Aktivointia vai ei. Mitä maksaa työllisyyden hoidosta luopuminen

Transkriptio

1 Aktivointia vai ei Mitä maksaa työllisyyden hoidosta luopuminen

2 Aktivointia vai ei Työllistäminen maksaa mitä maksaa kun jätetään työllistämättä, kuntouttamatta ja kouluttamatta? Ikävä totuus on, että kustannukset eivät katoa mihinkään, ne vain muuttavat muotoaan aktiivisista (investoinnista) passiivisiksi (tukitoimiksi).

3 Passiivitilanne Toimeentulo Jokaisen on saatava toimeentulonsa jostakin. Joko työstä tai sosiaalisina tulonsiirtoina. Työmarkkinatuki Asumistuki Toimeentulotuki.. Kaikki nämä muodostavat yhteiskunnalle kustannuksen verrattaessa tilannetta siihen, että ao. henkilö saisi saman tulorahavirran palkkatulona.

4 Passiivitilanne Kustannukset Oletetaan että henkilö: On ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ja on siten tukikelpoinen Asuu omassa asunnossa Tuet ovat: Työmarkkinatuki 32,46 /pv * Yleinen asumistuki 286 /kk ** (v keskimäärin / ruokakunta ) Täysi toimeentulotuen perusosa on vuonna 2013 yksin asuvalla 477,26 euroa kuukaudessa.*** Nyrkkisääntönä on, että se tänä päivinä on n /v * Kela, ** Kela, ***THL

5 Passiivitilanne Kumuloituminen Ongelma ei ole vain yhden vuoden kustannuksissa, vaan siinä, että ne kumuloituvat jos mitään ei tehdä Viiden vuoden kuluttua n vuoden kuluttua kustannus on paljon Lisäksi kansataloudelta jää saamatta tämän ajan työpanos Nämä ovat ne taloudelliset syyt miksi asialle pitää tehdä jotakin

6 Passiiviitilanne Ja mitä siitä (pahimmillaan) seuraa Passivoi Heikentää taloudellista tilannetta Syrjäyttää sosiaalisesti Mielenterveysongelmat lisääntyvät Ammattitaito vanhenee Oma käsitys omasta suoriutumisesta hämärtyy?

7 Muita riskejä Etenkin nuoria koskevia Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneita nuoria työttömiä on n * Muita kadonneita?? Tunnistamaton määrä, mutta etsivän nuorisotyön menestys osoittaa, että heitä on paljon Koulutuksen jättäminen vain perusasteeseen tai toisen asteen keskeyttäminen / useampi keskeyttäminen on riski Jos koulutusta ei jatketa ennen 25 ikävuotta kynnys aloittaa tai jatkaa koulutusta pienenee * *Pekka Myrskylä

8 Entä jos työllistetään Työllistäminen maksaa, mutta tiedetäänkö: Työllistämisen todellinen kustannus Mitä työllistämisellä haetaan Työt Tavoitteet Myös se mitä työllistämisellä on mahdollisuus välttää

9 Työllistämisen todellinen kustannus Voidaan laskea toteutuma-vaihtoehto laskentamenetelmän avulla. Esim. Syta-malli Laskenta voidaan toteuttaa sekä toteutuneesta organisaatiosta (toteutuneesta työllistämisestä) että työllistämissuunnitelmasta Laskennalla voidaan hakea mm: Työllistämisen kannattavuutta rahoittajien näkökulmasta Vertailua eri vaihtoehtojen välillä Kehittämiskohteita

10 Laskennan edellytykset Toteutuma- / vaihtoehtolaskenta on perusteltua kun: Merkittävä osa henkilöstöstä on ollut toiminnassa mukana sosiaalisin perustein (tuettu palkkatyö, työharjoittelu, kuntoutus ) Tällä henkilöstöllä ei olisi ollut muuta työllistymis- tai työhönkuntoumismahdollisuutta työssäkäyntialueella Yhteiskunta tukee organisaation toimintaa joko osoittamalla toimintaan yleistukea, tai ostamalla sen tuottamia palveluja

11 Laskenta Toteutumalaskenta toteutetaan vahvistetun tuloslaskelman perusteella. Mahdolliset korjaukset ja lisäykset tehdään laskennallisina ja esitetään laskennan perusteluissa. Vaihtoehtolaskennassa huomioidaan koko toimintaan osallistuneen henkilöstön vaihtoehtoiset kustannukset siinä oletetussa tilanteessa, että työllistämis (organisaation) toimintaa ei olisi ollut.

12 Tulokset Taloudellisen tuloksen esittäminen: Yleiskuvaus, jossa oleellista on toimintaan osoitetun nettopanoksen laskenta Toteutunut kunta / valtio brutto- ja nettorahoitus Toteutuneen toiminnan rahoituslähteet ja rahoituksen jakautuma Sisältötulosten esittäminen Palvelut, tuotteet ym. Projektit Aktiviteetit (sekä henkilöstön että valmentautujien koulutus) Sijoittuminen (työhön, koulutukseen, muuhun tavoitteeseen johtavaan aktiviteettiin)

13 Toteutumalaskenta Liiketoiminnan tuotot Julkisen sektorin panostus Organisaatio Yksityissektorin ostot Organisaation oma käyttö Toteutumatilanteen rahavirta Palautuvat erät / kunta Palautuvat erät / valtio Palautuvat erät / yks. (TEL ym.) Ammattiyhdistys Jyväskylä Nettotulot

14 Vaihtoehtolaskenta Henkilö / Henkilöryhmä Pääasiallinen toimeentulo -työllistyminen ilman tukia -työllistyminen tuettuna -työttömyys tuet Sosiaaliset tulonsiirrot -asumistuki -toimeentulotuki Sosiaalipalvelujen lisäkäyttö I II III Kustannukset kunta Kustannukset valtio

15 Vaihtoehtolaskenta Kustannukset kunta Kustannukset valtio Vaihtoehtoisen tilanteen rahavirta Palautuvat erät / kunta Palautuvat erät / valtio Palautuvat erät / yks. (TEL ym.) Ammattiyhdistys Nettotulot

16 Yleiskuvaus Toteutuma Vaihtoehto Panos Myynti Ostot Organisaatio Palautuva/ kunta Palautuva / valtio Palautuva / yks. Ammattiyhdistys Nettotulot Vaihtoehto Panos Palautuva / kunta Palautuva / valtio Palautuva / yks. Ammattiyhdistys Nettotulo

17 Toimintaan osoitetun lisäpanoksen laskenta Toteutuneet bruttokustannukset yhteiskunnalle Vaihtoehtoiset bruttokustannukset yhteiskunnalle Toteutunut nettokustannus Vaihtoehtoinen nettokustannus Toteutuneet palautuvat kunta palautuvat valtio Vaihtoehtoiset palautuvat kunta palautuvat valtio Toimintaan osoitettu lisäpanos Toteutunut nettokustannus Vaihtoehtoinen nettokustannus

18 Lisäpanoksella aikaansaadut tulokset Taloudelliset tulokset Toteutuneiden nettopalkkojen ja vaihtoehtoisten nettotulojen välinen erotus Yksityissektorin palveluja tavaraostot Yrityksen kiinteän-, irtaimen- ja vaihto-omaisuuden muutokset Eläkekertymä ero Sisällölliset tulokset Organisaation ammatillisen valmiuden kehittäminen Asiakkaiden ammatillisten valmiuksien kehittäminen Asiakkaiden fyysisten ja psyykkisten valmiuksien kehittäminen Asiakkaiden jatkosijoittuminen - työelämään, koulutukseen, Sosiaalinen vaikuttavuus

19 Kunta / valtio brutto- ja nettorahoitus Brutto- ja nettorahoitus Brutto Netto Toteutunut brutto / valtio Toteutunut brutto / kunta Toteutunut netto / valtio Toteutunut netto / kunta Haetaan kunnan ja valtion rahoitusosuuksien tasapainoa. Kaavio toteutetaan toteutumalaskennan (kirjanpitoaineiston) tiedoista, joten kaavion kuntaosuudessa ei ole huomioitu mahdollista työmarkkinatuen vähenemää

20 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitus Palvelut ja tavarat Ostopalvelut kunnat Palvelumyynti / TM Palvelumyynti Kela Panos kunnat Panos OPM / Lääni Työministeriö Kela Muu Toiminnan rahoituslähteiden tarkastelu antaa pohjaa keskustelulle, Kuinka rahoitusrakennetta voidaan kehittää ja muuttaa. Kaavio tuotetaan toteutumatietojen (kirjanpitoaineiston) perusteella. 0 Myynti Panostukset

21 Vaikuttavuus Asiakkaiden ammatillisten valmiuksien kehittäminen Asiakkaiden fyysisten ja psyykkisten valmiuksien kehittäminen Mikäli organisaatio toteuttaa vain työllistämistoimintaa (palkkatuki) niin toiminnan edullisuus on kohtuullisen helppo osoittaa edellä kuvatulla tavalla Asiakkaiden jatkosijoittuminen - työelämään, koulutukseen, Vaikuttavuus Mikäli toteutetaan työhön kuntoutusta, vaikuttavuuden tuottaminen ja osoittaminen on haasteellisempaa ja vaatii usein yhteistyötä: Ammatillisten valmiuksien paraneminen > oppilaistoyhteistyö Fyysisten ja psyykkisten valmiuksien paraneminen -> terveydenhuoltoyhteistyö Jatkosijoittuminen -> yritysyhteistyö, oppilaitosyhteistyö

22 Vaikuttavien toimien hakeminen Toiminnan taso jolla yksilö ei tarvitse yhteiskunnan tukea Toiminnan taso riittävien tukitoimien tai kuntoutusaktiviteettien jälkeen Toimintavaje joka täytyy kattaa tukitoimilla ja / tai kuntoutuksella Toiminnan taso 2. tukitoimen tai kuntoutusaktiviteetin jälkeen Toiminnan taso 1. tukitoimen tai kuntoutusaktiviteetin jälkeen Lähtötilanteen toiminnan taso

23 Vaikuttavien toimien hakeminen Jokainen yhteiskunnan tukema kuntoutusaktiviteetti tai tukitoimi maksaa. Jos tuen tai kuntoutuksen kustannus on kertaluonteinen ja se vähentää jatkuvan tuen tarvetta, yhteiskunta säästää alenneen tukitarpeen verran * aikayksikkö. => Edullisinta on toteuttaa sellaisia tukimuotoja tai kuntoutusta joilla parannetaan yksilön toimintakykyä pysyvästi. Oleellista on löytää nämä kuntoutuskohteet nopeasti ja aloittaa kuntoutus heti.

24 Yhteenveto Passiivisen tilanteen kustannukset ovat lakisääteisiä joten niiden hyväksyntä on helppoa, ei tarvitse tehdä mitään Työllä kuntouttaminen maksaa, mutta yleensä vähemmän kuin uskotaan Mikäli tulonsiirrot ovat samat (tai lähes samat) sekä aktiivi että passiivitilanteessa, on aktiivitilanteen (työllistämisen / kuntoutuksen) sisällölle asetettava vaatimukset ja niitä on myös seurattava. Syrjäytyminen on kallista, katsoipa sitä euroina, henkilökohtaisena menetyksenä tai yhteiskunnan rakentamisesta hukattuna resurssina Syrjäytyminen ei (ainakaan aina) ole tietoinen valinta eikä siten johdu vain henkilöstä itsestään Yhteiskunnan = meidän, tulee mahdollistaa se että jokainen kykenee osallistumaan omien edellytystensä mukaisesti

25 Kiitos