2. luku - Talousmatematiikan alkeita
|
|
- Anneli Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tämä dokumentti sisältää kauppatieteiden valintakokeen matematiikan tehtäviä vuosilta. Tuona aikana tehtävät ovat perustuneet Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä -kirjaan. Tehtävien ryhmittely on tehty pääsykoekirjan kappalejaon mukaan. Vuosina 2010 ja 2011 valintakokeessa ei ollut matematiikan osiota. Tehtävien oikeat vastaukset löytyvät dokumentin viimeiseltä sivulta. 2. luku - Talousmatematiikan alkeita 2.1 Potenssifunktio, eksponenttifunktio ja logaritmifunktio 2002/38. Mikä on lukujen a = 2 1/2, b = 3 1/3 ja c = 5 1/5 suuruusjärjestys? 1. a > b > c 2. a > c > b 3. b > a > c 4. c > a > b 2008/43. TietoEnatorin liikevaihto vuonna 2007 oli 1 772, 4 MEUR (miljoona Euroa). Mikä alla olevista vaihtoehdoista on lähimpänä vuoden 1999 liikevaihtoa, kun liikevaihdon keskimääräinen vuotuinen muutosprosentti kahdella desimaalilla on ollut 3, 96%? Keskimääräinen muutosprosentti on luku, joka ilmaisee kuinka paljon liikevaihto olisi vuosittain prosentuaalisesti kasvanut, jos prosentuaalinen kasvu olisi ollut vakio ,1 MEUR ,0 MEUR ,9 MEUR ,6 MEUR 2.2 Differentiaalilaskentaa ja 2.3 Funktion maksimi- ja minimikohdat 2004/33. Tarkastellaan funktioita f(x) = x 3 + 3x 2 6x 8. Mikä seuraavista väittämistä on tosi? 1. Kun 1,5 < x < 2, niin funktio f on aidosti konkaavi. 2. Kun 0 < x < 4, niin funktio f on aidosti konveksi. 3. Kun 0 < x < 2, niin funktio f on kasvava. 4. Kun x < 1, niin funktio f ei ole konkaavi eikä konveksi. Yksityisopetus.net
2 2009/43. Yritys tuottaa tiettyä tuotetta 6 e yksikkökustannuksilla. Yritys arvioi, että se saa myytyä (20 x) määrän kyseistä tuotetta yksikköhintaan x e (1 x 20). Oletetaan, että tuotetta tuotetaan myytävä määrä. Oletetaan edelleen, että nettotuottofunktio, joka ilmaisee kokonaisnettotuoton yksikköhinnan funktiona, on derivoituva yksikköhinnan suhteen kun 1 < x < 20 (nettotuotto per yksikkö = yksikköhinta - yksikkökustannukset). Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa? 1. Nettotuottofunktion lauseke on (x 6)(20 x). 2. Nettotuottofunktio maksimoituu pisteessä x = Nettotuottofunktion lauseke on x(20 x). 4. Nettotuottofunktio maksimoituu äärettömyydessä. 2006/33. Yritysten lukumäärän kehitystä toimialalla G Tukku- ja vähittäiskauppa vuosien lopussa kuvataan polynomilla: f(x) = 27,167x x ,8x , missä argumenttina oleva vuosi x annetaan muodossa 1, 2, 3, 4. Mikä seuraavista väittämistä ei ole tosi? 1. Funktiolla f(x) on minimi tarkasteluvälillä: 1 x Funktio f(x) on aidosti konveksi välillä: 1 x Funktio f(x) ennustaa yritysten lukumäärän ko. toimialalla edelleen kasvavan vuoden 2004 jälkeen ainakin vuoden 2005 aikana. 4. Funktio f(x) on konkaavi, kun 4 x /45. Tarkastellaan funktiota f(x) = x x 2 joka on määritelty kaikilla + 9 reaaliluvuilla x. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Funktiolla on ainakin kaksi äärellistä ääriarvokohtaa. 2. Funktio on konkaavi välillä 4 x 4 3. Funktiolla on vain äärellisiä ääriarvokohtia. 4. Toisella derivaatalla f (x) on nollakohta pisteessä x = /33. Tuotteen kysyntä d riippuu hinnasta p kaavan d = 4 p mukaisesti. Valmistuksen kiinteät kustannukset ovat C F = 2 ja rajakustannukset ovat MC = 3. Millä tuotantomäärällä saadaan suurin nettovoitto?
3 2003/33. Yhtä tuotetta valmistavan monopoliyrityksen kuukauden tarjontamäärän ollessa q (yks/kuukausi) on tuotteen hinta p (euroa/yks) annettu hintafunktiolla p = 100 q. Kun kyseessä on monopoli, yritys määrää markkinahinnan p valitsemalla tuotantomäärän q, jolloin hinta määräytyy hintafunktion mukaisesti. Yrityksen tuotantokustannukset c(q) (euroa/kuukausi) tuotantomäärän q funktiona ovat c(q) = q, kun q 15, ja c(q) = q, kun q 15. Yrityksen voitto pq c(q) saavuttaa maksimiarvonsa, kun 1. q = q = q = q = /33. Janojuoman keskimääräinen päivämyynti on d (pulloa/päivä) ja hinta p = 1,00 (e/pullo), jolloin päivämyyntitulo on m = dp (e/päivä). Välittömät yksikkötuotantokustannukset c eivät riipu määrästä eivätkä hinnasta ja ovat suuruudeltaan c = 0,60 (e/pullo), jolloin keskimääräinen myyntikate on k = d(p c) (e/päivä). Markkinatutkimuksella on todettu, että Janojuoman keskimääräisen päivämyynnin d jousto hinnan suhteen on 2,0. Jos hinta laskee 2% tasosta p, niin keskimääräisen päivämyyntitulo m ja myyntikate k muuttuvat siten, että 1. m kasvaa ja k kasvaa 2. m kasvaa ja k pienenee 3. m pienenee ja k kasvaa 4. m pienenee ja k pienenee 2007/41. Monopoliyrityksellä erään tuotteen myyntimäärä q (yks/kk) ja hinta p (e/yks). riippuvat toisistaan hintafunktion p = aq e mukaisesti, missä a = 0,05 ja e = 0,5. Muuttuvat yksikkökustannukset c = 100 (e/yks) ovat valmistusmäärästä riippumattomia. Myyntikatteen maksimoinnista seuraa myyntihinta ja -määrä. Jos kysyntä kasvaa siten, että parametri a saa arvon 0,06, niin myyntihinta kasvaa 1. 20% %. 3. 0% %.
4 2007/42. Yrityksen tuotteesta saama hinta p (e/yks) määräytyy myynnin q (yks/v) funktiona siten, että p = p 0 2q, missa p 0 = 2800 (e/yks). Tuotteen muuttuvat yksikkökustannukset ovat c = 800 (e/yks), jolloin myyntikate on m = (p c)q. Myynnin ollessa q = 600 (yks/v) on myyntikatteen jousto ɛ m (p) hinnan p suhteen 1. 0, , , , /35. Vakiofunktion f(x) = 2 jousto on ääretön 2009/48. Oletetaan, että tuotteen kysyntäfunktio on muotoa x = 10 5p, missä p kuvaa tuotteen hintaa ja x tuotteen kysyttyä määrää (0 < p 2). Laske tuotteen kysynnän hintajouston arvo, kun p = 1. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa? 1. Jouston arvo = 1, kun p = Jouston arvo on = 1, kun p = Jouston arvo on vakio välillä 0 < p Jouston arvoa ei voida laskea, koska kysyntäfunktio on lineaarinen. 2009/45. Tarkastellaan funktiota f(x) = x r (x > 0, r 0). Millä r:n arvoilla funktio on aidosti konkaavi? 1. r > 1 tai r < < r < 1 3. r < r > 1
5 2001/34. Funktiosta f(x) tiedetään, että pisteessa x = a funktion ensimmäinen ja toinen derivaatta ovat molemmat nollia eli f (a) = 0 ja f (a) = 0. Tällöin pisteessä x = a funktiolla f(x) 1. ei ole ääriarvoa. 2. on samassa pisteessä sekä minimi että maksimi. 3. saattaa olla ääriarvo, mutta välttämättä ääriarvoa ei ole. 4. on ääriarvo, mutta annettujen tietojen perusteella ei voida päätellä onko kyseessä maksimi vai minimi. 2000/33. Erään tuotteen kysyntämäärä d (yksikköä) riippuu yksikköhinnasta p (mk/yksikkö) funktion d = 5000p 1,5 mukaisesti. Tuotteen yksikkökustannukset ovat vakio 15 mk/yksikkö. Suurin nettotuotto saadaan tällöin hinnalla mk mk mk mk 2000/34. Mikä seuraavista väitteistä ei pidä paikkaansa? 1. Jos funktiolla f(x) on maksimi kohdassa x 0, niin funktion derivaatta f (x 0 ) = Logaritmifunktio on konkaavi. 3. Jos funktion f(x) toinen derivaatta f (x) 0 kaikkialla, niin funktio on konveksi. 4. Konveksilla funktiolla ei välttämättä ole minimikohtaa. 2002/39. Oletetaan, että funktio f(x) sekä sen derivaatta f (x) ovat kaikkialla derivoituvia aidosti konvekseja funktioita. Tällöin 1. funktiolla f(x) ei voi olla ääriarvoja. 2. funktiolla f (x) ei voi olla ääriarvoja. 3. funktiolla f(x) on aina yksi minimi. 4. funktiolla f (x) on aina yksi minimi.
6 2004/34. Tuotteen kysyntä q riippuu sen hinnasta p funktion q = ae bp mukaisesti (a > 1 ja b > 0 ovat vakioita). Oletetaan, että tuotteen tuotantomäärä on kysynnän suuruinen. Olkoon tuotteen yksikkötuotantokustannus c vakio. Mikä seuraavista vaihtoehdoista on tosi? 1. On olemassa äärellinen hinta p 0, p < c, jolla myyntitulon ja tuotantokustannusten erotus on Kun hinta putoaa nollaan, niin kysyntä q on ääretön. 3. Myyntitulon ja tuotantokustannusten erotus ei ole nolla millään äärellisellä hinnalla (0 p < ). 4. Kysynnän jousto hinnan suhteen on pb. 2.4 Lineaariset yhtälöt ja epäyhtälöt 2009/41. Tarkastellaan seuraavia funktioita f(x 1, x 2 ): a) f(x 1, x 2 ) = x 1 + x 2 2 b) f(x 1, x 2 ) = 5x 1 + 3x 2 + ln 7 c) f(x 1, x 2 ) = 5x 1 3x 2 d) f(x 1, x 2 ) = ln x 1 + ln x 2 e) f(x 1, x 2 ) = ax 1 + b 2 x 2, jossa a ja b ovat vakioita. Mitkä yllä olevista funktioista ovat lineaarisia? 1. a, b, c 2. a ja e pelkästään 3. b, c, e 4. b, d, e
7 2.5 Lineaarisen ohjelmoinnin ongelma ja 2.6 LP-ongelman duaali 2005/34. Eräs yritys valmistaa kahta tuotetta, joiden valmistusmäärät (yks/kk) ovat x 1 ja x 2. Tuotteen 1 myyntikate on 6 (e/yks) ja tuotteen 2 myyntikate on 3 (e/yks). Yksinkertaistettu tuotannonsuunnitteluongelma on etsiä kuukauden ei-negatiiviset tuotantomäärät siten, että kokonaiskate maksimoituu huomioiden käytettävässä olevat tuotantoresurssit. Kokonaiskatetuoton z maksimoimiseksi yritys päätyy lineaarisen ohjelmoinnin ongelmaan: Maksimoi z = 6x 1 + 3x 2 ehdoin 3x 1 + 8x x 1 + x x x 1, x 2 0 Optimaaliselle katetuotolle z pätee e < z e < z e e < z e 4. z 8 000e 2009/47. Ratkaise graafisesti seuraava lineaarisen ohjelmoinnin tehtävä: maksimoi z = x 1 + x 2 ehdoilla: 2x 1 + x x 1 + x 2 80 x 1 35 x 1, x 2 0 Mikä seuraavista yllä olevaa tehtävää koskevista väittämistä pitää paikkansa? 1. Optimiratkaisu on pisteessä (x 1, x 2 ) = (35, 30). 2. Optimiratkaisu ei ole yksikäsitteinen. 3. Optimiratkaisu on pisteessä (x 1, x 2 ) = (0, 0). 4. Jos rajoitusehdon x 1 35 epäyhtälön suunta käännetään (toisin sanoen, tarkastellaan rajoitusta x 1 35 alkuperäisen sijasta), optimiratkaisu ei muutu.
8 2000/38. Yritys, joka pyrkii maksimoimaan myyntikatteensa, tuottaa kahta tuotetta A ja B. Tuotteen A myyntikate on 2 mk/yksikkö ja tuotteen B 2,50 mk/yksikkö. Tuotantoa rajoittaa kaksi kapasiteettirajoitetta: Yrityksellä on käytössä komponenttien valmistukseen tuntia vuodessa ja kokoonpanoon tuntia vuodessa. Tuotteen A komponenttien valmistukseen kuluu 2 tuntia/yksikkö, ja tuotteen B komponenttien valmistukseen kuluu 1 tunti/yksikkö. Kokoonpanoon kuluu tuotteen A osalta 1 tunti/yksikkö ja tuotteen B osalta 2 tuntia/yksikkö. Kokonaismyyntikatteen maksimoiva vuosituotantosuunnitelma on yksikköä tuotetta A ja yksikköä tuotetta B yksikköä tuotetta A ja yksikköä tuotetta B yksikköä tuotetta A ja yksikköä tuotetta B yksikköä tuotetta A ja yksikköä tuotetta B. 2003/35. Tarkastellaan lineaarisen ohjelmoinnin ongelmaa maksimoi z = x 1 + 2x 2 ehdoin 3x 1 + 2x x 1 + x x x 2 3. Optimaalinen kohdefunktion arvo z on 1. 7,0 2. 5,5 3. 4,5 4. 3,5 2004/35. Tarkastellaan kahden muuttujan LP-ongelmaa: min z = 2x 1 + x 2 s.t. x 1 + x 2 2 2x 1 3 2x 2 3 x 1 + x 2 4 x 1 0 x 2 0 Tavoitefunktion z optimaalinen arvo on 1. 2, ,
9 2008/46. Par Oy on golftarvikkeita valmistava yritys, joka on päättänyt ryhtyä valmistamaan kahta mailakassimallia (x 1 = standardimallin valmistusmäärä ja x 2 = deluxe-mallin valmistusmäärä). Valmistamisessa on seuraavia keskeisiä vaiheita: a. Leikkaus ja värjäys b. Ompelu c. Viimeistely d. Tarkastus ja pakkaus Yhden standardimallin valmistamisessa leikkaukseen ja värjäykseen tarvitaan 7/10 tuntia, ompeluun 1/2 tuntia, viimeistelyyn 1 tunti ja tarkastukseen ja pakkaukseen 1/10 tuntia. Vastaavasti deluxe-mallin valmistamiseen tarvitaan 1 tunti leikkaukseen ja värjäykseen, 5/6 tuntia ompeluun, 2/3 viimeistelyyn sekä 1/4 tarkastukseen ja pakkaukseen. Kuhunkin vaiheeseen on käytettävissä kapasiteettia seuraavasti: 630 tuntia leikkaukseen ja värjäykseen, 600 tuntia ompeluun, 708 tuntia viimeistelyyn ja 135 tuntia tarkastukseen ja pakkaukseen. Standardimallin myynnistä saadaan voittoa 10 e/kassi ja deluxemallista 9 e/kassi. Tavoitteena on valita valmistusmäärät siten, että voitto maksimoituu. Ongelman ratkaisemiseksi formuloidaan seuraava malli: Maksimoi 10x 1 + 9x 2 ehdoin (7/10)x 1 + x (leikkaus ja värjäys) (1/2)x 1 + (5/6)x (ompelu) x 1 + (2/3)x (viimeistely) (1/10)x 1 + (1/4)x (tarkastus ja pakkaus) x 1, x 2 0 Mikä seuraavista yllä olevaa mallia koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Tavoitefunktion arvo optimissa on e. 2. Optimiratkaisussa tarkastukseen ja pakkaukseen varattua kapasiteettia jää käyttämättä. 3. Optimiratkaisussa 10, 3% kassien kokonaismäärästä on deluxe-mallia. 4. Ompeluun tarvittavalla kapasiteettirajoituksella ei ole vaikutusta optimointiongelman käypään joukkoon.
10 2001/40. Tarkastellaan kahta LP-ongelmaa. Ongelma A: Maksimoi z = x 1 + x 2 ehdoin 2x 1 + x 2 1 x 1 + 2x 2 1 x 1, x 2 0 Ongelma B: Minimoi w = y 1 + y 2 ehdoin 2y 1 + y 2 1 y 1 + 2y 2 1 y 1, y 2 0 Tällöin 1. Ongelmalla A on äärellinen ratkaisu z ja ongelmalla B on äärellinen ratkaisu w. Ratkaisut toteuttavat ehdon z = w. 2. Ongelmalla A on äärellinen ratkaisu z ja ongelmalla B on äärellinen ratkaisu w. Ratkaisut toteuttavat ehdon z < w. 3. Ongelmalla A on äärellinen ratkaisu z ja ongelmalla B ei ole äärellistä ratkaisua. 4. Kummallakaan ongelmalla ei ole äärellistä ratkaisua. 2007/43. Yritys valmistaa kahta tuotetta, joiden valmistusmäärät (yks/kk) ovat x 1 ja x 2. Tuotteen 1 yksikkökate on 2 (e/yks) ja tuotteen 2 yksikkökate on 3 (e/yks). Yksinkertaistettu tuotannonsuunnitteluongelma on etsiä kuukauden ei-negatiiviset tuotantomäärät siten, että kokonaiskate maksimoituu huomioiden käytettävissä olevat koneistus- ja kokoonpanoresurssit. Kokonaiskatetuoton maksimoimiseksi yritys päätyy lineaarisen ohjelmoinnin ongelmaan maksimoi 2x 1 + 3x 2 (katetuotto ehdoin) x 1 + 2x (koneistuskapasiteetti) x 1 + x (kokoonpanokapasiteetti) x 1, x 2 0 Onnettomuuden takia koneistuskapasiteetti pienenee 50%. Yllä olevan alkuperäisen ongelman duaaliongelman optimiratkaisusta seuraa, etta onnettomuudesta johtuvalle optimaalisen katetuoton muutokselle pätee e e 3. = 1500e 4. = 2000e
11 2002/40. Tarkastellaan LP-ongelman yleistä muotoa koskevia väitteitä: A. Tehtävänä on maksimoida tavoitefunktio. B. Rajoitteet ovat epäyhtälöitä. C. Muuttujien arvoilla on alaraja. Väitteistä ovat tosia 1. A, B ja C. 2. A ja B. 3. vain A. 4. Kaikki väitteet ovat vääriä. 2009/46. Tarkastellaan lineaarisen ohjelmoinnin tehtävää, jossa tavoitefunktion arvoa pyritään maksimoimaan. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Lineaarisen ohjelmoinnin tehtävällä voi olla nollasta poikkeavia alarajoja muuttujien arvoille. 2. Lineaarisen ohjelmoinnin tehtavä voi sisältää =, tai tyyppisiä rajoituksia. 3. Lineaarisen ohjelmoinnin tehtävällä ei aina ole yksikäsitteistä ratkaisua. 4. Lineaarisen ohjelmoinnin tehtävän käypien ratkaisujen joukko ei voi koskaan jatkua rajatta. 2008/44. Mikä seuraavista lineaarista optimointia koskevista yleisistä väittämistä pitää paikkansa? 1. Jos optimiratkaisu maksimointitehtävässä on nolla, niin päätösmuuttujien arvot ovat aina nollia. 2. Maksimointitehtävässä rajoitukset muuttujien ei-negatiivisuusrajoitusta lukuun ottamatta ovat tyyppiä 3. Jos duaalilla on äärellinen optimiarvo, niin primaalin optimiarvo voi olla ääretön. 4. Päätösmuuttujalla voi optimiratkaisussa olla myös negatiivinen arvo. 3. luku - Tilastotieteen perusteita Mitä tilastotiede on
12 3.2 - Havaintoaineiston käsitteitä ja esittämistapoja 2002/36. Perusjoukko koostuu 1. niistä yksilöistä, jotka eivät ole olennaisesti muista poikkeavia. 2. kaikista yksilöistä, joista voidaan saada mittaustuloksia. 3. niistä yksilöistä, joista on käytettävissä mittaustuloksia. 4. kaikista yksilöistä, jotka ovat mittauksen kohteena. 2001/36. Tarkastellaan kahta havaintomatriisiin liittyvää väitettä. A. Kukin havaintomatriisin sarake sisältää aineiston yhden yksittäisen muuttujan tiedot. B. Kukin havaintomatriisin rivi sisältää aineiston yhden havainnon muuttujan tiedot. Mikä seuraavista pitää paikkansa? 1. sekä A että B ovat tosia 2. A on tosi, B on epätosi 3. A on epätosi, B on tosi 4. sekä A että B ovat epätosia Muuttujien mittaaminen Havaintoaineiston kuvaaminen Havaintoaineiston tunnusluvut 2001/37. Tarkastellaan seuraavia kolmea väitettä. A. Tunnusluku yksilöi havainnon. B. Tunnusluvut ovat aina positiivisia kokonaislukuja. C. Tunnuslukuja käytetään aineiston kuvailussa. Mitkä väitteistä pitävät paikkansa? 1. A, B ja C 2. vain A ja B 3. vain C 4. vain A
13 2005/35. Seuraavassa sarjassa on 17 yrityksen yhden vuoden tuottoprosentit suuruusjärjestyksessä: 5, 5, 6, 8, 9, 9, 9, 10, 10, 12, 12, 12, 12, 13, 15, 17, 18. Olkoon e tuottoprosenttien mediaanin ja aritmeettisen keskiarvon erotus ja h mediaanin ja moodin erotus. Parametreille e ja h pätee 1. 0 < e 1 ja h < e ja h 1 3. e 1 ja h < e 0 ja h /42. Seuraavassa on lueteltu 10 henkilön kuukausipalkat euroissa: 500, 2100, 2100, 2400, 20000, 2900, 2300, 500, 1750, 500. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa? 1. Kuukausipalkkojen moodia ei voi määrittää, koska moodi ei ole yksikäsitteinen yllä olevassa aineistossa. 2. Kuukausipalkkojen aritmeettinen keskiarvo > mediaani > moodi yllä olevassa aineistossa. 3. Kuukausipalkkojen mediaani = 1925 e yllä olevassa aineistossa. 4. Kuukausipalkkojen mediaani on suurempi kuin kuukausipalkkojen aritmeettinen keskiarvo yllä olevassa aineistossa. 2008/48. Seuraavassa taulukossa on kahdesta osa-aineistosta ilmoitettu erikseen naisista ja miehistä lukumäärät, keskiarvot ja varianssit. Naiset Miehet Lukumäärä Keskiarvo 3 6 Varianssi 4 9 Mikä alla olevista vaihtoehdoista on lähinnä oikea yllä olevien tietojen pohjalta koko aineistolle laskettu varianssi? 1. 5, , , ,44
14 2004/37. Alla olevassa taulukossa on identtisesti luokiteltuna neljän eri kokeen arvosanajakauma. Jokaisessa kokeessa osallistujia oli 100. Koe 1 Koe 2 Koe 3 Koe 4 Arvosanaluokka Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Yhteensä Kun päätelmät tehdään yllä annetuista jakaumista, niin mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Kokeen 4 mediaani on suurempi kuin kokeen keskiarvo. 2. Kokeen 1 keskiarvo oli alhaisin. 3. Kokeen 3 keskiarvo ylitti kokeen mediaanin yli 15 pisteellä. 4. Kokeen 2 mediaaniluokka on arvosanaluokka [40, 49]. 2005/36. Merkitään havaintoaineiston tunnuslukuja seuraavasti: a = keskipoikkeama, b = standardipoikkeama ja c = variaatiovälin leveys. Mille tahansa kahden havainnon havaintoaineistolle (havaintojen lukumäärä n = 2) on 1. a b c 2. b a c 3. a c b 4. a < b < c 2000/36. Mikä seuraavista tilastoaineistoa koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa? 1. Varianssi on aina suurempi kuin keskihajonta. 2. Standardoidun muuttujan arvojen keskiarvo on aina 0 ja varianssi Keskipoikkeama on aina Positiivisen muuttujan x variaatiokerroin on aina suurempi kuin muuttujan y = x + c, mikäli c > 0.
15 2007/44. Havaintoaineistossa muuttujan x arvot ovat x i, i = 1, 2,..., n. Olkoon x muuttujan x aritmeettinen keskiarvo. Muuttujan x logaritmin aritmeettinen keskiarvo on z = ( ) 1 n i ln x i ja muuttujan x geometrinen keskiarvo on ȳ = e z. Mikä seuraavista pitää paikkansa mille tahansa aineistolle x i > 0, i = 1, 2,..., n? 1. x ȳ 2. x > ȳ 3. x ȳ 4. x < ȳ Todennäköisyyslaskennan perusteita 2001/39. Tutkija haluaa selvittää, mikä on todennäköisyys sille, että heittäessä nasta päätyy kantansa päälle piikki ylöspäin. Kokeessa heitetään nastaa kertaa, joista heittoa päätyy piikki ylöspäin. Kokeen perusteella päätellään, että todennäköisyys sille, että heittäessä nasta päätyy piikki ylöspäin, on p = = 0,321. Näin laskettuna kyseessä on klassinen todennäköisyys. 2. suotuisa todennäköisyys. 3. tilastollinen todennäköisyys. 4. subjektiivinen todennäköisyys. 2004/38. Autokauppias Mustonen myy autoja. Tyypillisenä lauantaipäivänä kaupaksi menevien autojen lukumäärä on satunnaismuuttuja X, joka voi saada viisi arvoa. Myytyjen autojen todennäköisyysjakauma on annettu alla olevassa taulukossa. Myytyjen autojen lukumäärä (kpl) Todennäköisyys P (x j ) 0 0,2 1 0,1 2 0,2 3 0,4 4 0,1 Mustosen myymien autojen odotusarvo on 1. 2, , , ,5.
16 2005/37. Yritys Y toimii kaupungissa, jonka väestöstä on 55% naispuolisia ja 45% miespuolisia. 10% miespuolisista ja 2% naispuolisista on Y :n asiakkaita. Satunnaisesti valittu kaupungin asukas on yrityksen Y asiakas todennäköisyydellä p, jolloin 1. p 4% 2. 4% < p 5% 3. 5% < p 6% 4. 6% < p 2007/45. Monialayrityksen johto arvioi asiakkaitaan käyttäen kahta kriteeriä: kannattavuus ja myynti. Näiden perusteella asiakkaat on jaettu kannattavuuden mukaan kategorioihin hyvä (h), tyydyttävä (t) ja välttävä (v). Vastaavasti myynnin mukaan kategoriat ovat Hyvä (H), Tyydyttävä (T ) ja Välttävä (V ). Seuraava taulukko antaa asiakkaiden prosenttijakautuman kannattavuus-myyntipareittain. Myynti H Myynti T Myynti V Kannattavuus h Kannattavuus t Kannattavuus v Esimerkiksi pari Kannattavuus h ja Myynti T tarkoittaa kategoriaa, jossa asiakkaan kannattavuus on hyvä, myynti Tyydyttävä ja johon kuuluu 15% asiakkaista. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Kategoriassa h H on 65% asiakkaista. 2. Kategoriassa h H on 20% asiakkaista. 3. Kategoriassa (h T ) c on 40% asiakkaista. 4. Kategoriassa (h T ) c on 85% asiakkaista. 2008/42. Kulhossa on 50 eriväristä palloa, joista 5 on punaista, 10 sinistä, 15 keltaista ja 20 vihreää. Pallojen yksilöimiseksi pallot on väreittäin numeroitu juoksevasti, eli punaiset pallot 1,..., 5, siniset 1,..., 10, jne. Kulhosta nostetaan aluksi satunnaisesti kaksi palloa, joista toinen on vihreä 4 ja toinen sininen 6. Palloja ei laiteta kulhoon takaisin. Tämän jälkeen kulhosta nostetaan satunnaisesti vielä yksi pallo. Tarkastellaan seuraavia tapahtumia: A = viimeksi nostetun pallon numero on 4 tai 6 ja B = viimeksi nostettu pallo on vihreä tai sininen. Mikä on tapahtuman A B todennäköisyys kahdella desimaalilla ilmaistuna? 1. 0, , , , 62
17 2009/44. Kosmetiikka-alan yritys suunnittelee uuden hajuveden tuomista markkinoille. Tuotepäällikkö on arvioinut seuraavan kumulatiivisen todennäköisyysjakauman ensimmäisen vuoden myynnille (merkitään X:llä) ilmaistuna miljoonissa pulloissa: X Kumulatiivinen tn. 0,01 0,10 0,20 0,30 0,50 0,75 0,85 0,95 1,00 Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. P (2 X 3) = 0, P (X 6) = 0, P (X 1) = 0, P (X < 3) = 0, /34. Käsitellään seuraavia väitteitä. A. Alkeistapahtumat ovat aina toisensa poissulkevia. B. Tapahtumat ovat aina toisensa poissulkevia. C. Tapahtuma ja tapahtuman komplementtitapahtuma ovat aina toisensa poissulkevia. Väitteistä ovat tosia 1. A, B ja C. 2. vain A. 3. vain A ja C. 4. vain C. 2003/36. Eräässä henkilön ryhmässä tiedetään 100 henkilöllä olevan Tauti. Testillä voidaan selvittää onko kyseessä tautitapaus vai ei, mutta testi ei ole täysin luotettava. Mikäli testattavalla on Tauti, on testitulos positiivinen (viitaten Tautiin) 99 tapauksessa sadasta, mutta testi on positiivinen myös yhdessä tapauksessa sadasta, vaikka testattavalla ei olekaan Tautia. Jos henkilön testitulos on positiivinen, on tilastollinen todennäköisyys sille, että henkilöllä on Tauti, 1. 0, , , ,98.
18 2003/37. Erään kaupungin aikuisesta väestöstä 50 % lukee sanomalehteä A, 70 % lukee kilpailevaa sanomalehteä B ja 20 % ei lue kumpaakaan lehteä. Kun kaupungista valitaan satunnaisesti yksi aikuinen, on todennäköisyys sille, että hän lukee kumpaakin lehteä, 1. 0, , , , /36. Jokainen myyntihenkilö yrityksessä nimeltä Vipu Oy on luokiteltu saavutusten perusteella kolmeen luokkaan: alle keskitason, keskitasoa, yli keskitason. Heidät on myös luokiteltu potentiaalisen kyvykkyyden mukaan luokkiin: kohtalainen, hyvä ja erinomainen. Näitä luokkia käyttäen 500 myyntihenkilöä on ristiintaulukoitu seuraavasti: Saavutusluokka kohtalainen hyvä erinomainen alle keskitason keskitasoa yli keskitason Oletetaan, että tuosta 500 myyntihenkilön joukosta valitaan satunnaisesti yksi henkilö. Mikä seuraavista todennäköisyyksistä ei ole tosi? 1. Todennäköisyys on 1/10, että henkilö on saavutukseltaan alle keskitason. 2. Todennäköisyys on 149/250, että henkilön potentiaalinen kyvykkyys on kohtalainen tai hyvä. 3. Todennäköisyys on 73/100, että henkilö ei ole potentiaaliselta kyvykkyydeltään erinomainen eikä saavutuksiltaan yli keskitason. 4. Todennäköisyys on 4/121, että henkilö on saavutuksiltaan alle keskitason ja potentiaaliselta kyvykkyydeltään kohtalainen.
19 2008/41. Tuotteen X valmistaminen voidaan jakaa suunnitteluun ja tuotteen konstruointiin. Tuotteen valmistumisaikojen arvioimiseksi 50 tuotteen valmistamisesta on kerätty historiatietoa sekä suunnittelusta että konstruoinnista. Sekä suunnitteluun että konstruointiin käytettävä aika vaihtelee alla olevan taulukon mukaisesti. Kun suunnitteluun on käytetty aikaa 2 kk (kuukautta), konstruointiin on mennyt aikaa 4 kk tai 8 kk. Vastaavat luvut 3 kk kestäneelle suunnittelulle ovat 3 kk ja 6 kk. Taulukossa oleva määrä ilmoittaa, kuinka usein kyseinen aika esiintyy historiatiedoissa. Suunnittelu Konstruointi Aika Määrä Aika Määrä 4 kk 18 kpl 2 kk 20 kpl 8 kk 2 kpl 3 kk 15 kpl 3 kk 30 kpl 6 kk 15 kpl Annettujen tietojen perusteella arvioidaan tulevaa kehitystä. Mikä seuraavista yllä olevaa tilannetta koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Todennäköisyys, että tuotteen valmistamiseen menee aikaa 6 kk, on 0, Tuotteen valmistamisajan odotusarvo on 7,06 kk. 3. Tuotteen valmistamisajan odotusarvo on 6,67 kk silloin, kun suunnitteluun käytetään 2 kk. 4. Tuotteen suunnitteluajan odotusarvo on 2,6 kk. 4. luku - Päätösongelmien systeemianalyysi Päätösongelmien piirteitä 2002/37. Opiskelija harkitsee lähtöä syksyllä 2002 vaihto-oppilaaksi Saksaan suorittamaan kolmen vuoden tutkintoa. Päätösongelma on tällöin 1. deterministinen ja dynaaminen 2. deterministinen ja staattinen 3. stokastinen ja dynaaminen 4. stokastinen ja staattinen
20 4.2 - Yksinkertainen valintaongelma 2004/40. Piensijoittajan rahavarat r vuoden alussa ovat e, ja ne kasvavat korkoa vuotuisen korkotekijän R = 1,04 mukaisesti. Vuoden lopussa korko lisätään pääomaan, ja seuraavana vuotena vuotuinen korkotekijä on R = 1,10. Korkotuotto kahdelta vuodelta on (lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä) e e e e Monitavoitteinen päätösongelma 2004/39. Mikä seuraavista väittämistä on oikein? Monitavoitteinen valintaongelma tarkoittaa, että valintatilanteessa 1. vaihtoehtoja on enemmän kuin kaksi. 2. valintaongelmaa tarkastellaan vähintään kahden periodin yli. 3. vaihtoehdot määritellään usean rajoituksen avulla. 4. vaihtoehtoja verrataan usean eri kriteerin näkökulmasta. 2003/38. Oletetaan, että 2-tavoitteisen päätösongelman käypien tavoitepisteiden (g 1, g 2 ) joukko G muodostuu seuraavasta kahdeksasta pisteestä: ( 8, 8), (9, 0), (4, 6), (8, 4), (6, 4), (5, 5), (9, 2) ja (4, 9). Kummankin tavoitteen arvo halutaan mahdollisimman suureksi, jolloin G:n Pareto-optimaaliset eli tehokkaat pisteet ovat 1. kaikki kahdeksan pistettä. 2. (4, 9), (4, 6), (5, 5), (6, 4), (8, 4) ja (9, 2). 3. (4, 9), (5, 5), (8, 4) ja (9, 2). 4. (4, 9), (8, 4) ja (9, 2). 2005/38. Määritellään käypien ratkaisujen joukko X siten, etta se käsittää kaikki pisteet (x 1, x 2 ), jotka toteuttavat ehdot 1 x 1 2 ja 0 x 2 2 ja sekä x 1 että x 2 ovat kokonaislukuja. Määritellään maksimoitavat tavoitteet g 1 ja g 2 siten, että g 1 = 2x 1 x 2 ja g 2 = 2x 1 + 3x 2. Määrittelemällä a = (0, 4), b = (2, 2), c = (4, 4), d = (2, 2), e = (1, 1) ja f = (3, 1) Pareto-optimaalisten pisteiden (g 1, g 2 ) joukko muodostuu 1. janoista ad ja cd. 2. pisteistä a, c, d ja e. 3. janoista ab ja bc. 4. pisteistä a, b, c ja f.
21 2008/47. Yritys Plan Oy on kartoittanut kuusi mahdollista alla olevassa taulukossa esitettyä suunnitelmaa seuraavalle vuodelle. Suunnitelmaa arvioidaan kahdella tavoitteella: kokonaiskustannus (minimoidaan) ja kate (maksimoidaan). Alla olevassa taulukossa kokonaiskustannus ilmaistaan vastalukuna, jolloin ongelmaa voidaan tarkastella molempien tavoitteiden maksimointitehtävänä. Kokonaiskustannuksen vastaluku Kate A -2 3 B -3 6 C -5 5 D -7 8 E F Suunnitelmista A ja E voidaan muodostaa uusi suunnitelma G kertomalla suunnitelmien A ja E tavoitesuureiden arvot ei-negatiivisilla painoilla (w 1 0 ja w 2 0), jotka summautuvat ykkoseen (w 1 + w 2 = 1) : G = w 1 A + w 2 E. Painot maaritetaan suunnittelun aikana. Suunnitelmia vastaaviin tavoitepisteisiin viitataan samoilla symboleilla kuin itse suunnitelmiin. Mikä seuraavista yllä olevia suunnitelmia koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Suunnitelma B dominoi suunnitelmaa C. 2. Suunnitelman G painot voidaan määrittää siten, että suunnitelma G dominoi suunnitelmaa D. 3. Suunnitelman G painot voidaan määrittää siten, että suunnitelma B dominoi suunnitelmaa G. 4. Suunnitelma G dominoi suunnitelmaa F aina, jos painojen summan sallitaan olevan enintään 1,02 (w 1 + w 2 1,02).
22 2007/46. Sijoittaja arvioi investointivaihtoehtojen tuottoa kahden tavoitteen näkökulmasta: g 1 = vuosituoton odotusarvo (%) ja g 2 = vuosituoton standardipoikkeama (%). Tavoitesuureen g 1 hän haluaisi mahdollisimman suureksi ja tavoitesuureen g 2 mahdollisimman pieneksi. Kahdeksan vaihtoehtoisen sijoitussuunnitelman osalta hän on päätynyt seuraaviin tavoitesuureiden arvoihin: Sijoitussuunnitelma Odotusarvo g 1 (%) Standardipoikkeama g 2 (%) Näiden kesken määräytyy Pareto-optimaalisten pisteiden joukko sijoitussuunnitelmista 1. 2, 4, 5, 6, , 4, 6, , 5, , Dynaaminen tarkastelu Epävarmuuden huomiointi 2000/37. Eräässä monivalintakokeessa, jossa kussakin kysymyksessä on viisi vaihtoehtoa, saa oikeasta vastauksesta +5 pistettä, väärästä vastauksesta 2 pistettä ja vastaamatta jättämisestä +1 pistettä. Jos henkilö käyttää valinnassaa odotusarvokriteeriä, niin pienin subjektiivinen todennäköisyys, jolla hänen vielä kannattaa vastata yksittäiseen kysymykseen, on 1. 1/5 2. 1/4 3. 2/5 4. 3/7
23 2005/39. Yrityksellä on valittavana yksi neljästä projektista A j, j = 1, 2, 3, 4. Kustakin projektista saatava voitto eli tulos riippuu markkinoiden kehityksestä, jota yritysjohto kuvaa mahdollisilla skenaarioilla S i ja todennäköisyyksillä p i, i = 1, 2, 3. Jos projekti A j valitaan, on tulos skenaarion S i tapauksessa v ij (1 000 e). Lukuarvot parametreille v ij ja todennäköisyydet p i, kaikille i ja j, on annettu seuraavalla taulukolla: A 1 A 2 A 3 A 4 p i % S , 25 S , 25 S , 50 Riskineutraali valinta perustuu tuloksen odotusarvon maksimointiin ja äärimmäisen riskiä karttava valinta huonoimman tuloksen maksimointiin. Muodostetaan kombinoitu valintakriteeri painotettuna keskiarvona näistä kahdesta kriteeristä antamalla sama paino 0, 5 kummallekin. Optimivalinta kombinoidulla kriteerillä on 1. A 1 2. A A A /39. Yrityksellä on valittavana yksi neljästä projektista A j, j = 1, 2, 3, 4. Kustakin projekteista saatava voitto riippuu markkinoiden kehityksestä, jota yritysjohto kuvaa kolmella mahdollisella skenaariolla S i, i = 1, 2, 3. Jos projekti A j valitaan, on voitto skenaarion S i tapauksessa v ij (1 000 euroa). Lukuarvot parametreille v ij, kaikille i ja j, on annettu seuraavalla taulukolla: A 1 A 2 A 3 A 4 S S S Paras valinta max-min-kriteerin nojalla on 1. A 1 2. A A A 4.
24 2007/47. Yritys on järjestämässä rock-festivaalia tulevan vuoden kesällä. Säätilastot osoittavat, että festivaalipäivinä ilma on lämmintä (L) todennäköisyydellä 0, 8 ja viileää (V ) todennäköisyydellä 0, 2. Jos L sattuu, on sää poutainen (P ) todennäköisyydellä 0, 75 ja sateinen (S) todennäköisyydellä 0, 25. Vastaavasti jos V sattuu, on poutaista (P ) todennäköisyydellä 0, 5 ja sateista (S) todennäköisyydellä 0, 5. Yrityksen voitto festivaalista riippuu säätilasta seuraavasti: Lämpötila L Lämpötila V Sateisuus P 300 te 0 te Sateisuus S -100 te -200 te Yritys harkitsee sadevakuutusta, joka korvaa puolet tappiosta siinä tapauksessa, että S sattuu (ts. festivaalisää on sateinen). Voiton odotusarvoa maksimoivan yrityksen kannattaa maksaa vakuutuksesta korkeintaan 1. 5 te te te te Kilpailuongelmat 2005/40. Tarkastellaan täydellisen kilpailun markkinatilannetta, jossa erään tuotteen kokonaistarjonnan ollessa v (yks/v) määräytyy markkinahinta hintafunktion p = 100 5v (e/yks) mukaan. Markkinoilla kilpailevat kaksi yritystä A ja B. Niiden tuotantomääriä merkitään x A ja x B (yks/v), jolloin kokonaistarjonta on v = x A + x B. Keskimääräisiä tuotantokustannuksia merkitään vastaavasti symboleilla c A ja c B (e/yks). Nämä kustannukset kasvavat tuotantomäärien mukana siten, että c A = x A ja c B = , 5x B. Hinnalla p olisi tällöin yrityksen A voitto (p 40 5x A )x A ja yrityksen B voitto (p 60 2,5x B )x B. Näiden perusteella määräytyvät optimaaliset tuotantomäärät x A (p) ja x B (p) hinnan p funktioina sekä kokonaistarjonta v(p) = x A (p) + x B (p). Kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrää täydellisen kilpailun tasapainohinnan p, joka on e/yks e/yks e/yks e/yks.
25 2007/48. Kuvitteellisessa valtiossa sähkön hinta p (e/kwh) riippuu sähkön kulutuksesta q (TWh/v) funktion p = 0,30 0,002q mukaan. Sähkön tarjonnasta huolehtivat kaksi kilpailevaa yritystä i, joiden tuotantomäärät ovat q i (TWh/v), i = 1, 2. Olkoon c i yrityksen i sähkön tuotannon rajakustannus (eli tuotetusta sähkön lisäyksiköstä aiheutuva muuttuvien yksikkökustannusten lisäys) tuotannon tasolla q i. Rajakustannus nousee tuotantomäärän kasvaessa siten, että yrityksellä 1 se on c 1 = 0,10 + 0,001q 1 (e/kwh) ja yrityksellä 2 se on c 2 = 0,06 + 0,002q 2 (e/kwh). Sähkön hinta sekä määrät q 1, q 2 ja q määräytyvät täydellisen kilpailun markkinatasapainossa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi valtio asettaa yritysten maksettavaksi hiilidioksidin päästöveron, joka nostaa sähköntuotannon rajakustannuksia yrityksellä 1 määrän 0,03 e/kwh ja yrityksellä 2 määrän 0,01 e/kwh. Päästövero muuttaa täydellisen kilpailun markkinatasapainoa ja sen myötä sähkön hinta nousee noin 1. 10% 2. 12% 3. 14% 4. 16% 2000/40. Tarkastellaan tilannetta, jossa erään tuotteen markkinoilla kilpailee kaksi yritystä A ja B. Yrityksen A tarjonta on X A ja yrityksen B tarjonta X B (yksikköä vuodessa). Tarjonta määräytyy markkinatasapainohinnan p perusteella seuraavasti: X A = 5(p 200), kun p 200, muulloin 0 ja X B = 2(p 400), kun p 400, muulloin 0. Tuotteen hinta p määräytyy funktion p = 500 0,1V perusteella, missä V = X A + X B on tuotteen kokonaistarjonta. Markkinatasapainohinta on tällöin mk mk mk mk.
26 2003/40. Markkinoilla kuluttajien kysynnän q (yks/päivä) ja tuotteen hinnan p (euroa/yks) välillä vallitsee hintafunktio p = 100 q. Näillä kuvitteellisilla markkinoilla toimii kaksi yritystä A ja B. Kun tuotantomääriä merkitään muuttujilla x A ja x B (yks/päivä), ovat tuotantokustannukset euroissa c A (x A ) = x A ja c B (x B ) = x B, jolloin A:n voitto on px A c A (x A ) ja B:n voitto on px B c B (x B ). Täydellisen kilpailun markkinatasapainossa kysyntä on kokonaistarjonta eli q = x A +x B, tuotteen hinta on hintafunktion mukainen ja kummallakin yrityksellä tuotanto on valittu siten, että voitto maksimoituu, jolloin 1. tuotteen hinta on 50 euroa/yks. 2. yritys A tuottaa enemmän kuin yritys B. 3. yrityksen A voitto on suurempi kuin yrityksen B voitto. 4. yritys B tuottaa yli puolet kokonaistarjonnasta Yhteistyöongelmat
27 Vuosi 2000 Tehtävä Vastaus , Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus , Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus
Aineiston keskiarvo on 6.6923, mediaani on 8 ja moodi on myös 8. Näin ollen
Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Kallio, Markku & Korhonen, Pekka & Salo, Seppo Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä. Seuraavassa sarjassa on esitetty erään yrityksen yhden
LisätiedotMalliratkaisut Demot
Malliratkaisut Demot 1 23.1.2017 1. Päätösmuuttujiksi voidaan valita x 1 : tehtyjen peruspöytin lukumäärä x 2 : tehtyjen luxuspöytien lukumäärä. Optimointitehtäväksi tulee max 200x 1 + 350x 2 s. t. 5x
LisätiedotPääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto
Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin
LisätiedotVoidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10
Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,
Lisätiedot1. Lineaarinen optimointi
0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on
LisätiedotVoitonmaksimointi esimerkkejä, L9
Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 (1) Yritys Valmistaa kuukaudessa q tuotetta. Kysyntäfunktio on p = 15 0, 05q ja kustannusfunktio on C(q) = 350 + 2q + 0, 05q 2. a) Yritys valmistaa nyt tuotteita kuukaudessa
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2018 Ratkaisut 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
LisätiedotMalliratkaisut Demo 1
Malliratkaisut Demo 1 1. Merkitään x = kuinka monta viikkoa odotetaan ennen kuin perunat nostetaan. Nyt maksimoitavaksi kohdefunktioksi tulee f(x) = (60 5x)(300 + 50x). Funktio f on alaspäin aukeava paraaeli,
LisätiedotTaloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Kallio, Markku & Korhonen, Pekka & Salo, Seppo Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä
Hei, Olet avannut Eximian kauppatieteen testikokeen. Kokeessa on kysymyksiä kolmesta kauppatieteiden kevään 0 valintakoekirjasta. Kokeen perusteella voit saada kuvan siitä, minkälaisia kysymyksiä valintakokeessa
Lisätiedotmin x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-39 Optimointioppi Kimmo Berg 6 harjoitus - ratkaisut min x + x x + x = () x f = 4x, h = x 4x + v = { { x + v = 4x + v = x = v/ x = v/4 () v/ v/4
LisätiedotMaksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta
Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö Funktion kasvavuus ja vähenevyys; paikalliset ääriarvot Jos derivoituvan reaalifunktion f derivaatta tietyssä pisteessä on positiivinen, f (x 0 ) > 0, niin funktion tangentti
LisätiedotPiiri K 1 K 2 K 3 K 4 R R
Lineaarinen optimointi vastaus, harj 1, Syksy 2016. 1. Teollisuuslaitos valmistaa piirejä R 1 ja R 2, joissa on neljää eri komponenttia seuraavat määrät: Piiri K 1 K 2 K 3 K 4 R 1 3 1 2 2 R 2 4 2 3 0 Päivittäistä
LisätiedotLineaarisen ohjelman määritelmä. Joonas Vanninen
Lineaarisen ohjelman määritelmä Joonas Vanninen Sisältö Yleinen optimointitehtävä Kombinatorinen tehtävä Optimointiongelman tapaus Naapurusto Paikallinen ja globaali optimi Konveksi optimointitehtävä Lineaarinen
LisätiedotProf. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen
Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 6.3.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotMalliratkaisut Demo 4
Malliratkaisut Demo 4 1. tehtävä a) f(x) = 2x + 21. Funktio on lineaarinen, joten se on unimodaalinen sekä maksimoinnin että imoinnin suhteen. Funktio on konveksi ja konkaavi. b) f(x) = x (pienin kokonaisluku
LisätiedotHarjoitus 8: Excel - Optimointi
Harjoitus 8: Excel - Optimointi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Lineaarisen optimointimallin muodostaminen
LisätiedotMat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5
Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 1. Kotitehtävä. 2. Lasketaan aluksi korkoa korolle. Jos korkoprosentti on r, ja korko maksetaan n kertaa vuodessa t vuoden ajan, niin kokonaisvuosikorko
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 8 Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennoilla Derivointisääntöjä eri funktiotyypeille: Polynomifunktio Potenssifunktio Eksponenttifunktio
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto
Talousmatematiikan perusteet: Luento 7 Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto Viime luennolla Funktion Derivaatta f (x) kuvaa funktion
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
LisätiedotLuento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi.
Luento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi. Konveksisuus Muista x + αd, α 0, on pisteestä x R n alkava puolisuora, joka on vektorin d suuntainen. Samoin
LisätiedotTentissä on viisi tehtävää, jotka arvosteellaan asteikolla 0-6. Tehtävien alakohdat ovat keskenään samanarvoisia ellei toisin mainita.
Tentissä on viisi tehtävää, jotka arvosteellaan asteikolla 0-6. Tehtävien alakohdat ovat keskenään samanarvoisia ellei toisin mainita. Tehtävä 1 Mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat? Monitahokas (polyhedron).
LisätiedotEpäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista
6 Epäyhtälöitä Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista työvälineistä. Yhtälö a = b kertoo sen, että kaksi ehkä näennäisesti erilaista asiaa ovat samoja. Epäyhtälö a b saattaa antaa keinon analysoida
LisätiedotTehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.
HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 8 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Tehtävät -5 perustuvat monisteen kappaleisiin..7 ja tehtävä 6 kappaleeseen.8..
Lisätiedot1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä
A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= 18 1.5P, missä q on käyntejä kuukaudessa keskimäärin. Yhden käyntikerran rajakustannus
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti
Lisätiedot4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on
Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Otanta Poisson- Jakaumien tunnusluvut Diskreetit jakaumat Binomijakauma, Diskreetti tasainen jakauma, Geometrinen jakauma, Hypergeometrinen
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 18. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 18. lokakuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollinen aineisto 2 Tilastollinen malli Yksinkertainen satunnaisotos 3 Otostunnusluvut
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 12. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla
Talousmatematiikan perusteet: Luento 12 Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla Esimerkki Esim. Yritys tekee kahta elintarviketeollisuuden käyttämää puolivalmistetta,
LisätiedotLuento 6: Monitavoitteinen optimointi
Luento 6: Monitavoitteinen optimointi Monitavoitteisessa optimointitehtävässä on useita optimoitavia kohdefunktioita eli ns kriteereitä: f,,f m Esimerkki ortfolion eli arvopaperijoukon optimoinnissa: f
LisätiedotLuento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi.
Luento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi. Konveksisuus Muista. + αd, α 0, on pisteessä R n alkava puolisuora, joka on vektorin d suuntainen. Samoin 2
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
LisätiedotHelsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet
Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.01 klo 10 13 t ja pisteytysohjeet 1. Ratkaise seuraavat yhtälöt ja epäyhtälöt. (a) 3 x 3 3 x 1 4, (b)
LisätiedotA-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.
PITKÄ MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 7..07 NIMI: A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.. Valitse oikea vaihtoehto ja
LisätiedotHY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia
HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 07 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Osa tämän viikon tehtävistä ovat varsin haastavia, joten ei todellakaan
LisätiedotTilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastotieteen kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Reaalimaailman ilmiöihin liittyy tyypillisesti satunnaisuutta ja epävarmuutta Ilmiöihin liittyvien havaintojen ajatellaan usein olevan peräisin
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 21. syyskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 21. syyskuuta 2007 1 / 19 1 Satunnaismuuttujien riippumattomuus 2 Jakauman tunnusluvut Odotusarvo Odotusarvon ominaisuuksia
LisätiedotViime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto
Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet
kevät 19 / orms.30 Talousmatematiikan perusteet 8. harjoitus, viikko 11 (11.03..03.19) L Ma 12 A2 R0 Ti 14 16 F43 R01 Ma 12 14 F43 L To 08 A2 R02 Ma 16 18 F43 R06 To 12 14 F140 R03 Ti 08 F42 R07 Pe 08
LisätiedotKauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky)
Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky) Hallinto / 2009: 1. Osio 1 / Tosi; Yritys tarjoaa ydinsegmenttiin kuuluville muun muassa työturvan (s.47). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan ydinryhmä
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 26..208 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotMAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
LisätiedotDiplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, 2952018, Ratkaisut (Sarja A) 1 Anna kaikissa kohdissa vastaukset tarkkoina arvoina Kohdassa d), anna kulmat
LisätiedotVastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:
. Koska F( ) on jokin funktion f ( ) integraalifunktio, niin a+ a f() t dt F( a+ t) F( a) ( a+ ) b( a b) Vastaus: Kertausharjoituksia. Lukujonot 87. + n + lim lim n n n n Vastaus: suppenee raja-arvona
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
Lisätiedot4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio
4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako
LisätiedotVALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 4.6.2013 Ratkaisut ja arvostelu 1.1 Satunnaismuuttuja X noudattaa normaalijakaumaa a) b) c) d) N(170, 10 2 ). Tällöin P (165 < X < 175) on likimain
LisätiedotMat Sovellettu todennäköisyyslasku A
TKK / Systeemianalyysin laboratorio Nordlund Mat-.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Harjoitus 7 (vko 44/003) (Aihe: odotusarvon ja varianssin ominaisuuksia, satunnaismuuttujien lineaarikombinaatioita,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta
LisätiedotNollasummapelit ja bayesilaiset pelit
Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1
Lisätiedot4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino
4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen
Lisätiedot11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)
11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan
Lisätiedot2 Osittaisderivaattojen sovelluksia
2 Osittaisderivaattojen sovelluksia 2.1 Ääriarvot Yhden muuttujan funktiolla f(x) on lokaali maksimiarvo (lokaali minimiarvo) pisteessä a, jos f(x) f(a) (f(x) f(a)) kaikilla x:n arvoilla riittävän lähellä
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
1 YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 25.9.2017 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ A-osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät 1 4. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän
LisätiedotHelsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10 13
Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 1. Ratkaise seuraavat yhtälöt ja epäyhtälöt. (a) 3 2 x 2 3 2 3 x 1 4, (b) (x + 1)(x 2)
LisätiedotTekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)
K1 a) Tekijä MAA Polynomifunktiot ja -yhtälöt 6.8.016 ( + + ) + ( ) = + + + = + + + = + 4 b) 4 4 ( 5 + ) ( 5 + 1) = 5 + + 5 + 1 4 = + + + 4 = + 5 5 1 1 Vastaus a) 4 + b) 4 + 1 K a) f ( ) = + 1 f () = +
Lisätiedot3. Laadi f unktioille f (x) = 2x + 6 ja g(x) = x 2 + 7x 10 merkkikaaviot. Millä muuttujan x arvolla f unktioiden arvot ovat positiivisia?
Kertaustesti Nimi:. Onko väite tosi (T) vai epätosi (E)? a) Polynomin 4 3 + + asteluku on. b) F unktio f () = 8 saa positiivisia arvoja, kun > 4. c) F unktion f () = 3 4 kuvaaja on alaspäin aukeava paraabeli.
LisätiedotDiplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
LisätiedotJuuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri 0 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 9..08 Kertaus K. a) Alapaineiden pienin arvo on ja suurin arvo 74, joten vaihteluväli on [, 74]. b) Alapaineiden keskiarvo on 6676870774
Lisätiedotx 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4 1,35 < ln x + 1 = ln ln u 2 3u 4 = 0 (u 4)(u + 1) = 0 ei ratkaisua
Mallivastaukset - Harjoituskoe E E a) x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4,35 < 0 x 3 7 4 b) 0 / x + dx = 0 ln x + = ln + ln 0 + = ln 0 Vastaus: ln c) x 4 3x 4 = 0 Sijoitetaan x = u Tulon nollasääntö
Lisätiedot1 Rajoittamaton optimointi
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 7 materiaali 5 Rajoittamaton optimointi Yhden muuttujan tapaus f R! R Muistutetaan mieleen maksimin määritelmä. Funktiolla f on maksimi pisteessä x jos kaikille y
LisätiedotLuento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu
Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu Merkintöjä := vasen puoli määritellään oikean puolen lausekkeella s.e. ehdolla; siten että (engl. subject to, s.t.) on voimassa
Lisätiedot0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Todennäköisyyslaskenta II, syksy 07 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä niistä
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8.9.06 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet. Hyvästä suorituksesta näkyy, miten vastaukseen on päädytty.
Lisätiedotw + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.
Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)
Lisätiedot4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen
LisätiedotJatkuvat satunnaismuuttujat
Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään
LisätiedotTU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset
TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste
LisätiedotPääsykoe 2002/Ratkaisut. Hallinto
Pääsykoe 2002/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 1 / Tosi (sivu 34). Osio 2 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa. Osio 3 / Tosi (sivu 34). Osio 4 / Tosi (sivu 35). 2. Väite A / Tosi (sivu 51). Väite B / Tosi (sivu
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4
Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden
Lisätiedot3. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut
Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku, kevät - eliövaara, Palo, Mellin. laskuharjoituskierros, vko 6, ratkaisut D. Uurnassa A on 4 valkoista ja 6 mustaa kuulaa ja uurnassa B on 6 valkoista ja 4 mustaa
Lisätiedotläheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?
BM20A5840 - Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2017 1. Tunnemme vektorit a = [ 1 2 3 ] ja b = [ 2 1 2 ]. Laske (i) kummankin vektorin pituus (eli itseisarvo, eli normi); (ii) vektorien
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla
Talousmatematiikan perusteet: Luento 11 Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla Esimerkki Esim. Yritys tekee kahta elintarviketeollisuuden käyttämää puolivalmistetta,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti
LisätiedotLuento 6: Monitavoiteoptimointi
Luento 6: Monitavoiteoptimointi Monitavoiteoptimointitehtävässä on useita optimoitavia kohdefunktioita eli ns kriteereitä: f 1,, f m Esimerkiksi opiskelija haluaa oppia mahdollisimman hyvin ja paljon mahdollisimman
Lisätiedot12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu
12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011
PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan
Lisätiedot, tuottoprosentti r = X 1 X 0
Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen
LisätiedotDuaalisuus kokonaislukuoptimoinnissa. Mat , Sovelletun matematiikan tutkijaseminaari, kevät 2008, Janne Karimäki
Duaalisuus kokonaislukuoptimoinnissa Mat-2.4191, Sovelletun matematiikan tutkijaseminaari, kevät 2008, Janne Karimäki Sisältö Duaalisuus binäärisissä optimointitehtävissä Lagrangen duaalisuus Lagrangen
Lisätiedot8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
Lisätiedot2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2
HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 208 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Satunnaismuuttuja U Exp(2) ja V = U/(3 + U). Laske f V käyttämällä muuttujanvaihtotekniikkaa.
LisätiedotHelsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 10.6.2013 klo 10-13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet
Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe.6. klo - Ratkaisut ja pisteytysohjeet. Ratkaise seuraavat epäyhtälöt ja yhtälö: a) x+ x +9, b) log (x) 7,
LisätiedotMikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu
Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mallivastaukset - Loppukoe 10.12. Monivalinnat: 1c 2a 3e 4a 5c 6b 7c 8e 9b 10a I (a) Sekaniputus
LisätiedotLineaarinen optimointi. Harjoitus 6-7, Olkoon A R m n, x, c R ja b R m. Osoita, että LP-tehtävän. c T x = min!
Lineaarinen optimointi Harjoitus 6-7, 016. 1. Olkoon A R m n, x, c R ja b R m. Osoita, että LP-tehtävän c T x = min! (T) Ax b x 0 duaalitehtävän duaali on tehtävä (T). Ratkaisu. (P) c T x = min! Ax b x
Lisätiedot1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
Lisätiedot1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotKysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)
4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään
LisätiedotPELITEORIAN TALOUSTIETEELLISIÄ SOVELLUKSIA
PELITEORIAN TALOUSTIETEELLISIÄ SOVELLUKSIA Matti Estola 29 marraskuuta 2013 Sisältö 1 Cournot'in duopolimalli 2 2 Pelin Nash -tasapainon tulkinta 3 3 Cournot'in mallin graanen ratkaisu 4 4 Bertrandin duopolimalli
LisätiedotMatematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Valitse seuraaville säännöille mahdollisimman laajat lähtöjoukot ja sopivat maalijoukot niin, että syntyy kahden muuttujan funktiot (ks. monisteen
Lisätiedot(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.
Todennäköisyyslaskenta I, kesä 7 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Satunnaismuuttujalla X on ns. kaksipuolinen eksponenttijakauma eli Laplacen jakauma: sen tiheysfunktio on fx = e x. a Piirrä tiheysfunktio.
Lisätiedot1 Rajoitettu optimointi I
Taloustieteen mat.menetelmät 2017 materiaali II-1 1 Rajoitettu optimointi I 1.1 Tarvittavaa osaamista Matriisit ja vektorit, matriisien de niittisyys Derivointi (mm. ketjusääntö, Taylorin kehitelmä) Implisiittifunktiolause
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 13. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu
Talousmatematiikan perusteet: Luento 13 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot ja vektorit Ääriarvon laadun tarkastelu Viime luennolla Aloimme tarkastella yleisiä, usean muuttujan funktioita
LisätiedotHelsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13
Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe.6. klo -. Ratkaise seuraavat epäyhtälöt ja yhtälö: a) x +9, b) log (x) 7, c) x + x 4 =.. Määrää kaikki ne
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet, ORMS1030
Tampereen kesäyliopisto, syksy 2016 Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 1. harjoitus, (la 29.10.2016) 1. Laske seuraavat laskut. Laske kukin lasku ensin käsin kynää ja paperia käyttäen. Anna vastaukset
LisätiedotMatematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to
Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to 5..2009 ratkaisut 1. (a) Määritä funktion f(x) = e x e x x + 1 derivaatan f (x) pienin mahdollinen arvo. Ratkaisu. (a) Funktio f ja sen derivaatat ovat
LisätiedotTilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 2A
Tilastollinen päättely II, kevät 07 Harjoitus A Heikki Korpela 3. tammikuuta 07 Tehtävä. (Monisteen tehtävä.3 Olkoot Y,..., Y n Exp(λ. Kirjoita vastaava tilastollisen mallin lauseke (ytf. Muodosta sitten
LisätiedotA-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa.
MAA6 koe 26.9.2016 Jussi Tyni Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! A-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti
LisätiedotRajatuotto ja -kustannus, L7
ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on
Lisätiedot