Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio"

Armas Koskinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner

2 Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan näyttöä niiden toiminnan merkityksestä

3 EkoKuopion ry:n tavoitteet ja toiminta Työllisyyden parantaminen Pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen ja elämänhallinnan edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen ja yksilöiden elämänlaadun parantaminen

4 EkoKuopion toiminnan vaikutusten arviointia Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia, koska toiminnasta voidaan selkeästi erotella nämä molemmat osa-alueet Molemmat vaikutukset tärkeitä mutta tällä hetkellä taloudellisilla vaikutuksilla tuntuu olevan kysyntää Tässä vaikutuksia haetaan vertailemalla tilannetta vaihtoehtoiseen tilanteeseen eli työttömyyden jatkumiseen

5 Taloudelliset vaikutukset Rahavirtojen tutkimista Eri tukimallien maksaja kunta vai valtio? Kuinka paljon palautuu takaisin kuntatalouteen entä valtiontalouteen? Vaihtoehtoisesta tilanteesta samat laskelmat

6 EkoKuopion rahavirrat 2007 EkoKUopio saa erilaisia palkkauksen tukimuotoja /v ja yleisavustuksia /v Valtion osuus 70 % Kuntien osuus 23 % ESR 6 % EkoKuopion oman myyntitoiminnan tuotot /v

7 Ekolta palautuvat rahavirrat Työllistetyt pienituloisia, joten alle euron vuosituloista kaikkia verot palautuvat kuntatalouteen EkoKuopio maksoi 2007 ennakonpidätyksiä Kuntatalouteen palautui n /v Valtiontalouteen n /v. Luku sisältää verot, alvit,sosiaaliturva- ja eläkemaksut

8 Työllistämisen nettohinta Kunta Valtio + ESR Julkinen yhteensä A. Toiminnan bruttohinta B. Arviot palautuvien erien määristä Toiminnan nettohinta (A-B)

9 Vaihtoehtoisen tilanteen kustannukset Laskelman olettamuksena käytetty tilannetta, jossa 290 henkilöä olisi edelleen työttömänä ja heillä olisi 500 päivän raja rikki 500 päivän jälkeen työmarkkinatuen maksut puolittuvat kunnan ja valtion kesken käytännössä tämä lisää tuntuvasti kunnan kuluja

10 290 työtöntä Peruspäiväraha 24,51 Kuukaudessa 526,965 Työttömyyden kustannukset 290 työtöntä * 526,965 /kk= ,85 Keskimääräinen työllistämisaika 5,49 kk 5,49 kk * ,85 = Jako kunnan ja valtion kesken: Molemmat maksavat

11 Vertailu vaihtoehtoiseen tilanteeseen eli työttömyyden jatkumiseen 500 päivän jälkeen A.Työttömyyden kustannukset 500 päivän jälkeen (aika 5,49 kk) B. EkoKuopion toiminnan NETTOHINTA Erotus= Työttömyyden kustannukset miinus EkoKuopion toimin-nan nettohinta Suhdeluku (A/B) Kunta Valtio Julkinen yhteensä , , ,91

12 Kuntatalous hyötyy - Laskelma osoittaa työllistäminen on erityisen kannattavaa kuntataloudelle - Vuoden 2006 työmarkkinauudistus on hyvä kannustin kunnille, mikäli he vain tietävät kuinka maksut määräytyvät - Valtiolle jää maksettavaa selkeästi enemmän

13 Työllistämisen nettohinta jos huomioidaan työllistetyille suoraan menevät avustukset Kunta Valtio + ESR Julkinen yhteensä A. Toiminnan bruttohinta = B. Arviot palautuvien erien määristä Toiminnan nettohinta (A-B)

14 Vertailu vaihtoehtoiseen tilanteeseen eli työttömyyden jatkumiseen 500 päivän jälkeen, mikäli laskelma huomioi A.Työttömyyden kustannukset 500 päivän jälkeen Kunta Valtio Julkinen yhteensä B. EkoKuopion toiminnan NETTOHINTA Erotus= Työttömyyden kustannukset miinus EkoKuopion toiminnan nettohinta Suhdeluku (A/B) , , ,63

15 Kuntatalous hyötyy, valtio maksaa, mutta Muita työllistämisen vaikutuksia: Työllistyminen avoimille työmarkkinoille (10 %) Koulutukseen pääsy (30 %) Elämänhallinnan lisääntyminen,arjen säännöllistyminen (53 %) Kaikkia ei voida auttaa, esimerkiksi päihdeongelmat (7 %)

16 Näiden edellisten välillisiä vaikutuksia Päihteiden käyttö vähenee useimmilla Mielenterveyden ongelmat saattavat vähentyä Palkkatuella palkattujen tulotaso saattaa nousta Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö? Alussa saattaa lisääntyä, mutta myöhemmin??

17 Arvioinnin haasteet tässä hankkeessa - Työllistetyt saattoivat olla kolmessa eri tukijärjestelmässä vuoden aikana, tilastoinnin haasteet - Välillisten kustannusten selvittäminen olisi tärkeää kokonaiskustannusten kannalta, esim. sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö - Sos- ja th-palvelujen käytön seuranta edelliseltä vuodelta (työttömyyden ajalta) vai vertailu kontrolliryhmään? - Kausaalisuuden osoittaminen haasteellista - Asiakaspalautteen merkitys vrt. taloudelliset kysymykset - Vaihtoehtoisen tilanteen vertailu? Ka työttömyyden ajalta vai koko vuoden ajalta??

Samankaltaiset tiedostot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!