Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa. Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari 25.9.

Transkriptio

1 Korkeakoulutuksen kaupallistuminen Suomessa Jarmo Kallunki Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia -seminaari

2 Osaamistavoitteet ja sisällys Puheenvuoron jälkeen kuulija: Tietää: yleiskuvan korkeakoulutuksen kaupallistumisen muodoista ja toimijoista Suomessa Osaa: arvioida analyyttisesti kaupallistumistrendiin sisältyviä ja siitä johtuvia uhkia ja mahdollisuuksia Puheenvuoron sisällys 1. Korkeakoulutuksen toiminnan logiikasta 2. Kotimaiset kaupallisuuden muodot ja toimijat 3. Kansainväliset toimijat rajat ylittävä korkeakoulutus 4. Suomalaiset korkeakoulut ja kaupallistuminen 5. Pohdittavaksi uhkia ja mahdollisuuksia

3 1. Korkeakoulutuksen toiminnan logiikasta Korkeakoulutuksen yhteiskunnalliset toiminnot Talous- ja työllisyyspoliittinen: koulutus investointina Sosiaali- ja kulttuuripoliittiset: kansalaisten tuotanto, sosiaalinen integraatio ja koheesio, kansallisperintö Korkeakoulutuksen taloudelliset vaikutukset Yksilölliset vaikutukset: palkkahyöty, turvatumpi työllistyminen, aktiivisempi kansalaisuus, terveyshyödyt Julkishyödykevaikutukset: korkeakoulutettujen tuottavuus on parempi, innovaatioiden diffuusio nopeampaa, korkeakoulutetut työntekijät edistävät muidenkin työntekijöiden kykyjä kuten muutosalttiutta, uuden teknologian käyttöönottoa, oppimista jne. Koulutus kauppatavarana osa palvelukauppaa (WTO: GATS) Rajat ylittävä tarjonta: virtuaaliyliopistot Kuluttaminen ulkomailla: kansainväliset opiskelijat Kaupallinen läsnäolo: päätoimipaikka vs. sivutoimipiste

4 2. Kotimaiset kaupallisuuden muodot ja toimijat Yleisempi viitekehys: Shadow Education System (Mark Bray) Idea: yksityisiä toimijoita, julkisen sääntelyn ulkopuolella Valmennuskurssit Tunnetuimmat Eximia ja Huippuvalmennus, monia muitakin Hinnat muutamasta satasesta useisiin tuhansiin Avoin yliopisto Rooli kiistelyn kohde, opiskelumotivaatiot vaihtelevat Helsinki School of Business (HELBUS) Aloitti syksyllä 2012, toimiala kauppatiede Associate degrees -tutkintoja (120 op), hinta 3200 /lukukausi Opiskelijamäärä =? Lönnrot-yliopisto Vuonna 2011 säätiöity virtuaaliyliopisto

5 3. Kansainväliset toimijat rajat ylittävä korkeakoulutus Estonian Business School, aloitti Helsingissä syksyllä 2011 Kauppatiede: International Business Administration (180 op) Hinta: 2600 / lukukausi (= 5200 /vuosi) Opiskelijoita: n. 100 (lukuvuosi 2011/2012) Tallinn Ülikool, aloitti Helsingissä syksyllä 2012 Oikeustiede Hinta: /vuosi (?) Opiskelijoita: 42 (lukuvuosi 2012/2013) Scandinavian Arts and Business Institute, alkoi Espoossa 2006 Useita eri ohjelmia, ks. Hinta vaihtelee ( /vuosi), opiskelijamäärä =? Muitakin tulossa (ainakin Venäjältä ja Virosta)

6 4. Suomalaiset korkeakoulut ja kaupallistuminen Suomalaisilla yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on laajat toimintamahdollisuudet perustaa tytäryhtiöitä ja spin-off yrityksiä. Mahdollisuuksia on jonkin verran hyödynnetty (esim. yhteiskäyttöiset laboratoriot), mutta ei varmasti täysimääräisesti. Koulutusvienti Tilauskoulutus (2004 ) Jonkin verran projekteja jo, tunnetuin EduCluster Finlandin hanke Abu Dhabissa; yleisesti aluillaan silti Lukukausimaksukokeilu ( ) Ks. Riitta Pyykön esitys Täydennyskoulutus Ollut markkinaperusteista jo pitkään Myös kvasitutkintoja (MBA)

7 5. Pohdittavaksi uhkia ja mahdollisuuksia Uhkia? Mahdollisuuksia? Laatu: tutkintomyllyt Informaation epäsymmetria, sosiaalinen eriytyminen Yleisemmin: sosiaalikulttuurisen ulottuvuuden eroosio Osallistuminen koulutukseen laskee, erit. al. sosek. ryhmät Opiskelijasta asiakkaaksi: henkilökunta-opiskelijat suhde muuttuu kollegiaalisesta palveluntarjoajakuluttaja suhteeksi Markkinoiden epätäydellisyys: koulutus on kertaostos Laatu: kilpailun kiristyminen Rahoituspohjan laajeneminen Koulutuksen hahmotus investointina terävöityy Valistuneen kuluttajuuden mahdollisuus?

8 ? Tilaa kysymyksille

9 How far can we learn anything of practical value from the study of foreign systems of education? In studying foreign systems of education, we should not forget that the things outside the schools matter even more than the things inside the school, and govern and interpret the things inside. We cannot wander at pleasure among the educational systems of the world, like a child strolling through a garden, and pick off a flower from one bush an some leaves from another, and then expect that if we stick what we have gathered into the soil at home, we shall have a living plant. A national system of education is a living thing, the outcome of forgotten struggles and difficulties, and of battles long ago. It has in it some of the secret workings of national life. Sir Michael Sadler, 1900 The Guildford Lecture