KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELEN- TERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELEN- TERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika tiistai klo Paikka Kosken tilat, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Eero Pirttijärvi Liisa Rauhala Aarno Lehmusto Kimmo Jouhki Kari Lahti Tiina Kingeling Anja Mäläskä Pirjo-Riitta Viinikka Riikka Taipale Hannu Nikulainen Tuula-Leena Raiski Minna Kesänen Raili Haaki Sovatek Arjen Mieli Kaste hanke Jamk Jkl/Nuorten aikauisten Vaajakosken Suvanto ry opiskelijaharjoittelija Jämsä Omaiset mielenterveystyön tukena opiskelijaharjoittelija K-S SHP Koske Koske Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Työryhmän puheenjohtaja Eero Pirttijärvi avasi kokouksen 2. Edellisen kokouksen muistio ( ) Todettiin lyhyesti 3. Tutkimustieto & kehittäminen Osaamiskeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on mm: "turvata toimialueellaan tarvittavan sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen alueen käytännön tarpeista lähtien."

2 2 (6) Alkaneen vuoden toiminnassa Koskessa ja sen työryhmissä on tarkoituksena paneutua erityisesti kunkin sisältöalueen tutkimustoimintaan: (1) mitä aiheeseen liittyvää tutkimustoimintaa omassa yliopistossamme tai muualla - on tehty/menossa/suunnitteilla. Pyydetään tutkijapuheenvuoroja työryhmien kokouksiin. Jyväskylän yliopistossa kontaktit ovat olleet: YTT Maritta Itäpuisto, Tämänhetkinen Alkon rahoittama tutkimus keskittyy tutkimaan perheenjäsenten asemaa avopalveluissa. Hanke päättyy elokuussa Maritta ei päässyt mukaan tänään, mutta tulisi mieluusti seuraavaan työryhmän kokoukseen kertomaan tuloksista. Elina Virokannas sosiaalityön yksiköstä. Hänen väitöstutkimuksensa koskee huumeiden käytön vuoksi lastensuojelulaitoksessa olevien nuorten identiteettien rakentumista ja myöhempi tutkimus huumeiden käytöstä toipumassa olevia äitejä. (2) kootaan tietoa siitä, mitä teemoja käytännön työn näkökulmasta tulisi tutkia, mihin liittyvää ja minkälaista tutkimustietoa akuutisti asiakastyössä ja palveluiden suunnittelussa tarvittaisiin. (3) Pohditaan keinoja siihen, miten voitaisiin lisätä sosiaalialan ammattilaisten valmiuksia, mahdollisuuksia ja innokkuutta hyödyntää olemassa olevia tutkimustuloksia työssään, päätöksenteossaan ja valinnoissaan. (keinoina mm. tutkimus tutuksi sivuston markkinointi) Keskusteltiin tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöstä Keski-Suomessa päihdeja mielenterveysalalla Mirja Pirttijärven sosiaalityön lisensiaatintyö on valmisteilla liittyen siihen mitä asioita sosiaalityössä nousee keskeisiksi ja mitä siitä kirjataan sairaaloiden psykiatristen potilaiden hoidossa (mitä asiakastilanteissa kirjataan, mikä on omaisten rooli, miten hoitojärjestelmä omaiset huomioi,..). Sovatekin toimintoihin liittyviä opinnäytetöitä on valmistunut viime vuoden aikana. Eräässä niistä on esim. käyty läpi miesten ja isien roolia sosiaalityön asiakkuuksissa. (Kehittämiskeskus Tyynelässä alkamassa Isä-hanke , hankkeen yksi työntekijä tulee Keski-Suomeen). Tekeillä on myös gradu, jossa tutkitaan opiaattihoidossa olevien asiakkaiden kokemuksia. Sosiaalityön yliopistoverkosto SosNetin selvitys toteutettiin viime syksyn aikana Keski-Suomessa. Katri Ylösen Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusyh-

3 3 (6) teistyön vahvistaminen. Tämän pohjalta rakennetaan yliopiston, Jamk:n, Jyväskyklän kaupungin, Sairaanhoitopiriin, Kosken yms. toimijoiden yhteistyönä laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä tutkimushanketta. Tarkempi teema on vielä fokusoimatta. Tässä vaiheessa on lähinnä kartoitettu menossa olevaa kehittämistyötä ja tähän liittyen keskeisiä tutkimustarpeita. Eero Pirttijärvi oli halukas olemaan jatkossa näissä pohdinnoissa myös mukana. Tutkimuksen organisoimiseksi tarvitaan myös rakenteita ja nykyistä enemmän tutkimuksen rahoituskanavia myös sosiaalialalle. Rakenteelliset ratkaisut tulevat olemaan valtakunnallisesti esillä, kun yhteistä n. järjestämislakia maaliskuussa 2013 lähdetään työstämään. Alueellisesti pysyviä sote-kehittämisen ja tutkimuksen rakenteita suunniteltaneen perusterveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten pohjalle. Mistä teemoista tutkimusta tarvittaisiin? Tähän kysymykseen kommentoitiin, että ensin olisi aina hyvä selvittää se, mitä kustakin asiasta on jo tutkittu. Esimerkiksi ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuudesta on jo olemassa toimivia käytäntöjä ja tutkittua tietoa. Tällainen selvitystyö turvaisi myös kehitystyössä jatkumoa ja ehkäisisi päällekkäistä toimintaa. Korostettiin asiakkaiden näkökulmasta lähtevää kehittämistä ja tutkimusta. Jamk:n toiminnassa tutkimustoiminta liittyy aina kehittämiseen. Yliopiston rooli on enemmän perustutkimuksen saralla. Opinnäytetyöt voidaan kytkeä palvelemaan myös laajempia kokonaisuuksia. Kentän tutkimustarpeita ovat mm. palveluiden vaikuttavuus, resurssien riittävyyden asiat. Palveluaukkojen etsimistä ja arviointia tarvittaisiin ja tämän tiedon palauttamista menossa olevaan palveluiden uudelleenorganisoinnin suunnitteluun. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kohderyhmä saattaa olla juuri keskeisessä riskissä pudota palveluaukkoon. Päihde- ja mielenterveyspalveluissakin saatetaan toteuttaa laajasti ammattikäytäntöjä, joiden vaikuttavuutta tutkimus ei tue. Moniammatillista työtä esimerkiksi tutkimusnäyttö tukee. Sitä tehdään käytännössä kuitenkin suhteessa vähemmän. Päihde- ja mielenterveystyön kentällä todettiin tehdyn paljon tutkimusta, mutta siitä ei ole tuntumaa, miten olemassa oleva tieto on muuttanut palvelukäytäntöjä. Kansalaisten juomatapoja on seurattu ja tutkittu paljon. Hoitoprosessitutkimusta tai hoitotapahtumaa koskevaa tutkimusta ei ole paljon tehty. Salassapitosäädökset ovat ehkä yhtenä esteenä. Työryhmään olisi hyvä saada joskus keskustelemaan päihdetapauslaskennasta perillä olevia henkilöitä THL:stä. Netin kautta löytyy runsaasti tietoa.

4 4 (6) Kannatettavaa olisi tehdä kattavia tiedonhakuja, kirjallisuuskatsauksia ja tarkastella niitä rinnakkain tilastollisten seurantatietojen kanssa. Tällaista tietoa pitäisi hyödyntää mm. strategioiden valmistelutyössä. ESIM: Keski-Suomi näyttäytyy pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden osalta huonona alueena. Vuonna 1987 syntyneistä tehty laaja valtakunnallinen seuranta kertoo omalta osaltaan selkeästi lisääntyneestä mielenterveyden ja päihdehuollon ongelmista. Seurantatietoa ja pitkittäistutkimuksia ja suurilla aineistoilla tehtyjä tutkimuksia tarvittaisiin, jotta tulokset hyödyttäisivät toimintakäytäntöjen kehittämissuuntaamista. Esimerkiksi aluehallintovirastoon kertyy runsaasti tietoa palveluista. Näiden ja muiden rekistereiden tutkimuksellinen hyödyntäminen tulisi tehdä helpommaksi. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden integroinnin yhteydessä olisi kannettava huolta myös osaamisen kehittymisessä. Onko vaarana erityisosaamisen katoaminen? Yhteisessä työssä tarvitaan jatkossakin molempien alojen erityisosaajia sekä aitoa moniammatillisuutta. Tässä yhteydessä tuotiin toisaalta esille myös se, että asiakkaan etu on nimenomaan se, että työntekijät eivät lokeroi omaa auttamistaan vain tiettyyn osaan, vaan lähestyvät kokonaisuutta. Myös Kaste-ohjelmassa korostetaan tätä integraation lähtökohtaa. Käytännössä kuntien mt&päihde -integraatio on tällä hetkellä hyvin kirjavasti toteutettu ja myös ymmärretty. Integraatiosta tarvittaisiin tutkimustietoa. Esimerkkinä tuotiin esille vaikkapa Jämsä, jossa voisi tehdä kenttätutkimusta. Mihin tehdyt tutkimukset jäävät? Eräs mahdollisuus on seurata Sosiaaliportin Tutkimus tutuksi -sivustoa. Sivulle on koottu tuoreista tutkimuksista lyhyet yhteenvedot. Sivustolle löytyy linkki myös Kosken kotisivujen etusivulta. Pidettiin erittäin kannatettavana että pyydetään työryhmään jatkossa tutkijan puheenvuoroja ja tutkijoita mukaan yhteiseen keskusteluun, kun kehittämisen suuntaa linjataan. 4. Mitä tutkimusta Suomessa on meneillään rahapelaamisesta ja peliongelmasta? koulutuspäällikkö Tuula-Leena Raiski Koulutuksen suunnittelussa tuore tutkimustieto on keskeisessä roolissa. Rahapelihaittoja ja pelaamista on tutkittu Suomessa vasta vähän, muutaman viime vuoden ajan. Tuula- Leena tarkasteli mihin teemoihin alan tutkimus on keskittynyt. Rahapelaaminen ilmiönä

5 5 (6) on useammin tutkimusaiheena, kuin rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito. Varsinaista palveluihin liittyvää tutkimusta ei ole tehty vielä lainkaan. Peliriippuvuuden ilmenemisessä näkyy arpajaislain ikärajan muutos. Nuorten kohdalla on havaittavissa positiivista muutosta rahapelaamisen osalta. Tosin nettipelaamisen kohdalla näkyy huolestuttavia muutoksia eritoten nuorten ajankäytön suhteen. Digitaalisen pelaamisen haitoista ei ole vielä olemassa tutkimustuloksia. Keskusteltiin runsaasti ilmiön näkymisestä eri palveluissa. THL:n koulutuksia järjestetään jatkuvasti eri puolilla maata. Tuula-Leena jakoi esitteen uudesta Netti- ja peliongelmat ja opiskelukyky verkkokurssista. THL:n pelihaitat sivustolta ja sivustosta löytyy teemasta lisätietoa. 5. Muita asioita Tuotiin esille SADE-ohjelma; kansallinen sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma. Tähän liittyen kehitetään mm. ajanvarauksen palveluita, tässä Keski-Suomen shp on tässä vaiheessa mukana. Kerrottiin Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishankkeen (Ympäristöministeriö, STM & THL) Pilottikuntatyön aloitusseminaarista Jyväskylässä, keskussairaalan auditoriossa. lisätietoja Hannu Nikulaiselta /shp 6. Seuraavan kokouksen ajankohta, paikka ja teemat Kokoonnutaan ti klo Paikka Kosken kokoustila 202 Jatketaan edelleen tutkimusteemalla jäsennetään ja jatkojalostetaan tämänpäiväisen kokouksen ideoita ja teemoja. Kysytään mukaan yliopistolta Maritta Itäpuistoa ja Elina Virokannasta

6 6 (6) Muistion kirjasi Raili Haaki