SOSIAALISEN YRITYKSEN / YHTEISÖN TOIMINNAN ANALYSOINTI
|
|
- Miina Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 SYTA-malli SOSIAALISEN YRITYKSEN / YHTEISÖN TOIMINNAN ANALYSOINTI Ylä-Savon työllisyysohjelman arviointi
2 2 SYTA-malli Ylä-Savon sosiaalisen työllistämisen vaikuttavuuden simulointi Perustiedot Seuraavassa on esitetty simulaatio Ylä-Savossa sosiaaliseen työllistämiseen kohdennettujen resurssien vaikutuksista. Simulaatio on toteutettu käyttämällä pohjana sosiaalisin perustein työllistävän organisaation toteutuneita lukuja ja muodostamalla sen perusteella arvio siitä mitkä panosten taloudelliset vaikutukset olisivat olleet. Nimi Ylä-Savon työllisyysohjelma Laskennan lähdemateriaali Tässä tarkastelussa on lähdemateriaalina ollut Ylä-Savon sosiaaliseen työllistämiseen kohdennetut julkiset rahoitukset, työllistäneiden organisaatioiden myyntituotot sekä toimintaan osallistuneiden henkilöiden määrät v Organisaatiot ovat seuraavat: - Iisalmen nuorisotuki ry:n Kehypajat, Iisalmi ja Vieremä - Monitaitoiset ry:n työpaja, Pielavesi - Sonkajärven Nuorison Tuki ry:n työpaja, Sonkajärvi - Kiuruveden kaupungin nuorisotoimen työpaja, Kiuruvesi - Iisalmen kaupungin hallinnoima työkeskus Salmituote, Iisalmi - Kiuruveden kaupungin hallinnoima työkeskus TEKA-tuote, Kiuruvesi Lähdemateriaalin perusteella rahoitus on muodostunut seuraavasti: - Kuntarahoitusosuudet kokonaisuudessaan Valtio (TM, OPM ), RAY Tuotannon liikevaihto Toiminnassa mukana olleet henkilöstöt: - Valmentajat 74 hlöä - Valmentautujat 608 hlöä Toiminnan taloudellinen tulos Simuloinnin taloudellista tulosta on arvioitu yhteiskunnan näkökulmasta. Eli, mikä on yhteiskunnan saama hyöty toimintaan osoitetusta resurssista (rahoituksesta) verrattuna siihen vaihtoehtoiseen tilanteeseen jossa tarkasteltavaa toimintaa ei olisi lainkaan ollut. Tässä esitetty tulos on suuntaa antava. Todennäköiset virheet aiheutuvat seuraavista seikoista: - Kuntarahoitusosuus on varsin pieni. Osallistujaa kohden laskettu kustannus on yli 10 % pienempi kuin mitä vertailukohteessa käytetty kustannus / osallistuja. Tästä syystä ilmeisesti kaikki työllistämisen kustannukset eivät ole kohdistuneet suoraan em. organisaatioille. - Valmentautujarakenne ja heidän tuentarpeensa poikkeavat eri organisaatioissa ja eri alueilla toisistaan eikä varsinaista keskiarvoa ole olemassa. - Käytetyt valmennusmenetelmät ja toimintaperiaatteet poikkeavat toisistaan joten myös sillä on vaikutusta sosiaalisten yhteisöjen kustannusrakenteisiin.
3 3 SYTA-malli Edellä luetelluista huolimatta seuraavassa esitettyä tulosta voidaan pitää suuntaa antavana silloin kun mietitään sosiaalisin perustein tapahtuvan työllistämisen tarvetta ja kehittämistä alueella. Simulaatio Panos Myynti Ostot Organisaatio Palautuva/ kunta Palautuva / valtio Palautuva / yks. Ammattiyhdistys Nettotulot Vaihtoehto Panos Palautuva / kunta Palautuva / valtio Palautuva / yks. Ammattiyhdistys Nettotulo Toteutuma / 1000 Vaihtoehto / 1000 Bruttopanos 2538 Bruttokustannus 2082 Myynti 2066 Yksityissektori 1240 Organisaatio 133 Palautuvat / kunta 843 Palautuvat / kunta 296 Palautuvat / valtio 155 Palautuvat / valtio 113 Palautuva yks (TEL ym.) 345 Palautuva /yks (TEL, ym.) 318 Ammattiyhdistys 32 Ammattiyhdistys 24 Nettopalkat 1856 Nettotulo 1427 Nettokustannukset ja lisäpanos / 1000 Toiminnasta aiheutunut nettokustannus 1540 Vaihtoehtoinen nettokustannus 1673 Toiminnan aiheuttama lisäpanos - 134
4 4 SYTA-malli Simuloinnissa käytettyjen tunnuslukujen sisällöt. Toteutumalaskenta - Bruttokustannukset: Julkisen sektorin (valtio, kunta, muut julkiset rahoittajat), organisaation toimintaan tutkitulla ajanjaksolla, panostama bruttorahamäärä. - Kokonaismyynti: Organisaation em. jaksolla laskuttaman myynnin arvo. - Yksityissektori: Vapailta markkinoilta ostettujen palvelujen ja tuotteiden arvo. - Organisaatio: Organisaation käyttöön jäänyt osa kokonaistulovirrasta (poistot + varastonarvon muutos + omaan käyttöön valmistus + varaukset). - Palautuvat / kunta: Kuntaorganisaatiolle tai kunnan hallitsemille laitoksille organisaation toiminnan kautta veroina ja maksuina palautuva rahamäärä. - Palautuvat / valtio: Valtiolle em. toiminnasta veroina ja veroluonteisina maksuina palautuva rahamäärä. - Palautuvat / yksityinen: Eläkevakuuttajille toiminnasta ohjautuva työeläkemaksut ja vakuutusyhtiöille maksetut tapaturma ym. vakuutusmaksut. - Ammattiyhdistys: Palkoista perittävät Ay-jäsenmaksut. - Nettopalkat: Työntekijöille organisaation maksamat nettoansiot (nettopalkat + verottomat korvaukset). Vaihtoehtolaskenta - Bruttokustannukset: Henkilöstön vaihtoehtoisen tilanteen aiheuttamat välittömät bruttokustannukset yhteiskunnalle. - Palautuvat / kunta. Vaihtoehtoisista kustannuksista kuntasektorille palautuvat rahavirrat. - Palautuvat / valtio: Vaihtoehtoisista kustannuksista valtiolle palautuvat rahavirrat. - Palautuvat / yksityinen: Eläkevakuuttajille toiminnasta ohjautuva työeläkemaksut ja vakuutusyhtiöille maksetut tapaturma ym. vakuutusmaksut. - Ammattiyhdistys: Palkoista perittävät Ay-jäsenmaksut ja maksetut ansiosidonnaiset päivärahat. - Nettotulo: Vaihtoehtoiset nettotulot (pääasialliset toimeentulot + sosiaaliset tulonsiirrot). Vertailu toteutuman ja vaihtoehtotilanteen välillä - Toteutunut nettokustannus: Toteutuneet bruttokustannukset yhteiskunnalle palautumat / kunta palautumat / valtio. - Vaihtoehtoinen nettokustannus: Vaihtoehtotilanteen bruttokustannukset vaihtoehtoiset palautuvat / kunta vaihtoehtoiset palautuvat / valtio. - Toiminnan aiheuttama lisäpanos: Toteutuneen nettokustannuksen ja vaihtoehtoisen nettokustannuksen erotus (voi olla joko + tai merkkinen) Simuloidun tilanteen tulkinta. Annetuilla arvoilla ja oletetulla keskimääräisellä asiakaskunnalla tehdyn simuloinnin tulos on että yhteiskunnan näkökulmasta toiminta olisi tuottanut säästöjä vaihtoehtoiseen tilanteeseen verrattuna. Tätä näkemystä tukee myynnin suhteellisen suuri osuus kokonaisrahoituksesta. Vaikka lähtötiedoissa ei ollut mahdollisuus tarkastella toiminnassa olleiden valmentautujien vaihtoehtoista tilannetta suoraan, kuvaa mallina käytetyn organisaation valmentautujarakenne yleistä sosiaalisen yhteisön valmentautuja kantaa.
5 5 SYTA-malli Ylä-Savon työllisyysohjelman tutkiminen edellä kuvatun tuloksen valossa Seuraavassa on tarkasteltu työllisyysohjelman eri kohtia peilaten sitä edellä kuvattujen organisaatioiden toimintaan ja niiden toiminnan kehittämiseen. Tulkinta etenee ohjelmasta poikkeavassa järjestyksessä. Tällä halutaan korostaa toimijoiden osuutta työllisyysohjelman toteuttamisessa. 4.4 Kumppanuustoimijoiden verkosto Tarkasteltaessa toimintalinjan laadullisia tavoitteita kiinnittyy huomio seuraaviin seikkoihin. - Kohdassa on tavoite selvittää työtoimintaorganisaatioiden yhdistäminen Ylä- Savossa. Samalla toimialalla (työvalmennus, -kuntoutus) toimivien organisaatioiden yhdistämisellä on saavutettavissa erilaisia synergiaetuja sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Samalla tosin voidaan menettää joitakin pienehkön organisaation joustavuuden antamia etuja. Tästä syystä yksiköiden yhdistäminen ei voi olla itsetarkoitus, vaan sen on perustuttava selkeästi havaittaviin etuihin joko toiminnan monipuolistamisen, tuotannon kehittämisen, koulutuksen ja sitä kautta ammattimaisuuden kasvamisen tai jonkin muun seikan vuoksi. - Työpajojen työtoiminnan ohjauksen (valmennuksen) kehittäminen tuotteeksi, tai tuotteiksi, on käytännössä pakollinen työ kun toiminta muuttuu tilaaja tuottaja pohjalle. Tuotteistaminen on myös edellytys että työvoimahallinto pystyy ostamaan näiden yksiköiden palveluja. Tämä tuotteistus kannattaa toteuttaa samaan aikaan ja samalla tavoin kaikkien palvelua tuottavien yksiköiden kohdalla. Tästä syystä kohdassa mainittujen organisaatioiden kiinteä yhteistyö on välttämätöntä. Kun tarkastellaan toimintalinjalle asetettuja määrällisiä (euro) tavoitteita ja peilataan niiden vaikutusta ennakoitavaan kuntarahoitukseen, muutos nykyiseen on erittäin merkittävä. Positioittain tarkasteltuna se merkitsee sitä että: - Tuotannon myynti pysyy nykyisellä tasollaan. Tämä taso on kohtuullinen huomioon ottaen se että toiminnassa on mukana nuorten työpajatoimintaa harjoittavia organisaatioita joiden mahdollisuudet tuotannon tekemiseen on rajatut. - Ostopalveluiden osuuden nostaminen 20 %:sta 50 %:iin edellyttää valmennuspalveluiden hyvää tuotteistamista ja näiden palvelujen myymistä eri tilaajille. Käytännössä tämä myös tarkoittaa työvoimahallinnon kasvavaa roolia palvelujen ostajana. - Hankerahoituksen pienentäminen 20 %:sta 10 %:iin on positiivinen viesti. Tämän kohdan onnistuminen tarkoittaa samalla sitä että toiminta on saavuttanut vakiintuneemman tason ja siten muodostaa aidosti palvelukokonaisuuden joka on tarkoitettu tietyille asiakasryhmille. - Toiminta-avustusten osuuden pieneneminen 10 % tarkoittaa sitä että kuntien osalle ei vyörytetä osoitteetonta kustannusta, vaan kunnat näkevät, ostopalvelujen kautta, entistä tarkemmin mitä ne rahallaan saavat. Kaikkiaan esitetyt tavoitteet tarkoittavat kuntasektorin näkökulmasta sitä että toiminnan läpinäkyvyys paranee. Samalla se tarkoittaa myös sitä että ostopalvelujen avulla työvoimahallinnon osuus toiminnan kokonaisrahoituksesta kasvaa ja on odotettavissa että kuntien suhteellinen osuus pienenee jonkin verran.
6 6 SYTA-malli Nämä tavoitteet konkretisoivat kohdassa mainittujen kehittämistavoitteiden vaikutuksia ja myös sitä että ilman kehittämistoimintoja ei myöskään määrällisiä tavoitteita voida saavuttaa. Kohdassa nimetty Työtoiminnan kehittäminen valtakunnallisessa vertaiskehittämisen verkossa tarkoittaa käytännössä toimijoiden toteuttaman valmennustoiminnan sisällön ja ammattimaisuuden kehittämistä, mikä on jo osin mainittu kohdan tuotteistamisessa. 4.3 Rakenteellinen työttömyys Työvoiman yhteispalvelupisteen jatkuvuuden turvaaminen. Hyvin toimiva työvoiman palvelupiste tai yhteispalvelupiste on oleellinen toimija, työllistävien organisaatioiden ohella, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä. Kuntoutusprosessien toteuttamisessa, työpaikkojen ja varsinkin sellaisten työpaikkojen joita haetaan jotenkin työrajoitteisille henkilöille, on toimivalla työvoiman yhteispalvelupisteellä tai työvoiman palvelukeskuksella keskeinen toimijan rooli. Yhteispalvelupiste / työvoiman palvelukeskus sosiaalisin perustein työllistävät organisaatiot muodostavat luonnollisen palvelujen tilaaja tuottaja parin jonka yhteistyö on saatava toimimaan hyvin. Tästä näkökulmasta osiolle asetetut tavoitteet on oikein asetettu. Ylä-Savon yhteisen työllisyyshankkeen toteuttaminen Kun tämän osion tavoitteita tarkastellaan kohdan valossa, nähdään näiden toimenpiteiden välillä oleva yhteys. Mikäli toimijaorganisaatioita yhdistetään tai niiden yhteistyötä tiivistetään muutoin, edellyttää se myös sitä että koko aluetta käsitellään myös hanketasolla yhtenäisesti. Tällöin yhden (suuren) hankkeen mahdollisuudet tuottaa vaikuttavuutta voisi olla parempi kuin usean pienen, vaikkakin pienillä täsmähankkeilla on voitu ja voitaisiin vaikuttaa kunkin organisaation akuuttiin kehittämistarpeeseen. Tavoitteissa olevat työllisyystoimijoiden tarpeiden huomioiminen on avainasemassa kun toimenpiteen vaikuttavuutta ja sen mittaamista suunnitellaan. Elleivät toimijat näe omaan toimintaansa vaikuttavia hankkeen osatekijöitä selkeästi ja pysty toteamaan niiden etuja omassa toiminnassaan, ei sitoutumista toimintaan muodostu riittävästi. Tavoite työllisyystoimijoiden keskinäisvastuun, toimenkuvan ja koordinoinnin selvittäminen tulee toteuttaa kohdassa samalla kun organisaatioiden yhteistyötä ja mahdollista yhdistämistä suunnitellaan. Myös tässä vaiheessa toimijoiden (organisaatioiden) suunnitelmia ja toiveita on syytä kuunnella. Sosiaalisen yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien ja markkinaehtojen selvittäminen. Tarve sosiaalisille yrityksille on selkeästi olemassa ja korostuu kun ajatellaan kohdassa mainittujen organisaatioiden läpivirtauksen toteutumista. Näissä organisaatioissa tapahtuvalle kuntouttamisprosessille on luonnollinen jatke joko työllistyminen avoimille työmarkkinoille tai sosiaaliseen yritykseen. Jotta tällaista polkua voidaan ajatella, se edellyttää toimivia sosiaalisia yrityksiä joiden perustaminen ja elinkelpoiseksi saattaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin ns. normaali yrittäminen. Osion suunnitteluvaihe tarkoitus aloittaa v. 2009, kuitenkin tässäkin asiassa kannattaa pitää tuntosarvet ulkona, koska työministeriön toimesta ollaan tarkastelemassa sekä sosiaalisen yritysten lainsäädäntöä että sen toimivuutta ja lisäksi mahdollisuus käynnistää
7 7 SYTA-malli sosiaalinen yritys jonkin toimivan yrityksen pohjalta voi tulla mahdolliseksi milloin tahansa. 4.2 Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyyden ongelmien ratkaisuissa kiinnittyy huomio siihen että avaintoimijoiksi ei ole otettu yhtään alueella toimivaa työpajaa tai kehitteillä olevaa seudullista työpajatoimijaa joka kuitenkin on toteutuessaan merkittävä toimija nuorten asiakasryhmässä. Pajaorganisaatiot ovat keskeisiä toimijoita kun ajatellaan sitä tukea mitä ammattiopiskelujen keskeyttäjien riskiryhmille tulisi tarjota. Ammattioppilaitoksissa ei ole yleensä riittävää yksilövalmennusresurssia (kuraattorien / oppilaan ohjaajien määrä tarpeeseen nähden liian pieni) mitä syrjäytymisuhan alla oleva nuori tarvitsee. Työpajat ovat näissä tapauksissa pystyneet tarjoamaan sitä tukea mitä tässä kasvuvaiheessa olevat nuoret tarvitsevat. Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyöllä on todennäköisesti saavutettavissa näiden nuorten kohdalla parhaat tulokset. Se suuri osa nuorista joilla ongelmia ei ole, pystyy hyödyntämään normaalin keskiasteen antaman ammattiopetuksen ja siirtymään työelämän palvelukseen normaalien kanavien avulla. Tietysti näidenkin nuorten osalla kannattaa toteuttaa ohjelmassa esitettyjä aktiviteetteja jotta seutukunnan työllistävät yritykset saavat tarvitsemaansa ammattikoulutettua työvoimaa. Sinällään osiossa esitetyt tavoitteet ovat oikeita, nuoret tarvitsevat sekä ammatillista koulutusta että myös ymmärrystä siitä mitä työmarkkinoilla oleminen merkitsee. 4.1 Seudullinen työllisyyspolitiikka Tarkasteltaessa tämän toiminnan laadullisia tavoitteita voidaan todeta siinä olevan ne keskeiset elementit jotka tarvitaan työllistämisen laadun ja myös määrän kehittämisessä. Kun työllisyysohjelmatyö on pitkäjänteistä pystyvät myös toimijat näkemään sen toiminnan vaikuttavuuden omaan toimintaansa ja kehittämään toimintaa sen mukaisesti. Kunnallisen rahoituksen kustannustehokkuuden lisäys nähdäkseni edellyttää toimijoilta tuotteistamista ja toiminnan muuttamista tilaaja tuottaja -mallin suuntaan. Tämä myös tukee työllisyyden hoidon rahoituspohjan laajentamisessa kun tuotteistettuja palveluja voidaan kohdentaa mm. työvoimahallinnon ja Kelan tarpeiden mukaan. Tässä kohden on muistettava että paras rahoituspohjan laajeneminen tapahtuu kuitenkin sillä että toimijoiden mahdollisuudet alihankintojen / valmistuksen kautta hankittuun omaan rahoitusosuuteen pidetään hyvinä. Seudullinen työllisyyspolitiikka ja työllisyysaktivaattori tarvitaan toteuttamaan ja edistämän eri toimenpiteiden toteutumista. Politiikka luo ne toimintaedellytykset joiden mukaisesti toimintaa toteutetaan ja aktivaattorin tehtävään kuuluu kivireen vetäminen kaikilla sen eri osa-alueilla. Yhteenveto Kuten alussa todettiin tarkastelu on toteutettu tietoisesti eri järjestyksessä kuin mitä se Ylä-Savon työllisyysohjelmassa on esitetty. Tällä on haluttu korostaa sitä että ohjelman toteuttamisen onnistuminen riippuu viimekädessä siitä kuinka hyvin Ylä-Savon seutukunnan toimijat onnistuvat omassa, toiminta-ajatuksensa mukaisessa, työssään. Tämä tarkoittaa niin vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä kuin sosiaalisin perustein toimivia yrityksiä ja yhteisöjä julkishallintoa tässä yhteydessä lainkaan unohtamatta. Mikäli toimijoiden toimintaedellytykset reaaliarjessa ovat hyvät ja toiminnan oikeansuuntaiseen kehittämiseen on panostettu, toteutuvat myös ylätason työllistämistavoitteet. Eli vaikka ohjelmassa on huomioitu toimijoiden osuus, ei niiden osuutta kui-
8 8 SYTA-malli tenkaan voi koskaan liikaa korostaa. Hyväkuntoisten toimijoiden sijoittuminen alueelle tukee myös kuntien mahdollisuuksia reagoida mahdollisiin työllistämisen olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin, kuten esim. työmarkkinatuki uudistukseen ja sen vaikutus kuntatalouteen. Jos palataan vielä kohdan 4.4 tuotannollinen työtoiminta ja työvalmennus sekä sen määrällisten tavoitteiden euroihin. Muutostavoitteet ovat kovat, se edellyttää onnistumista tämän suunnitelman monessa eri kohdassa. Mutta jos ajatellaan vaihtoehtoista tilannetta ja jätetään kehittämistoimenpiteet tekemättä, on tilanne mahdollisesti huonompi. Tällä saralla tekemättä jättäminen tai aikataulun lykkääminen ei suinkaan paranna tilannetta vaan jo tilanteen ennallaan pitäminen vaatii työtä. Parantaminen vaatii paljon työtä, mutta tästä on hyvä aloittaa. Kajaanissa
Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008
Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008 SYTA-mallin mukaisesti esitettynä SYTA-malli Mallin mukaisesti tarkasteltuja organisaatioita tai organisaation osia Suomessa
LisätiedotAktivointia vai ei. Mitä maksaa työllisyyden hoidosta luopuminen
Aktivointia vai ei Mitä maksaa työllisyyden hoidosta luopuminen Aktivointia vai ei Työllistäminen maksaa mitä maksaa kun jätetään työllistämättä, kuntouttamatta ja kouluttamatta? Ikävä totuus on, että
LisätiedotLomautusten taloudelliset vaikutukset (1)
Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.
LisätiedotPerustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry
Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO
LisätiedotSosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen
Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon
LisätiedotKUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen
KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Lisätiedotvaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen
A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville
LisätiedotTyöllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja
Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotAsiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi
Asiakkuusprosessi ja ohjauspalvelukuvaus/lupaus - yksilöohjaus 22.3.2010 Pirkko Kuhmonen Mia Jokinen Varsinais-Suomen OpinOvi OpinOvi - asiakas OpinOven asiakas on jokainen aikuinen, joka haluaa kehittää
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
Lisätiedotedellä kuntakokeilussa
edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
Lisätiedot1 JOHDANTO TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TALOUSKATSAUS 1-3/
Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon Koulutus Oy OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2019 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2019 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1-3 2019... 4 3 TALOUSKATSAUS
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotTYÖVALMENNUSPALVELUT. Visio-säätiö 20.9.2013
TYÖVALMENNUSPALVELUT Visio-säätiö 20.9.2013 OSTOPAVELUSOPIMUS OSTOPALVELUSOPIMUS Kaupunki on ostanut Visio-säätiöltä 19 henkilötyövuotta valmennuspalveluita. Valmennuspalvelujen arvioidaan kohdistuvan
LisätiedotKumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012
Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta
LisätiedotPaula Kukkonen 19.4.2012
Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan
LisätiedotYLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA
YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotKunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?
1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,
Lisätiedotopen hanke 1.1.2013 30.6.2014
open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden
LisätiedotSTT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016
STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen
LisätiedotTyöllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotKINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8
KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN
LisätiedotMDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista
MDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista Kyselyn toteutus MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen valtakunnallisen kuntakyselynsä, jolla kerättiin Manner-Suomen kuntien päättäjien
LisätiedotSelvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella
Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen
Lisätiedot40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet
40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä
LisätiedotSosiaalinen yritys. Case: PosiVire
Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
Lisätiedotoman työn hedelmä on herkullisin syödä
PARIK-SÄÄTIÖN NYKYTILANNE 600 henkilöä, joista 90 ts, 56 000 vp, henkilökuntaa 36 Kunta TE-keskus,Te-tsto,Typ Eläkevakuutus, Kela Työkunnon ja työelämässä selviytymisen arviot Riittävä tuotannollisuus
LisätiedotVälityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli
Välityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli Lähtökohtana nostaa esille Työllisyyspalveluiden asiakkaiden hyvin moninaiset ja tasoiset tarpeet Pääosin järjestötaustaisten toimijoiden tarjoamien palvelujen
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
LisätiedotSosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla
Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotMiten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotKuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero
Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset
LisätiedotOhjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO
Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale
LisätiedotEktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot
LisätiedotKolmas sektori maaseutukunnissa
Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
Lisätiedothallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje
hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje c Päivämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 10.3.2004 24 O/6/2004 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö,
LisätiedotNUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorten työpajatoiminta Nykyisen nuorisolain 7 :n mukaan kunnan nuorisotyöhön
LisätiedotUUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla
UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten
LisätiedotPuitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
LisätiedotKINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8
KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto
LisätiedotPaikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena
Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,
LisätiedotVerkostotoiminta uusien maakuntien alueella
Verkostotoiminta uusien maakuntien alueella Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa ALU-koordinaattorit Anna Holopainen ja Tarmo Aavaluoma 22.11.2017 Lyhyesti
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotTyöpaja- pedagogiikka
Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä
LisätiedotStartti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015
Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,
LisätiedotPohjois-Savon ELY. Valinnanvapauspilotti. Jussi Pyykkönen
Pohjois-Savon ELY Valinnanvapauspilotti Jussi Pyykkönen 4.9.2018 Tilaisuuden ohjelma Hankkeen tausta (Jan Blomberg) Hankintakokonaisuus (Jussi Pyykkönen) Pilotoinnista Kilpailutuskonsepti Hankintamalli
LisätiedotKuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia
Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA
MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi
LisätiedotUuden hankintalain vaikutukset kunnallisen jätehuoltoyhtiön toimintaan; case Jätekukko. Jätekukko Oy, Arto Ryhänen
Uuden hankintalain vaikutukset kunnallisen jätehuoltoyhtiön toimintaan; case Jätekukko Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy 16 kuntaa ja 220 000 as. pinta-ala 21 955 km 2, 10 asukasta/km 2 henkilöstöä
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotTyöllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013
NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE
LisätiedotVäyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle
Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita
LisätiedotIndeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Savo Teollisuus (D) - - - - 11 11 11 11 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 11 Tukku- ja vähittäiskauppa
LisätiedotValtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen
Valtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuus täydennyshaku 2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuushaku
LisätiedotAjopuu vai tietoinen vaikuttaja
Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotLÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009
LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009 LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...
LisätiedotTampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle
TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotKuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I
HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)
LisätiedotTuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli
Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotIisalmi. Kuntaraportti
Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi
Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö Ylä-Savossa Vastaanottava Pohjois-Savo-hanke 2008-2011 (ESR), 10 kuntaa:
LisätiedotHyvinvointialan muuttuvat markkinat
Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotPielavesi. Kuntaraportti
Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotVaikutusten arviointia CASE EkoKuopio
Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan
LisätiedotTyövoimapolitiikan uusi suunta
Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotVAT-järjestelmä. Info. Kumppaniksi ry
VAT-järjestelmä Info Kumppaniksi ry Sisältö VAT-järjestelmä on tarkoitettu helpottamaan kuntoutuksen (valmennuksen) toteuttamista. Se sisältää tarvittavat perustietorekisterit sekä kuntoutukseen liittyvien
LisätiedotTUETTU TYÖLLISTYMINEN
TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotToimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä
asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.
LisätiedotMarkkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta
Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä
LisätiedotUnelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~
Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~ MEIKÄLÄISTÄ METSÄSTÄMÄSSÄ näkövammaisten nuorten kuntoutushanke 2011-2012 16 22-vuotialle Sokeille ja heikkonäköisille Kaksi ryhmää: HUS ja TAYS/TYKS
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus
ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214
LisätiedotFinancial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS
YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small
LisätiedotTätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle
Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotVälityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015
Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan
LisätiedotLapinlahti. Kuntaraportti
Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
Lisätiedot