Parempi Arki. Valmentajapäivä

Transkriptio

1 Parempi Arki Valmentajapäivä

2 Päivän ohjelma Tulokahvi Tervetuloa, esittäytyminen ja päivän tavoitteet Hankkeen esittely ja käytännön järjestelyt Omia kokemuksia kehittämisestä: Ryhmätyö Lounas Muutos ja tiimityö Teidän rooli valmentajina Päivän päätös

3 Päivän tavoitteet Lisätä valmentajien ymmärrystä muutoksesta ja antaa keinoja muutoksen valmennukseen tiimissä Tukea valmentajan roolia valmistautumisessa seminaarikierroksille Verkostoituminen muiden valmentajien kanssa

4 Parempi Arki Kokonaisbudjetti Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa: Tampereen kaupunki, Valkeakoski, Pirkkala Päijät-Häme Kanta-Häme: Hämeenlinna, FSTHKY, Hattula, Janakkala 61 kuntaa Väestöpohja:

5 Kehittämistiimi toimii yhdessä koko hankkeen alueella. Suunnittelijoilla oma, maakunnallinen vastuualue. Jessica Fagerström Pohjanmaa Tuula Tuominen Tampere Mari Harju Pirkanmaa Carita Liljamo Etelä-Pohjanmaa Erja Oksman Hankejohtaja Satu Raatikainen Kanta-Häme Risto Kuronen Päijät-Häme

6 Hankkeen päättyessä Väli-Suomen alueella on. 1. Käytössä yhteiset yhteisasiakkuuden kriteerit ja toimintamalli paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamiseen 2. Käytössä asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palvelusuunnitelma 3. Käytössä yhteistyön toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä 4. Toimiva yhteinen palveluohjaus (sote-integraatio, kunnat ja kolmas sektori)

7 Käytännön toimintaa. Aikataulu Hankkeen toiminta Syksy 2015 Kuinka tunnistat paljon palveluja käyttävän yhteisasiakkaan kriteerit ja toimintamalli 3 työpajaa Väli-Suomen toimijoiden kanssa Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen valtakunnallisesti integraatiohankkeiden ja kentän kanssa Kevät 2016 Syksy 2016 Läpimurto seminaarikierrokset

8 Miksi ei ole työkalua/toimintamallia organisaatiossasi? Sähköinen tunnistaminen ei riitä Yksintekemisen kulttuuri syvällä systeemissä Yhteistoiminnan kehittämiseltä puuttuu veturi Ajatusmaailma: päivystyksessä hoidetaan vain päivystykselliset asiat ja sitten ihmetellään kun sama potilas käy toistuvasti eri vaivoilla Hierarkia estää tunnistamisen: pois käsistä, pois mielestä Vaikeita asiakkaita, joihin kukaan ei jaksaisi/haluaisi tarttua

9 Miksi ei ole työkalua/toimintamallia organisaatiossasi? Lainsäädäntö estää Kehittäminen tapahtuu liian korkealla Toimijat keskenään vieraita, yhteistyöongelmat, tiimityö yli rajojen puuttuu Yhteystiedot puutteellisia tai toisen ammattilaisen tavoittaminen hankalaa Päivystyskeskeisyys Vaikea tietää vastaanotolla esim. sosiaalityöntekijän asiakkuudesta

10 Millaisia asiakkaat ovat? Moniongelmaisia, monisairaita, yksinäisiä, monen toimijan käsissä (jopa 30), usein päihteiden käyttäjiä, taloudelliset ongelmat, elämänhallinta puuttuu, uusavuttomuus, sos. verkoston puute, köyhiä, huonoosaisuus periytyy, aloitekyvyttömyys, kriisiperheet, eroperheitä, mtt-ongelmat, yksiasuvat, muistisairaat, pelko, paljon oireita ei sairauksia, arthroosi, työuupuneet, traumatisoituneet, työtä vieroksuvat, keski-ikäinen työtön mies, kuolemanpelko, huimaus, ylipaino, kipupotilaat, pelokkaat, google-viisaat, tyytymättömiä, kikkailevia, eivät sitoudu, palveluriippuvainen, holhoava yhteiskunta

11 Mitä tunteita teille herää paljon palveluja käyttävän yhteisasiakkaan kohdalla ja miksi? Turhautuminen, ärsyyntyminen, riittämättömyyden tunne, pelko, voimattomuus, väsymys, kyynisyys, ahdistuminen, viha, epätietoisuus, sääli, turhautuminen systeemiin, surullisuus, epävarmuus, kiukku, myötätunto, kiukku, kädetön olo, halu laittaa asiakas eteenpäin, toisten syyttely, sos-th, voimattomuus, uupumus, kyynisyys,voiton tunne onnistumisesta työkalu käytössä, syvälle sydämeen sattuu, asiakkaan väheksyminen-> kiukku, harmitus asiakkaan puolestaasiakas väärässä paikassa

12 Pilotoinnissa olleet kriteerit: yleinen muistilista

13 Pilotointi: Miten nämä toimivat herätteinä käytännön tilanteissa? Yleisesti ottaen kaikki toimivia herätteitä: Joku toimii paremmin toisella sektorilla kuin toinen Puhelinneuvonnassa toimii hyvin Kaikki hyviä herätteitä-> käy ilmi että potilaan tilanteeseen pitää tarttua Esh: epämääräiset syyt+ ongelma outo -> riittämättömyys /huoli Työväline puuttuu yhteistyöltä Vaikka heräte toimisi, pitää olla selvät jatkoon ohjaamisen suunnitelmat ja yhteystiedot, mihin ammattilaiseen tulee ottaa yhteyttä Toimivat taustalla ajattelussa, eivät työkaluna

14 Kehitettävää Sos ja th ymmärsi kysymykset eri tavalla Herätteet tuttuja juttuja, mutta silti yhteistyö ei toimi Liian tulkinnan varaisia, henkilöstä liikaa kiinni Ympäripyöreitä, pitäisi pilkkoa pienempiin osiin Tarkemmat kriteerit tarvittaisiin Yhteiset pelisäännöt tarvittaisiin Koulutus Tietty tsekkaus-lista-> velvollisuus kysyä tietyt asiat, oli missä tahansa, tällaisia toki jo on, lähete-käytännöissä esim. Kun huoli herännyt ja muut kohdat -> mitä sitten? Suuntimaa voisi käyttää apuna

15 Jatkotyöskentely Pidetään sos-pth-esh yhteiset tunnistamisen herätteet Jatketaan tunnisteiden täsmentämistä sektorikohtaisesti, mitä voi esim. tulla tietojärjestelmistä (lääkekorvaukset yms) Fyysinen muoto: pieni, suuri, pyöreä.

16 Miten selvitän muiden palveluiden käytön? Kysymällä ja haastattelemalla-> kysytään samalla saako olla yhteydessä Soittamalla esim. sos.tsto/lastensuojelun vastuuhenkilölle Tietojärjestelmistä voi nousta esiin : Sos.toimessa voidaan nähdä esim. maksettujen laskujen kautta mahdolliset kontaktit Ajanvaraustiedot esh,pth / sosiaalihuollon sisäiset ajanvaraustiedot (käynnit ja varaukset) Sosiaalitoimi saattaa joissain tilanteissa pyytää lausuntoja-> niistä voi näkyä paljonkin Hoito/palvelusuunnitelma/ asiakassuunnitelma

17 Muiden palvelujen samanaikainen käyttö: Onko sinulla asiointia terveyskeskuksessa? Koetko, että sinulla olisi tarvetta asioida terveyskeskuksessa? Onko sinulla asiointia sosiaalitoimistossa? Koetko, että sinulla olisi tarvetta asioida sosiaalitoimistossa? Onko sinulla asiointia erikoissairaanhoidossa? Koetko, että sinulla olisi tarvetta asioida erikoissairaanhoidossa? Onko sinulla asiointia muissa palvelupisteissä? Missä? Koetko, että sinulla on tarvetta asioida muissa palvelupisteissä? Missä? Onko sinulla hoito- tai palvelusuunnitelmia? Koetko, että sinulla tulisi olla hoito- tai palvelusuunnitelma = yhteisen suunnitelman aloittaminen

18 Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma tapaaminen THL:ssä Parempi Arki tiimi kehitti yhteistä suunnitelmaa eteenpäin Pohja esiteltiin integraatiohankkeiden tapaamisessa Pidettiin hyvänä Kommentointi jatkuu Innokylässä Tällä versiolla lähdetään seminaarikierroksille ja toimintatapa yhteisen suunnitelman suhteen sama kuin Potkussa = organisaatiot itse päättää sähköisen muodon Versiota testattu asiakkailla Tampereella, palaute hyvää Positiivinen lähestymistapa, asiakaslähtöisyys

19 Hoito- ja palvelusuunnitelman otsikointi ja ohjeistus ehdotus Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Suunnitelman vastuuhenkilö Päiväys Asiakkaan tarve Muodostuu yhdestä tai useammasta asiakkaan tunnistamasta tarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tarpeiden tunnistamisessa. Asiakkaan tavoitteet Muutos, jota asiakas tavoittelee terveydentilassaan tai arjessa pärjäämisessään. Muutokseen pyritään asettamalla konkreettisia osatavoitteita, joita voidaan seurata. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat tukena tavoitetta asetettaessa. Suunnitelman toteutumista tukevia asioita Ne asiat henkilön terveydessä, voimavaroissa, elämäntilanteessa ym., jotka tukevat suunnitelman/muutoksen toteutusta. Suunnitelman toteutus ja keinot Sisältää asiakkaan itsensä suunnittelemat keinot muutoksen toteuttamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tukevat suunnitelman toteutusta. Seuranta ja arviointi Miten henkilö itse seuraa ja arvioi omaa edistymistään muutoksessa. Sovitaan yhdessä asiakkaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa millä aikavälillä asiakkaan tilannetta arvioidaan. Lisätiedot: lääkitys, diagnoosit, hoito- ja palvelukontaktit Muuta huomioitavaa Suunnitelma toimitettu asiakkaalle

20 Hoito- ja palvelusuunnitelma otsikointi ja ohjeistus ehdotus Asiakkaan tarve Lähtökohtana on henkilön itsensä kokema tarve, hänen ilmoittamansa palvelujen piiriin hakeutumisen syy Asiakas on jo erilaisten työkalujen avulla pohtinut omaa tilaansa ja miettinyt tarpeitaan ja tavoitteitaan Miten voin auttaa? Mitä ajatuksia omahoitolomake (tai vastaava) herätti? Asiakkaan tavoitteet Tavoite kirjataan asiakkaan omin sanoin Asiakkaan tavoitteet ohjaavat kaikkien ammattilaisten toimintaa Kertoisitko miten voit nyt ja miten haluaisit voida vuoden päästä? Suunnitelman toteutumista tukevia asioita Toteutusta voivat tukea mm. Mitä teet jo nyt? Mikä sujuu hyvin? Suunnitelman toteutus ja keinot Sisältää yhdessä sovitut toimenpiteet: konkreettisesti ja mahdollisuuksien mukaan aikataulutetusti, mitä on sovittu asiakkaan kanssa yhteistyössä (esim. läheisneuvonpito 1kk kuluessa, seurantakäynti terveyskeskuksessa 6 kk kuluttua). Sisältää erilaisia hyvinvointia tukevia asioita Voi sisältää myös muita tarvittavia palveluita kuin julkiset sote-palvelut Mikä auttaa sinua pääsemään tavoitteisiin? Mitä haluat kokeilla seuraavaksi? Minkälaista tukea toivoisit? Seuranta ja arviointi sisältää asiakkaan kanssa sovitut tavat seurata ja arvioida tavoitteiden toteutumista ja niihin pääsyä sovitaan keneen, koska ja miten asiakas ottaa seuraavan kerran yhteyttä Mistä tiedät meneväsi oikeaan suuntaan? Miten voit seurata onnistumistasi? Milloin tavataan seuraavan kerran?

21 Käytännön toimintaa. Aikataulu Hankkeen toiminta Syksy 2015 Kuinka tunnistat paljon palveluja käyttävän yhteisasiakkaan kriteerit ja toimintamalli 3 työpajaa Väli-Suomen toimijoiden kanssa Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen valtakunnallisesti integraatiohankkeiden ja kentän kanssa Kevät 2016 Syksy 2016 Läpimurto seminaarikierrokset Yhteistyön toimintamalli sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden välillä Toimiva yhteinen palveluohjaus (sote-integraatio)

22 Seminaarikierrokset Paja 1 Hämeenlinna Paja 2 Tampere Paja 3 Seinäjoki Alueellinen jako Kierros I Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 2 tiimiä 2 tiimiä 1 tiimi 2 tiimiä 1 tiimi Kierros II Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 1 tiimiä 2 tiimiä 2 tiimiä 1 tiimi 2 tiimiä Kierros III Seminaarikierrokset IV VI järjestetään syksyllä 2016 Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 2 tiimiä 2 tiimiä 1 tiimi 2 tiimiä 1 tiimi

23 Läpimurtotyöskentelyssä (Breakthrough collaboratives) Yhteistoiminnallisesti ja aktiivisen vuorovaikutuksen avulla useat eri toimintayksiköiden tiimit työskentelevät samojen kehittämiskohteiden ja sovittujen tavoitteiden eteen ja jakavat osaamista, oppivat toisiltaan ja vertailevat tuloksia. Tiimit kokoontuvat yhteistyöseminaareihin 3-5 kertaa vajaan vuoden aikana Tiimit asettavat itselleen tavoitteet ja suunnittelevat, mitä aikovat tehdä yhteisseminaarien välillä omassa työyhteisössään. Tiimit tukevat muun työyhteisön sitoutumista meneillään olevaan kehittämiseen. Olennaista onnistumisen kannalta on johdon ja ammattilaisten sitoutuminen, viestintä ja tiimien yhteistyöhalu ja -kyky Heinänen T, Mäntyranta T, Maijanen S, Kaila M. Läpimurtomallilla terveyshyötyä tuottamaan SLL 2011; 66:

24 Seminaarikierros Paja 1 Välitehtävä Paja 2 Välitehtävä Paja 3 Tarkoitus Kehittämistarpeiden tunnistaminen Työkalujen esittely Nykytilan kartoitus tiiminä Tavoitteen täsmentäminen Oman toimintamallin kehittäminen Toimintamallin pilotointi Toimintamallin arviointi ja jatkokehittäminen Sisältö Päivä 1 Parempi Arki Yhteistyön työkaluja Asiakaslähtöisyys Kehittämisen työkaluja Nykytilan kartoitus Nykytilanteen ja ongelmien analyysi Tavoitteet Päivä 1 Kotitehtävien purku ja esittely Muutoksen psykologia Mittaaminen osana järjestelmällistä kehittämistä Toimintamallin suunnittelu Muutostyön toteuttaminen = pilotointi Päivä 1 Kehittämistyön arviointi Toimintamallien esittely Seuranta ja jatkotoimenpiteet Päivä 2 Lean-peli Tiimityö Kehittämisen työkaluja Tavoitteet Kehittämistyön arviointi Välitapaamisista sopiminen Kotitehtävä Asiakas mukaan Päivä 2 Kotitehtävien purku ja esittely Toimintamallin suunnittelu Kotitehtävä Päivä 2 Toimintamallien esittely Kehittämistyön jalkauttaminen: kuinka meillä eteenpäin? Seminaarikierroksen arviointi - Mitä viemme siitä kotiin?

25 Asiakaslähtöisyys Päämääränä tulee olla ammattilaisen ja asiakkaan yhteisymmärrys asiakkaan tarpeista ja tarjolla olevista palveluista niiden tyydyttämiseen (Virtanen ym., 2011) Mitä yhteisymmärrys tarkoittaa/merkitsee? Mitä keinoja on yhteisymmärryksen pääsemiseksi? Asiakkuudessa korostuu ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, jonka tavoitteena on tukea ihmisen arjessa pärjäämistä (Leväsluoto & Kivisaari, 2012)

26 Ryhmätyö1 Millaisiin haastaviin tilanteisiin olet törmännyt kehittämisessä? Kirjatkaa fläpille 15min Jokainen ryhmä esittää Keskustelua koko ryhmässä

27 Ryhmätyön purku Haasteita: Työyhteisön mukaan saaminen; muutoksen motivoituminen, muutoksen vastarinta kehittämisen ähky, jatkuvat muutokset Asiakasnäkökulma kateissa, ajattelu organisaatiokeskeistä Johdon tuki Lain säädäntö, tietosuoja Haasteet: Rahan puute resurssit oman työn ohessa Muiden sitoutuminen Kehittämisen koordinointi puuttuu Kehittäminen ei siirry käytännön tasolle: esimiehen ja muun henkilöstön sitoutuminen Kehittäjälle muutosagentit

28 Ryhmätyön purku Ajan puute Asenne, yleisvastustus Eurot Sitoutumattomuus (esimies, työyhteisö) Pelko (oman aseman muuttuminen organisaatiossa) Muutosvastarinta aktivoi kehitystyötä avainhenkilön mukaan sitominen Jalkauttamiselle ei tarpeeksi aikaa muutos tulee työntekijöille/asiakkaille liian pian Työntekijät mukaan muutokseenaiemmin Yksinjääminen kehitystyön kanssa Talous resurssit, investoinnit Lakien vaikutus: - lain tulkinta - tietosuoja

29 Lounas klo

30 Kevään tiimit Kierros 1 Tampere: Tipotie, Tammela Ikäihmiset Seinäjoki, Isokyrö Suupohja Moniongelmaiset lapsiperheet Nuoret/lapsiperheet, joissa päihdeja mielenterveysongelmia Mustasaari-Vöyri Nepsy-lapset (alle 6v) Hämeenlinna Heinola Lahti Erikoissairaanhoidon säännöllisessä kontrollissa käyvä 1.- tai 2. tyypin diabeetikko, jolla sosiaalityön asiakkuus tai tarve Päihde- ja mielenterveysasiakkaat Paljon päivystyspalveluja käyttävät ikäihmiset

31 Kierros 2. Tampere Päihde- ja mielenterveysasiakkaat Pirkkala Järvipohjanmaa Vaasa Laihia Janakkala Lahti Acutassa ja sosiaali- ja terveystoimessa paljon asioivat asiakkaat Päihde- ja mielenterveysasiakkaat Nepsy-lapset Nepsy-nuoret Alle kouluikäisten lasten perheet, joissa vanhemmalla on mielenterveys- ja päihdeongelma Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden haltuunotto pääterveysasemalla

32 Kierros 3 Valkeakoski Paljon palveluja käyttävät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteiset aikuiset asiakkaat Tampere: Linnainmaa FSHKY JIK Lapua Pietarsaaren seutu Hattula Aava Oiva Lapsiperheet Eroperheet, joissa 0-17 vuotiaita lapsia sekä perheessä usean toimijan palvelut käytössä Kurikan pitkäaikaistyöttömät Nuoret mielenterveyspotilaat Pitkäaikaistyöttömät Kouluikäiset 7-17 vuotiaat, joista herännyt huolieri toimijoilla. Heillä on myös yhden tai useamman kuin yhden toimijan palvelut jo käytössä tai niiden tarve Paljon palveluja käyttävät lapsiperheet Päihde- ja mielenterveysasiakkaat

33 Muutos Muutosprosessi on toimintaa, jonka tarkoituksena on saada organisaatio/ryhmä/yksilö tietystä tilasta toiseen Muutos tarkoitta uusia toimintatapoja - asiat pitää tehdä toisella tavalla! Muutos perustuu oppimiseen Muutosprosessi on haastava! Käyttäytyminen, toiminta Ajattelu Tunteet

34 PDSA- kehittämisen jatkuva sykli 4.Act PDSA 3.Study 1.Plan 2.Do

35 PDSA Plan suunnittele Valtaosa kehittämistyöstä Tulee tehdä huolellisesti ja eri toimijoita huomioiden Tuloksina Nykytilan kartoitus Toivotun tuloksen kuvaus Ongelman syiden inventointi Suunnitelma kehittämisen toimenpiteistä

36 PDSA Do testaa toiminnassa Ei kun tuumasta toimeen! Testaa suunnitelman mukaiset kehittämistoimenpiteet käytännössä Kerää jatkuvasti tietoa toimenpiteiden käyttöönotosta Aluksi pienessä mittakaavassa

37 PDSA Study analysoi tulokset Pilotin tulosten analyysi Oliko vastatoimi tehokas? Löytyikö ongelmaan apua? Mikä on järkevä aikaväli? 30 päivää 60 päivää 90 päivää

38 PDSA Act vakauta tai aloita uusi sykli Jos vastatoimi on tehokas Toimeenpano laajemmassa mittakaavassa Jos vastatoimi ei ollut tehokas tai tuottanut odotettuja tuloksia Aloita uusi sykli Löytyikö kaikki ongelman syyt? Tehtiinkö testaus kunnolla? Oliko henkilöstö perehtynyt? Motivoitunut?

39 Muutos VAI??? Muutoksesta kaaos? Kaaoksesta muutos?

40 Muutos On kokeiltu ennenkin. Voin kyllä heti sanoa että EI TOIMI!!!!! TUTTU JUTTU? MIKÄ MÄTTÄÄ?? Muutoksen prosessi? Muutoksen tulokset?

41 Muutoksen tulokset P meni pieleen Muutoksen suunnittelu on liian vähäistä Ei huomioitu kaikki tärkeät toimijat Ei löydetty oikeat syyt ongelmaan D ei mene designin mukaisesti Kaikki ei vaan DO motivointi, perehdytys, ohjeistus Liian lyhyt aika Ei kerätä tietoa toimenpiteistä matkan varrella Jos ongelma diagnostisoidaan väärin ja/tai toimenpiteet ei liity oikeaan ongelmaan, tulokset jäävät luultavasti aika heikoiksi Se ei välttämättä tarkoita ettei muutosta tarvita

42 Muutoksen prosessi haastaa MUUTOS KOMPETENSSI OSAAMINEN mahdollistaa

43 Minussako muutosvastarintaa?!?

44 Muutosvastarinta

45 Muutosvastarinta Kuuluu asiaan! Muutoksiin liittyy toiminnallisia, psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia kaikkia tulisi ottaa huomioon Muutokseen liittyviä pelkoja Osaanko? Kelpaanko? Jääkö minulle töitä? Työidentiteetin ja työn sosiaalisten suhteiden menetys Muutoksen suunta ja tarkoitus Mistä on kyse? Osallistuminen ja vaikuttaminen Motivaatio ja sitoutuminen Muutosvastarinta voi myös olla myönteinen asia Sitä ei kannata välttää, sitä kannattaa käsitellä

46 Muutosjohtaminen Kotter 1996: Asioiden johtaminen 10-30% Kaaoksen hallinta Hullunmyllyn estäminen Tilapäinen lisäresursointi Muutosvastarinnan käsittely Muutokseen motivointi ja sitoutuminen tavoitteiden asettaminen Delegointi ja tukeminen Avoimien keskustelujen kannustaminen Muutoksen ankkuroiminen Ihmisten johtaminen 70-90%

47 Ryhmän roolit muutoksessa (MATTILA 2008) Houkuttelu!! Opportunistit Oppositio Epäilijät Seurailijat Aktivistit HUOMIO TÄHÄN RYHMÄÄN

48 Tiimityö

49 Miksi tiimityötä? Organisaatioiden toimintaympäristön (jatkuva!) muutos Vaaditaan joustavuutta ja tarkoituksenmukaista resurssien käyttöä Työn kasvava monipuolisuus ja monitahoisuus Horisontaalisesti, vertikaalisesti Sote-uudistus! Työntekijöiden kasvava osaaminen Ei tarvitse ohjata ja valvoa! Lean production (prosessijohtaminen) Ns. litteät organisaatiot, hukka otetaan käyttöön Tiimi voi hoitaa monta sivu- ja tukitoimintoa Optimaalinen resurssien käyttö

50 Mitä on tiimi? Tiimi on pieni määrä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat yhteiseen päämäärään, suorituksen tavoitteeseen ja menettelytapaan sitoutuneita ja josta pitävät itsensä vastuullisina. Työryhmä Vahva johtaja Yksilöllinen vastuu Yksilölliset työn tuotokset Mittaa vaikuttavuutta epäsuorasti: minkälainen vaikutus muihin? Keskustelee, päättää, delegoi Tiimi Jaettu johtajuus Yksilöllinen ja jaettu vastuu Yhteiset työn tuotokset Suora suoritusten mittaaminen yhteisiä työn tuotoksia arvioimalla Keskustelee, päättää ja tekee käytännön työtä yhdessä

51 Yhteistyötasoja Yksilöllinen Mukavuus Yhteissuunnittelu Yhteistyö Tiimi Jokainen hoitaa omat asiansa Yksilöllisen vapauden arvostus Arvostettu sosiaalinen seurustelu Jonkun verran ideoiden ja ajatusten vaihtoa Ajallinen yhteissuunnittelu Työnteko oman ammatin näkökulmasta Ajallinen ja jossain määrin sisällöllinen yhteissuunnittelu On löytynyt yhteistyöalueita, joissa eri ammattiroolit täydentävät toinen toisiaan On luovuttu tutuista ammattirooleista Työ tehdään tilanteen vaatimusten ja henkilökotaisen osaamisen mukaisesti Mikä vaihe kuvaa parhaiten teidän moniammatillisia tiimejä tänään??

52 Vaikuttavassa, tehokkaassa tiimissä Yhdistyy täydentäviä taitoja pystytään vastaamaan erilaisiin haasteisiin On kaikille selkeät tavoitteet ja työtavat On avoin kommunikaatio Vietetään aikaa yhdessä Hoidetaan tehtäviä, jotka hyötyvät tiimityöstä Suunnitellaan kuinka ratketaan ongelmia Toteutetaan ja arvioidaan Saadaan, annetaan ja käytetään palautetta Hyväksytään eri mielipiteitä

53 Valmentajan rooli ja tehtävät?

54 Hyvä valmentaja on: Kiinnostunut kehittämistyöstä ja ohjaamisesta Herättää omassa tiimissä luottamusta ja saa asiansa tuntumaan myös muista tärkeältä Pystyy luomaan avointa, kuuntelevaa ja kunnioittavaa työskentelyilmapiiriä

55 Valmentajan rooli käytännön työssä Tuntee Parempi Arki- hankkeen tavoitteet ja keinot, joita käytetään tavoitteisiin pääsemiseksi Ymmärtää ja sitoutuu muutoksen läpivientiin läpimurtotyöskentelyn avulla ja kannustaa tiimiä siihen Tutustuu työkaluihin, joita kierroksilla käytetään yhdessä hankkeen toimijoiden ja tiimin kanssa (mm. A3, kalanruoto ja PDSA-sykli)

56 Valmentajan rooli käytännön työssä Toimii oman tiimin ja hankkeen välillä yhteyshenkilönä Välittää tiimin jäsenille hankkeen materiaalia ja tiedotteita Osallistuu seminaarikierroksilla valmentajien kokouksiin Lähettää tiimissä tuotettua materiaalia sovitusti alueen kehittämissuunnittelijalle (esim. valmiit työkalut, posteri) Osallistujat ilmoittautuvat seminaarikierroksille kutsussa olevan linkin kautta, kutsussa olevaan päivään mennessä

57 Valmentajan rooli käytännön työssä Huolehtii seminaarikierrosten välillä lähitapaamisten järjestämisestä ja työn etenemisestä yhdessä tiimiläisten kanssa Vastaa siitä, että roolit lähitapaamisissa vaihtuvat eli pj, sihteeri ym. tiimissä sovittujen pelisääntöjen mukaan On tiimin sisäinen yhteyshenkilö, jolle tiimin jäsenet ilmoittavat mm. mahdollisesta esteestä kokouksiin saapumisesta Toimii kannustavasti tiimityöskentelyssä

58 Ajateltavaa Aika huvittavaa: meidänkin aikaamme sanotaan joskus 'vanhaksi hyväksi ajaksi'. Alberto Moravia

59 Odotuksia, kysymyksiä? Odotuksia ja kysymyksiä seminaarikierroksille? Odotuksia: Saadaan konkreettisesti aikaan yhteistä hyvää, josta yhteiset asiakkaat hyötyvät Kehitetään konkreettinen väline työhön Luottamus tiimiin Avoimin mielin lähdössä Yhteistyöstä tulee osa käytäntöjä Tuloksellista, innostavaa ja tehokasta työtä omaa työtään Huoli, ettei jää mitään käteen hankkeen päätyttyä Kysymyksiä: Nykytilan mittaus Ei tarvitse tehdä esiselvityksiä tai esimittauksia Miten kohderyhmän asiakkaat saadaan selville Voi olla tiimin tavoite seminaarikierrokselle löytää diagnosoimattomat nepsy-lapset Täsmennys kohderyhmälle on mahdollista seminaarikierrosten aikana ja niiden välissä Miten seminaarikierroksen tilaisuudet etenevät, ollaanko omissa tiimeissä vai sekoitetaanko tiimejä Pääsääntöisesti ollaan omissa tiimeissä ja kehitetään oman kohderyhmän palveluita Keskustellaan ja ollaan vuorovaikutuksessa muiden tiimien kanssa Mikä kuuluu mihinkin ja mistä alkaa ja mihin päättyy? Paljon hankkeita menossa yhtä aikaa Poimitaan rusinat pullasta Onko tiimi pysyvä rakenne kunnassa? Tiimi toimii hankkeen ajan, mutta jos kunta näkee tiimin toiminnan tärkeäksi, voi jatkaa hankeen päättymisen jälkeen Jos valmentaja ei pääse kaikkiin pajoihin, miten tiimin organisointi tapahtuu? Paikallinen kehittämissuunnittelija toimii valmentajan työparina ja paikkaa valmentajaa Päivärahat: Toimitaan oman organisaation käytännön mukaisesti ja kunta voi laskuttaa päivärahat hankkeelta kustannuspaikan kautta

60 Ajateltavaa.. Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, istuttaisin puuntaimen vielä tänään. Martti Luther