KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELEN- TERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELEN- TERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika tiistai klo Paikka Kosken tilat, Matarankatu 4, 1 krs, kokoustila 100 Osallistujat: Anneli Kuusinen, K-S sairaanhoitopiiri/pty Tuija Hauvala, Mielenterveysseura/Kriisikeskus Mobile Kimmo Jouhki, Jyväskylän kaupunki/ Nuorten aikuisten palvelukeskus JNappi Seija Kinnunen, Jyväskylän kaupunki/ Nuorten aikuisten palvelukeskus JNappi Tuija Ketola, Jamk Kari Lahti, Vaajakosken Suvanto/Vapautuvien vankien hanke ( ) Minna Kesänen, Koske/ Rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittäminen ja kuntatuki Marja Heikkilä, Koske Raili Haaki, Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus ja esittäytymiskierros Raili Haaki avasi kokouksen. Työryhmän varsinainen puheenjohtaja Eero Pirttijärvi ei päässyt paikalle. Valittiin puheenjohtajaksi kokoukselle Kari Lahti. Käytiin läpi esittäytymiskierros. 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen ( ) Käytiin lyhyesti läpi edellisen kokouksen muistio ja hyväksyttiin se. Kerrottiin että maakunnallinen selvitys läheisväkivallan tilastoista on juuri valmistunut.

2 2 (6) 3. Keskustelua työryhmän toiminnan tarkoituksesta ja sen mukaisesta työryhmän kokoonpanon ja toimintatapojen uudistamisesta Työryhmän tarkoitus on linjata maakunnan päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä Sairaanhoitopiirin kutsusta kokoontuu myös maakunnallinen (tai Jyte-alueen kattava?) päihde- ja mielenterveystyön ohjausryhmä, joka koostuu kuntien johtavista viranhaltijoista. Kukaan läsnäolijoista ei tiennyt ryhmän toiminnasta tarkemmin. Päätettiin selvittää sen toimintaa, tarkoitusta, tarkempaa kokoonpanoa ja mahdollista päällekkäisyyttä ja yhteistyömahdollisuutta. Kosken työryhmä kokoaa nimenomaan päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisia. Sosiaali- ja terveysjohdon työkokoukset kokoontuvat erikseen kaksi kertaa vuodessa Kosken ja Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön yhteistyönä. Näissä kokouksissa sote-johto käsittelee ajankohtaisia asioita ja myös Kosken työryhmien kautta esiin nousseita eri sisältöalueiden kehittämisteemoja. Todettiin että Kosken päihde- ja mielenterveystyöryhmän kokoonpanoa on syytä tarkistaa kattavammaksi niin maakunnallisesti kuin sisällöllisestikin, jotta näkemyksellisiä ehdotuksia ja johtopäätöksiä voitaisiin työryhmässä tehdä. Tarkoitus ei ole rajata osallistumista, vaan varmistaa keskeisten tahojen mukanaolo keskusteluissa. Työryhmän rooli maakunnan palvelurakennemuutoksessa ja palveluprosessien uudelleenorganisoinnissa Keski-Suomen SOTE 2020 Marja Heikkilä kertoi käynnistymässä olevan Kaste-hankkeen suunnitelman sisällöistä Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi euron Kaste-rahoituksen Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Kaste-osuuden lisäksi Jyväskylän kaupunki ja sairaanhoitopiiri ovat sitoutuneet hankkeeseen ja siinä ovat mukana kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 21 jäsenkuntaa. Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen muodostuvalle mahdolliselle uudelle sote-alueelle asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankkeessa keskitytään nimen-

3 3 (6) omaan palveluprosessien kokonaisuuksien ja johtamisen kehittämiseen, hallintomalliin tai järjestämistapoihin hanke ei ota kantaa. Lisätietoja hankkeesta Kosken sivuilta: Hankkeessa tarkastellaan sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden integroinnin näkökulmasta perusterveydenhuollon palveluita ja lähipalveluita, lasten ja perheiden palveluita, kuntoutuksen kokonaisuutta ja vanhuspalveluita. Päihde- ja mielenterveysteema on läpileikkaava teema, vaikka se ei erillisenä asiana ole hankesuunnitelmassa. Keskeistä on paneutua useita palveluita käyttävien asiakasryhmien tarkasteluun. Tässä ryhmässä on erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmia. Tämä ryhmä on myös palvelujärjestelmälle kaikkein eniten kustannuksia tuottavien kuntalaisten ryhmä. Hankkeessa pyritään lähestymään tätä asiaa hyvän johtamisen, palveluohjauksen, palveluverkkojen suunnittelun, palvelumuotoilun yms. kehittämisen menetelmin. Hanke tarvitsee tuekseen monenlaisia asiantuntijaryhmiä, joista päihde- ja mielenterveystyöryhmä on yksi keskeinen. Hankkeessa kehitetään myös tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoiminnan tarkoituksenmukaista rakennetta maakuntaan. Hankkeen työntekijärekrytointi on meneillään. Työntekijät ovat Jyväskylän kaupungin palkkaamia, mutta työskentelytilat tulevat olemaan Kosken yhteydessä. Kosken kaikkia työryhmiä tullaan hyödyntämään hankkeen toiminnassa. Keskustelua Pohdittiin yhdistetyn ja eriytetyn hallintomallin vaikutusta palveluiden toimintaan. Yhteistyön hyviä malleja näyttäisi olevan siellä, missä yhteisellä tekemisellä on pitkät perinteet ja toimitaan yhteisessä organisaatiossa perustasolla. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sijoittuminen erityistasolle on aiheuttanut aukkoja mm. ennaltaehkäisevässä työssä. Erikoissairaanhoitoon pääsyä pystytään rajaamaan esim. lähetekäytännöillä. Väliinputoajien määrä näyttäisi tämän johdosta lisääntyneen. Perustason toiminnassa ei voida rajata asiakasmääriä tai asiakasryhmiä. Saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun yhteinen tarkastelu palveluissa olisi tärkeää. Todettiin että käynnistyvässä Kaste-hankkeessakin tavoiteltava asiakaslähtöinen tuotantorakenne on kokenut viime aikoina kolauksen. Nämä terveiset välitetään käynnistyvälle Kaste-hankkeelle ja Sairaanhoitopiirin päihdeja mielenterveystyön ohjausryhmälle tietoon.

4 4 (6) 4. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin MASA (Masennuksen ja päihdehaittojen ennaltaehkäisy) työryhmän toiminta ja MASA-hoitokartta ammattilaisten työvälineenä Anneli Kuusinen esitteli Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen hoitokarttaa. (Maakunnan muiden seutukuntien palvelukarttojen käyttöä on hidastanut uusimpien Power Point versioiden puute. ) Hoitokartat löytyvät seuraavasti ja avautuvat valitsemalla: diaesitys Intermetson ja Santran etusivulta: Hoito-ohjeet > Hoitokartat, hoitoketjut Sonette-yhteisöverkosta hoitokartat löytyvät Kriisitilanteita osuuden alta (suora linkki: FI&contentlan=1) Hoitokartat löytyvät myös Jyväskylän kaupungin Intran kautta. Ehdotetaan Sonetten rakenteesta vastaavalle MediIT:n henkilölle, että hoitokarttoihin pääsy tulee siirtää myös Sonettessa loogisempaan ja helposti löydettävään paikkaan! Kaikille MASA-kartoille on nimetty päivittäjä, useat ovat masennushoitajia. Myös muista keskeisimmistä kansansairauksista on tehty ja tehdään vastaavanlaisia hoitokarttoja, näistä vastaa SHP:n perusterveydenhuollon yksikkö. Keskusteltiin hoitokartan hyödyntämisestä ja jatkokehitystarpeista Todettiin että tietoa on valtavasti eikä kaikkeen ehdi perehtymään. Hoitokartta toimii hyvin myös uuden työntekijän perehtymisen apuna. Hoitokarttaa käytetään myös Jamk:n opetuksessa. Hoitokarttoja on lähdetty rakentamaan terveydenhuollon tarpeista ja näkökulmasta, mutta toimivat myös integroidun palvelujärjestelmän toiminnan tukena, kun kartasta löytyvät sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelut. Keskusteltiin pääsystä hoitokarttoihin. Jossakin vaiheessa on ehdotettu, että hoitokartat voisivat löytyä myös esim. Jyväskylän kaupungin internetsivuilta. Kartat on kuitenkin rakennettu ammattilaisten näkökulmasta. Eivät ehkä toimi kansalaisten informaatiokanavana tällaisinaan. Hyvis-sivustolle tultaneen tulevaisuudessa rakentamaan omahoito-tyyppistä informaatiota kaikille kansalaisille.

5 5 (6) Keskustelua mielenterveyspalveluiden tilanteesta Keskusteltiin siitä, että mielenterveysongelmiinsa apua hakeva joutuu monesti jonottamaan aikaa kohtuuttoman kauan, jolloin toipumismahdollisuudet ovat aina heikommat. Todettiin tämä erityisen kyseenalaiseksi itsetuhoisten asiakkaiden kannalta. Kynnykset palveluihin ovat liian korkeat. Muualla Suomessa on käytössä aidosti yhden luukun periaattein toimivia hoitomalleja (Esim: Torniossa Keroputaan hoitomalli ) Jyten strategisissa suunnitelmissa onkin nyt tavoitteena erityisesti mielenterveysongelmaisten nuorten osalta kehittää yhden luukun palvelua. 5. Mitä voisi olla perustasolla tapahtuva 2.asteen opiskelijoiden päihde- ja mielenterveysongelmia ehkäisevä työ? Keskusteluun johdatteli psykiatrinen sairaanhoitaja Kimmo Jouhki, Nuorten aikuisten palvelukeskus Jyväskylän kaupungissa ko. kohderyhmän nuoret aikuiset ovat tällä hetkellä väliinputoajana. Opiskelijaterveydenhuolto, kuraattorit, psykologit ja opintoohjaajat lähettävät mielellään nuoria eteenpäin. Mutta minne!? Keskusteltiin siitä, että monesti nuoria auttaa asioihin hyvissä ajoin tarttuminen ja auttaminen perustasolla. Nykyjärjestelmässä tehdään liikaa ns. arvioivaa työtä ja eteenpäin lähettämistä. Keskusteltiin siitä, miten tärkeää olisi käyttää hetki aikaa ja keskittyä aidosti nuorten kohtaamiseen riippumatta siitä, kuka ammattilainen on kysymyksessä. Alkavat pulmat voidaan yrittää ratkaista myös joskus saman tien. Jyväskylän kaupungin Päihde- ja mielenterveysstrategia -työryhmässä asia on saanut kannatusta ja näyttäisi siltä, että ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen on tältä osin etenemässä olemassa olevien perusresurssien voimin, lähinnä paneutuvaa kohtaamista kehittämällä. Seurataan asian etenemistä. 6. Muita asioita Anneli Kuusinen esitteli esityksen ennaltaehkäisevän mielenterveystyön maakunnallisen koordinaattorin tehtävänkuvasta. Tällaiseen työhön kaivattaisiin tekijää maakunnassa. Tehtävinä mm: hoitokarttojen päivittäminen, päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien

6 6 (6) koordinointi, asiantuntijaverkostoihin osallistuminen, alan perustiedon ja osaamisen ylläpitäminen maakunnassa, tiedotus, Toimisi työparina päihdetyön koordinaattorin kanssa. Perusterveydenhuollon yksikkö olisi hyvä sijoituspaikka koordinoivalle työlle. Idea pyritään saamaan eteenpäin Sairaanhoitopiirin käsittelyyn. Tällaista esitystä kannatettiin ja kehotettiin viemään esitystä eteenpäin. 7. Seuraavan kokouksen ajankohta, paikka ja teemat Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran torstaina klo Mukaan kutsutaan maakunnan päihde- ja mielenterveysalan toimijoita entistä kattavammin. Tuolloin kuullaan Kaste-hankkeen käynnistymisestä sekä Jyväskylän päihdeja mielenterveysstrategian etenemisestä ja muista ajankohtaisista asioita. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.10