Lindström valmistautuu monikulttuurisuuteen

Transkriptio

1 Numero 1 / 2007 Lindström valmistautuu monikulttuurisuuteen Finnair Tekniikka ja Finnair Catering mukaan foorumiin Suojautuminen voimakkailta magneettikentiltä Palvelualat mukaan Nolla tapaturmaa -foorumiin Vahdinvaihto Nolla tapaturmaa -foorumin johdossa

2 Tea Rewell, henkilöstöpäällikkö Lindström Oy Lindström valmistautuu monikulttuurisuuteen Lindström Oy:ssä valmistaudutaan maahanmuuttajataustaisen työvoiman vastaanottamiseen suunnitelmallisella perehdyttämiskäytännöllä sekä työyhteisöä valmentamalla. H aluamme varautua tilanteeseen, jossa yhä useampi Suomessa työskentelevä lindströmiläinen saattaa vastaisuudessa olla taustaltaan ulkomaalainen. Syy valmistautumisen tarpeeseen on mahdollisessa tulevassa työvoimapulassa ja toisaalta siinä, että henkilöstön liikkuvuutta konsernin sisällä halutaan edistää. Lindström toimii Suomen lisäksi 15 maassa. Tällä hetkellä maahanmuuttajatausta on vain muutamalla prosentilla henkilöstöstä. Käytännössä valmistautuminen tarkoittaa mm. sitä, että olemme mukana kahdessa tutkimushankkeessa. Ensimmäisen toteuttaa. Monikulttuurinen työyhteisö tutkimuksen tulosten on suunniteltu valmistuvan alkuvuodesta Tutkimustulokset löytyvät osoitteesta Toisen tutkimushankkeen nimi on PETMO perehdyttämällä monimuotoi seen työyhteisöön. Hanketta koordinoi SAK ja tulokset löytyvät huhtikuussa 2007 osoitteesta Kuva: Pirjo Mailammi Kuvassa palveluesimies Eve Palgi ja tekstiilihuoltaja Leroy Pereira. Työterveysasemamme Diacor Oy onkin myös osaltaan valmistautumassa nykyistä monikulttuurisempaan toimintaan. Lindström osallistui diacorhenkilöstön koulutuspäiville loppuvuonna 2006 kertomalla kokemuksistaan ja vinkeistään liittyen monikulttuurisuuteen. Lindströmiläisten maahanmuuttajien toiveet työterveyshuollolle kiteyy aikaan; maahanmuuttajat toivovat, että vastaanottotilanteeseen varataan tarpeeksi aikaa, jotta asiat tulevat ymmärretyksi varmasti oikein puolin ja toisin. Aikaa tarvitaan kertomiseen, kertaamiseen, asian ymmärtämisen varmistamiseen, asioiden havainnollistamiseen esim. näyttämällä tai kuvia ja symboleita hyväksi käyttämällä. Aikatarpeen huomioonottaminen on myös ajanvaraushenkilöstön osaamisasia. Onnistuneen kohtaamisen edellytyksenä on myös potilaan kulttuuritaustan ymmärtäminen. Mikä sen parempaa, jos hoitohenkilöstöllä olisi mahdollisuus ennen potilastapaamista varmistaa potilaan kulttuurin perusasiat, vaikkapa Cultures ikonin avulla! Entistä monikulttuurisempaan työpaikkaan valmistaudutaan myös valmentamalla suomalaista henkilöstöä. Toivomme, että erityisesti esimiehet, perehdyttäjät sekä lähikollegat näkevät erilaisuuden rikkautena. Tutkimushankkeiden avulla saamme arvokasta tietoa, jota tulemme hyödyntämään mm. maahanmuuttajataustaisille räätälöityä perehdyttämis järjestelmää rakennettaessa. Perehdyttämisessä työturvallisuusasioilla on oma keskeinen roolinsa. Monikulttuurisuus tuo mukanaan oman ulottuvuu tensa paitsi perehdyttämiskäytäntöihin, myös mm. tiedottamis ja työturvallisuusriskien arviointikäy täntöihin sekä työterveyshuollon toimintaan. 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2007

3 Paula Larjo, toimittaja Nolla tapaturmaa -foorumi Finnair Tekniikka ja Finnair Catering mukaan foorumiin Finnair Tekniikan ja Finnair Catering Oy:n liittymisen taustalla on halu tehdä työtä turvallisuuden parantamiseksi entistä johdonmukaisemmin ja näkyvämmin. F innair Oyj:n liiketoimintayksikkö Finnair Tekniikka ja Finnairin tytäryhtiö Finnair Catering Oy liittyivät Nolla tapaturmaa foorumiin tammikuussa Liittymisen taustalla on halu tehdä työtä turvallisuuden parantamiseksi entistä johdonmukaisemmin ja näkyvämmin. Lisäksi Finnairissa halutaan saada toimivia ratkaisuja ja ideoita yhteisen tavoitteen, nolla tapaturmaa, saavuttamiseksi. Nolla tapaturmaa ajattelutavan sisäänajo alkoi Finnairissa vuonna Tällöin yrityksessä järjestettiin aiheeseen liittyviä seminaareja ja kirjoitettiin artikkeli henkilöstölehteen. Samoin Nolla tapaturmaa ajattelutapa sisällytettiin pysyvästi työsuojelun toimintaohjelmiin ja vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. Ajattelutapaa ei ilmeisesti kuitenkaan pidetty esillä järjestelmällisesti, jolloin se pääsi pikku hiljaa hiipumaan, kertoo Finnair Oyj:n työturvallisuuspäällikkö Anna Melleri. Melleri aloitti työt konsernin työsuojeluorganisaation johdossa vuoden 2005 syyskuussa. Kaksi edellä, muut perässä Nolla tapaturmaa foorumiin liittyminen oli vuonna 2006 toistuvasti esillä Finnairin työsuojelupäälliköiden kokoontumisissa. Saman vuoden syyskuussa kokoontumiseen pyydettiin mukaan työterveyslaitoksen asiantuntija Pirkko Liisa Rasa. Apulaisjohtaja Lasse Freden, työturvallisuuspäällikkö Anna Melleri, henkilöstö ja työsuojelupäällikkö Kirsi Marja Heliste sekä työsuojeluvaltuutetut Reijo Hiltunen ja Eero Markkanen Finnairilta liputtavat Nolla tapaturmaa ajattelun puolesta. Tapaamisen jälkeen Finnairilla päätettiin, että alkuvaiheessa foorumiin lähtevät ne liiketoimintayksiköt, joiden johdossa asia nähdään ajankohtaiseksi. Tällaisia yksiköitä löytyi kaksi, Finnair Tekniikka ja Finnair Catering. Kyseiset yksiköt ovat Nolla tapaturmaa ajattelutavan järjestelmällisen kehittämisen pilotteja konsernissamme. Mikäli kokemukset ovat myönteisiä, koko konserni saattaa seurata myöhemmin Tekniikan ja Cateringin esimerkkiä, Anna Melleri sanoo. Cateringissa kulttuurinmuutos Kuva: Paula Larjo Sekä Finnair Cateringin että Finnair Tekniikan johto liputtavat vahvasti Nolla tapaturmaa ajattelutavan puolesta. Cateringin henkilöstö ja työsuojelupäällikkö Kirsi Marja Heliste sekä työsuojeluvaltuutettu Reijo Hiltunen näkevät, että heillä haasteellisin tehtävä on työturvallisuusasenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen niin työntekijä kuin esimiestasolla. Työympäristö alkaa olla kunnossa, esimerkiksi uusien toimitilojemme suunnittelussa ja toteutuksessa on alusta alkaen huomioitu turvallisuusnäkökohdat, Heliste ja Hiltunen toteavat. Uudenlaista, turvallisuuden parantamiseen tähtäävää ajattelutapaa lanseeraamme muun muassa Puuttumalla välität kampanjalla. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2007 3

4 Tekniikassa kehitetään myös ympäristöä Finnair Tekniikka on turvallisuuden kehittämistyölle haasteellinen ympäristö, koska se koostuu useista, toisistaan kilometrinkin päässä sijaitsevista lentokonehalleista ja tuotantotiloista. Myös työolot, esimerkiksi käytettävien kemikaalien lukumäärä ja laatu sekä lentokoneen huoltotöissä käytettävät erityistyövälineet, ovat Suomen olosuhteissa poikkeukselliset. Tekniikassa halutaan myös panostaa Nolla tapaturmaa ajattelutavan levittämiseen. Lisäksi työympäristöä halutaan kehittää yhä turvallisemmaksi. Aloitimme viime vuonna työympäristön ja työtilojen kehittämisprojektin, jonka myötä käynnistimme muun muassa systemaattisen riskienarvioinnin, kertoo Finnair Tekniikan apulaisjohtaja Lasse Freden. Yksikössä on vasta hiljattain tehty rakennemuutoksia, joilla on ollut vaikutuksia myös työsuojeluorganisaatioon. Vastuu työsuojelukysymyksistä olisi tärkeä saada siirtymään linjaorganisaatioiden esimiehille. Tämä vaatii suurta ajattelutavan muutosta, pohtii Finnair Oyj:n työsuojeluvaltuutettu Eero Markkanen. Kokemusten vaihtoa ja näkyvyyttä Sekä Finnair Tekniikan että Cateringin edustajat uskovat, että Nolla tapaturmaa foorumi tuo uutta puhtia turvallisuuden kehittämistyöhön. Kokemusten vaihto muiden foorumin yritysten kanssa tulee olemaan erittäin hyödyllistä. Samoin hyödynnämme mielellämme foorumin kampanjamateriaaleja, finnairilaiset pohtivat. Foorumin kautta saamme lisäksi työsuojelulle lisää näkyvyyttä. NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN JÄSENYYS: ENSIVAIHEET PÄÄTÖKSESTÄ TOTEUTUKSEEN 1. Johdon päätös Foorumin jäsenyydestä 2. Työsuojelutoimikunnan ideointi Foorumin hyödyntämisestä mukana oma tiedottaja ja henkilöstön kehittäjä lanseerauksen ja koulutuksen suunnittelu: johtoryhmän palaveri (sitoutuminen), esimiehen työturvallisuuskoulutus (työkalut), vuosikello viestinnän suunnittelu (kampanjoiden hyödyntäminen, ilmoitustaulut, palaverikäytännöt) ensimmäisen kampanjan valinta (Puuttumalla välität) 3. Johdon sitoutuminen käytännössä Best practise aineiston suunnittelu yksikön työsuojelupäällikkö - konsernin työturvallisuuspäällikön tuella Tapaturmien tutkinta Turvallisuushavainnoinnit johdon toimesta (safety walk, tarkistuslista) Palaverikäytännöt kaikilla tasoilla Koulutus ja kampanjoiden lanseeraus johdon näkökulmasta 4. Johtoryhmäpalaveri Nolla foorumiin liittyminen ja käytännössä Jorma Saari foorumin esittely ja motivointipuhe Johdon sitoutuminen käytännössä workshop aineiston pohjalta ja päätökset miten aloitetaan 5. Esimiehen koulutuksen suunnittelu Nolla foorumin jäsenyys, uudet asiat ja toimintatavat Esimiehen työsuojeluvastuut ja tehtävät Tapaturmien tutkinta käytännössä, ryhmätyöt Safety walk havainnointi käytännössä Puuttumalla välität kampanjan lanseerauksen suunnittelu, toteutetaan myös ryhmätöinä 6. Viestintäsuunnitelman tekeminen tiedottajan kanssa, vuosikello 7. Foorumin jäsenyyden lanseeraus sisäisessä tiedotteessa 8. Esimiesten koulutus suunnitelman mukaan, ensimmäinen kampanja (Puuttumalla välität) ja siitä viestiminen 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2007

5 Pertti Sihvonen, projektipäällikkö Norilsk Nickel Harjavalta Oy Suojautuminen voimakkailta magneettikentiltä Porraskäytävä levytettynä alumiinilla ja erikoisteräksellä. Seinään tullaan vielä lisäämään yksi kerros teräslevyä, minkä jälkeen se päällystetään cyprokilla ja maalataan. S ähkövirrat synnyttävät aina sähkö ja magneettikenttiä fysiikan lakien mukaan. Tehdasalueellamme Harjavallassa on joitain paikkoja, joissa voimakas sähkövirta synnyttää niin voimakkaita kenttiä, että niiltä suojautumiseen on ryhdyttävä uusien direktiivien mukaan. EU:n direktiivien mukainen asetus astuu voimaan tänä vuonna ja sen perusteella vuoden 2008 vappuna ei enää saa ylittää määrättyjä kenttävoimakkuuksia. Hyväksyttävät kenttävoimakkuudet ovat riippuvaisia sähkövirran taajuudesta siten, että pienillä taajuuksilla voimakkuus saa olla huomattavasti suurempi kuin suurilla taajuuksilla. Esimerkkinä suurtaajuisista kentistä voidaan pitää mikroaaltouunia, jossa ruoka aineet saadaan kypsymään molekyylien liikkeen vuoksi. Uunissa kentät on suljettu uunin sisään, joten säteilyä ei sen ulkopuolella esiinny. Pientaajuisia kenttiä muodostuu mm. 50 Hz:n virtakiskoissa ja meillä erikoisesti elektrolyysin virtakiskoissa ja tasasuuntaajassa. Direktiivin ja asetuksen perusteella tulee tehdasalueilla selvittää mahdolliset magneettikenttien ylitykset. Lisäksi arvot ylittävät suuret kentät on vaimennettava. Suojaus voidaan suorittaa siirtämällä säteilevät laitteet kauemmas ja estämällä käynnin aikana ko. alueilla liikkuminen. Lisäksi kentiltä voidaan suojautua verhoamalla säteilevä alue erilaisilla metallilevyillä. Tehdasalueellamme suoritettiin kenttävoimakkuuden mittauksia vuonna 2005 STUKin (Säteilyturvakeskus) toimesta. Tällöin todettiin, että elektrolyysin tasasuuntaajan aiheuttamat magneettikentät ylittävät nikkelitehtaan pääsisäänkäynnin porraskäytävässä yleisölle sallitut direktiivin mukaiset enimmäisarvot ja tasasuuntaajahuoneessa myös ammattityöntekijöille sallitut arvot. Näiden syiden vuoksi tehtiin vuonna 2006 kyseisen porraskäytävän ja tasasuuntaajan muuntajahuoneessa suojaustoimenpiteitä, joilla oli tarkoitus alentaa kenttävoimakkuudet hyväksyttävälle tasolle. Suojaukseen käytettiin metallilevyjä, joita asennettiin monta kerrosta päällekkäin. Alimmaiseksi tuli alumiinikerros ja sen päälle useampia kerroksia magneettisesti vahvaa erikoisterästä. Elektrolyysin magneettikenttien mittauksia on suoritettu myös virtakiskostosta, mutta sieltä ei ole löydetty suojausta edellyttäviä kenttävoimakkuuksia. Sähkökojeistoista, suurien kaapelien ja moottorien läheisyyksistä tullaan vielä ensi vuoden aikana suorittamaan tarkistusmittauksia. Lisätietoja: Pertti Sihvonen, projektipäällikkö Norilsk Nickel Harjavalta Oy pertti.sihvonen@nornik.fi puh (vaihde) Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2007 5

6 Susanna Kaaja, toimittaja Työ Terveys Turvallisuus -lehti Palvelualat mukaan Nolla tapaturmaa - foorumiin Nolla tapaturmaa foorumi on jäsentensä näköinen, ja tällä hetkellä jäsenistö on teollisuuspainotteinen. Nyt foorumi haluaa tavoittaa toiminnassaan myös palveluajojen työpaikkoja. Kuva: Mari Kiurula H elmikuun alussa Helsingissä järjestettiin erityisesti palvelualoille tarkoitettu tiedotus ja keskustelutilaisuus, jonne saapui nelisenkymmentä työturvallisuudesta kiinnostunutta osallistujaa. Tilaisuuden tarkoitus oli tiedottaa palvelualojen työpaikoille Nolla tapaturmaa foorumin toiminnasta sekä työturvallisuusasioista yleensä. Vaikka valtaosa tapaturmista sattuukin teollisuustyöpaikoissa, niin sanotussa siistissä sisätyössäkin tapaturmataakka on melkoinen: kolmasosa onnettomuuksista sattuu palveluissa, terveydenhuollossa ja muissa ʺtoimistomaisissaʺ ympäristöissä. Tutkimusinsinööri Taru Lankinen Työterveyslaitoksesta uskookin, että foorumilla on paljon tarjottavaa myös palvelualoille: Foorumin toimintaa kehitetään jäsenten toivomusten ja tarpeiden pohjalta, eli jokainen voi vaikuttaa toiminnan painotuksiin. Ongelmat eivät ole toimialasidoksisia ja toivommekin, että foorumissa mukana olevien yritysten muodostama verkosto ja sen tarjoama tuki houkuttelevat mukaan lisää myös palvelualojen työpaikkoja. Pirjo Holmberg VR Yhtymä Oy:stä kertoi VR:n kokemuksia Nolla tapaturmaa foorumista. Potkua työturvallisuuden kehittämiseen VR konserni tuli foorumiin mukaan vuonna Jäsenyydestä toivottiin uutta potkua työturvallisuuden kehittämiseen, erityisesti riskinarviointiin ja tapaturmien ennakointiin. Lisäksi tavoitteena oli vähentää työtapaturmia, joiden määrä näytti jämähtäneen tietylle tasolle. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt henkilöstökonsultti Pirjo Holmberg VR Yhtymä Oy:stä vakuutti, että liittymien kannatti: foorumin kampanjamateriaalia on voitu hyödyntää omissa koulutuksissa, muilta työpaikoilta on saatu uusia näkökulmia työturvallisuuden kehittämiseen ja mikä tärkeintä, konsernin tapaturmataajuus on laskenut selvästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tätä ei tietysti voi laittaa täysin foorumin ansioksi, mutta varmasti siitä on ollut hyötyä. Olen erityisen iloinen siitä, että seminaarien tarjonta on monipuolistunut koko ajan, ja niissä on joka kerta paljon omaa työtä tukevia huippujuttuja, Holmberg kiitteli. Foorumin tuottamaa materiaalia on VR:llä käytetty muun muassa viikkopalaverien yhteydessä järjestettävissä työsuojelutuokioissa. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2007

7 Nämä käytännönläheiset tietoiskut kiinnostivat myös työsuojeluvaltuutettu Petri Minniä HYY Yhtymän UniCafesta, ja hän saikin niistä kaipaamiaan lisätietoja. UniCafe liittyi foorumiin vuoden alussa. On luonnollista, että työtapaturma asioissa tavoitellaan ensin teollisuutta, mutta uskon, että palvelualat lähtevät pian mukaan laajemminkin, Minni ennusti. Näin ajattelevat myös Suomen kansallisoopperan työsuojelupäällikkö Kaarina Kuisma sekä matkalippujen tarkastuksen päällikkö Kaisa Maijala Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta. Kummankaan organisaatiot eivät vielä ole mukana foorumissa, mutta sen toiminta kiinnostaa. Verkostot ovat tärkeitä työturvallisuustyössä, samoin työturvallisuuden arviointivälineet, myös Työsuojelupäälliköt ry:n hallituksessa varapuheenjohtajana toimiva Kuisma arvioi. Kuva: Mari Kiurula Palvelualan infotilaisuuteen osallistui nelisenkymmentä asiasta kiinnostunutta. Maijala ei ollut vielä täysin vakuuttunut siitä, mitä konkreettista hyötyä foorumi voisi tarjota liikennelaitokselle. Hänen toivomuslistallaan ovat erityisesti asiakastilanteisiin liittyvien työturvallisuusasioiden esiin nostaminen foorumin tilaisuuksissa. Palvelualoille suunnattu tilaisuus oli ensimmäinen lajissaan. Taru Lankisen mukaan tarkoitus on järjestää lisää sekä eri aloille kohdennettuja että alueellisia tilaisuuksia jo tänä vuonna. Lisätietoja infotilaisuuksista: Taru Lankinen, tutkimusinsinööri puh (vaihde) Henriikka Virta, tutkimusinsinööri puh (vaihde) Kuva: Mari Kiurula Jorma Saari esitteli Nolla tapaturmaa foorumin jäsentyöpaikkojen tapaturmakehitystä. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2007 7

8 Henriikka Virta, tutkimusinsinööri Vahdinvaihto Nolla tapaturmaa -foorumin johdossa Alusta pitäen Nolla tapaturmaa foorumia on luotsannut Työterveyslaitoksella professori Jorma Saari, mutta nyt vetovastuu on siirtynyt tiimipäällikkö Markku Aaltoselle, joka jatkaa Jorma Saaren viitoittamaa tietä. Tiimipäällikkö Markku Aaltonen on johtanut TTL:n työturvallisuustiimiä vuoden 2006 alusta alkaen, sen jälkeen kun laitoksen organisaatio koki ison muutoksen. Vuoden 2007 alusta myös Nolla tapaturmaa foorumin vetovastuu siirtyi Aaltoselle foorumia ansiokkaasti luotsanneelta Jorma Saarelta. Kesäkuun alussa tulee 39 vuotta siitä kun tulin Työterveyslaitokseen ja ainakin 40 vuotta pitäisi saada mittariin, sanoo Jorma Saari. Mutta nyt on aika siirtää vetovastuuta muille. En kuitenkaan jättäydy kokonaan syrjään, vaan olen edelleen mukana Nolla tapaturmaa foorumin projektiryhmässä. Suuremman osan ajastani vie Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke foorumin vaikutuksista käytännössä ja hyvien käytäntöjen mallintamisessa. Tutkimus on alkuvaiheessa ja jatkuu vuoden 2008 kesään asti, Jorma kertoo. Jorma Saari on TTL:n ohella työskennellyt professorina Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, McGill yliopistossa Montrealissa ja Waterloon yliopistossa Ontariossa Kanadassa lähellä Niagaran putouksia. Tavoitteena tapaturmaton työ Työterveyslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä laaditussa uudessa strategiassa tapaturmaton työ on nostettu erityisteemaksi, jota halutaan vahvasti edistää. Nolla tapaturmaa foorumin tavoite jäsenkunnan kasvattamiseksi kulkee siis käsi kädessä myös TTL:n tavoitteiden kanssa, Markku Aaltonen kertoo. Tämä antaa meille hyvät eväät jatkaa työtämme foorumin toiminnan kehittämiseksi. Foorumi on todettu sangen tarpeelliseksi yhteistyömuodoksi suomalaisten työpaikkojen kesken työturvallisuuden parantamiseksi. Foorumi onkin kasvu uralla, joten tästä on hyvä jatkaa Jorman aloittamaa työtä, toteaa Markku. Aaltonen aloitti työturvallisuusuransa Työsuojeluhallituksessa vuonna Vuonna 1982 hän jatkoi tutkijana Tampereen teknillisessä korkeakoulussa professori Jorma Saaren yksikössä, jolloin heidän pitkäaikainen yhteistyönsä sai alkunsa. He olivat mm. molemmat mukana valmistelemassa työturvallisuuslain uudistamista 1980 luvulla. Vuosina Aaltonen toimi insinöörinä Turun ja Porin työsuojelupiirissä. Vuonna 1985 hän siirtyi TTL:n työturvallisuusosastolle, jonka johtoon Jorma Saari oli jo siirtynyt aiemmin. Aaltonen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1996 erityisalueenaan työtapaturmien aiheuttamat kustannukset. Hän on myös kansainvälistä kokemusta esimerkiksi Euroopan työterveys ja työturvallisuusvirastosta Bilbaossa Espanjassa vuosilta Aaltonen haluaakin tuoda omat verkostonsa foorumin käyttöön. Suomeen paluun jälkeen hän on panostanut erityisesti hyvän työympäristön tuottavuusvaikutuksiin. Tapaturmaton työ on hyvä tavoite, jonka eteen kannattaa ponnistella. Uusi piirre, jonka tuon mukanani foorumin toimintaan, on turvallisuuden ja tuottavuuden välisen yhteyden korostaminen. Nämä kaksi ovat kolikon eri puolet, joita ei voi erottaa toisistaan, kertoo Markku. Vaikka foorumin vetovastuu vaihtuukin, Saari haluaa korostaa, ettei hän ole siirtymässä katsomon puolelle kuin osittain. Olen edelleen mielelläni käytettävissä muun muassa luentotehtäviin. Vuosien mittaan on kertynyt aika lailla hiljaistakin tietoa turvallisuuskulttuurin uudistamiseen ja haluan jakaa sitä parhaan kykyni mukaan myös työpaikoille. Viime vuosien aikana olen pitänyt lukuisilla työpaikoilla luentoja nolla tapaturmaa ajattelusta ja tätä toimintaa aion jatkaa, Jorma toteaa. Nolla tapaturmaa foorumi ovat siis vahdinvaihdosta huolimatta hyvissä käsissä, ja uudet jäsenet toivotetaan edelleen lämpimästi tervetulleiksi mukaan foorumin toimintaan. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2007

9 Nolla tapaturmaa - foorumi tiedottaa Jäsenseminaari Kouvolassa Kevään jäsenseminaari järjestetään Kouvolassa Kasarmiravintolan auditoriossa. Seminaarissa kuullaan esityksiä muun muassa seuraavista ajankohtaisista työturvallisuusaiheista: Työturvallisuuden kehittämiseen ei ole oikopolkuja. Tarvitaan aitoa sitoutumista, pitkäjänteistä työtä, uskallusta oppia ja erilaisten menetelmien hyväksikäyttöä Mitä on ʺRangaistava työn turvattomuusʺ? Kuinka poliisi tutkii työturvallisuustapauksia Seminaarissa julkistetaan myös foorumin tasoluokituksen saaneet työpaikat ja kuullaan tasoluokituksen saaneiden työpaikkojen puheenvuoroja tutulla teemalla ʺNäin me sen teimmeʺ. Viimeinen ilmoittautumispäivä on Sähköinen ilmoittautumislomake löytyy foorumin ekstranetistä. Ilmoittautua voi myös sähköpostilla Foorumiseminaari@ttl.fi tai puhelimitse Else Gamst Nielsen tai Armi Muhonen Turvallisuustietojen toimittaminen ja vuosimaksu Nolla tapaturmaa - foorumissa vuonna 2007 Nolla tapaturmaa foorumin jäsenyyden ehtona on turvallisuustietojen toimittaminen vuosittain. Jäsentyöpaikkojen yhteyshenkilöille on lähetetty sähköpostitse linkki sähköiseen turvallisuustietolomakkeeseen. Vastausaika päättyy Vuonna 2007 Nolla tapaturmaa foorumissa otetaan käyttöön vuosimaksu, joka määräytyy jäsentyöpaikan henkilöstömäärän mukaan. Jäsentyöpaikoille postitetaan kevään 2007 aikana vuosimaksutiedote ja maksulomake. Vuosimaksun maksamalla jäsentyöpaikat vahvistavat jäsenyytensä jatkumisen. Työturvallisuuden tasoluokitushaku käynnissä Jäsentyöpaikoilla on jälleen mahdollisuus hakea vuosittaista työturvallisuustason arviointia vuodelle Hakuaika päättyy Hakemus, hakuohjeet ja arvioinnin perusteet esimerkkeineen löytyvät Nolla tapaturmaa foorumin ekstranet sivuilta kohdasta > Tunnustukset ja tasot Koska luokituksen tarkoituksena on auttaa työpaikkaa näkemään tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset, tasoa verrataan työpaikan omaan aikaisempaan tasoon, eikä muihin työpaikkoihin. Tämä ei siis ole kilpailua foorumin jäsenten kesken, vaan työpaikan väline matkalla kohti nollaa tapaturmaa. Tasoluokitus arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon työpaikka on parantanut omaa toimintaansa edelliseen vuoteen tai edellisten vuosien keskiarvoon verrattuna, tai vaihtoehtoisesti kuinka hyvät ovat työpaikan hakuvuoden tunnusluvut. Nolla tapaturmaa -foorumin vaikuttavuustutkimus Nolla tapaturmaa foorumi on ollut toiminnassa vuodesta 2003 alkaen, ja helmikuuhun 2007 mennessä foorumiin on liittynyt jo 141 jäsentyöpaikkaa. Foorumin jäseniltä kerättyjen turvallisuustietojen valossa näyttäisi siltä, että foorumin jäsentyöpaikkojen keskimääräiset tapaturmataajuudet ovat laskussa, kun taas valtakunnallisella tasolla tapaturmataajuus on noussut. Sen vuoksi halutaankin tarkemmin selvittää, millaisia vaikutuksia Nolla tapaturmaa foorumilla on ollut jäsentyöpaikkojen turvallisuustoimintaan ja kehitykseen. Foorumin vaikutusten selvittämiseksi vuoden 2007 alussa on käynnistynyt Nolla tapaturmaa foorumin vaikutukset ja kokemukset tutkimushanke, jota rahoittavat Työsuojelurahasto, Valtion työsuojelurahasto ja. Vuoden 2007 aikana Nolla tapaturmaa foorumin jäsenille tehdään kyselytutkimus, johon toivotaan kaikkien jäsentyöpaikkojen osallistumista. Kyselytutkimuksesta tiedotetaan tarkemmin loppukevään aikana. Lisätietoja hankkeesta antavat: Henriikka Virta, tutkimusinsinööri henriikka.virta@ttl.fi Jorma Saari, johtava asiantuntija jorma.saari@ttl.fi Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2007 9

10 Kurssialennuksia foorumin jäsenille Nolla tapaturmaa foorumin jäsenmaksun maksaneet jäsenetsaavatalennuksiaseuraavistatyöterveyslaitok senjärjestämistäkursseista: Vastuullinenyritystoimintajatyösuojelu Helsinki Koulutuksessa esitellään yhteiskuntavastuu ra portoinnin perusteet sekä annetaan hyviä esi merkkejä työsuojeluasioiden mukaan ottamisesta yhteiskuntavastuuraportointiin. Kurssimaksu: Nollatapaturmaa fooruminjäsenet215 (norm. 250 ). Lisätietoja kurssin johtajilta: Markku Aaltonen ja Pirkko LiisaRasa,puh (vaihde). Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Henriikka Virta Työturvallisuustiimi puh henriikka.virta@ttl.fi Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työturvallisuustiimi Turvallisentyöympäristön tuottavuusvaikutukset Lahti Koulutuksessaesitelläänhyviäesimerkkejä,jois sa hyvä työympäristö ja korkea turvallisuustaso on yhdistetty työpaikan taloudelliseen menes tykseen.lisäksiperehdytäänkeinoihinsaavuttaa säästöjätapaturmavakuutusmaksuissa. Kurssimaksu: Nollatapaturmaa fooruminjäsenet370 (norm. 420 ). Lisätietoja kurssin johtajalta: Markku Aaltonen, puh (vaihde). Julkaisupaikka Helsinki, 2007 Jakelu 500 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva Lucas Ward / Stock.XCHNG Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 142 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy toukokuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa foorumin internet-sivulta 10 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 1/2007