Tilattujen lehtien arvonlisäverokanta Vuonna 2012 tulevat muutokset Kysymyksiä ja vastauksia

Transkriptio

1 1 (9) Tilattujen lehtien arvonlisäverokanta Vuonna 2012 tulevat muutokset Kysymyksiä ja vastauksia Tässä muistiossa käsitellään Viestinnän Keskusliitolle, Sanomalehtien Liitolle ja Aikakauslehtien Liitolle lähetettyjä kysymyksiä tilattujen lehtien arvonlisäverokannan muutoksesta. Muistio täy- dentää laadittuaa muistiota. Asiakokonaisuudet on ryhmitelty seuraavasti: 1. Vapaakappaleet ja ilmaisluovutukset 2. Tilattavan lehden ilmaisjakelu 3. Arvonlisäveron oman käytön veron peruste 4. Nimelliseen hintaann tapahtuneet luovutukset 5. Digitaalisten lehtien arvonlisäverokäsittely 6. Siirtymävaihe 1 Vapaakappaleet ja ilmaisluovutukset Sanoma- ja aikakauslehtien myyntiin vähintään kuukauden ajaksi tilattuna sovelletaan 9 %:n verokantaa, jos luovutus tapahtuu tai sen jälkeen. Myyntinä pidetään myös tavaran ottamista omaan käyttöön. Tavaran ottamisella omaan käyttöön tarkoitetaan sitä, että tavara otetaan yksityiseen kulutukseen tavara luovutetaan vastikkeetta tai tavara siirretään tai muulla tavalla otetaan muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan tarkoi- kuukauden ajaksi on tukseen. Yleisesti tilattuina myytävien lehtien luovuttaminen ilmaiseksi vähintäänn siten verollinen edellä mainituissa tilanteissa. Tavaranäytteenä tai tavanomaisena mainoslahjana tapahtuvaa luovutusta ei pidetä tavaran otta- 35 euroa, luovutus on misena omaan käyttöön. Jos tavaran verollinen hankintahinta on enintään vähäarvoinen, josta ei suoriteta oman käytön veroa. PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), HELSINKI Puh , Faksi , Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus

2 2 (9) 1.1 Henkilökunnalle, avustajille ja eläkeläisille ilmaiseksi luovutettavat lehdet Onko luovutus arvonlisäverollinen ilmaisluovutus riippumatta siitä, luovut e- taanko lehti työntekijälle vastikkeetta työpaikalle vai kotiin? Voiko lehden ilmaisluovutus olla toimittajille veroton työkappale? Lähtökohtaisesti lehden ilmaisluovutus vähintään kuukauden ajaksi työntekijälle on verollinen 9 %:n verokannan mukaan. Ilmaisluovutus ei kuitenkaan ole verollinen, jos se liittyy yrityksen omaan vähennyskelpoiseen liike- luovutettavista toimintaan. Oman käytön veroa ei ole siten suoritettava henkilökunnalle vastikkeetta lehdistä, jos ne ovat välttämättömiä työvälineitä työn tekemisessä. Se, liittyykö luovutus yksityiseen kulutukseen vai yrityksen liiketoimintaan, on näyttökysymys. Yrityk- ilmaisluovutukselle sen on voitava osoittaa työkappaleiden välitön yhteys liiketoimintaansa. Perusteet tulee dokumentoida hyvin. Merkitystä ei sinänsä ole sillä, luovutetaanko työkappale työntekijälle kotiin vai työpaikalle. Luovutuksen liityntä liiketoimintaan voi kuitenkinn olla vaikeampi näyttää toteen, jos se tapahtuu kotiin. Rajanvetotilanteista ei ole verotuskäytäntöä, joten on mahdollista, että työntekijän kotiin luovu- yksityistä kulutusta, tettavien ilmaiskappaleiden voidaan ainakin osaksi katsoa olevan sellaista josta on suoritettava arvonlisäveroa. Voitaisiinko kaikki henkilökunnalle luovutetut lehdet katsoaa työkapp aleiksi, koska työn kannalta on välttämätöntä nähdä tehty tuote heti kun se on ma h- dollista? Jos lehti luovutetaan työntekijälle työkappaleena ja luovutuksen välitön yhteys yrityksen verolliseen liiketoimintaan pystytään osoittamaan, ilmaisluovutuksesta ei ole suoritetta ava arvonlisäveroa. Kaikkia henkilökunnalle luovutettuja lehtiä ei voitane pitää sellaisena, että niistä ei olisi suoritet- liittyvästä ilmaisluovu- tava arvonlisäveroa. Siitä, missä tapauksessa on kysymys liiketoimintaann tuksesta, ei ole oikeus- tai verotuskäytäntöä. Ovatko lehtien säännölliset avustajat eri asemassa kuin palkattu he nkilökun- lehdestä. Jos avustajil- ta? Myös vakituisen avustajan voi olla välttämätöntä saada nähdä tarkistuskappale le ilmaiseksi luovutetut lehdet liittyvät välittömästi yrityksen verollisen liiketoiminnan tarkoituksiin, ei oman käytön veroa ole maksettava. Verotuskäytäntöä ei ole vielä syntynyt siitä, minkälaisissa tilanteisei olisi suoritettava arvon- sa vähintään kuukauden ajaksi tapahtuvista ilmaisluovutuksista avustajille lisäveroa. Näin ollen mahdollista, että ilmaisluovutus tulkitaan verolliseksi kokonaan tai osittain. Onko eläkkeelle jäänyt henkilökunta eri asemassa kuin töissä oleva henkil ö- kunta? Jos lehti luovutetaan ilmaiseksi vähintään kuukauden ajaksi tilattuna eläkkeellä olevalle henkilölle, luovutuksesta on suoritettava arvonlisäveroa.

3 3 (9) 1.2 Ilmoittajan tarkistuskappaleet Ovatko ilmoittajille luovutettavat tarkistuskappaleet arvonlisäveroll isia? Onko merkitystä sillä, annetaanko yksittäinen tarkistuskappale satunnaisesti ilmoittavalle vai jatkuva tarkistuskappale säännöllisesti ilmoittavalle? Onko merkitystä sillä, onko ilmoittaja yritys- vai kuluttaja- asiakas? Ilmoittajille satunnaisestii tai säännöllisesti luovutettavat tarkistuskappaleet eivät ole verollisia. Tässäkin ilmaisluovutuksessa on tärkeää osoittaa, että luovutus liittyy yrityksen verolliseen ilmoi- yritys tai kuluttaja ei tuspalvelujen myyntiin eli verolliseen liiketoimintaan. Sillä, onko ilmoittaja ole merkitystä. 1.3 Tapahtumien yhteydessä jaettavat lehdet Onko tapahtumien yhteydessä jaettavat lehdet arvonlisäverotonta markki- ja ne palvelevat noinnillista jakelua? Tapahtumien yhteydessä jaettavat lehtien irtonumerot ovat tavaranäytteitä myynninedistämistä, joten luovutuksesta ei ole suoritettava oman käytön veroa. 1.4 Kouluille jaettavat lehdet Ovatko kouluille opetusta varten annettavat tilaukset arvonlisävero llista illukemisharrastuksen maisluovutusta? Kouluille opetusta varten jaettavien näytenumeroiden tarkoituksena on tukeminen. Luovutusta pidettäneen näytteenä, josta ei ole suoritettava arvonlisäveroa. 1.5 Vapaakappaleet yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Onko vapaakappaleiden luovutus lehtiyhtiöiden kumppaneille, sosiaaliselle verkostolle tai tietyn alan tärkeille sidosryhmille arvonlisäverollista ilmais- luovutusta? Jos yhteistyökumppaneille tai sidosryhmille ilmaiseksi luovutetut lehdet ovat vähäarvoisia (verol- Jos yhteistyö- linen hankintahinta enintään 35 euroa), luovutuksesta ei makseta arvonlisäveroa. kumppanille luovutetaan lehti vähintään kuukauden ajaksi, vähäarvoisuutta arvioidaan tilausjak- vähäarvoisuus arvioi- solta. Jos yhteistyökumppanille luovutetaan yksittäinen lehti, luovutuksen daan tästä luovutuksesta.

4 4 (9) 1.6 Kestotilaajalle tarjottavat lahjalehdet Kestotilaajat saavat lahjoittaa ystävälleen tilausjakson, jonka arvo voi ylittää 35 euron lahjarajan. Lahjalehdet ovat kestotilaajan etu eli ne kuuluvat lehden tilauspakettiin joko ilman lisähintaa tai esimerkiksi 10 euron nimelliseen hi n- taan. Miten kestotilaajien lahjalehtiä käsitellään arvonlisäverotuksessa? Kestotilaajalle annettavann lahjalehden voitaneen katsoa olevan kestotilauksen kylkiäinen, joka katsottaneen annetuksi alennukseksi. Koska arvonlisäveroa maksetaan vain siitä arvosta, minkä ostaja eli kestotilaaja on maksanut, ei luovutuksesta ole suoritettava oman käytön veroa. Lisähin- nasta maksetaan arvonlisäveroa 9 %:n verokannan mukaan. 1.7 Näytelehdet markkinoinnissa Miten arvonlisäverotuksessa käsitellään näytelehdet esim. lehden i lmesty- tilausta ja misalueelle muuttaneille tai henkilöille, joilla ei ole ollut aiemmin jolle sitä halutaan markkinoida? Tavaranäytteenä tai tavanomaisena mainoslahjana tapahtuvaa luovuttamista ei pidetä tavaran ottamisena omaan käyttöön. Tavaranäyte annetaan asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle ilmaisnäytteenä yhtiön myyntituotteista. Kun lehden ilmaisluovutus tehdään myynninedistämis- tarkoituksessa, luovutuksesta ei suoriteta oman käytön veroa. 2 Ilmaisjakelulehdet 1.8 Lahjat ja palkinnot Onko lehden lahjoittaminen stipendinä ylioppilastutkinnossaa mene styneelle tai kilpailuarvonnassa voittaneelle arvonlisäverollista? Tavaroiden luovuttaminen vastikkeetta on yleensä verollista. Arvonlisäveroa ei ole kuitenkaan maksettava, jos tilaus luovutetaan tavanomaisena mainoslahjana, jonka arvo on vähäinen. Vero- enintään 35 euron ar- hallinnon mukaan vähäarvoinen lahja on verolliselta hankintahinnaltaann voinen tavara. Verohallinto ei ole antanut erikseen itse valmistetusta tavarasta arvoa. Kysymyk- veroineen ovat sessä lienee vähäarvoinenn lahja, jos lahjan välittömät ja välilliset kustannukset enintään 35 euroa. Jos luovutus koskee vähintään kuukauden mittaista tilausjaksoa, vähäarvoiluovutuksen vähäarvoi- suutta arvioidaan tilausjaksolta. Jos luovutus koskee yksittäistä lehteä, suus arvioidaan tästä luovutuksesta. Mikä on arvonlisäverokohtelu, kun kerran viikossa ilmestyvä lehti ja etaan osittain ilmaisjakeluna ja osittain tilattuna lehtenä? Ilmaisjakelulehdellä tarkoitetaan sellaista lehteä, jota jaetaan vastikkeettomasti tietyllä alueella tai tietylle kohderyhmälle. Lehtien jakaminen ilmaiseksi on edellytyksenä ilmaisjakelulehden ilmoitus- ja mainostulojen syntymiselle. Ilmaisjakelulehtien toiminta-ajatuksesta johtuen ilmaisjakelussa ei ole kysymys tavaran tai palvelun ottamisesta liiketoimintaan kuulumattomiin tarkoituksiin, joten mainos- tulojen hankintaan liittyvän ilmaisjakelulehden jakamisesta ilmaiseksi ei ole suoritettava oman käytön veroa. Asiaan ei vaikuttane se, että lehdellä on myös joitain varsinaisia myyntitilauksia esimerkiksi varsinaisen kohdealueen tai ryhmän ulkopuolelta. Tilausmaksuista suoritetaan arvonlisäveroa 9 %:n verokannan mukaan.

5 5 (9) Ilmaisjakeluna luovutettava lehti on sisällöltään hieman erilainen t ilattavaan lehteen verrattuna. Muuttuuko kohtelu, jos ilmestymispäivätt ja ulkoasu eroa- vat toisistaan, mutta sisällössä on samoja artikkeleja? Tilatun lehden tilausmaksun verokanta on alkaen 9 %. Jos ilmaisjakelulehti ja tilattava lehti ovat sisällöltään erilaisia, käsitellään toinen ilmaisjakelulehtenä ja toinen tilattavana lehte- nä. Merkitystä ei ole sillä, että lehdissä on samansisältöisiä tai samoja artikkeleita. 3 Arvonlisäveron laskeminen - valmistuksen välillisten ja välittömien kulujen laskeminen Mistä summasta itse ketaan? valmistetun lehden ilmaisluovutuksen arvonlisävero las- Mitkä kulut ovat arvonlisäveron laskemisen perusteena ilmaisluov utuksissa kun lasketaan oman käytön veron määrää? Itse valmistetun lehden oman käytön veron perusteena ovat tavaran valmistamisesta aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset. Välittömät kustannukset ovat niitä kustannuksia, jotka voidaan suoraan kohdistaa lehden valmis- muiden tamiseen. Näitä kustannuksia ovat esimerkiksi toimituksellinen työ, valmistusmateriaalit, työntekijöiden palkat sivukuluineen, alihankkijoille maksettavat korvaukset sekä kone- ja kalus- tovuokrat. Välillisiä kustannuksia ovat lehden valmistamisesta aiheutuneet muuttuvat ja kiinteät kustannuk- tutkimus- ja set kuten hallinto- ja varastohenkilökunnan palkat, toimisto- ja laitekustannukset, tuotekehityskulut, poistott sekä koneista että laitteista, huoltokustannukset, kulut sähköstä ja ve- destä sekä vakuutusmaksut. Onko mahdollista käyttää markkinahintaa arvonlisäveron laskent aperustee- na? Itse valmistetun lehden oman käytön veron perusteena ei voida käyttää markkinahintaa, ellei tämä hinta vastaa valmistuksen välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Voiko lehden valmistamiskustannus olla veron perusteena, jos se on kork e- ampi kuin tuotteen markkinahinta? Lehteähän myydään tilaaji lle tiettyyn hintaan, josta jää vielä katetta lehdelle. Samaa lehteä my ydään toisaalta il- moittajille. Eli jos lehdenteon kaikki kustannukset lasketaan tilaajaa kohti, jää ilmoittajapuoli huomioimatta. Itse valmistetun tavaran veron peruste on välittömät ja välilliset kustannukset. Siitä, tuleeko il- laskennassa, ei ole moitusosaston kustannukset ottaa huomioon tilatun lehden veron perusteen olemassa verotuskäytäntöä. Tilanteessa, jossa lehtien tilaushinnat eivät kata valmistamisesta ai- vero laske- heutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia, on mahdollista, että ilmaisluovutuksen taan suuremmasta arvosta kuin tilausmaksusta.

6 6 (9) 4 Tilattujen lehtien luovutus nimelliseen arvoon Myynnistä suoritettava vero lasketaan myyntihinnasta, joka ei sisällä veron osuutta. Vero makse- hintaa alempi ns. taan tästä hinnasta myös silloin, kun myyntihinta on huomattavasti käypää nimellinen hinta. Jos myyjän ja ostajan välillä on etuyhteys, esimerkiksi ostaja esimerkiksi kuuluu myyjän lähipii- on suoritettava riin tai henkilökuntaan - eikä ostajalla ole täyttä vähennysoikeutta, arvonlisävero käyvästä markkina-arvosta. Käyvällä markkina-arvolla tarkoitetaan sitä täyttä määrää, jonka osmyyjälle. Jos vertailukel- taja joutuisi maksamaan vapaan kilpailun vallitessa riippumattomalle poista hintaa ei voida määritellä, käypä markkinahinta on se hinta, jolla elinkeinonharjoittaja tavanomaisesti myy vastaavia hyödykkeitä ulkopuolisille. Markkina-arvon tulee tässä tapauksessa olla vähintään oman käytön veron perusteen suuruinen. 4.1 Myynti omille työntekijöille Jos lehteä myydään työntekijöille vain nimelliseen hintaan, mistä a rvosta ar- vähennysoikeutta, vonlisävero lasketaan? Työntekijät ovat etuyhteydessä myyjään eikä työntekijöillä ole arvonlisäveron joten nimelliseen hintaann tapahtuvasta luovutuksesta on suoritettava arvonlisäveroa käyvän markkinahinnan mukaisesti. Käypänä markkinahintana voitaneen pitäää sitä alennettua hintaa, minkä työntekijä joutuisi maksamaan riippumattomalle myyjälle. Jos lehteä myydään työntekijöille sillä alennet ulla hinnalla, jolla lehteä myytästä arvosta? dään ns. parhaille asiakkaille, tuleeko arvonlisävero laskea Jos työntekijöiltä peritään sama alennettu hinta kuin muilta ns. parhailta asiakkailta, vero laske- taan tästä hinnasta. 4.2 Henkilökuntaetuu konsernin tytäryhtiölle Henkilökunnan lehtietu on konserneissa koskenut myös tytäryhtiöitä, jolloin tytäryhtiöt ovat maksaneet emoyhtiölle esimerkiksi 50 % lehden normaal i- hinnasta. Miten arvonlisävero lasketaan näiden tilausten osalta? Konsernisuhteessa etuyhteys on olemassa, jos toisella osapuolella on määräysvalta tai omistus- suhde. suhde tai osapuolilla on esimerkiksi rahoitussuhteeseen perustuva läheinen Jos tytäryhtiöt hankkivat lehdet verollista vähennyskelpoista liiketoimintaa varten, veron peruste lasketaan alennetusta hinnasta. Jos taas tytäryhtiö tilaa lehdet henkilökunnalleen ja luovutus ei liity vähennyskelpoiseen liiketoimintaan, vero lasketaan käyvästä markkina-arvosta. 4.3 Eläkkeelle jäänyt henkilökunta Voidaanko lehti luovuttaa eläkeläiselle nimellisellä hinnalla niin, että veron perusteena käytetään nimellistä hintaa vai onko käytettävä markkinahintaa?

7 7 (9) Eläkkeellä olevat entiset työntekijät eivät ole enää etuyhteydessä yhtiöön. Eläkkeelle jäänyt henki- lökunta on siten eri asemassa kuin töissä oleva henkilökunta. Jos lehdet myydään eläkeläisille nimelliseen hintaan, vero suoritetaan tästä hinnasta. 4.4 Kauppiaan asiakkailleen tarjoamat lehdet Kauppiaille tai muille yhteistyökumppaneille tarjotaan markkinoi nnissa joshintaan, joka on kus mahdollisuus tilata lehti omille asiakkail leen nimellisen esimerkiksi noin 15 % normaalista tilaushinnasta. Maksetaanko arvonlisävero tällöin tästä nimellisestä hinnasta? Jos kauppias ei ole etuyhteydessä myyjään, arvonlisävero maksetaan kauppiaan maksamasta alennetusta hinnasta. 5 Digitaalisten lehtien arvonlisäverokäsittely Käsitelläänkö digitaalisia lehtiä arvonlisäverotuksessa samaan t apaan kuin painettujakin lehtiä, mutta 23 %:n verokannalla? Digitaalisten lehtien arvonlisäverokäsittely poikkeaa jonkin verran paperilehtien arvonlisäverokäsittelystä. Digitaalisten lehtien myyntiin sovelletaan 23 %:n verokantaa. Myös digitaalisesti luovu- siinä, että veroa ei tettu lehtien ilmaisluovutus poikkeaa painetun lehden ilmaisluovutuksesta makseta sellaisesta ilmaisluovutuksesta, joka liittyy yrityksen liiketoiminnan tarkoituksiin. Täl- lainen ilmaisluovutus olisi esimerkiksi markkinointitarkoituksessa tapahtuva luovutus. Miten vero lasketaan lehti? paketeista, joihin sisältyy sekä paperi - että digitaalinen Oikeuskäytännössä paperilehden tilaajille myydyn tilatun lehden liitännäisenä luovutettu digitaa- epäitsenäiseksi sivu- linen lehti, jota ei myydä yleisesti erikseen, on katsottu tilatun paperilehden suoritteeksi. Myyntiin on liittymisperiaatteen nojalla sovellettava pääsuoritteen eli tilatun lehden verokantaa. Jos sekä digitaalista lehteä että paperilehteä voidaan ostaa erikseen, jaetaan tilaus- hinta 9 %:n ja 23 %:n verokantoihin. Miten eri ilmestymistiheydet vaikuttavat asiaan, esimerkiksii mole mmat joka- päiväisiä tai lehti viikoittainen, digitaalinen lehti jokapäiväinen? Jos sekä digitaalista lehteä että paperilehteä myydään erikseen, sovelletaan myyntiin yleistä vero- tilaushinta 9 %:n ja 23 kantaa. Jos tilaaja tilaa sekä paperilehden että digitaalisen lehden, jaetaan %:n verokantoihin. 6 Siirtymävaihe Pitääkö paikkansa että, jos laskuttaa alkavat tilaukset jo 2011 vuoden puolella (myös eräpäivä vuoden 2011 puolella), tällöin tilau smaksut ovat ve- voimaantuloa, sovelle- rottomia? Pitää paikkansa. Tilausmaksuun tai sen osaan, joka on kertynyt ennen lain taan lain voimassa ollutta verokantaa. Olennaista on siis se, että myyjä saa maksun vuoden 2011

8 8 (9) puolella. Neljän lehden kestotilaus alkaa Laskutus tapahtuuu joul ukuussa ja laskun eräpäivä on Miten tilaus käsitellään arvonlisäverotuksessa? Jos tilaaja maksaa koko tilauksen etukäteen ja myyjä saa maksun ennen , ei tilauksesta makse- ta veroa miltään osin. Jos tilaaja maksaa tilauksen eräpäivänä, tai sen jälkeen, tulee siitä osasta, joka koskee vuonna 2012 tai sen jälkeen toimitettavia lehtiä tilittää 9 %:n arvonlisävero. Sen sijaan siitä tilauksen osasta, joka on toimitettu vuoden 2011 puolella, ei suoriteta veroa. Veroton osuus voidaan laskea esim. lehtien lukumäärän perusteella. Miten toimia, kun asiakkaat maksavat 2012 erääntyviä laskuja, joissa sekä 2011 ja 2012 tilauspäiviä? Jos myyjä saa maksun vuonna 2011, saadaan se käsitellä verottomana kokonaan, riippumatta siitä, mitkä ovat lehden toimituspäivät. Jos maksu maksetaan tai sen jälkeen, soveltuu 9 %:n verokanta siihen osaan tilausta, joka koskee vuonna 2012 toimitettavia lehtiä. Vuonna 2011 toimitettavista lehdistä ei makseta arvonlisäveroa. Onko mahdollista saada arvonlisäverosääntöjen soveltamiseen lievennystä vuoden vaihteessa, kun asiakkaat maksavat vuonna 2011 erää ntyneitä laskuja vuoden 2012 puolella? (ettei alv-erittelyihin tarvitsisi tehdä manuaalisesti korjausvientejä). Jos vuotta 2012 koskevan lehden tilauslasku on erääntynyt vuonna 2011, mutta se on maksettu vasta vuonna 2012, tulee myyjän tilittää valtiolle veroa 9 %. Vero voidaan jälkikäteen periä tilaa- Arvonlisäverolaissa jalta, jos siitä on tilaussopimuksessa tai muulla tavoin tilaajan kanssa sovittu. ei ole lievennystä tällaistaa tilannetta varten. Miten lehtien myynnin arvonlisävero tilitetään ja miten tilinpäätö ksessä me- on tili- netellään? Esimerkiksi, missä vaiheessa arvonlisävero levikkituotoista tettävä, jos tilausjakso on ja tilausmaksuu maksetaan hel- ja he l- mikuussa Tilitetäänkö tammikuussa ero tammikuun osuudesta mikuussa koko loppusummasta? Myynnin arvonlisävero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana veron suorittamis- Tilikauden aikana on velvollisuus on syntynyt eli kun tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu. kuitenkin sallittua käyttäää laskutusperustetta, tai jos laskutusta ei käytetä, maksuperustetta. Tili- käsitellään tilikauden kauden päättyessä toimitetuista tavaroista vielä laskuttamatta olevat erät viimeisen kalenterikuukauden myyntinä. Ennakkomaksusta vero suoritetaan kertymiskuukau- delta. Levikkituotteesta, josta osa on toimitettu tammikuussa ja suoritus saadaan kaikilta osin helmi- kuussa, vero suoritetaan helmikuulta annettavalla kausiveroilmoituksella.

9 9 (9) Onko koko tilausmaksu ennakkomaksua eli katsotaanko koko tilausmaksu ennakkomaksuksi, vaikka osa lehdistä on saatu jo ennen maksun suorittamis- lehteä on ta vai pitäisikö koko maksu saada ennen kuin ensimmäinenkään toimitettu? Ennakkomaksu on maksu, joka maksetaan ennen tavaran toimitusta tai palvelun suoritusta. Ennak- Kuitenkin myös lehden komaksua ei ole suoritus, joka maksetaan sen jälkeen, kun lehti on jos saatu. toimituksen jälkeen maksettu osa voidaan kohdentaa tilikauden aikana sille kuukaudelle, kun maksu saadaan. Jos tilaaja on saanut osan lehden tilauksesta vuoden 2011 aikana ja tilaus maksetaan vuonna 2012, tästä osuudesta ei suoriteta veroa sen vuoksi, että se on toimitettu tilaajalle ennen kuin lainmuutos on tullut voimaan. Miten tulee menetellä useamman erän kestotilausten kanssa? Asiakkaalle on ilmoitetniin aikaisin, että ar- tu vain verottomat tilaushinnat. Osa tilauksesta on alkanut jo vonlisäverosta ei ollut vielä tietoakaan. Pitääkö koko tilauskausi laskuttaa verotto- Vai voiko tuleviin jaksoihin lisätä arvonlisäveron? mana, jos sopimushetkellä ei ole puhuttu arvonlisäverosta mitään? Pitääkö yhtiön kuitenkin maksaa arvonlisävero verottomanaa laskuttamas- voi periä tilaa- taan ja saamastaan tilausmaksusta? Jos tilaussopimus on tehty ennen lain voimaantuloa kiintein hinnoin, ei arvonlisäveroa jalta, ellei siitä sovita erikseen. Jos tilausvaiheessa on varauduttu mahdollisen arvonlisäveron lisäämimaksaa arvonlisävero Ve- seen hintaan, voidaan arvonlisäveron osuus periä asiakkaalta. Yhtiön tulee rohallinnolle vuonna tai sen jälkeen toimitetuista lehdistä, myös siinä tapauksessa että sitä ei voida asiakkaalta periä. Veron osuus saadaan seuraavalla kaavalla: tilaushinta x 9/109. Riittääkö yksityisasiakkaille eri verokantojen erittelyksi lasku n liite, jossa kerrotaan yleisesti verokantamuutoksesta? Yksityisasiakkaalle ei tarvitse eritellä arvonlisäveroa laskussa. Näin ollen liite, jossa kerrotaan verosta riittää. Erikseen tulee varmistaa, että oikeudesta tilausmaksun hinnankorotukseen on sovittu tilausehdoissa verokannan muutostilanteessa. Vastaukset on laadittu yhteistyössä PwC:n arvonlisäveroasiantuntijoiden Juha Laitisen ja Ritva Nyrhi- Niihin on mahdol- sen kanssa. Kaikkiin tulkintakysymyksiin ei ole olemassa yksiselitteistä ratkaisua. lista hakea Verohallinnoltaa kirjallinen ohjaus tai ennakkoratkaisu. Valtteri Niiranen, puh tai Sähköposti: valtteri.niiranen@vkl.fi PwC:n asiantuntijoiden yhteystiedot: Juha Laitinen, puh tai Sähköposti: Ritva Nyrhinen, puh tai Sähköposti: ritva.nyrhinen@fi.pwc.com PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), Helsinki