokko Granholm, Markus Pitkäjärvi, Eija Haldin, Annica Rantala, Mervi Heinonen, Ilmari Rönnback, Ulrika Hellén, Ulla Saari, Kristina Hellstrand, Kurt Salmu, Marita Helsing, Christina Silvennoinen, Pentti Henriksson, Anna-Maja Sipinen, Helinä Henriksson, Malin Sjölund, Owe Holmgård, Kenneth Sjölund, Richard Isokoski, Sauli Snellman, Mikael Ittonen, Jarmo Storbjörk, Jacob Karjaluoto, Johan Sundqvist, Carola Karlsson, Markus Suojoki, Marcus Koskela, Kari Suvanto, Vesa Kull, Bjarne Wester, Harald Lunabba, Maria Vikström, Mona Luomala, Eero Vähäsöyrinki, Eija Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 1, KV :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 2, KV :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 9. helmikuuta 2016 klo Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 3, KV :00 TV: 1001/2015 JAKOBINVEST OY AB: TONTIN MYYNTI KAUPUNGILLE TL Tarjous: Liite 200 A Kartta: Liite 200 B Asemakaava: Liite 200 C Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh Jakobinvest Oy Ab omistaa liiketontin Länsinummen kaupunginosassa osoitteessa Raatihuoneenkatu 40. Eero ja Eija Kuoppala tarjoavat yhtiön lukuun m 2 suuruisen tontin myyntiä Kaupungille hintaan euroa (noin 13,50 euroa /m 2 ). Tai vaihtoehtoisesti, että kaupunki muuttaa asemakaavaa siten, että tontille voidaan rakentaa autotalli. Voimassa olevan asemakaavan mukaan on kyseisellä tontilla AL tunnus (Liikerakennusten korttelialue) ja rakennusoikeus noin 420 m 2 yhdessä kerroksessa tunnuksella m (rakennusala liikkeelle tai toiminnalle). Olisi tarpeen lähemmin tarkastella ja harkita asemakaavamuutosta koskien tontin käyttötarkoitusta. Vaihtoehto, josta keskustellaan, on tontin muuttaminen pysäköintialueeksi rakennusoikeudella. On myös ollut tiettyä kysyntää pienille tonteille kioskitoimintaa varten, minkä takia pienempi alue kyseisestä tontista voitaisiin suunnitella tähän tarpeeseen. Vt. kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että tämä ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa tontin Pietarsaaressa Jakobinvest Oy Ab:ltä hintaan euroa. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh

5 3, KV :00 TV: 1001/2015 Tarjous: Liite 448 A Kartta: Liite 448 B Asemakaava: Liite 448 C Ehdotus Päätös Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa tontin Pietarsaaressa Jakobinvest Oy Ab:ltä hintaan euroa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Tarjous: Liite 3 A Kartta: Liite 3 B Asemakaava: Liite 3 C Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että kaupunki ostaa tontin Pietarsaaressa Jakobinvest Oy Ab:ltä hintaan euroa.

6 3, KV :00 / :s bilaga: Liite 3 A/kv

7 3, KV :00 / :s bilaga: Liite 3 B/kv n Säljare / Myyjä: 27 Köpare / Ostaja: 14 9K Solvägen 9P K5 9K Jakobinvest 8 22 Oy Ab 2 9K Staden Jakobstad / Pietarsaaren kaupunki Tontti nro Pietarsaaressa Objekt / Kohde: Tomt nr i Jakobstad / Metsätie Lindskoginkatu Centralvägen V Keskustie K K Skogsvägen III Suotie Lindskogsgatan IV Rådhusgatan III III III K K III 5 2 Raatihuoneenkatu m2 3 Rådmansgränd P VIII a 4 VIII 3 20 VIII V P : / Pörkenäsinkatu Pörkenäsgatan K Bonäsgatan 19K

8 STFM KV TN STST TL KH C C , KV :00 / :s bilaga: Liite 3 C/kv UTDRAG FRÅN DETALJPLAN OTE ASEMAKAAVASTA 1: /

9 4, KV :00 CFV: 633/2014 VALTUUTETTU KARI KOSKELA YM.: ALOITE YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUK- SEN JÄSENYYDESTÄ Kv Aloite: Liite 53 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 305 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen talousarviovalmisteluun, ja ottaa siihen kirjallisesti kantaa talousarvioneuvottelujen yhteydessä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 11 Kaupunginsihteeri: Kaupunginvaltuusto päätti talousarvion 2016 hyväksymisen yhteydessä hyväksyä myös SDP:n valtuustoryhmän ponsiesityksen siitä, että Pietarsaaren kaupunki käynnistää ensi vuonna neuvottelut uudesta sopimuksesta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Täten kaupunginvaltuuston tekemä päätös vastaa Koskelan valtuustoaloitteen sisältöä, joten aloitteen käsittely voitaneen päättää. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy kaupunginvaltuuston tekemän

10 4, KV :00 CFV: 633/2014 päätöksen vastauksena aloitteeseen, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 4 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen vastauksena aloitteeseen, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

11 4, KV :00 / :s bilaga: Liite 4/kv

12 4, KV :00 / :s bilaga: Liite 4/kv

13 5, KV :00 CFV: 1045/2015 SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA Kh Sopimus: Liite 460 Kaupunginsihteeri: Kunnallisen yhteistyölautakunnan ohjauksessa on suunniteltu alueen yhteistä Pietarsaaren seudun lukiolautakuntaa. Lautakunnassa olisivat mukana Pietarsaaren kaupungin lisäksi Kruunupyyn kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta. Luodon kunta ei ole mukana siitä syystä, että kunnassa ei ole omaa lukiota. Lautakunta on vapaaehtoinen seudun yhteistyöelin. Liitteenä olevasta sopimuksesta käy tarkemmin ilmi lautakunnan tehtävät, hallinnon järjestäminen ja talousasiat. Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta hyväksyi sopimuksen ja kehottaa seudun kuntien valtuustoja hyväksymään sopimuksen. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sopimuksen Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle ja kuulla sivistysjohtajan mielipide asiaan. Kh Sopimus: Liite 5 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sopimuksen Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta. Kaupunginhallitus: Christina Helsing ehdotti, että kaupunginjohtajan sijaisen ehdotus hylätään. Ulla Hellén kannatti ehdotusta. Asiasta äänestettiin. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Christina Helsingin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 6 JAA-ääntä (Boström, Hellstrand,

14 5, KV :00 CFV: 1045/2015 Holmgård, Lunabba, Sjölund ja Vikström) ja 5 EI-ääntä (Luomala, Ittonen, Rantala, Helsing ja Hellén). Kaupunginhallitus päätti siten ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sopimuksen Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta. Kv Sopimus: Liite 5 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sopimuksen Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta.

15 5, KV :00 / :s bilaga: Liite 5/kv SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA SOPIMUS Pietarsaaren seudun lukiolautakunnasta 1 Osapuolet Tämän sopimuksen osapuolia ovat seuraavat kunnat, jotka ylläpitävät seuraavia lukioita: Pietarsaaren kaupunki Jakobstads gymnasium ja Pietarsaaren lukio Kruunupyyn kunta Kronoby gymnasium Uudenkaarlepyyn kaupunki Topeliusgymnasiet Pedersören kunta Pedersöre gymnasium Myös muut kunnat voivat liittyä sopimukseen osapuolten yksimielisen päätöksen kautta, samoilla ehdoilla kuin alkuperäiset osapuolet liittyessään. Jäljempänä osapuolia kutsutaan myös kunniksi. 2 Sopimuksen tarkoitus Osapuolet sopivat tässä sopimuksessa ylläpitämiensä lukioiden yhteistyön rakenteesta. Osapuolet haluavat sopeuttaa yhteistyön kautta lukioiden kustannuksia yksikköhintoihin ilman että koulutuksen laatu huononee. Osapuolet haluavat siten luoda edellytykset korkealaatuisen lukiokoulutuksen jatkumiselle Pietarsaaren seudulla. 3 Pietarsaaren seudun lukiolautakunta Lukioiden välistä yhteistyötä johtaa yhteinen lautakunta, ruotsiksi Jakobstadsnejdens gymnasienämnd, suomeksi Pietarsaaren seudun lukiolautakunta, jäljempänä lukiolautakunta. Lukiolautakunta on kuntien välinen vapaaehtoinen yhteistyöelin. Se ei muodosta kuntalain :ssä (410/2015) tarkoitettua yhteistä toimielintä. Lukiolautakunnassa kuntien edustajat hyväksyvät yhteiset suositukset lukioiden välistä yhteistyötä koskevien asioiden valmistelusta ja esittelystä kuntien päättävissä elimissä. Kuntien tavoitteena on, että niiden päättävät toimielimet päättävät suositusten mukaisesti. 4 Jäsenet sekä läsnäolo- ja puheoikeus Osapuolet sitoutuvat valitsemaan lukiolautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet seuraavanlaisesti: Kunnan- tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja jäseneksi ja hänelle henkilökohtainen varajäsen, Lukiokoulutuksesta vastaavan lautakunnan tai toimikunnan puheenjohtaja jäseneksi ja hänelle henkilökohtainen varajäsen, Lisäksi Pietarsaaren kaupunki valitsee kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Pietarsaaren kaupunki nimeää näin ollen yhteensä 4 jäsentä ja 4 henkilökohtaista varajäsentä, muut kunnat 2 jäsentä ja 2 henkilökohtaista varajäsentä. 1

16 5, KV :00 / :s bilaga: Liite 5/kv SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA :ssä 5 tarkoitettu hallinnoiva kunta nimeää yhden vakinaisista jäsenistään lukiolautakunnan puheenjohtajaksi ja toisen varapuheenjohtajaksi. Kuntien viranhaltijoilla, jotka ovat jäseniä kunnan lukiokoulutuksesta vastaavassa johtoryhmässä, on läsnäolo- ja puheoikeus lukiolautakunnan kokouksissa. Lukiolautakunta voi lisäksi myöntää muille henkilöille läsnäolo- ja puheoikeuden. Käsitellessään asioita on lukiolautakunnan tarvittaessa kuultava opiskelijoita, opettajia ja muita asianomaisia ryhmiä. 5 Hallinto ja esittely Kunnat hallinnoivat vuorotellen lukiolautakunnan toimintaa, kahden vuoden jaksoissa. Pedersöre toimii hallinnoivana kuntana tämän sopimuksen tultua voimaan 31. joulukuuta 2017 asti. Sen jälkeen muiden kuntien edustajat ovat vuorossa seuraavassa järjestyksessä: Pietarsaari Kruunupyy Uusikaarlepyy Pedersöre jne. Mahdolliset muut tämän sopimuksen osapuoliksi tulevat kunnat toimivat hallinnoivan kunnan ominaisuudessa aakkosjärjestyksessä, kunnan enemmistökielellä olevan nimen mukaisesti. Hallinnoiva kunta hoitaa kaikilta osin lukiolautakunnan hallintoa. Lukiolautakunnan esittelijänä toimii hallinnoivan kunnan viranhaltija, joka on jäsen kunnan lukiokoulutuksesta vastaavassa johtoryhmässä. Hallinnoiva kunta osoittaa riittävät sihteeri- ja muut henkilöstöresurssit lukiolautakunnan hallinnon hoitamiseen. Hallinnoiva kunta ei saa taloudellista korvausta työpanoksestaan tai tavanomaisista toimisto-, puhelin-, IT- ja postituskustannuksista. 6 Talous Lukiolautakunnan talous on osa hallinnoivan kunnan talousarviota, tilinpäätöstä ja lakisääteistä tilintarkastusta. Hallinnoiva kunta avaa kustannuspaikan Pietarsaaren seudun lukiolautakunnalle. Hallinnoivan kunnan tehtävän siirtyessä 5 :n mukaisesti, myös omistusoikeus rahavaroihin ja muuhun lukiolautakunnan toimintaan liittyvään omaisuuteen luovutetaan. Luovutus tapahtuu ilman korvausta ja on arvonlisäveroton arvonlisäverolain (453/2005) 19 a 1 mom. mukaisesti. Vuosittain, viimeistään 15. syyskuuta vuodesta 2016 alkaen, on lukiolautakunnan käsiteltävä talousarvioehdotus lautakunnan toimintaa varten. Kunnat sitoutuvat rahoittamaan lautakunnan kustannukset talousarvioehdotuksen mukaisesti, jonka lautakunta on hyväksynyt seuraavien osuuksien mukaisesti: Pietarsaaren kaupunki 40 % Kruunupyyn kunta 20 % 2

17 5, KV :00 / :s bilaga: Liite 5/kv SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA Uudenkaarlepyyn kaupunki 20 % Pedersören kunta 20 % Talousarviovuonna hallinnoiva kunta sitoutuu ottamaan osaksi kunnan talousarviota lukiolautakunnan yksimielisesti hyväksymän talousarvioehdotuksen sillä edellytyksellä, että talousarvioesitys on toimitettu kunnalle viimeistään 30. syyskuuta talousarviovuotta edeltävänä vuonna. 7 Henkilöstö Lukiolautakunta voi talousarvionsa puitteissa palkata henkilöstöä tai ostaa palveluita kunnilta tai muilta tahoilta. Henkilöstö palkataan hallinnoivan kunnan palvelukseen. Lopulliset päätökset henkilöstöasioissa tehdään hallinnoivan kunnan hallintosäännön ja muiden soveltuvien säännösten mukaan. Hallinnoivan kunnan vaihtumisen hetkellä voimassa olevassa työsuhteessa oleva mahdollinen henkilöstö siirtyy uuden hallinnoivan kunnan palvelukseen vanhoina työntekijöinä tai viranhaltijoina. Vuonna 2016 lukiolautakunnassa on palkattuna koordinaattori. Henkilöstökustannukset ja muut koordinaattorista syntyvät kustannukset rahoitetaan ulkoisella hankeavustuksella. Koordinaattori palkataan määräajaksi siten, että hankeavustus kattaa kaikki kustannukset. 8 Yhteistyömuodot Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen 2 :n mukaista tavoitetta siten, että lukiolautakunnan toiminnan puitteissa luodaan tiiviimpää yhteistyötä lukioiden välillä. Yhteistyömuotoihin voi muun muassa kuulua: Kurssitarjonnan yhteinen suunnittelu jaksoittain, lukuvuosikohtaisesti ja pitemmällä tähtäimellä, Yhteinen jaksojako ja yhteiset oppituntiajat, Yksittäisten lukioiden sisällöllinen profilointi, Yhteinen kurssitarjotin, joka integroidaan suomenruotsalaiseen ViRumkurssitarjottimeen, Jaetut opettajaresurssit yhteisten opettajanvirkojen kautta tai palveluiden ostoilla kuntien välillä Lukiokohtaisten oppilasvalintapaikkojen yhteinen suunnittelu, ja Yhteiset hankkeet, esim. kansainvälisessä yhteistyössä. Käytännön yhteistyömuotojen tarkempi suunnittelu aloitetaan, kun 7 :ssä tarkoitettu koordinaattori on palkattu. 9 Sopimuksen voimaantulo ja voimassaolo 3

18 5, KV :00 / :s bilaga: Liite 5/kv SOPIMUS PIETARSAAREN SEUDUN LUKIOLAUTAKUNNASTA Tämä sopimus tulee voimaan sen jälkeen kun se on hyväksytty kaikkien sopimuksen piirissä olevien kuntien valtuustoissa. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Mikä tahansa osapuolista voi irtisanoa tämän sopimuksen. Sopimuksen viimeinen voimassaolopäivä on tällöin 31. heinäkuuta, joka seuraa marraskuun 1. päivää sen jälkeen, kun irtisanominen on tullut kaikkien osapuolten tietoon. Tätä sopimusta on laadittu neljä samasanaista kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Pännäisissä / 2015 PIETARSAAREN KAUPUNKI UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI KRUUNUPYYN KUNTA PEDERSÖREN KUNTA 4

19 6, KV :00 UBV: 381/2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 2030 Sivl Sivistysjohtaja perusti lokakuussa 2014 työryhmän, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Annica Haldin, Brita Brännbacka-Brunell, Markku Pukkinen, Juha Paasimäki, Jan Levander, Keijo Paananen, Johan Nygård, Kristiina Hellstrand, Peter Lindqvist, Kim Pitkäkangas. Työryhmä on kokoontunut syksyllä ja kevättalvella. Työryhmän lisäksi on kokoontunut työryhmän alainen ryhmä, johon kuuluvat Juha Paasimäki, Tom Enbacka, Rune Hagström, Ben Griep ja Jan Levander. Lautakunnan jäsenille esitellään perusaineisto, johon on koottu talous- ja tilastotietoa. Liite 31 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee raportista ja päättää työn jatkon suuntaviivoista. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta keskusteli raportista ja lautakunta haluaa ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi Koulut ja päiväkodit työryhmältä. Raportti lähetetään kaupunginhallitukselle tiedoksi. Sivl Koulut ja päiväkodit työryhmää on pyydetty tekemään käytännön ehdotuksia toiminnan mitoittamisesta tulevaisuudessa. Sillä välin on ilmennyt ongelmia Pursisalmen kiinteistön osalta ja lautakunta saa tutustua kiinteistön kuntoa käsittelevään raporttiin. Raportin on laatinut IdeaStructura OY:n Jukka Huttunen. Jukka Huttunen itse, Rune Hagström ja terveydenhuoltoviranomaisten edustaja kertovat näkemyksensä raportin sisällöstä. Sivistyslautakunta keskustelee Kielikylpykoulun vaihtoehtoisista ratkaisuista tulevaisuudessa. Lautakunnan seuraavassa kokouksessa syyskuussa Koulut ja päiväkodit työryhmä esittelee käytännön ehdotuksia, joihin voidaan ottaa kantaa. Ehdotukset menevät myös kullekin koulujaostolle lausuntoa varten.

20 6, KV :00 UBV: 381/2015 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin tiedoksi. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl Koulut ja päiväkodit työryhmä on päässyt yksimielisyyteen ehdotuksesta Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkosta. Työryhmän lähtökohtana on, että molemmille kieliryhmille ylläpidetään samanlaista koulujärjestelmää. Ala-asteet kattavat vuosiluokat 0-5 (esikoulu vuosiluokka 5), yläasteiden kattaessa vuosiluokat 6-9. Meillä on Pietarsaaressa yli 10 vuoden ajalta kokemusta tästä mallista ruotsinkielisissä kouluissa. Kielikylpykoulun ehdotetaan jatkavan omassa yksikössään, omassa kiinteistössä ja noudattavan samaa jakoa. Lukioiden suunnitellaan jatkavan yhdessä samassa kiinteistössä toistaiseksi. Lukioiden sijoitus otetaan uudelleen käsittelyyn, mikäli valtiovalta asettaa uusia vaatimuksia ja toimintaohjeita toisen asteen koulutukselle. Ehdotus perustuu seuraaviin tekijöihin: nykyinen ja tulevaisuuden oppilasmäärä kiinteistöjen kunto ja korjaustarve koulutuksen taloudelliset voimavarat kasvatuksellinen kehitys ja opettajien saatavuus Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 107 Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin Koulut ja päiväkodit 2030 tiedoksi. Lautakunta lähettää tulevaisuuden kouluverkkomallin lausuntoa varten ruotsinkieliselle ja suomenkieliselle koulujaostolle. Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakouluissa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Seuraavassa kokouksessa sivistyslautakunnalle esitellään erilaisia ehdotuksia kiinteistöjen käytöstä tulevaisuudessa. Koti- ja kouluyhdistykset kutsutaan syksyn aikana tiedotustilaisuuteen.

21 6, KV :00 UBV: 381/2015 Päätös Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Siv-su Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 42 Ehdotus Päätös Koulutoimenjohtaja: Jaosto ottaa kantaa kouluverkkotyöryhmän esittämään malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Lisäksi jaosto ottaa kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto: Jaosto otti kantaa asiaan seuraavasti: Tulevaisuuden kouluverkkoehdotuksen aikatauluun ei voida ottaa kantaa ennen kuin tiedetään toteutuuko kielikylpykoulun rakentaminen. Mallia, jossa vuosiluokat 6-9 sijoitetaan yläkouluun, ei kuitenkaan suljettu pois kouluverkon tiivistämiseksi. Bildn-sv Sivistyslautakunta pyytää jaostolta lausuntoa seuraavasti: Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Ruotsinkielisessä koulutoimessa on noudatettu runsaan 10 vuoden ajan mallia, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Kaiken kaikkiaan malli on toiminut hyvin ja koulut ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin. Yhden ruotsinkielisen koulun vähentämisen aikataulua koskevassa asiassa jaosto tutustuu vielä työryhmän laatimaan raporttiin Koulut ja päiväkodit Jaosto keskustelee oppilasmääristä, kiinteistöjen kunnosta ja kouluverkon taloudellisista edellytyksistä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Liite 59

22 6, KV :00 UBV: 381/2015 Ehdotus Päätös Koulutoimenjohtaja: Jaosto keskustelee asiasta ja laatii lautakunnan pyytämän lausunnon. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulujaosto: Jaosto katsoo, että Kielikylpykoulu voi jatkaa tulevaisuudessakin nykyisen mallin mukaisesti molempien kieliryhmien omana yksikkönä. Kielikylpykoulun sijoittamisen suunnittelua jatketaan. Kielikylpykoulun tulee noudattaa samaa järjestelmää kuin muun perusopetuksen, ts. vl 0-5 i ala-asteella ja vl 6-9 i yläasteella. Keskustelun aikana Minna Luomala ehdotti, että kielikylpy lakkautetaan, oppilaat siirretään takaisin lähikouluihin ja panostetaan hyviin olosuhteisiin kaikissa näissä kouluissa. Ehdotus ei saanut kannatusta. Luomala jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Jaosto ehdottaa, että Bonäs skola ja Vestersundsby skola yhdistetään hallinnollisesti viimeistään Yhteisen koulun suunnittelu tulee aloittaa vuonna Suunnittelun yhteydessä aloitetaan myös keskustelu siitä, kumpaa kiinteistöistä/tonteista vastaisuudessa käytetään. Lisäksi jaosto katsoo, että useat kaupungin kouluista ovat epätarkoituksenmukaisessa kunnossa. Jaosto katsoo olevansa velvollinen tarjoamaan tarkoituksenmukaiset tilat kaikille pietarsaarelaisille lapsille ja nuorille. Sivl Koulu ja koti yhdistykset kutsutaan aikaisemman päätöksen mukaisesti tiedotustilaisuuteen syksyn aikana. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta kutsuu kaikki perusopetuksen koulujen koti ja koulu -yhdistysten hallitukset tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle keskiviikkona klo 18. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl

23 6, KV :00 UBV: 381/2015 Perusopetuksen koti ja koulu -yhdistykset kutsuttiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle tiistaina Rehtori Keijo Paananen kertoi tilaisuuden alkajaisiksi Länsinummen koulun peruskorjauksesta, minkä jälkeen koulussa tehtiin tutustumiskierros. Keskeisiä aiheita tiedotustilaisuudessa olivat mm. 1. Tämän päivän ja tulevaisuuden oppilasmäärä 2. Tuntiresurssi 3. Kiinteistöjen kunto 4. Vuosiluokat 6-9 yläkoulussa Koti ja koulu -yhdistykset olivat hyvin edustettuja ja jäsenillä oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Sivistysjohtaja tiedotti ja johti keskustelua, mutta myös suomenkielisellä koulutoimenjohtajalla ja yläkoulujen rehtoreilla oli puheenvuorot mm. vuosiluokkien 6-9 sijoittamisesta yläkouluun. Sivistyslautakunnan on nyt otettava kantaa tulevaisuuden kouluverkkoon. Sivistysjohtajan ehdotus perustuu raporttiin, jonka Koulut ja päiväkodit työryhmä on toimittanut. Keskeisenä asiana koko prosessissa on Kielikylpykoulun tulevaisuus. Esityksessä ehdotetaan, että Kielikylpykoulu saa uuden kiinteistön toimintansa jatkamiseen nykyisessä muodossaan, eli molemmat kieliryhmät on sijoitettu rinnakkain samaan kiinteistöön. Tämä tarkoittaa, että joko rakennetaan täysin uusi kiinteistö, tai Ristikarin kiinteistö kunnostetaan ja siihen rakennetaan lisätilaa komisarjaisen koulun tarpeisiin. Liite 123 Toukokuussa 2013 sivistyslautakunta päätti seuraavalla tavalla: Sivistyslautakunta päättää sijoittaa Kielikylpykoulun Pursisalmen kiinteistöön syyslukukaudesta 2013 alkaen. Ristikarin kiinteistön suunnittelua kiirehditään, mutta realistinen arvio lienee se, että kiinteistön suunnitteluun ja kunnostamiseen menee noin kolme vuotta. Päivähoitoryhmät voivat jäädä kiinteistöön. Pietarsaaren lukio muuttaa yhteen Jakobstads Gymnasiumin kanssa. Elleivät tilat riitä, vuokrataan lisätiloja Strengbergin kiinteistöstä. Sivistyslautakunta valtuuttaa sivistysjohtajan vuokraamaan tilat. Toimintaa arvioidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Lopullinen päätös lukion sijoituksesta tehdään ennen Kielikylpykoulun peruskorjauksen valmistumista. Ristikarin kiinteistön peruskorjaukseen ei ole myönnetty tänä aikana suunnittelurahaa, joten olemme edelleen samassa tilanteessa kiinteistön suunnittelun osalta. Tekninen lautakunta on varannut vuodeksi 2016 yhteensä Kielikylpykoulun suunnitteluun. Sivistyslautakunnan tulisi ottaa kantaa siihen,

24 6, KV :00 UBV: 381/2015 mihin vaihtoehtoon päädytään Kielikylpykoulun tulevaisuutta ajatellen siten, että suunnittelu voi käynnistyä tammikuussa. Kielikylpykoulun tilantarve on n m 2. Tähän sisältyy 400 m 2 :n voimistelusali. Nykyinen Ristikarin kiinteistö on n m 2. Peruskorjaus/lisärakentamisvaihtoehdossa tarvitaan siis vähintään 600 m 2 :n lisärakennus, todennäköisesti n. 800 m 2. Jos vaihtoehtona on uudisrakennus, jonka suuruus on n m 2, hankkeen kustannukset ovat noin Peruskorjaus ja lisärakennus ovat samaa suuruusluokkaa. Jos myös kielikylvyn 5-vuotiaat otetaan mukaan hankkeeseen, voimme laskea lisäksi vielä n. 500 m 2 tilaa. Liikuntajaosto on lisäksi esittänyt suuremman urheilusalin tarvetta koulunrakentamisen yhteydessä. Urheilusalin on oltava vähintään 800 m 2, ja lisäksi lisätilat mm. salibandyn tarpeisiin. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää, että Pietarsaaren kouluverkko muotoillaan Koulut ja päiväkodit työryhmän ehdotuksen mukaan (liite). Kielikylpykoulun suunnittelu aloitetaan tammikuussa ja Ristikarin kiinteistö peruskorjataan/lisärakennetaan mahdollisimman nopeasti Kielikylpykoulun tarpeiden mukaan. Sivistyslautakunta: Keskustelun aikana Anita Petterson ehdotti, että uusi Kielikylpykoulu rakennetaan. Ehdotus ei saanut kannatusta ja se raukesi. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti valmistelun mukaisesti. Sivistyslautakunta lähettää asian eteenpäin kaupunginhallitukseen huomioitavaksi vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Kh Raportti: Liite 415 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu kustannus on Kaupunginhallitus:

25 6, KV :00 UBV: 381/2015 Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Tua Mäenpää jätti eriävän mielipiteen asiassa merkittäväksi pöytäkirjaan. Mäenpää ehdotti, että kielikylpyä varten rakennetaan uusi koulu. Ehdotus ei saanut kannatusta. Kv Raportti: Liite 83 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Mikael Snellman ehdotti, että asia palautetaan uutta valmistelua varten. Valtuutettu Tua Mäenpää kannatti ehdotusta. Kaupunginvaltuusto päätti äänestää asiasta seuraavasti: Käsittelyn jatkamisen puolesta äänestävät JAA ja palauttamisen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 38 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä. Muita vastaehdotuksia ei esitetty, joten kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Kh Ehdotus Päätös Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus ilmoittaa rahatoimistolle, sivistyslautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

26 6, KV :00 UBV: 381/2015 Kh Ehdotus Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi: Liite 6 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren kouluverkon muodostamisen koulut ja päiväkodit -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (liite). Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ehdotus Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi: Liite 6 A Raportti: Liite 6 B Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren kouluverkon muodostamisen koulut ja päiväkodit -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (liite).

27 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 A/kv

28 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 A/kv

29 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Koulut ja päiväkodit

30 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Sisältö Tehtävä... 3 Talous... 4 Väestönkehitys...5 Kiinteistöt... 6 Rakentaminen, tonttisuunnittelu Ehdotuksia toimenpiteiksi Koulukiinteistöt Sisäiset vuokrat Taloudelliset edellytykset Kasvatukselliset perustelut Kouluverkko Ehdotus Aikataulu

31 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv TEHTÄVÄ Selvityksen kohteena on kouluverkko ja suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus Pietarsaaressa. Päivähoito lisätään myöhemmin. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet pedagogiset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökohdat, oppilasmäärän kehittyminen ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastus koskee aikajaksoa vuoteen 2030 asti. Selvityksen tuloksena esitellään kouluverkon kehittämisehdotus, jota on tarkasteltu mm. taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta: Riittävän suuret opettajakollegiot, jotta voidaan tarjota houkutteleva oppimisympäristö ja vähentää henkilöriskejä, Riittävän suuret koulut henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti Parannettu tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä Kalliita ja usein akuutteja toimenpiteitä vaativien sisäilman laadun ongelmien pienempi riski. TYÖRYHMÄ Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Annica Haldin, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Brita Brännbacka-Brunell, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Markku Pukkinen, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Kristiina Hellstrand, rehtori, Kielikylpykoulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Peter Lindqvist, rehtori, Oxhamnin koulu Kim Pitkäkangas, rehtori, Etelänummen koulu Lisäksi seuraava työryhmä on tehnyt valmistelevaa työtä: Jan Levander, sivistysjohtaja Juha Paasimäki, koulutoimenjohtaja Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Rune Hagström, vs. tekninen johtaja Ben Griep, toimistoarkkitehti 3

32 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Talous Muiden Suomen kuntien tapaan myös Pietarsaaren kaupungin talous on tiukoilla. Vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perustuksiltaan. Rahoitus verojen ja valtionosuuksien muodossa on kasvanut hitaammin kuin toiminnan kustannukset. On olemassa osoituksia siitä, että kaupungin rahoitus tulee edelleen heikkenemään tulevina vuosina. Syitä tähän ovat pääasiassa Koko veropohjan heikkeneminen, Muutokset valtionosuusjärjestelmässä ja Kuntien osuuden väheneminen yhteisöverossa. Verotulojen odotetaan kasvavan hyvin heikosti tulevina vuosina. Ikääntyvän väestön ja heikentyneen huoltokiintiön vuoksi vaarana on, että suuntaus jää pysyväksi. Tuloveropohjan väheneminen on myös realistinen näkymä. Käyttökustannusten saamiseksi kohtuulliselle tasolle pitkällä tähtäimellä, on Pietarsaaren kaupunginvaltuusto vahvistanut seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudelle Tavoitteet Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 3,0 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2016 ja 5,0 milj. euron vähennys vuodeksi Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. 4

33 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli henkilöä vuodenvaihteessa 2013/2014, eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli henkilöä Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on henkilöä. Syntyneiden määrä väheni vuoden 2013 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -33 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -177 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2013, henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaaren väestö vaikuttaa vuoteen 2040 melko vakaalta. Ennuste osoittaa pientä väestönkasvua noin asukkaasta vuonna asukkaaseen vuonna Sen sijaan kouluikäisten lasten määrä eli vuotiaiden määrä näyttää vähenevän 1733:stä vuonna 2011 noin 1643:een vuonna Toisella asteella opiskelevien nuorten määrä vaikuttaa myös laskevan noin 1128:sta vuonna 2011 noin 907:een vuonna Väestöennuste 2012 iän mukaan Pietarsaari - Jakobstad Ikäluokkia yht

34 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Vuosi 2011 Virallinen väestömäärä Vuosi 2012 ennuste. Tilastokeskus. Syntyneiden määrä Pietarsaaressa vuosina esitellään liitteessä! Kiinteistöjen kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannus, joka ei suoraan ilmene taseesta, on kaupungin kiinteistöjä kuormittava korjausvelka. Laaja kiinteistömassa ja riittämättömät korjaukset ovat johtaneet siihen, että huomattava korjausvelka on kasaantunut useiden vuosikymmenien aikana. Ongelma rakennusmassan suuressa korjausvelassa on erityisen selkeä joissakin koulukiinteistöissä. Huomattava osa koulurakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Jäljempänä esiteltävät seikat saattavat joissakin tapauksissa johtaa siihen, että neliömetrikohtaiset kustannukset, jotka syntyvät korjauksesta ja/tai olemassa olevien rakennusten lisärakentamisesta, voivat vastata uuden rakennuksen kustannuksia tai jopa ylittää ne. Vanhalla perusrakenteella voi olla vaikeaa laskea kiinteistön kokonaiskäyttökustannuksia ja ympäristökuormitusta hyväksyttävälle tasolle. Nykyaikaista oppimisympäristöä ei myöskään voida saavuttaa. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tämän mukanaan tuomat kustannukset vaihtelevat rakennuskohtaisesti. Pääasiassa kyseessä on kuitenkin vanha rakennus, ja mitä kauemmin sen peruskorjauksesta on kulunut aikaa, sitä korkeampi kustannus on (neliömetriä kohden), jotta rakennus täyttää tänä päivänä opetustiloille asetetut vaatimukset. 6

35 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Nykyiset koulukiinteistöt: Trellum Consulting Oy on määritellyt Pietarsaaren kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten arvot vuonna Yritys on päivittänyt lukuja vuonna Kiinteistön teknisen arvon laskenta on suoritettu jälleenhankinta-arvojen ja kerättyjen investointitietojen ja rakennusten katselmointien pohjalta arvioiden rakennusten nykykuntoa. Trellum käyttää raportissaan käsitteitä korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. Jokaisen kiinteistön osalta on laskettu rakennuskohtaisesti määriteltyjen/päivitettyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun kiinteistön kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 %:n tavoitetaso saavutetaan. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Laskentaperustana on paljonko rahaa tarvittaisiin, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve) tai paljonko tulisi investoida, jotta rakennusten taso nostetaan tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon (perusparannustarve). Seuraavassa esitellään kiinteistöt Trellumin laskelmien mukaan: 7

36 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Koulut Bonäsin koulu Pietarsaaren kaupunki Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Bonäsintie 10, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1696 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 6120 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1973 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 56 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120 %

37 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Vestersundinkylän koulu A Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 458 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 9840 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi <1920 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet konesaumattu pelti Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 66 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 9

38 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Vestersundinkylän koulu B Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 551 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 9840 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi <1920 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 56 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

39 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Vestersundinkylän koulu C Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 761 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus - m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1983 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 70 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 11

40 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Lagmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Laamanninkatu, PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Lämmitystapa - Huoneistoala 2397 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1910 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 77 % % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 12

41 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Jungmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pakarintie 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1668 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 7670 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1990 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 73 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 13

42 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Oxhamnin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Paul Hallvarinkatu 3, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 3331 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1980 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali kivi Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 64 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 14

43 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Rådmanin koulu + Båtsmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Parentesen 4, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 4973 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1963 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 15

44 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Ruusulehdon koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pirilöntie 48, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1673 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 8040 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1925 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 16

45 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Itälän koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Teollisuustie 13, PIETARSAARI Rakennuksen kunto Tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1696 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 6120 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1973 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 17

46 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Etelänummen koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Runeberginkatu 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Lämmitystapa - Huoneistoala 4915 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1956 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali - Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 18

47 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Pursisalmen kiinteistö, Kielikylpykoulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Rantatie 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 4032 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1968 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

48 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Päiväkodit Tomtebon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Choraeuksenkatu 14, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 192 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 850 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi <1881 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 56 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

49 6, KV :00 / :s bilaga: Liite 6 B/kv Barnabon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Jaakonkatu 21, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 558 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 2830 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1909 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 63 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 21