Tunnistanko kaltoinkohtelun riskissä olevan lapsen? Osaanko puuttua oikealla tavalla?

Transkriptio

1 Tunnistanko kaltoinkohtelun riskissä olevan lapsen? Osaanko puuttua oikealla tavalla? Sarimari Tupola Lastentautien erikoislääkäri HYKS sosiaalipediatrian vastaanotto

2 Lapsen kaltoinkohtelun muodot u Laiminlyönti u Fyysinen pahoinpitely u Emotionaalinen kaltoinkohtelu u Seksuaalinen hyväksikäyttö/väkivalta u Lapselle aiheutettu tai sepitetty sairaus

3 Lasten kaltoinkohtelun yleisyys (Gilbert ym, Lancet 2009) u Kaltoinkohtelu jää usein tunnistamatta ja on mm. sen vuoksi aliraportoitua lastensuojelulle u Hyvin kehittyneissä maissa 10% laiminlyödään 4-16% kokee fyysistä väkivaltaa 5-10% tytöistä ja 5% pojista joutuu vakavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi

4 Kaltoinkohtelun tunnistamisessa uudenlaisia haasteita u Tekninen kehitys mullistanut myös lasten elämää monin tavoin u Perhestabiliteetti on jatkuvassa muutoksessa u Eri kulttuuritaustoista tulevilla lapsilla ja nuorilla voi olla aiemmasta poikkeavia ongelmia ja kokemuksia

5 Terveydenhuolto tunnistaa lastensuojelun tarpeen perheissä huonosti Ollikainen J. Suomen Lääkärilehti 70:2003-7, 2015 u Tutkimusaineistona v 2013 Kuopiossa kodin ulkopuolelle sijoitetut 138 lasta, joiden terveystiedot, päivähoitoon ja opetukseen osallistuminen sekä lastensuojelun tiedot selvitettiin takautuvasti u Tulokset: terv.huollossa oli 56%.ssa tapauksista tieto perheen lastensuojelun tarpeesta lapsen siirtyessä sijaishuoltoon lastensuojeluilmoituksia tehneistä ryhmistä merkittävin oli poliisi, terv.huollosta ja päivähoidosta ilmoituksia vähän. terveydenhuolto tunnisti parhaiten pienimpien lasten lastensuojelutarpeen ja vanhemman mielenterveysongelmasta aiheutuvan pulman.

6 Yksittäisten lasten tragediat ovat herättäneet kansalaiset ja päättäjät u Victoria Climbie Englanti 1999 u Bobby Äikiä Ruotsi 2006

7 Helsingin Sanomat

8 Lapsen altistuminen perheväkivallalle (Oranen M, Lapsen kaltoinkohtelu, Duodecim 2012) u Lapsi oireilee usein sillä alueella johon kehitysvaiheen tärkeimmät haasteet liittyvät u Vauvan ja leikki-ikäisen oireita mm. u vuorovaikutuksen ongelmat, apaattisuus, itkuisuus, levottomuus u Kouluikäisen oireita mm. u vaikeudet kaverisuhteissa u alttius kiusata muita tai tulla kiusatuksi u käytöshäiriöt u oppimisvaikeudet u emotionaaliset oireet, mm. pelko,häpeä, syyllisyydentunteet u Nuoruusiässä u masentuneisuus, itsetuhoiset ajatukset u varhainen itsenäistyminen u vaikeudet toveri- ja seurustelusuhteissa

9 Lapsen kertomus u Lapselle tulee antaa mahdollisuus puhua huolistaan, kysymykset tulee olla neutraaleja u Otetaan aina vakavasti ja lähdetään selvittelemään vaikka vammoja ei todettaisi u Yleensä alle 4-v ei tehdä oikeuspsykologista haastattelua

10 Laiminlyöntiä on vaikea havaita u Laiminlyönti tarkoittaa että syystä riippumatta lapsen perustarpeista ei huolehdita Tilapäinen krooninen Tahallinen tahaton Ilmeinen näkymätön Lievä - vakava

11 Laiminlyönnin monet muodot u Fyysisen huolenpidon laiminlyönti u Terveydenhoidon laiminlyönti u Turvallisuuden laiminlyönti u Emotionaalinen laiminlyönti u Kehityksen tukemisen ja oppimisen laiminlyönti u Lapsen yksinjättäminen tai hylkääminen u Viranomaisten tekemä laiminlyönti ( neglect of neglect )

12 Laiminlyönti Ammattilaisen tehtäviä u Asiat puheeksi vastaanotolla joskus ammattilaisen rauhallinen puuttuminen voi kääntää huoltajan huomion asiaan ja auttaa lasta huoltaja voi joskus hyötyä yksinkertaisista ohjeista esim. lapsen hoitamiseen, turvallisuuteen tai oireiden havaitsemiseen liittyen jos huolesi on epämääräinen, varaa pian lapselle uusi aika, mieluiten itsellesi, jotta saat tilanteesta selkeämmän kuvan

13 Laiminlyönti Ammattilaisen tehtäviä u Vaikeissa laiminlyöntitapauksissa varsinkin pieni lapsi tulee ottaa sairaalaseurantaan ja tehdä lastensuojeluilmoitus ja tarvittaessa myös ilmoitus poliisille u Pitkäaikainen kehityksen ja terveyden seuranta tärkeää niin lievissä kuin vakavissa tapauksissa uvaikka ongelma tuntuisi lääketieteen näkökulmasta vähäiseltä utarvittaessa yhteistyö lastensuojelun kanssa

14 Fyysinen pahoinpitely tulee terveydenhuollossa ilmi u Kun lapsella todetaan epäilyttävä vammalöydös ja tapahtumatiedoissa on ristiriita Yleensä kyseessä on pieni lapsi u Anamneesin perusteella Saattaja kertoo Lapsi itse kertoo

15 Mitä tiedämme tavallisista mustelmista? (Sugar ym 1999, Labbe ym 2001, Maguire 2008) u Esiintyvyys korreloi vahvasti lapsen liikkumiseen <6kk ikäisillä 1%, suurin osa esiintyy heti synnytyksen jälkeen ryömivällä/konttaavalla 17% pystyyn nousevalla /kävelemään opettelevalla 52% koululaisella 80%

16 Mitä tiedämme tavallisista mustelmista? (Sugar ym 1999, Labbe ym 2001, Maguire 2008) u Liikkuvalla lapsella sääret ja polvet tavallisimpia esiintymispaikkoja u Useimmat tavalliset mustelmat esiintyvät luisissa prominensseissa ja kehon etupuolella u Liikkumaan opettelevat pienet lapset saavat isompia lapsia herkemmin mustelmia päähän, erityisesti otsaan

17 Millaisista mustelmista tulee huolestua? Maguire S, Mann M: Systematic reviews of bruising in relation to child abuse what have we learnt: an overview of review updates. Evid Based Child Health 2013:8: Liikkumattoman lapsen kaikki mustelmat (koskee myös iältään vanhempia liikuntaesteisiä lapsia) Selässä, niskassa, kasvoissa, korvissa, kaulalla, pakaroissa sekä reisien taka- ja sisäpinnalla, varsinkin jos useita ja eri-ikäisiä Verenpurkaumia sisältävät jäljet Tarkkarajaiset jäljet (esim. pitkulaiset piiskanjäljet, puremajäljet, parilliset nipistelymustelmat)

18 Murtumat (muut kuin kallonmurtumat) u Pahoinpitelylle tyypillisiä murtumia ovat: alle 1-v ( alle kävelyikäisen ) luunmurtuma useat eri-ikäiset murtumat murtumat, joiden syntytapa on tuntematon

19 Pään alueen vammat Lievät päävammat u Pahoinpitelyselvittelyn tarve arvioitava tapauskohtaisesti u Lieviä vammoja (kuhmut, viivamaiset kallonmurtumat) voi syntyä pienen lapsen pudotessa hoitopöydältä tai pystyasennossa liikkuvan lapsen kaatuillessa tai törmäillessä u Matalalta pudotessa on äärimmäisen harvinaista että tulisi vakava vamma.

20 Pään alueen vakavat vammat u Suurienerginen kallovamma ilman tapaturmaa (esim. liikenneonnettomuus, vapaa pudotus yli 3m) pirstaleiset, mol.puoliset tai takaraivonluun murtumat, kallonsis.ruhje tai verenpurkauma u Epäily ravistellun vauvan oireyhtymästä yleisimpinä löydöksinä kovan aivokalvon alaiset verenvuodot ja verkkokalvon verenvuodot murtumat ja mustelmat mahdollisia

21 Käsiteltävä varoen esite

22

23 u Pahoinpitelyyn viittaa tarkkarajaisuus (esim. kuuma esine kuten savuke tai silitysrauta, sukka- tai hansikaspalovamma u tai tapahtumatietoihin nähden ristiriitainen palovammajälki u molemminpuolisuus raajapalovammoissa Palovammat

24 Kemiallinen pahoinpitely u Poikkeuksellisen väsähtäneellä, sekavalla tai oudosti oireilevalla lapsella tulee muistaa tahallisesti annetun lääkkeen tai alkoholin mahdollisuus. u Epäilytilanteissa on tutkittava virtsasta ja verestä lääke- ja huumausaineet

25 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö u Lapsi tai nuori vedetään mukaan sellaisiin seksuaalisiin toimintoihin, joita hän ei itse täysin ymmärrä. u Lapsi joutuu todistamaan aikuisten seksuaalisia aktiviteetteja u Lapsen ruumiillista koskemattomuutta loukataan hänen sukupuolielintensä koskettelulla u Lapsi pakotetaan sopimattomaan suutelemiseen, aikuisen sukupuolielinten kosketteluun tai oraaliseen, vaginaaliseen tai anaaliin yhdyntään.

26 Viranomaisilmoitukset ja lakiasiaa

27 Lapsen pahoinpitelyepäily Viranomaisyhteistyö u Selkeissä pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyissä tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaalipäivystykseen ja tutkintapyyntö poliisille u Viranomaisyhteistyön tulisi lähteä käyntiin mahdollisimman nopeasti u Jos olet epävarma, sekä lastensuojelua että poliisia voi konsultoida ilmoituksen tekemisestä

28 Lastensuojelulaki 25 u 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; u - - u 7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan; u - - u palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

29 Lastensuojelulaki 25 u Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta

30 Pahoinpitely, RL 21 u Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

31 Lievä pahoinpitely, RL 21 u Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon.

32 Rajanvetoa: Lievä vai perusmuotoinen pahoinpitely?? u Lapsen ikä u Teon olosuhteet u Tekojen toistuvuus u Teon seuraukset (kipu? vammat?) u Tahallisuus!

33 Heitteillepano, RL 21 u Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvolline huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi