Aurajoen TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, sideainereseptointi vuoden 2008 pilotointia varten
|
|
- Tauno Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aurajen TBT-massjen kiinteyttäminen stabilimalla, sideainereseptinti vuden 28 piltintia varten LIFE6 ENV/FIN/195-STABLE Maaliskuu 29 Viite Pvm Versi III Hyväksynyt Pentti Lahtinen Tarkistanut Harri Jyrävä Kirjittanut Merja Autila Rambll Vhlisaarentie 2 B 3676 Lupiinen Finland Puhelin:
2 Sisällys 1. Lähtökhdat 1 2. Näytteentt ja ruppausmassan käsittely 1 3. Käytetyt sideaineet 3 4. Tutkimusmenetelmät 3 5. Tulkset ja tulsten tarkastelu Alueellinen vaihtelu lujittumisessa Sideaineen vaikutus stabilintitulkseen Ruppausmassan vesipitisuuden vaikutus lujittumiseen Aikalujittuminen Tuhkan ksteuden ja vanhentamisen vaikutus lujittumiseen Reseptivalinnat stabilintityötä varten Lisätutkimukset ruppausalueelle IV Vedenläpäisevyys Liukisuustutkimukset Haitta-aineiden rgantinapitisuudet ruppausmassassa Haitta-aineiden liukisuus stabilidusta ruppausmassasta Tulkset Yhteenvet 25 Liitteet Liite 1. Rakeisuuskuvaajat Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Puristuslujuustulkset taulukituna Liite 4. Analyysitdistukset sedimenttinäytteistä Liite 5. Analyysitdistukset liukisuustutkimuksista
3 1. Lähtökhdat Tutkimusten tavitteena n llut selvittää Turun Aurajelta rupattavien TBT-pitisten massjen stabilintimahdllisuudet ja stabilinnilla saavutettavat lujuusminaisuudet. Tutkimukset n tteutettu useita Aurajen sedimenttinäytteitä testaamalla. Runkainetestauksella kartitettiin alueet, jilla kaupallisen sideaineen määrää vitiin vähentää, siten että lpputulksen vaadittu minimilaatu saavutetaan kaikilta sin. Sideainevaihtehtjen salta työ painttui eri sementtityyppien, kunan ja Frtumin lenttuhkan käyttömahdllisuuksien selvittämiseen. Lisäksi stabilituvuustutkimuksissa n llut mukana vaihtehtisten lisäaineiden tutkimuksia. Sivututteiden käytöllä n pyritty pienentämään riittävän lujuustasn saavuttamiseksi tarvittavan kaupallisen sideaineen määrää. Tällä pyrittiin vaikuttamaan syntyviin sideainekustannuksiin. Sideaineptiminnissa vitiin hyödyntää kunan pitkäaikaislujittumista. Läjitysaltaan lppukäyttöä satamakenttänä nkin siirretty nin kahden vuden päähän stabilinnin alkamisesta, jllin myös hitaammin lujittuvia sideainetyyppejä käytettäessä stabilitu massa saavuttaa tavitelujuutensa. 2. Näytteentt ja ruppausmassan käsittely Sedimenttinäytteet tti Rambll Finland Oy:n sertifiitu näytteenttaja yhdessä sukeltajan kanssa. Näytteet tettiin ja näytteet edustavat ruppaussyvyyttä -4 cm. Näytteenttpaikkjen sijainnit Aurajessa n esitetty liitekartassa 2 (tutkimuspisteet 1-2). Näytepisteen sijainti määritettiin GPS-laitteella. Tutkimuspisteiden krdinaatit (KKJ) n esitetty taulukssa 1. Taulukk 1. Tutkimuspisteen sijainti (KKJ-krdinaattijärjestelmä) ja näytteenttsyvyys Kdi Allas itä phj. Vesisyvyys AJ1 11a AJ2 11a AJ3 11a AJ4 11a AJ5 11a AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ17 11b AJ18 11b AJ19 11b AJ
4 Ruppausmassanäytteet n ennen tutkimuksia hmgenisitu siten, että näyte n kknaisuudessaan tasalaatuista massaa. Taulukk 2. Tutkimuksissa käytettyjen materiaalien minaisuuksia. Näyte w [%] ρ [kg/m3] Hh [%] ph rakeisuus akt.cao [%] Frtum LT AJ AJ AJ ljsi AJ AJ salj AJ AJ ljsa AJ ljsa AJ AJ silj AJ ljsi AJ AJ AJ salj AJ ljsa AJ16 * ljsa AJ17* ljsa AJ18* ljsa AJ19* Sa AJ2* ljsa w = vesipitisuus laskettu näytteen sisältämän veden massan suhteena näytteen kuivamassaan (uunikuivaus 15ºC:ssa) ρ = märkätiheys Hh = hehkutushäviö laskettu 15ºC:ssa kuivatun näytteen hehkutuksessa hävinneen massan suhteena näytteen kuivamassaan. Hehkutuslämpötila n 8ºC. Akt CaO = aktiivinen kalkki n määritetty standardin SFS5188 mukaisesti * lisätutkimuksen runkaineet. Reseptinti tehty syksyllä 28. Tutkimuksissa käytettyjen runkmateriaalin (AJ 3, 5, 7, 8, 1, 11, 14) ja lenttuhkan (LT kuiva) rakeisuuskuvaajat n kttu liitteeseen 1. Tutkimuspisteiden sijainti Aurajessa n esitetty liitteessä 2. 2
5 3. Käytetyt sideaineet Tutkimuksissa n käytetty sideaineena erilaisia sementtityyppejä, masuunikunajauhetta, lenttuhkaa ja muita lisäaineita. Tulstaulukissa ja kuvissa käytetyt lyhenteet vat seuraavat: Yleis = Yleissementti = (CEM II/A-M(S-LL) 42,5 N) Pika = Pikasementti = (CEM I 52,5 R) KJ4 = masuunikunajauhe SLA = Salvr lisäaine LT = Frtumin Naantalin jalstamn lenttuhka kuiva tuhka kstutettu tuhka = labratrissa kstutettu/vanhennettu tuhkanäyte (w=15 % / 7 vrk) Lenttuhka hyödynnettiin sementti- ja kunaseksissa pääsin esikstutettuna (w=15% / 7 vrk). 4. Tutkimusmenetelmät Stabilituvuustutkimusten yhteydessä hmgenisituun runkmateriaalinäytteeseen sekitetaan haluttu määrä sideainetta (kg/m 3 ), sideaineen määrä lasketaan suhteessa stabilitavan runkmateriaalin tilavuuteen. Sekitus tapahtuu labratrisekittimella 2-3 kekappaleen erissä käyttäen sekituksessa vakityömäärää (2 min/sekituserä). Sekitettu massa pakataan halkaisijaltaan 43 mm näytesylintereihin, jiden krkeus n nin 125 mm. Näytesylinterit säilytetään 2 ensimmäistä vurkautta sideaineen sekittamisen jälkeen huneenlämmössä (nin +2 C) lämpöeristettyihin laatikihin pakattuna sideainetyypeittäin erteltuna eri laatikihin. Alkuvaiheen lämpökäsittelyn jälkeen säilytyslämpötila n kestamiseen saakka +8 C. Kekappaleiden kuivuminen n estetty pakkaamalla ne muvipusseihin. Ennen puristuslujuusmääritystä kekappale pistetaan näytesylinteristä ja sen päät tasataan, samalla tarkistetaan silmämääräisesti kappaleen hmgeenisuus/ehjyys. Kestus tapahtuu 1-aksiaalisesti käyttäen kurmitusnpeutta 1 mm/min. Kekappalekk h/d=86/43 mm. Tutkimusten tarkituksena n llut selvittää sideainelaadun ja määrän vaikutus stabilintitulkseen sekä tutkia sivututemateriaalien käyttömahdllisuuksia pienentää tarvittavan kaupallisen sideainekmpnentin määrää. Stabilitavan runkmateriaalin vesipitisuustas vaikuttaa tavitelujuustasn saavuttamiseksi tarvittavaan sideainemäärään. Tämän tekijän vuksi testeissä n pyritty tuttamaan jnkin verran tieta myös vesipitisuustasn vaikutuksista stabilintitulkseen. Seuraavassa esitetään tärkeimmät tulkset kuvina ja lisäksi liitteessä 3 n esitetty kaikki puristuslujuustulkset taulukituina. 3
6 5. Tulkset ja tulsten tarkastelu 5.1 Alueellinen vaihtelu lujittumisessa Tutkimuksissa testattiin Aurajesta tettujen ruppausmassanäytteiden AJ1- AJ15 lujittuminen kahdella eri reseptillä. Tulkset havainnllistavat hyvin sen, kuinka erityyppisistä massista jen eri sissa n kyse. Tutkimuspiste AJ1 sijittuu jen alajuksulle ja tutkimuspiste AJ15 tutkimusalueen ylävirtaan. Tutkittujen massjen rgaanisen aineksen määrä kasvaa hieman jkea ylöspäin mentäessä. Orgaanisen aineksen määrällä tiedetään levan yhteys myös massan lujittumiseen. Ilmiö n nähtävissä kuvissa 1 ja 2. Mitä suurempi n rgaanisen aineksen määrä, sitä heikmmin massa lujittuu. Muita lujittumiseen vaikuttavia muuttujia livat materiaalin karkeus ja vesipitisuus. Kuvissa 1 ja 2 esitetyt lujuustast vat reseptillä 7 PIKA + 15 KJ + 1 LT kauttaaltaan hieman paremmin lujittuneita kuin vertailureseptillä 45 PIKA + 15 KJ + 1 SLA. Tisaalta jälkimmäinen resepti n edullisempi. Kuvaan 3 Aurajen tutkimusalue n jateltu karkeasti klmeen eri alueeseen, jilla samalla reseptillä tteutettuna saavutettu lujuustas selkeästi pikkeaa tisistaan. Kyseisten alueiden sedimenteissä havaittiin erja myös vesipitisuuksissa ja rgaanisen aineksen määrässä PIKA + 15 KJ + 1 LT Puristuslujuus [kpa] vrk 9 vrk Hh Hehkutushäviö [%] AJ1 AJ2 AJ3 AJ4 AJ5 AJ6 AJ7 AJ8 AJ9 AJ1 AJ1 AJ11 AJ12 AJ13 AJ14 AJ15 Kuva 1. Ruppausmassan lujittuminen eri runkaineilla. Runkaineiden AJ1- AJ15 lujittumista n testattu käyttämällä reseptiä 7 kg/m 3 pikasementtiä, 15 kg/m 3 masuunikunajauhetta ja 1 kg/m 3 lenttuhkaa. 4
7 PIKA + 15 KJ + 1 SLA Puristuslujuus [kpa] vrk 9 vrk Hh Hehkutushäviö [%] AJ1 AJ2 AJ3 AJ4 AJ5 AJ6 AJ7 AJ8 AJ9 AJ1 AJ11 AJ12 AJ13 AJ14 AJ15 Kuva 2. Ruppausmassan lujittuminen eri runkaineilla. Runkaineiden AJ1- AJ15 lujittumista n testattu käyttämällä reseptiä 45 kg/m 3 pikasementtiä, 15 kg/m 3 masuunikunajauhetta ja 1 kg/m 3 SLA lisäainetta. Kuva 3. Ruppausmassan lujittuminen Aurajen eri sissa. Jattelun mukaan hyvin lujittuvalle alueelle sijittuvat runkainepisteet AJ1-3, välialueelle pisteet 4-8 ja vaikeasti lujittuvalle alueella runkainepisteet
8 lujuus, 28 d (kpa) resepti: PIKA 7 +KJ 15 + LT 1; runkmateriaalit AJ1 AJ15 4 w = % 35 w = % 3 w = 158 % pikkeava 25 kiviä 2 w = 1 % 15 kiviä 1 w=13 135% Hh (%) Kuva 4. Lujuuden kehitys rgaanisen aineksen määrän ja vesipitisuuden mukaan jateltuna reseptillä Pika 7 + KJ 15 + LT w=1% w= % w=22 238% pika45+kj15+sla1 lujuus (kpa) 15 1 w=13 135% Hh (%) w=158% Kuva 5. Lujuuden kehitys rgaanisen aineksen määrän ja vesipitisuuden mukaan jateltuna reseptillä Pika 45 + KJ 15 + SLA 1. Kuvissa 4 ja 5 n tarkasteltu vesipitisuuden ja hehkutushäviön merkitystä lujuuden kehittymiseen kahdella eri reseptillä. Resepteillä saavutetaan eri lujuustast, mutta vesipitisuudella ja rgaanisen aineksen määrällä n nähtävissä mlemmilla resepteillä yhtäläiset vaikutukset. Vesipitisuuden ja rgaanisen aineksen määrän llessa alhainen, saavutetaan parhaat lujuustast. Orgaanisen aineksen määrä vaikuttaa lujuuden kehittymiseen enemmän kuin vesipitisuuden muutkset. 6
9 5.2 Sideaineen vaikutus stabilintitulkseen Puristuslujuus 9 d [kpa] PIKA+KJ15+LT1, runkm AJ1, w PIKA+KJ15+LT1,runkm AJ1, w Yse+15KJ+1LT,runkm AJ1, w Yse+15KJ+1LT, AJ1, w sementin määrä [kg/m3] Kuva 6. Ruppausmassan lujittuminen pika ja yleissementillä 9 vrk:n iässä. PIKA+KJ15+LT1, runkm AJ1, w PIKA+KJ15+LT1,runkm AJ1, w Yse+15KJ+1LT,runkm AJ1, w Yse+15KJ+1LT, AJ1, w Puristuslujuus 151d [kpa] sementin määrä [kg/m3] Kuva 7. Ruppausmassan lujittuminen pika ja yleissementillä 151 vrk:n iässä. Kuvien 6 ja 7 tulsten perusteella vidaan päätellä seuraavaa: 45 kg/m3 kunajauheen lisäys kaksinkertaistaa lujuuden sekä 9 että 151 vrk:n puristuslujuustulksissa. Pikasementillä saavutetaan nin 2,5-kertaiset lujuustast yleissementtiin verrattuna. Tulkset vat samansuuntaisia 9 ja 151 vrk:n iässä. Pikasementin muuttaminen yleissementiksi aiheuttaa nin 4-45 kg/m 3 kunajauhemäärän lisäämistarpeen, jtta lujuuksissa päästäisiin samalle taslle. 7
10 Puristuslujuus [kpa] xpika+15kj+1lt, 28d, AJ1 xpika+15kj+1lt, 28d, kkma xpika+15kj+1lt, 28d, kkma xpika+15kj+1lt, 28d, AJ Pika:n määrä [kg/m3] Kuva 8. Ruppausmassan lujittuminen pikasementillä 28 vrk:n iässä. 25 xpika+15kj+1lt, 9d, AJ1 xpika+15kj+1lt, 9d, kkma Puristuslujuus [kpa] xpika+15kj+1lt, 9d, kkma xpika+15kj+1lt, 9d, AJ Pika:n määrä [kg/m3] Kuva 9. Ruppausmassan lujittuminen pikasementillä 9 vrk:n iässä. 8
11 Kuvien 8 ja 9 tulsten perusteella vidaan päätellä seuraavaa: Pikasementin määrän lisääminen reseptissä 45 kg:sta 6 kg:aan ja vastaavasti 6 75 kg:aan (ts 15 kg lisäys) tuttaa nin 2 kpa puristuslujuuden nusun 28 vrk:n ikäisillä kekappaleilla. 9 vrk:n iässä 15 kg pikasementin lisäys tuttaa nin 5 kpa puristuslujuuden nusun. Kunajauheen määrän kasvattaminen reseptissä 45 kg nsti lujuustasa 28 vrk:n iässä 1-15 kpa ja 9 vrk:n iässä 5-7 kpa. Puristuslujuus [kpa] KJ määrä [kg/m3] AJ1, 28d, 7Pika+1LT AJ1, 9d, 7Pika+1LT AJ1, 15d, 7Pika+1LT AJ1, 28d, 6Pika+1LT AJ1, 9d, 6Pika+1LT AJ1, 15d, 6Pika+1LT AJ1, 28d, 45Pika+1LT AJ1, 9d, 45Pika+1LT AJ1, 15d, 45Pika+1LT Sarja1 Kuva 1. Ruppausmassan lujittuminen kunajauheella. Puristuslujuus [kpa] vrk 9 vrk 15 vrk AJ1, w158%, (7Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (7Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (6Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (6Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (45Pika+15KJ+1LT) AJ1, w158%, (45Pika+15KJ+1LT) (AJ12,14,15,9,1),w17%, (75Pika+15KJ+1LT) (AJ12,14,15,9,1),w17%, (75Pika+15KJ+1LT) (AJ12,14,15,9,1),w17%, (6Pika+15KJ+1LT) (AJ12,14,15,9,1),w17%, (6Pika+15KJ+1LT) (AJ7,4,5,6), w25%, (45Pika+15KJ,1LT) (AJ7,4,5,6), w25%, (45Pika+15KJ,1LT) Kuva 11. Ruppausmassan lujittuminen kunajauheella. Kuvasarjasta 1 ja 11 vidaan päätellä kunajauheen vaikutuksesta seuraavaa: Kunajauheen lisääminen reseptiin 45 kg nstaa lujuustasa keskimäärin 2,5-kertaiseksi stabilidun massan lujittumisen edetessä 28 vrk:sta 9 vrk:een. Pitkäaikaislujittuminen 9 vrk:sta 151 vrk:een kasvatti lujuustasa tteutetuilla resepteillä vielä 1,9-kertaiseksi. Pitkäaikaislujittumisen vaikutus kunaa käytettäessä n merkittävää. 9
12 5.3 Ruppausmassan vesipitisuuden vaikutus lujittumiseen Vesipitisuus vaikuttaa yleensä siten, että vesipitisuuden nustessa saavutettava puristuslujuus pienenee. Seuraavassa n tarkasteltu Aurajen massjen lujittamista vesipitisuuden valssa. lujuus, 28 vrk (kpa) resepti: PIKA 7 +KJ 15 + LT 1; runkmateriaalit AJ1 AJ15 4 AJ2 Hh=7,2 7,7% 35 Hh=8, 8,6% 3 25 AJ3 AJ1 Hh=9, 9,3% 2 AJ8 Hh=6,1% POIKKEAVIA AJ7 15 AJ13 AJ1 AJ12 1 AJ4, AJ6 AJ5 5 AJ11 AJ14 AJ9 AJ w (%) Kuva 12. Ruppausmassan vesipitisuuden vaikutus lujuuteen yhdellä sideaineseksella PIKA 7 + KJ 15 + LT 1. Kuvan 12. Tulsten perusteella vidaan tdeta seuraavaa: Hyvin lujittuvalle alueelle sijittuvat näytepisteet AJ1-3 lujittuvat muita näytepisteitä selkeästi paremmin. Vesipitisuuden pieni muuts vaikutti lujuustulkseen kuitenkin muita alueita merkittävämmin. Välialueelle sijittuvat runkaineet AJ 4, 5, 6 ja 7 vat vesipitisuudeltaan tutkimusalueen ksteimpia vesipitisuuden vaihdellessa välillä 2-24 %. Vesipitisuuden lisääntyminen heikentää samalla sideainereseptillä tteutunutta lujuustasa. Kuvaajassa havaitaan myös rgaanisen aineksen määrän vaikutus saavutettuun lujuuteen. Mitä enemmän rgaanista ainesta, sitä heikmpi lujuustas. 1
13 Puristuslujuus [kpa] KJ+1LT, 28d % 15 % 2 % 25 % 3 % vesipitisuus [%] AJ1 (6Pika) AJ1(45Pika) AJ1(7Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) (AJ1,2,8)(45Pika) (AJ1,2,8)(6Pika) Kuva 13. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 28 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. puristuslujuus [kpa] KJ+1LT, 9d % 15 % 2 % 25 % 3 % vesipitisuus AJ1(45Pika) AJ1 (6Pika) AJ1(7Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) (AJ1,2,8)(45Pika) (AJ1,2,8)(6Pika) Kuva 14. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 9 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. Kuvien tulsten perusteella vidaan tdeta, että: Helpimmin lujittuvilla massilla (runkaine AJ 1, 2, 8, merkitty vihreällä) vesipitisuuden kasvaminen 175 %:sta 22%:iin ei muuttanut lujuustulksia pienemmällä sideainemäärällä (pika 45 kg). Suuremmalla sideainemäärällä (pika 6 kg) lujuustasn muuts li nin 1% lukkaa vesipitisuuden nustessa 175 %:sta 225 %:n. Välialueen massilla (runkaine AJ 7, 4, 6 merkitty vaalenpunaisella) vesipitisuuden kasvaminen 25 %:sta 275%:iin heikensi lujuustasa 28 vrk:n iässä. Lujuustasn muuts 9 vrk:n iässä li suhteessa hieman alhaisempi. Päärunkaineella (AJ 1 ruskea) lujuustas heikentyy vesipitisuuden kasvaessa, mutta tulsten perusteella vesipitisuuden vaihteluvälillä % saavutettu lujuustas n sama. Yleisesti vesipitisuuden vaikutus pienenee stabilidun massan lujittumisajan pidentyessä ja sideainemäärän lisääntyessä. Periaatteessa 11
14 vesipitisuuden lisääntyessä vaikutus lujuustasn n kuitenkin aina negatiivinen. Pikasementin määrän nustessa lujuustast nusevat kaikilla runkaineilla. Verrattaessa 28 vrk:n tulksia 9 vrk:n tulksiin vain heikiten lujittuvilla massilla (AJ 12, 14, 15, 9, 1) lujuustasn muuts n alle kaksinkertainen. puristuslujuus [kpa] KJ15+1LT,28d (AJ12,14,15,9,1)(45Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) 1 16 % 18 % 2 % 22 % 24 % 26 % vesipitisuus Kuva 15. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 28 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. puristuslujuus [kpa] KJ+1LT,9d (AJ12,14,15,9,1)(45Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) 16 % 18 % 2 % 22 % 24 % 26 % vesipitisuus Kuva 16. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 9 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. Ympyröity tuls n pikkeava. 12
15 puristuslujuus [kpa] KJ+1LT,18d (AJ12,14,15,9,1)(45Pika) (AJ12,14,15,9,1)(6Pika) (AJ12,14,15,9,1)(75Pika) (AJ7,4,5,6)(45Pika) (AJ7,4,5,6)(6Pika) 16 % 18 % 2 % 22 % 24 % 26 % vesipitisuus Kuva 17. Vesipitisuuden merkitys eri runkaineilla 18 vrk:n iässä eri pikasementin määrällä sideaineen muun seksen llessa 15 KJ + 1 LT. Tinen ympyröidyistä sarjista n epälginen. Kunajauheen lisääminen reseptissä 15 kg:sta 15 kg:aan puskuri vesipitisuuden muutksen vaikutuksia 28 vrk:n iässä. Pienemmällä pikasementin määrällä n havaittavissa lujuustasn heikentymistä vesipitisuuden muuttuessa 28 vrk:n iässä. Er tasittuu kuitenkin lujittumisiän myötä. Massan vanhentuessa vesipitisuuden merkitys lujittumiseen pienenee entisestään. Lujuudet yli kaksinkertaistuvat näytteen vanhentuessa 28 vrk:sta 9 vrk:een. Tästä eteenpäin lujuus nusee vielä klmen seuraavan kuukauden aikana nin 1,5-kertaisesti. Pikasementin määrän nustessa lujuustast nusevat kaikilla runkaineilla samassa suhteessa. 5.4 Aikalujittuminen Aikalujittumista n sivuttu edellisissä kappaleissakin. Pääsääntöisesti aikalujittuminen riippuu massasta (alueellinen vaihtelu) sekä käytetyistä sideainevaihtehdista. Kuvassa 18 aikalujittumista n kuvattu yhdellä sideaineseksella ja runkaineilla AJ1-15. Tulsten perusteella lujuustulksissa n suurta vaihtelua alhaisilla lujuustasilla. Lujuuden kasvaessa hajnta ja näytemäärät pienenevät. Kaavista n pääteltävissä, että lujuus 28 vrk:n iästä 9 vrk:n ikään kehittyy keskimäärin klminkertaiseksi. 151 vrk:n iässä lujuus li merkittävästi kehittynyt kappaleilla, jilla 28 vrk:n iässä lujuustas li alhaisin. Tisin sanen stabilitujen kappaleiden gekemiasta jhtuvat stabilituvuusert 28 vrk:n iässä pyrkivät tasittumaan massa vanhentuessa. 13
16 Aikalujittumiskerrin Pika7+15KJ+1LT, 151d/28d PIKA7+15KJ+1LT, 9d/28d y = -.82x R 2 =.563 y = -.1x R 2 = d puristuslujuus [kpa] Kuva 18. Aikalujittumiskerrin reseptillä Pika 7 + KJ 15 + LT 1 tteutettuna. Puristuslujuus [kpa] vaikeasti lujittuva w %, w2/4 w=237% Hh9,6% 28d 18d/15d 5 536d AJ1 (45Pika+15KJ+1LT) 9d AJ1 (7Pika+15KJ+1LT) AJ1 (6Pika+15KJ+1LT) AJ1 (45Pika+15KJ+1LT) AJ1 (6Pika+15KJ+1LT) AJ1 (7Pika+15KJ+1LT) AJ1 (7Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (75Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (6Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (45Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (6Pika+15KJ+1LT) AJ12,14,15,9,1 (75Pika+15KJ+1LT) w2/4 (45Pika+15KJ+1LT) w2/4 (7Pika+15KJ+1LT) Kuva 19. Lujittumisen kehitys eri resepteillä vrk. Kuvassa 19 n esitetty eri runkaineilla ja eri sideaineseksilla tapahtunut aikalujittuminen. Kuvan ikeassa laidassa kahdella viimeisellä kekappaleella n kestettu pikkeuksellisesti myös 1,5 vuden ikäiset kappaleet. Lujuuden kehittyminen pulen vuden iästä puleentista vuteen saakka n humattavaa. Mikäli aikalujittamista vidaan hyödyntää, haluttu lujuustas vidaan saavuttaa merkittävästi pienemmillä sideainemäärillä. 14
17 5.5 Tuhkan ksteuden ja vanhentamisen vaikutus lujittumiseen Tuhkan ksteuden vaikutusta lujuuteen tutkittiin pikasementin ja kunajauheen seksella (7 Pika + 15 KJ4 + 1 LT). Kuvaan 2 n yhdistetty 28 vrk:n puristuslujuustulkset eri vesipitisuuksissa ja vanhentamisiässä valmistetuilla tuhkaseksilla. Tutkimustulksia hyödynnettiin Frtumin Naantalin vimalaitksen tuhkien välivarastinnissa. 14 Tuhkan kstutus, a-tuhka kstutettu ja vanhennettu 28 vrk, b-tuhka kpa kuiva 28 vrk 9 vrk 7 vrk tuhka kstuttamatn ja vanhentumatn kstutettu ja vanhennettu 7 vrk kstutettu ja vanhennettu 28 vrk w% kstutettu ja vanhennettu 9 vrk Kuva 2. Lenttuhkan ksteuden ja vanhentamisen vaikutus lujuuteen. Lenttuhkan kstuttamisesta nähtävät lujuusert 7 ja 28 vrk:n iässä tasittuvat tuhkan vanhentamisen yhteydessä. Kstutetun ja 9 vrk:n ikään vanhennetulla tuhkalla valmistetuissa lujuuskappaleissa tuhkan ksteudella ei le merkittävää era. Tuhkan vanhentaminen sen sijaan heikentää tuhkan reaktiivisuutta ja vaikutta negatiivisesti lujittumiseen sillin kun varastintiaika n selvästi yli kuukauden. Sen sijaan lyhytaikainen varastinti kstutettuna, kun kstutus n llut enimmillään 25 %, ei heikennä tuhkan minaisuuksia stabilintia ajatellen. B-tuhkalla saavutetut tulkset vat samansuuntaisia a-tuhkan tulsten kanssa. 5.6 Reseptivalinnat stabilintityötä varten Aurajen ruppausalue jaettiin reseptinnin yhteydessä sa-alueisiin. Eri sa-alueiden sijittuminen Aurajessa n esitetty kuvassa 21. Eri saalueille määritettiin mat reseptit perustuen edellä esitettyihin tutkimustulksiin. Lähtökhtana li hyödyntää stabilinnin aikalujittuminen. 15
18 Kuva 21. Reseptien mukaiset ruppausalueet. Kknaissideainemäärän valinta perustuu ruppausalueen ja ruppausmassan vesipitisuuteen. Myös stabilidun ruppausmassan sijituspaikka altaassa vaikuttaa tarvittavaan sideainemäärään, sillä altaan syvään saan sijitettavien massjen lujuustavite n pienempi kuin altaan pintakerrksiin sijitettavilla massilla. Aurajen väylän ruppausmassille määritellyt sideainereseptit n esitetty taulukissa 3. Keskimääräinen puristuslujuustavite 2 vuden ikäisellä stabilinnilla n maastssa: 18 kpa altaan yläsassa 2, m 1 kpa altaan alasassa syvemmällä kuin 2, m Tdennäköisesti vuden kuluttua ei saavuteta vielä kyseisiä lujuuksia, vaan vuden lujittumisajan jälkeen n dtettavissa vielä 2 % lisäys puristuslujuuksissa, sillä aikalujittuminen käytettävillä sideaineseksilla n hyvin merkittävää. Taulukk 3. Eri ruppausalueilla käytettävät reseptit vesipitisuuden ja sijituspaikan mukaisesti. 16
19 5.7 Lisätutkimukset ruppausalueelle IV Varsinaisen stabilintityön lähestyessä syksyllä 28 tehtiin reseptitarkastuksia reseptintialueelle IV ja nk. välialueelle, jilla stabilituvuuden li aiempien tutkimusten yhteydessä tdettu levan mahdllista pienemmillä sideainemäärillä. Tutkimukset tehtiin 15 % kstutetulla ja 7 vrk:tta vanhennetulla lenttuhkalla. Lisätutkimuksissa pyrittiin etsimään sideaineresepti, jka lisi mahdllisimman edullinen. Reseptinti lähti liikenteeseen kunajauheen vähentämisestä ja sen krvaamisesta pienellä määrällä pikasementtiä. Tutkimuksissa hyödynnettiin myös kekappaleiden lämpökäsittelyä. 7 vrk:n lämpökäsittelyllä haettiin vertailtavuutta 28 vrk:n nrmaalisäilytyksellä saavutettaviin lujuustasn ja 28 vrk:n lämpökäsittelyllä etsittiin tieta materiaalin pitkäaikaislujittumisen ptitasn salta. Tulsten perusteella vahvistui edelleen käsitys siitä, että jen alajuksun sedimentit lujittuvat paremmin ja niiden stabilinti vidaan tteuttaa pienemmillä sideainemäärillä. Tehtyjen kkeiden mukaan pienin tteutettavissa leva resepti jen alajuksun sedimenteille (AJ16 ja AJ17) li Pika 5 + KJ 5 + LT 1. Mikäli stabilintiin lisi käytetty vain kahta sideainetta, lisi myös reseptillä Pika 75 + LT 1 saavutettu pitkällä aikavälillä riittävä lujuustas. Mlemmilla reseptillä tas lisi llut riittävä myös altaan pintasaan alueella IV (=runkaine AJ16). Muilla tutkituilla runkaineilla sideainemäärän vähentäminen lisi periaatteessa llut mahdllista vertailualueella j aiemmin saatujen tulksien ja lisätutkimustulksien välillä. Tarkastelua ei kuitenkaan tehty, sillä ruppaus ei edennyt tälle alueelle. Saatujen tulsten perusteella n erityisen mielenkiintista se, että vielä 15 vrk:n iässä millään tteutetulla resepti- ja runkainevaihtehdlla ei saavutettu 28 vrk lämpökäsiteltyjen kappaleiden lujuustasa. Tämä tarkittaa sitä, että lujittuminen jatkuu sutuisissa lsuhteissa varsin pitkään ja lpputilanteessa n mahdllista saavuttaa vielä selvästi krkeampia lujuustasja kuin 15 vrk:n iässä. 28 vrk lämpökäsittelyllä saavutettuja tulksia ei ilman lisätutkimuksia vida kuitenkaan käyttää suraan mititusperusteena. kpa Aurajki, alue IV, stabilituvuus vrk lämpökäsitelty 3C 7 vrk nrmaali 28 vrk nrmaali 28 vrk lpt käsittely 3C 9 vrk nrmaali 15 vrk nrmaali AJ16 AJ17 AJ18 AJ19 AJ2 Sideaine Pika+K4+LT 17
20 Kuva 22. Lisätutkimuksien tulkset. 28 vurkauden lämpökäsittelyllä saavutetaan hyvin saman suuntainen tuls kuin 15 vrk nrmaalisäilytyksellä, jhn n yhdistetty 28 vrk:n lämpökäsittely lämpötilassa 3 C (kuva 23). Jatkssa käsittelyä vidaan hyödyntää j ensimmäisissä reseptintitutkimuksissa, kun halutaan arviida eri vaihtehtjen pitkäaikaislujittumisptentiaalia. Menetelmän käyttäminen mititusperusteena vaatii edelleen materiaali ja sideainekhtaista lisätutkimusta. kpa Aurajki, alue IV, stabilituvuus 7 vrk lämpökäsitelty 3C 7 vrk nrmaali 28 vrk nrmaali 28 vrk lpt käsittely 3C 9 vrk nrmaali 15 vrk nrmaali 15 vrk nrmaali+ lpt 1 kk AJ16 Sideaine Pika+K4+LT AJ17 AJ18 AJ19 AJ2 Kuva 23. Massjen lujittuminen eri ajan ja lämpötilan vaikutuksesta. Lämpökäsitellyillä kappaleilla havaittiin reseptintitestauksen yhteydessä seuraavaa: * Kunajauhetta sisältävät kappaleet lujittuvat lämpökäsittelyn ansista suhteessa vimakkaammin kuin ilman kunajauhetta levat kappaleet. Ilmiö havaitaan sekä 7 että 28 vrk:n lämpökäsittelyllä. Tämä saattaa lla ratkaisu kunajauhereseptien pitkäaikaislujittumisen ennakintiin labratrissa. Tähän mennessä erityisesti kunajauhetta sisältäneiden reseptien lujuuden lutettava arviinti n edellyttänyt vähintään 15 vrk:n tulksia. * Kaikilla tutkituilla näytteillä sekä 7 vrk että 28 vrk lämpökäsittely ja 15 vrk:n nrmaalisäilytys +28 Vrk:n lämpökäsittely, tulkset vat hyvin saman suuntaisia ja siten vahvistavat tulsten ikeellisuutta. * Mikäli lämpökäsitellyt näytteet ennustavat materiaalin lpullista lujuutta, eri materiaalien ja reseptien väliset lujuusert eivät näytä tasittuvan pitkän ajan kuluessa. * Tulkset sittavat, että kaikilla testatuilla ratkaisuilla n vielä 15 vrk:n lujittumisajan jälkeenkin lemassa runsaasti lujittumiskapasiteettia, sillä lämpötilakäsittely nstaa tuhn ajankhtaan mennessä saavutettua lujuustasa edelleen. 18
21 5.8 Vedenläpäisevyys Näytteiden vedenläpäisevyys määritettiin pehmeäseinämäisellä, takapaineisella vedenläpäisytestillä. Vedenläpäisytestiin valittiin kaksi kekappaletta, jiden reseptit ja runkmateriaalit n esitetty taulukssa 4 yhdessä vedenläpäisytulsten kanssa. Vedenläpäisevyys li kappaleessa AJV-48 7,8 x 1-9 ja näytteessä AJV-62 9,5 x 1-9 m/s. Kestetussa kappaleessa AJV-48 runkmateriaali li aiemmissa tutkimuksissa sitettu heikmmin lujittuvaksi kuin kappaleen AJV-62 runkmateriaali. Tulsten perusteella heikmmin lujittuva kappale n aavistuksen läpäisevämpi kuin helpmmin lujittuva massa. Heikmmin lujittuva massa n myös aavistuksen karkeampaa. Taulukk 4. Reseptintitutkimuksissa mitatut vedenläpäisevyydet kahdelle kekappaleelle Näyte Lujittumisaikpäisevyys (K) -vesipitisuus Resepti Vedenlä- Runkaine [kk] m/s -maalaji AJV-48 AJV-62 1 kk 6 PIKA + 15 KJ + 1 LT 1 kk 6 PIKA + 15 KJ + 1 LT Kkma 7,8 x 1-9 (AJ 9, 1, 12, 14, 15) 17 % ljsi-salj Kkma 9,5 x 1-9 (AJ 4, 5, 6, 7) 25 % salj-ljsa 19
22 6. Liukisuustutkimukset 6.1 Haitta-aineiden rgantinapitisuudet ruppausmassassa Runkmateriaalien haitta-ainepitisuudet määritettiin ja liukisuustutkimuksiin valittiin runkaineet AJ7 ja AJ8, jiden nrmalisidut rgantinapitisuudet livat tutkimusalueen krkeimmat. Mitatut ja nrmalisidut TBT ja TPhT pitisuudet n kttu taulukkn 5. Alkuperäiset analyysitdistukset n esitetty liitteessä 4. Taulukk 5. Tutkimuksissa käytettyjen materiaalien Organtinapitisuudet. Näyte Hh [%] Mitattu pitisuus Nrmalisitu pitisuus TBT [µg/kg] TPhT [µg/kg] TBT [µg/kg] TPhT [µg/kg] TBT+TPhT [µg/kg] AJ <5 27 <7 34 AJ <5 28 <7 35 AJ <5 38 <8 46 AJ AJ <5 31 <6 37 AJ <5 27 <6 33 AJ AJ AJ AJ AJ AJ AJ <5 247 <6 253 AJ <5 26 <6 32 AJ <5 23 <5 28 Tas 1* 3 Tas 2* 2 Ruppausmassan laatukriteerit, Sedimenttien ruppaus- ja läjityshje, Ympäristöministeriö, 24 TBT = tributyylitina TPhT = trifenyylitina Taulukk 6. Liukisuuskappaleiden reseptit Näyte Käytetty resepti ADJ-1 6PIKA+15KJ+1LT (runk AJ7) ADJ-2 6PIKA+1LT (runk AJ8) ADJ-3 45PIKA+15KJ+1LT (runk AJ7) 2
23 6.2 Haitta-aineiden liukisuus stabilidusta ruppausmassasta Tulkset Stabiliduista seurantanäytteistä ADJ-1, ADJ-2 ja ADJ-3 tutkittiin 2 kk lujittumisen jälkeen antimnin, arseenin, elhpean, kadmiumin, kbltin, krmin, kuparin, lyijyn, mlybdeenin, nikkelin, sinkin, vanadiinin, rgantina-, PCB-, PAH-yhdisteiden liukisuudet mdifiidulla diffuusitestillä. Mdifiitu diffuusitesti perustuu hllantilaiseen standardilunnkseen NVN 7347 vudelta Alun perin testi n tarkitettu epärgaanisten haitta-aineiden liukisuuden määrittämiseen tiivistetystä, rakeisesta materiaalista pintaliukenemisen ja diffuusin kautta, mutta VTT n sveltanut testiä myös kiinteiden / kiinteytettyjen liete- ja savimaisten materiaalien liukisuuden tutkimiseen. Esimerkiksi Vusaaren Sataman TBT-massjen liukisuudet tutkittiin mdifiidulla diffuusitestillä. Testin tulksena ilmitetaan näytekappaleen päätypinnalta liuenneiden haitta-aineiden määrä (mg/m 2 ) aikayksikössä. Testissä näytekappale n päällystetty päätypintaa lukuun ttamatta. Näytekappale uptetaan inivaihdettuun veteen, jnka ph n säädetty arvn 4. Vettä vaihdetaan standardin mukaan 8 kertaa (6 h, 24 h, 54 h, 4 vrk, 9 vrk, 16 vrk, 36 vrk, 64 vrk), mutta tässä työssä standardia svellettiin tekemällä 4 vrk, 16 vrk vedenvaihdt sekä 64 vrk lpetus. Vesinäytteistä analysitiin haitta-aineiden liukisuudet sekä ph ja sähkönjhtavuus (EC). Useiden haitta-aineiden liukisuudet jäivät alle labratrin määritysrajjen. Tällöin kumulatiivisen liukisuuden laskemiseen käytettiin määritysrajan arva. Liukisuustestauksen analyysitdistukset n esitetty liitteessä 5. Taulukissa 7 ja 8 n esitetty diffuusitestin tulkset ja kuvissa liukisuuskuvaajat. Kuvaajat n esitetty vain niiden haitta-aineiden liukisuuksista, jiden pitisuudet ylittivät jissakin testin vesinäytteissä labratrin analyysirajan. Organtinayhdisteiden liukisuudet jäivät alhaisiksi verrattuna Vusaaren Sataman tdettuihin tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPhT) liukisuuksiin. TBT:n liukisuudet jäivät alle määritysrajjen lukuun ttamatta ADJ-2:n 4 vrk:n näytettä. Myös metallien liukisuudet jäivät hyvin alhaisiksi verrattuna mineraalisten tellisuusjätteiden liukisuusraja-arvihin. Metalleista mlybdeenin, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitisuudet ylittivät labratrin määritysrajat. Runkaineen tai valitun sideaineen laadulla ei havaittu testitulsten välillä merkittävää era. Taulukk 7. Diffuusitestinäytteiden ph ja sähkönjhtavuus Näyte Käytetty vrk ph EC 25ºC resepti [ms/m] 6PIKA+15KJ+1LT (runk AJ7) ADJ-1 ADJ-2 ADJ-3 6PIKA+1LT (runk AJ8) 45PIKA+15KJ+1LT (runk AJ7)
24 Taulukk 8. Diffuusitestinäytteiden kumulatiiviset liukisuudet pinta-alaa khti ja raja-arvvertailu. Kaikkien testattujen haitta-aineiden liukisuudet alittivat eri lähteistä ktut liukisuusraja-arvt. Kumulatiivinen liukisuus [mg/m 2 ] ADJ-1 ADJ-2 ADJ-3 4 vrk 16 vrk 63 vrk 4 vrk 16 vrk 63 vrk 4 vrk 16 vrk 63 vrk TBT <.4 <.9 <.13.7 <.11 <.16 <.4 <.9 <.13 TPhT PCB <.9 < <.9 <.17 <.26 <.9 <.17 <.26 PAH <.14 < Liukisuus raja-arv* [mg/m 2 ],672 (64 vrk)**,726 (64 vrk)** Sb <.428 <.863 <1.289 <.43 <.868 <1.299 <.425 <.862 < As <.86 <1.73 <2.58 <.86 <1.74 <2.6 <.85 <1.72 < Hg <.171 <.345 <.515 <.172 <.347 <.519 <.17 <.345 < Cd <.171 <.345 <.515 <.172 <.347 <.519 <.17 <.345 < C <.86 <1.73 <2.58 <.86 <1.74 <2.6 <.85 <1.72 < Cr <.86 <1.73 <2.58 <.86 <1.74 <2.6 <.85 <1.72 < Cu <8.6 <17.3 <25.8 <8.6 <17.3 <26. <8.5 <17.2 < Pb <.86 <1.73 <2.58 <.86 <1.74 <2.6 <.85 <1.72 < M < < < Ni < < < Zn < < < V < <.86 < <.85 < *Liukisuusraja-arv kiinteytetylle materiaalille, Srvari, J., Sumen ympäristö 421/2 ** Vusaaren TBT-sedimenttien tdettu liukisuustas 22
25 2 ] Kumulatiivinen liukisuus [mg/m TBT ADJ-1 TBT ADJ-2 TBT ADJ-3 TPhT ADJ-1 TPhT ADJ-2 TPhT ADJ Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 24. TBT:n ja TPhT:n kumulatiiviset liukisuudet diffuusitestissä. Kumulatiivinen liukisuus [mg/m 2 ] PAH ADJ-1 PAH ADJ-2 PAH ADJ-3 PCB ADJ-1 PCB ADJ-2 PCB ADJ Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 25. PAH- ja PCB yhdisteiden kumulatiiviset liukisuudet diffuusitestissä. 23
26 Kumulatiivinen liukisuus [mg/m 2 ] Zn ADJ-1 Zn ADJ-2 Zn ADJ-3 M ADJ-1 M ADJ-2 M ADJ Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 26. Sinkin ja mlybdeenin kumulatiiviset liukisuudet diffuusitestissä. Kumulatiivinen liukisuus [mg/m 2 ] Ni ADJ-1 Ni ADJ-2 Ni ADJ-3 V ADJ-1 V ADJ-2 V ADJ Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 27. Nikkelin ja vanadiinin kumulatiiviset liukisuudet diffuusitestissä. 24
27 7. Yhteenvet Aurajen tutkimuspisteiden avulla vidaan ruppaussedimentit jakaa klmeen lujittumiseltaan erilaiseen alueeseen. Jen alajuksun massat lujittuvat selkeästi paremmin kuin tutkimusalueen yläjuksulla. Ert lujittumisessa jhtuvat sedimentin gekemiasta mm. vesipitisuus ja rgaanisen aineksen määrä vaikuttavat lujittumiseen. Pikasementillä saavutetaan nin 2,5-kertaiset lujuustast yleissementtiin verrattuna. Tulkset vat samansuuntaisia 9 ja 151 vrk:n iässä. 45 kg/m 3 kunajauheen lisäys (15 15 kg/m 3 ) reseptissä kaksinkertaistaa lujuuden sekä 9 että 151 vrk:n puristuslujuustulksissa. Kunajauheen määrän kasvattaminen nsti lujuustasa 28 vrk:n iässä 1-15 kpa ja 9 vrk:n iässä 5-7 kpa. Pikasementin määrän lisääminen reseptiin 15 kg tuttaa nin 2 kpa puristuslujuuden nusun 28 vrk:n ikäisillä kekappaleilla. 9 vrk:n iässä 15 kg pikasementin lisäys tuttaa nin 5 kpa puristuslujuuden nusun. Lenttuhkan kstuttamisesta aiheutuvat lujuusert tasittuvat tuhkan vanhentamisen yhteydessä. Kstutetun ja 9 vrk:n ikään vanhennetulla tuhkalla valmistetuissa lujuuskappaleissa tuhkan ksteudella ei le merkittävää era. Tuhkan vanhentaminen sen sijaan heikentää tuhkan reaktiivisuutta, eikä samalla tuhkamäärällä saavutettu enää samja lujuustulksia kuin tureemmalla tuhkalla. Vedenläpäisevyys li kappaleessa AJV-48 7,8 x 1-9 ja näytteessä AJV-62 9,5 x 1-9 m/s. Liukisuustestauksessa useiden haitta-aineiden liukisuudet jäivät alle labratrin määritysrajjen. Organtinayhdisteiden liukisuudet jäivät alhaisiksi verrattuna Vusaaren Sataman tdettuihin tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPhT) liukisuuksiin. TBT:n liukisuudet jäivät alle määritysrajjen lukuun ttamatta ADJ-2:n 4 vrk:n näytettä. Myös metallien liukisuudet jäivät hyvin alhaisiksi verrattuna mineraalisten tellisuusjätteiden liukisuusraja-arvihin. Metalleista mlybdeenin, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitisuudet ylittivät labratrin määritysrajat. Runkaineen tai valitun sideaineen laadulla ei havaittu testitulsten välillä merkittävää era. 25
28 Liite 1 Tutkittujen materiaalien rakeisuudet RAKEISUUS Tuhkat SAVI SILTTI HIEKKA SORA 1 %,2,2,6,2,6,2, % 8 % 7 % 6 % Läpäisy 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % %,2,6,2,6,2,63,125,25, ,5 63 Raekk [ mm ] A-tuhka B-tuhka PKT Aurajki RAKEISUUS Ruppausmassat SAVI SILTTI HIEKKA SORA 1 %,2,2,6,2,6,2, % 8 % 7 % 6 % Läpäisy 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % %,2,6,2,6,2,63,125,25, ,5 63 Raekk [ mm ] AJ 3 AJ 5 AJ 7 AJ 8 AJ 1
29 Aurajki RAKEISUUS Ruppausmassat SAVI SILTTI HIEKKA SORA 1 %,2,2,6,2,6,2, % 8 % 7 % 6 % Läpäisy 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % %,2,6,2,6,2,63,125,25, ,5 63 Raekk [ mm ] AJ 11 AJ 14 Aurajki lisätutkimukset RAKEISUUS SAVI SILTTI HIEKKA SORA 1 %,2,2,6,2,6,2, % 8 % 7 % 6 % Läpäisy 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % %,2,6,2,6,2,63,125,25, ,5 63 Raekk [ mm ] AJ-16 AJ-17 AJ-18 AJ-19 AJ-2
30 Liite 2
31 LIITE 3a Aurajen ruppausmassat - Labratritestaus Peruskkeet Näyte w [%] ρ [kg/m3] Hh [%] ph rakeisuus TBT [µg/kg] TPhT [µg/kg] akt.kalkki [%] Frtum LT 2.6 x 1.7 AJ <5 AJ <5 AJ x 23 <5 AJ AJ x 27 <5 AJ <5 AJ x AJ x 8 48 AJ AJ x AJ x 14 5 AJ AJ <5 AJ x 23 <5 AJ <5 Sideainekmpnentit Sideainemäärät w runkmat. Puristuslujuus [kpa] sideaine 1 sideaine 2 sideaine 3 runkmateriaali sideaine 1 sideaine 2 sideaine 3 [kg/m3] [kg/m3] [kg/m3] [%] 28 vrk 9 vrk 15 vrk Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ1 91,7/76, Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka % laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka % laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka % laatututkimusnäyte AJ Yse KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Yse KJ4 a-tuhka w laatututkimusnäyte AJ Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ12,14,15,9,1) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ7,4,5,6) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika KJ4 a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8) Pika a-tuhka % kkma (AJ1,2,8)
32 Aurajen ruppausmassat - Labratritestaus Peruskkeet Näyte w [%] H h [%] ρ [t/m 3 ] ph Maalaji AJ AJ AJ AJ AJ Runkmateriaali Peruskkeet Sideaineet Puristuslujuus (lämpökäsittely +3 C) w ρ Hh ph Rakeisuus ja maalaji PIKA KJ4 LT Frtum A-tuhka (kstutus 15 %, vanhennu s 7 vrk) Puristuslujuus (nrmaalilujittumislämpötila +8 C) 7 vrk 28 vrk 7 vrk 28 vrk 9 vrk 15 vrk [%] [kg/m3] [%] [-] [kg/m3] [kg/m3] [kg/m3] [kpa] [kpa] [kpa] [kpa] [kpa] [kpa] AJ AJ AJ x AJ AJ AJ AJ AJ x AJ AJ AJ x AJ x AJ x Liite 3b
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset
Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755
LisätiedotKestävä kaivostoiminta II
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kestävä kaivstiminta II KOKEMUKSIA PEITTOMATERIAALEISTA 27.11.2012 FM MERJA AUTIOLA, RAMBOLL FINLAND OY KOKEMUKSIA TIIVISMATERIAALIEN TUTKIMUKSISTA KAATOPAIKKAOLOSUHTEISIIN
LisätiedotTurun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE
Ramboll Knowledge taking people further --- Turun sataman TBTsedimenttien liukoisuustutkimukset Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Helmikuu 2007 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotVastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA
Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotKTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö
KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotSedimenttianalyysin tulokset
Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6
Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotAktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys
Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,
LisätiedotRISTIKKO. Määritelmä:
RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
Lisätiedotkohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus
Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma
LisätiedotSisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---
Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden
Lisätiedotpienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on
5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,
LisätiedotJFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas
Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotAvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti
1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. 1. Kokouksen avaus. 2. Edellisen kokouksen muistio
PÖYTÄKIRJA Prjekti Talvivaaran kaivksen laajennuksen YVA hjausryhmän kkus 3/2012 Asiakas Talvivaara Stkam Oy Päivämäärä 11.9.2012 kl 14-15.15 Osallistujat Pissa Sari Myllyja, Kainuun ELY-keskus Inkeri
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotBETONILATTIAPÄIVÄT
BETONILATTIAPÄIVÄT 21.3.2018 TASOITTEIDEN JA PINNOITTEIDEN YHTEENSOPIVUUS Jarn Knti BLY BETONILATTIAPÄIVÄT 21.3.2018 TASOITTEIDEN JA PINNOITTEIDEN YHTEENSOPIVUUS PERUSTEET Perusteet asiaan n esitetty alan
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
Lisätiedot20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.
SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,
LisätiedotMAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA
1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry
Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry Eurooppalainen standardi SFS-EN 206 mahdollistaa vaihtoehtoisen menettelyn käytön jatkuvan tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle eli niin sanotun
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotRUOKASUOLA- JA RASVAPITOISUUS OULULAISTEN KOULUJEN YM. VASTAAVIEN LAITOSKEITTIÖiDEN LAATIKKORUOASSA 1994
RUOKASUOLA- JA RASVAPTOSUUS OULULASTEN KOULUJEN YM. VASTAAVEN LATOSKETTÖiDEN LAATKKORUOASSA 1994 kaupunki Ympäristövirast Raprtti 2 /1994. - Oulun Oulu 1 RUOKASUOlA- JA RASVAPTOSUUS OULUlASTEN KOULUJEN
LisätiedotHaitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa. Satamien ympäristöverkon teemapäivä,
Haitta-aineiden sitoutuminen sedimenttien stabiloinnissa Satamien ympäristöverkon teemapäivä, 31.10.2012 Noora Lindroos, Ramboll Finland Oy, noora.lindroos@ramboll.fi TUTKITUT MATERIAALIT SEDIMENTTINÄYTTEET
LisätiedotILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET
IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä
LisätiedotValtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta
Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotKollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Tytti Tuppurainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, seurantaryhmän
Muisti Asia/prjekti Aihe Päivämäärä ja paikka PVO-Vesivima Oy Kllaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviinti Seurantaryhmän 4. kkus t 26.9.2008 Pudasjärvi Kehittämiskeskus Phjantähti Aika Kl 10.00-13.00
LisätiedotNro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden
LisätiedotHevosenlannan polton lainsäädännön muutos HELMET Pirtti Hevosvoimaa Uudellemaalle Ratsastuskeskus Aino, Järvenpää
Hevsenlannan pltn lainsäädännön muuts HELMET Pirtti Hevsvimaa Uudellemaalle Ratsastuskeskus Ain, Järvenpää 23.1.2018 Lannanpltta hjaavan lainsäädännön muuts Mistä n kyse? EU-asetukseen tehty muuts hyväksytty
LisätiedotVALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY VÄKIREHUN JAKOVAUNUJEN RYHMÄKOETUS
V M9 PPA 1 34 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT Numer 1265 Ryhmä (152) 1.5 Vusi
LisätiedotRFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia
Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen
LisätiedotLUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi
1 (5) LUUNTIHEYSMITTAUS Hakusanat/synnyymit: fysilgia, steprsi, luukat, DEXA, DXA, luuntiheys, murtuma, lnkkamurtuma, T-scre, Z-scre, murtumariski, seulnta, D-vitamiini. 1. YLEISTÄ Osteprsi eli luukat
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotNopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin
Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin Tapio Vehmas 23.1.2019 VTT beyond the obvious 1 Johdanto Lähtökohta Nopeasti lujittuvaa betonimassaa tarvitaan siltojen korjausvaluissa joissa liikenteen
LisätiedotEU-LIFE STABLE PROJEKTI. Ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Pansion altaaseen
EU-LIFE STABLE PROJEKTI Ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Pansion altaaseen Pilotoinnin, ympäristöllisen ja teknisen laadun seurannan raportti Maaliskuu 2009 Viite 82112846-01 Versio I Pvm
Lisätiedot- ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET
RATTJUOPUMUKSEN ALKOHOLMAARTYKSET SUOMESSA - ONCELMAT JA PARANNUSEHDOTUKSET P,]T.]R T]RKSSON Alkhlihumala heikentää ajtaita j a aiheuttaa nnettmuuksia. Humala-asteen nustessa riskit kasvavat. Aikaisemmin
LisätiedotMAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013
1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...
LisätiedotGeoCalc 4 Julkaisutiedot
GeCalc 4 Julkaisutiedt Civilpint Oy 04/2019 2(5) 1 GEOCALC 4 JULKAISUTIEDOT 1.1 GEOCALC 4.1 (180419, R3461) Ohjelmistn lisensinti n päivitetty 64 bit versin. Lisenssipalvelimesta pitää lla asennettuna
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 09: Tasoristikon sauvaelementti, osa 2.
9/ ELEMENTTIMENETELMÄN PERSTEET SESSIO 9: Tasristikn sauvaelementti, sa. ES9E Svelletaan tasristikn sauvaelementin teriaa kuvan (a) kahden pisteviman kurmittamaan ristikkn, jnka elementtiverkssa (b) n
LisätiedotLiite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015.
Liite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015. Kala- ja vesijulkaisuja nro 187 Sauli Vatanen Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotBETONIN SUHTEITUS : Esimerkki
BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki 1 5.11.2017 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Esimerkki 1/ Lähtötiedot 30 = Alin 150*300 lieriölle määritetty ominaislujuus
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT Sementin reaktiot veden kanssa ensin aluminaattiyhdisteet (kipsi) lujuudenkehitys: C 3 S ja C 2 S reaktiotuotteena luja ja kestävä sementtikivi Suomessa käytettävät betonin seosaineet
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotAutomaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen
Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Elinkeinelämän Keskusliitt timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
LisätiedotLÄMPÖOPPI. Mitä lämpö on? Lämpötila-asteikot. Lämpötilan ala- ja ylärajat. Copyright Isto Jokinen
LÄMPÖOPPI Lämpöppi käsittelee lämpöön liittyviä keskeisiä asiita kuten lämpölaajenemista, minaislämpökapasiteettia, lämpöenergiaa ja lämmön siirtymistä. Mitä lämpö n? Lämpö n aineen värähtelyä, jssa aineen
LisätiedotKattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014
Kattturvatutteet - Kattpllarit, taltikkaat, lumiesteet ja katn vaakaturvakiskt 2.7.2014 Sisällysluettel 1. Sveltamisala... 2 2. Tutekuvaus... 2 3. Tutteen vaatimukset... 2 4. Suritustasn pysyvyyden arviinti
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotOminaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta
www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa
LisätiedotLisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisointi. Matriisimuuttujan eksponenttifunktio:
Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisinti Matriisimuuttujan ekspnenttifunkti: Kun A n neliömatriisi, niin määritellään 1 1 1 e I ta t A t A t A 2 6 i! At 2 2 3 3 i i jnka vidaan tdistaa knvergivan
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust
LisätiedotINSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI>
INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet
LisätiedotMAB2. Kertaustehtävien ratkaisut. 120. a) α = 15 16 1. β = 95 58 45. 95 o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0,9872 60 = 59,232 0,232 = 0,232 60 = 13,92
MAB Kertaustehtävien ratkaisut 10. a) α = 15 16 1 16 1 15 60 β = 95 58 45 600 15,669 95 58 45 95,979 60 600 b) α = 11,987 0,987 = 0,987 60 = 59, 0, = 0, 60 = 1,9 α = 11 59 1,9 = 11 59 14 β = 95,4998 0,
LisätiedotLiite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin
Hum! Liite III Muutksia valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen tiettyihin khtiin Kyseessä levat valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen khdat vat lausuntpyyntömenettelyn tulksia. Jäsenvaltin timivaltaiset
LisätiedotFinn-Savotta Oy Kamiinan käyttöohje
Finn-Savtta Oy Kamiinan käyttöhje 27.6.2017 Savtta telttakamiina Savtta telttakamiina n mnikäyttöinen puulla lämmitettäväksi suunniteltu kamiina, jka timii niin lämmittimenä, telttasaunan kiukaana tai
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNKI MAASELÄNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET MIKKO YLIKULJUN TEKEMÄÄN VALITUKSEEN
OULAISTEN KAUPUNKI MAASELÄNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET MIKKO YLIKULJUN TEKEMÄÄN VALITUKSEEN Phjis- Sumen hallint-ikeus PL 189 90101 OULU 26.10.2014 (saapunut 27.10.2014) Valituksen laatijan
Lisätiedot5. PAINOVOIMA. Painovoima voidaan perusluonteeltaan kiteyttää seuraavaan yksinkertaiseen lauseeseen:
5. PAINOVOIMA Painvima vidaan peruslunteeltaan kiteyttää seuraavaan yksinkertaiseen lauseeseen: Sähkömagneettinen gravitaatikenttä ja ϕ-kenttä virtaavat suurten taivaankappaleiden sisälle, missä ne plymerituvat
LisätiedotTeollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotKelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.
11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet
LisätiedotMaa-ainesten hyödyntäminen
Ympäristöministeriö Maa-ainesten hyödyntäminen - pas kaivettujen maa-ainesten lukittelusta jätteeksi ja hyödyntämiskelpisuuden arviinnista Lunns 20.3.2014 Sisällysluettel 1 JOHDANTO... 3 2 MÄÄRITELMÄT...
LisätiedotJärviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)
Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,
LisätiedotDomperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:
Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean
LisätiedotMITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE
BETONITUTKIMUSSEMINAARI 2018 MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE ASEMALTA Yo u r industry, o u r f o c u s TYÖMAATOIMINTOJEN VAIKUTUS BETONIN LUJUUTEEN JA VAATIMUKSENMUKAISUUTEEN RAKENTEISSA ANNA KRONLÖF,
LisätiedotBetonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).
1 Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Timitilakiinteistöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Hittieteen laits VALINTAKOE 15.5.2013, Kysymykset ja arviintikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedn kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Erikssn K, Isla A, Kyngäs H,
LisätiedotPalkkataso ja kokonaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Suomessa 1963-1996
Kansantaludellinen aikakauskirja - 93. vsk. - 1/1997 Palkkatas ja kknaiskysyntä työttömyyden selittäjinä Sumessa 1963-1996 MKA LNDEN VTT, vs. prfessri Helsingin ylipist, kansantalustieteen laits 1 Jhdant
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotKoiraNet-jalostustietojärjestelmän asetukset ja käyttöohjeet SPK:lle
1 KiraNet-jalstustietjärjestelmän asetukset ja käyttöhjeet SPK:lle Selaimen asetusten muuttaminen rtukhtaiseksi Sumen Kennelliitn Kiranet-jalstustietjärjestelmään pääsee SKL:n internet sitteesta www.kennelliitt.fi/fi/
LisätiedotVakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)
Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
LisätiedotKoulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.
EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT
FINvs3_Annex III_mnbeneficiary_updated_with_v300714.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA
LisätiedotYLEISOVIPUHELIN ACET-ELKESAN 22506.2
(25) A Paljärven Metsätie 00, 02880 Veikkla 5.7.203 D0000503A.dcx YLEISOVIPUHELIN ACET-ELKESAN 22506.2 203, versi 2.0 E/3.5.203 ELKESAN OY Paljärven Metsätie 00 02880 Veikkla Tel: +358 (0)20 798 060 Faksi
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotKokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus
Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT
FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset
LisätiedotKITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.
KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /MK/SEP/1989 JO Martti Kokkola/KET. Tutkimusalueen sijainti. Tutkimusalue sijaitsee Hattuvaarasta etelään n.
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 09/MK/SEP/1989 2 Martti Kkkla/KET JO.11.1989 Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkitus Tutkimusalue sijaitsee Hattuvaarasta etelään n. 25 km Ilmantsin kirklta killiseen pääasiallisesti
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotSUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016
SUOMEN BULLTERRIERIYHDISTYKSEN KASVATTAJAPÄIVÄT ITU:n maja 14.5.2016 LISÄÄNTYMISONGELMAT LISÄÄNTYMÄSSÄ? Merja Dahlblm ELT, lisääntymistieteen ja pieneläinsairauksien erikiseläinlääkäri, Dipl.E CAR Lajin
Lisätiedot