KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELEN- TERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELEN- TERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika tiistai klo Paikka Kosken tilat, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Tuija Ketola, JAMK Sini Latvala, Kuiville pyrkivien tuki ry Isabella Ilmonen, lähihoitaja opiskelija harjoittelija Laura Vesander, kuntoutuksen opiskelija harjoittelija Mari Tapio, HUMAK/ Selvästi parempi mieli hanke Pirjo-Riitta Viinikka, Omaiset mielenterveystyön tukena ry Kari Lahti, Vaajakosken Suvanto ry Minna Kesänen, THL/Koske Tarja Hiltunen, Sininauhaliitto Kimmo Jouhki, J Nappi/Jyväskylän kaupunki Anja Mäläskä, Jämsän A-klinikka Marko Länsisalmi, Nuorisokoti Ankkurin Huoltamo Oy Liisa Rauhala, Arjen mieli KASTE-hanke Raili Haaki, Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Avattiin kokous ja käytiin läpi esittelykierros Valittiin tämän kokouksen puheenjohtajaksi Kimmo Jouhki, koska varsinainen puheenjohtaja Eero Pirttijärvi ei päässyt kokoukseen.

2 2 (6) 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen ( ) Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. Johdatteluja tutkimuksen ja käytännön yhteistyön syventämiseen 3. Perheenjäsenet päihdepalveluissa tutkija Maritta Itäpuisto kertoi tuoreita tutkimustuloksia (diat muistion liitteenä) Tutkimuksen lähtökohtana on ollut tarkastella sitä, miten perhe kokonaisuutena huomioidaan päihdehoidossa ja miten perheenjäsenet saavat apua ja tukea sekä toisaalta sitä, miten perheenjäseniä voi käyttää hoidon tukena ja motivoijana (motivoinnista kirjoitettu esim kirja: Rakkaasta raitis ). Päihdeongelmaisen omaisten kokemia terveydellisiä, psykologisia tai sosiaalisia vaivoja ei yleensä yhdistetä perheenjäsenen päihteiden käyttöön tai sen huomioimiseen ei ole käytössä toimintatapoja. Päihdehuollon palveluissa hoidetaan pääasiassa yksilöitä ja puoliso voidaan ottaa mukaan keskusteluihin. Lasten rooli ja merkitys hoidossa nähdään kuitenkin hyvin vähäisenä. Maritta Itäpuiston näkemyksen mukaan lasten rooli aktiivisina toimijoina ja muutoksen moitivoijina olisi hyvä nähdä ja tuoda esille selkeämmin. Suomalaisen yhteiskunnan nykykäytännöt juontavat juurensa mm. länsimaiseen lapsuuskäsitykseemme, jossa lapset nähdään viattomina suojelun kohteina. Marittan tutkimuksen mukaan päihdetyön ammattilaiset tekevät yllättävän vähän lastensuojeluilmoituksia. Tilastotietoja tästä ei ole olemassa, mutta muissakin suomalaisissa tutkimuksissa on tehty samansuuntaisia havaintoja. Päihdehoidon ja lastensuojelun yhteistyötä tulisi kehittää! Tutkimushankkeeseen liittyvä Saara Ruotsalaisen gradu on tekeillä. Siinä on haastateltu lastensuojelun työntekijöitä.

3 3 (6) Menetelmiä vanhemmuuden tukemiseen ja lasten huomioimiseen esimerkiksi: Toimiva lapsi & perhe /THL Kansainvälinen ICDP -ohjelma (International Child Development Programme), käytetään n. 20 maassa ympäri maailmaa. keskustelua Keskustelussa tuotiin esille käytännön kokemuksia siitä, että yhteistyötä päihdehuollon ja lastensuojelun kesken kyllä tehdäänkin, mutta se ei ole aina käytäntönä eikä näy virallisesti esim. lastensuojeluilmoitusten tekemisenä. Näyttäisi siltä, että pienemmissä kunnissa ja organisaatioissa on mahdollista toteuttaa joustavammin yhteistyökäytäntöjä. Myös järjestöjen organisoimaa hyvää toimintaa on joillakin paikkakunnilla tarjolla (esim. omaiset mielenterveystyön tukena), mutta myös kolmannen sektorin vertaisryhmät ja kurssit yms. on paljolti suunnattu lähinnä aikuisille. Kokemus on että esim. lastensuojelulaissa mainittua kuntoutumissuunnitelmaa huostaanotettujen lasten biologisille vanhemmille ei aina sosiaalitoimessa tehdä. Todettiin että olisi hyvä, jos koottaisiin yhteen hyviä käytäntöjä ja menetelmiä lapsiystävällisten perhekeskeisten päihdepalveluiden tueksi.

4 4 (6) 4. Merkintöjä marginaalissa Mirja Pirttijärven sosiaalityön lisensiaatintutkimus "Merkintöjä marginaalissa. Terveyssosiaalityö aikuispsykiatriassa potilaan taloudellisen ja sosiaalisen selviytymisen edellytysten määrittelijänä" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa to Mirja kertoi kuntouttavan sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen yhteydessä valmistuneen tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti mielenterveyspotilaan asemaa yhteiskunnassa, aineistona 153 henkilön potilaskertomukset (vuosilta ), niissä sosiaalityöntekijöiden merkinnät. Toimeentulon turvaaminen ja sosiaalietuudet oli asiana kaikkein eniten esillä näissä teksteissä. Muut teemat liittyivät mm. sosiaalisessa selviytymisessä kuten asumiseen liittyvissä asioissa tukemiseen. Omaisten rooli näyttäytyy kertomuksissa lähinnä läheisensä tukijana käytännöllisissä ja taloudellisissa asioissa. Sen sijaan työelämää ja koulutusta käsitteleviä merkintöjä on vain vähän. Suurin osa sairaalahoidossa olleista potilaista on työelämän ulkopuolella, marginaalissa. keskustelua Todettiin se, että akuuttityössä ja pitkäaikaisemmassa laitoshoidossa sosiaalityöntekijät operoivat ehkä osin erilaisten teemojen kanssa. Aineiston pääosan muodostavat akuuttipotilaat. Sairaalahoidossa oleminen myös osaltaan synnyttää ongelmia ja sysää yhteiskunnan ulkopuolelle taloudellisten ongelmien yms. kautta. Keskusteltiin siitä, miten tärkeää on osata pitää asiakkaille kuitenkin toivoa yllä. Tutkimuksen tuloksilla on ollut vaikuttavuutta esim. siten, että sairaalahoidon laskutuksista vastaavat ovat tutustuneet tutkimukseen ja on

5 5 (6) keskusteltu siitä, kannattaako mielenterveyspotilaiden laskuja laittaa aina esim. perintään ja lisätä näin heidän ahdinkoaan. Harkinnanvaraisia päätöksiä perimättä jättämisestä on kuitenkin mahdollista tehdä. 5. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Jyväskylässä Koske koordinoi päivien järjestelyjä. Raili kertoi kokouksessa suunnittelutyön etenemisestä. Päivien pääteemat liittyvät mm. yhteiskunnan ja palvelurakenteiden muutoksen analysointiin, asiakkaiden osallisuuteen sekä työllistämisen ja nuorisotakuun teemoihin. Päivien markkinointi aloitetaan ennen kesälomia pääotsikolla: HALOO AIKUISSOSI- AALITYÖ! Pääpuhujien varmistuttua ja ohjelman täsmennyttyä lähetetään laajalla jakelulla tiedotetta asiasta. Päivien osallistumismaksu tulee olemaan 80 /hlö + alv. Järjestelykulujen kattamiseen pyritään saamaan myös sponsoreita (tästä tiedote muistion liitteenä). Päiville osallistui tämän vuoden tammikuussa Tampereella n. 550 ammattilaista. Jyväskylän luentotilaisuudet pidetään Paviljongin auditoriossa. Ensimmäisen päivän iltapäivä toteutetaan hajaantuen erilaisiin työpajoihin (klo 14-17). Päivien osallistujille tarjotaan mahdollisuutta tutustua Jyväskylästä löytyvään osaamiseen ja hyviin käytäntöihin. Ehdotuksia päihdehuollon ja mielenterveystyön työpajoiksi otetaan vastaan! 6. Työryhmän puheenjohtajan valinta Sovatekin edustaja Eero Pirttijärvi on toiminut työryhmän puheenjohtajana vuodesta 2011 lähtien. Kosken työryhmien puheenjohtajuutta on pyritty kierrättämään parin vuoden välein. Työryhmän uuden puheenjohtajan valinta päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen. 7. Muita asioita Ei muita asioita 8. Seuraavan kokouksen ajankohta, paikka ja teemat Seuraavan kerran kokoonnutaan ti klo Teemaideoita voi mielellään toimittaa Railille.

6 6 (6) Ehdotettiin myös sitä, että voitaisiin keskittyä yhdessä kokouksessa vain yhteen teemaan perusteellisemmin, jolloin keskustelulle jäisi hyvin aikaa. Kokouksen päättäminen puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kirjasi Raili Haaki