KANSANOPETUSTI LA S TO

Transkriptio

1 SUOM EN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X KANSANOPETUSTI LA S TO 67 KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA X STATISTIK ÖVER FOLKUNDERVISNINGEN 67, FOLKSKOLVASENDET LASÀRET A P E R Ç U ST A T IST IQ U E D E L E N S E IG N E M E N T P R IM A IR E E N F IN L A N D E P E N D A N T L 'A N N É E S C O L A IR E HELSINKI 938 Tilastoklijasto Statistikbiblioteket : ).

2 Helsinki 938. ViaiüomeiiTOätan ki'rj&fkiiraio.

3 Alkusanat. L u k u v u o d e n kansa n o p etu stila sto on la a d ittu sam an su u n n ite lm a n m u ka a n k u in lähinnä edellisen lu ku vu o d e n. T e k s tiosassa on tällä ke rta a yk sity isk o h ta ise m m a t tie d o t m a a la isk u n tie n y lä k a n sa k o u lu je n v a r sinaisista o p etta jista sekä tie to ja m a in ittu je n k o u lu je n veisto n o h ja a jista ja käsitöid e n o p e tta jista, jo tk a tie d o t on ju lk a is tu ainoastaan jo k a toiselta lu ku vu o d e lta. T aululiitte itä on y k s i enem m än k u in tä tä edellisessä ju lka isu ssa, sillä k irko llisista la sten ko u lu ista (ta u lu liite XIX) on tilastoa laad ittu ja ju lk a is tu ainoastaan jo k a v iid e n n e ltä ka len terivu o d elta, tä tä en n en viim eksi vu o d e lta 930 lu k u v u o d e n kansanopetustu aston yh teydessä. T ä m ä n ju lk a is u n ta u lu liitte e t on la a d ittu a lle kirjo itta n ee n K a n e r v a n johdolla, jo k a m yös on la a tin u t ju lk a is u n tekstiesityksen. H elsingissä, T ilastollisessa päätoim istossa, to u koku u ssa 938. Förord. S ta tistiken över folkundervisningen läsäret har u p pgjorts enligt samma principer som fö r det närm ast föreg&ende läsäret. I texta vsn ittet finnes denna gang mera detaljerade u p p g ifter om högre folkskolornas i landskom m unerna egentliga lärare sam t u p p g ifter om näm nda skölors lärare i slöjd och handttrbete, vilka u p p g ifter publicerats endast fö r vartannat läsar. Tabellbilagorna äro en mera tili antalet än i föregäende Publikation, ty över kyrkliga smäbarnsskolor (tabellbilaga XIX) har Statistik utarbetats och publicerats endast fö r va rt fem te kalenderär, före detta senast för är 930 i sam m anhang m ed Statistiken över fo lku n dervisning en u nder läsäret Tabellbilagorna i denna publikation ha sam m anställts under ledning av undertecknad Kanerva, som även utarbetat den i P ublikationen ingäende textredogörelsen. H elsin g fo rs, ä S ta tistisk a centra lb yrä n, i m aj 938. Martti Kovero. J. T. Hanho. E dw in Kanerva.

4 SISÄLLYS. T eksti. Sivu.. Kasvatusopillinen korkeakoulu.... Kansakoulunopett a jäseniin aarit. l A. Yläkansakoulusemin aarit... B. Alakansakouluseminaarit... 4 C. Seminaarien harjoituskoulut Kouluikäiset lapset Kaupunkien kansakoulut. A. Luokkien luku... 0 B. O pettajisto... C. O ppilaat... D. Apukoulut... 4 E. K asvatuslaitosten yhteydessä toimivat koulut... 5 F. Kansakoulujen talous... 6 G. Vieraskieliset kansakoulut Maalaiskuntien kansakoulut. A. Koulupiirien ja koulujen luku... B. O pettajisto... 5 C. O ppilaat Maalaiskansakoulujen jakaantumille n kunnallisiin ja yksityisiin sekä kauppalain ja varsinaisten maalaiskuntien kouluihin Maalaiskuntien kansakoululaitoksen talous Valmistamat koulut ' 9. Kirkolliset lastenkoulut Kansanopistot Työväenopistot Tauluja. Seminaarit. I. O pettajien ja oppilaiden l u k u II. Oppilaiden äidinkieli, kotipaikka ja. sosialinen luokitus... 4 II I. Oppilasluvun muutokset ja oppilaiden siirto luokalta toiselle... 6 IV. Seminaarien talous... 8 V. Rahastot, kirjastot y. m... 0 V I. Kasvatusopillisen korkeakoulun jaseminaarien harjoituskoulut... INNEHÀLL., ' Text. ' Sid.. Pedagogiska högskolan.. Folkskollärar- och lärarinneseminarier. A. Seminarier för lärare i högre folkskola.. B. Smäskollärarseminarier... 4 C. Seminariernas övningsskolor Bamen i skoläldem Städemas folkskolor. A. Klasser... 0 B. L ärare... C. Elever... D. Hjälpskolor... 4 E. Skolor vid uppfostringsanstalter. 5 F. Folkskolomas ekonomi... 6 G. Folkskolor med främmande undervisningsspräk Folkskoloma i landskommunema. A. Skoldistrikt och s k o lo r... B. Lärare... 5 C. Elever Folkskoloma i landskommunema fö r delade pä kommunala oeh primata samt pa köpinyar oeh egentliga landskommuner Folkskolväsendets i landskommunema ekonom i' Förberedande skolor K yrkliga smäbarnsskolor Folkhögskolor Arbetarinstitut Tabeller. Seminarier. I. Lärare och e le v e r... II. Elevemas modersmäl, hemort, st and 4 II I. Förändringar i elevantalet och elevernas förflyttning... 6 IV. Seminariernas ekonomi... 8 V. Skolfonder, -bibliotek m. m... 0 VI. Pedagogiska högskolans och seminariernas övningsskolor...

5 VI Kaupunkien kansakoulut. Sivu. Städemas folkskolor. Sid. V II. Yleisiä tietoja kouluista... 4 V II. Allmämna uppgifter om skoloma... 4 V III. O pettajisto IX. 0 0 X. Apukoulut ja kasvatuslaitosten yh X. HjälpskoLor och skolor vid uppteydessä toimivat koulut... 4 fostringsanstalter... 4 Maalaiskuntien kansakoulut. Landskommunemas folkskolor. X I. Yleisiä tietoja kunnittain... * 6 X I. Allmänna uppgifter kommun vis... 6 X II. K iinteät alakansakoulut X II. Fasta lägre folkskolor X III. K iertävät alakansakoulut X III. Ambulatoriska lägre folkskolor XIV. Supistettujen kansakoulujen alakou XIV. Lägre skolor vid reducerade folklujen oppilaat skolor : elever XV. Yläkansakoulujen oppilaat XV. Högre folkskolor: elever XVI. Jatko-opetus... 3 X VI. Fortsättningsundervisningen... 3 X V II. Valmistavat koulut... 6 X V II. Förberedande skolor... 6 X V III. Vieraskieliset kansakoulut ja valmis X V III. Folkskolor och förberedande skolor tavat koulut... 8 med främmande undervisningsspmk 8 X IX. Kirkolliset lastenkoulut X IX. K yrkliga smäbamsskolor XX. Kansanopistot... ' XX. Folkhögskolor X XL Työväenopistot X X I. Arbetarinstitut Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires. page. I. M aîtres et élèves... II. Langue maternelle et domicile des élèves... 4 II I. Variations du nombre des élèves; leur passage à la classe suivante.. 6 IV. Économie des séminaires... 8 V. Fonds scolaires et bibliothèques, etc. 0 VI. Écoles-annexes de l académie pédagogique et des sém inaires... Écoles primaires des villes. V II. Données générales des écoles... 4 V III. Personnel enseignant... 6 IX. Élèves... 0 X. Écoles auxiliaires et écoles des maisons de correction... 4 TABLE DES MATIÈRES. Texte, pages 57. Tableaux. Écoles primaires des communes rurales, page. X I. Données générales par communes.. 6 X II. Écoles primaires élémentaires fixes 58 X III. Écoles primaires élémentaires ambulatoires X IV. Écoles élémentaires des écoles p rimaires à cours réduits: é lè v e s XV. Écoles primaires supérieures: élèves 90 XVI. Les cours complémentaires... 3 X V II. Écoles préparatoires... 6 X V III. Écoles primaires et écoles préparatoires avec une lanque d enseignement étrangère... 8 X IX. Écoles enfantines dirigées par le clergé XX. Écoles supérieures populaires X X I. Instituts ouvriers... 40

6 . Kasvatusopillinen korkeakoulu. Täm än julkaisun tekstiosassa esitetään eräitä tieto ja Jyväskylän kasfatusopillisesta korkeakoulusta kuten edellistä lukuvuotta koskevassa kansan - opetustilastossa. Kasvatusopillisen korkeakoulun opettajakuntaan kuului lukuvuonna , kuten edellisenäkin lukuvuotena, 5 opettajaa. N äistä oli professoreja, lehtoreita 0 ja korkeakoulunopettajia 3. V uotta aikaisemmin professoreja oli ja muita opettajia 4. Viimeksimainituista oli Jyväskylän seminaarin opettajia, jotka oli m äärätty an tam aan opetusta korkeakoulussa. O pettajista oli m iehiä 0 ja naisia 5. K äsityönohjaajia oli nainen. Korkeakoulun harjoituskoulunopettajia oli j5, kaikki naisia.. K ansakoulunopettajiksi aikovia opiskelijoita oli 0 eli 60 enemmän kuin lukuvuonna O piskelijoista oli miehiä 4 ja naisia 78. Vuosikurssien mukaan opiskelijat jakaantuivat siten, e ttä I vuosikurssilla oli 7 miestä ja 43 naista.sekä I I vuosikurssilla :5 miestä ja 35 naista. Lukuvuoden päättyessä saivat I I vuosikurssin opiskelijat kelpoisuustodistuksen kansakoulunopettajan virkoihin sekä näiden lisäksi miespuolinen kuuntelijaoppilas. Opiskelijoista oli. ylioppilaita 05, filosofiankandidaatteja 3, voimistelunopettajia ja odontologiankandidaatteja. Kaikkien opiskelijain äidinkielenä oli suomi. Vanhempiensa ammatin mukaan opiskelijat jakaantuivat siten, että virkamiesten ja vapaiden am m attien harjoittajien lapsia oli 8, suurliikkeenharjoittajien 3, pienliikkeenharjoittajien ja palvelusmiesten 44, työväen 6, suurtilallisten 0, pientilallisten 6 sekä maanviljelystyöväen lapsia 3. Menoja kasvatusopillisella korkeakoululla oli lukuvuonna mk, edellisenä lukuvuotena ainoastaan mk. Menoista oli professorien, lehtorien ja korkeakoulunopettajien palkkoja mk, harjoituskoulunopettajien ja käsityönohjaajien palkkoja mk, puutarhamehoja 3 98 mk ja m uita menoja mk. Sekalaisia tuloja korkeakoululla oli 58 mk. K asvatusopillisella korkeakoululla, joka toimi lakkautustilassa olevan Jyväskylän seminaarin rakennuksissa, oli myös yhteisiä menoja m ainitun seminaarin kanssa. Näm ä menot Sisältyvät taululiitteessä IV Jyväskylän sem inaarin menoihin. Tästä syystä keskimääräisiä kustannuksia sem inaarin oppilasta kohden laskettaessa on otettu huomioon sekä kor-. Pedagogiska högskolan. I textavdelningen av föreliggande Publikation fram läggas nägra uppgifter om Jyväskylä pedagogiska högskola, säsom ocksa i Statistiken över folkundervisningen föregäende läsär. Till pedagogiska högskolans lärarpersonal hörde läsaret , liksom ocksä föregäende läsär, 5 lärare. Av dem voro professorer, 0 lektorer och 3 högskollärare. E tt är tidigare fanns det I professor och 4 andra lärare. Av de sistnämnda voro lärare vid Jyväskylä seminarium, vilka hade förordnats a tt meddela undervisning i högskolan. Av lärarna voro 0 manliga och 5 kvinnliga. Det fanns en kvinnlig handarbetsledare. A ntalet lärare vid högskolans övningsskola var 5, sam tliga kvinnliga., Antalet studerande, som ämnade bli folkskollärare, var 0 eller 60 flere än läsaret Av de studerande voro 4 manliga och 78 kvinnliga. E nligt ärsk u rs' fördelade de studerande sig sälunda, a tt pä I ärskursen funnos 7 man och 43 kvinnor samt pä I I ärskursen 5 män och 35 kvinnor. Vid läsärets slut fingo studerandena pä I I ärskursen kompetensintyg för folkskollärartjänster samt likasä manlig hospitant. Av de studerande voro 05 studenter, 3 filosofiekandidater, gym nastiklärare och odontologiekandidat. Samtliga studerande hade finska tili modersmäl. Enligt föräldrarnas stand fördelade de sig sälunda, att 8 voro barn till tjänstem än och idkare av fria yrken, 3 tili större näringsidkare, 44 tili mindre näringsidkare och betjänte, 6 tili arbetare, 0 tili storbrukare, 6 tili smäbrukare samt 3 tili lantbruksarbetare. Pedagogiska högskolans u tg ifter voro läsaret mk, föregäende läsär endast mk. Av utgifterna utgjordes mk av löner ät professorer, lektorer och högskollärare, mk av löner ä t övningsskolans lärare och ät handarbetsledare, 3 98 mk av utgifter för trädgärd och mk av andra utgifter. H ögskolan hade 58 mk diverse inkomster. Pedagogiska högskolan, som hade sin verksamhet förlagd tili Jyväskylä under indragning varande seminariums byggnader, hade även gemensamma utgifter med nämnda seminarium. Dessa u tgifter ingä i tabellbilagan IV bland utgifterna för Jyväskylä seminarium. D ärför ha vid beräkningen av kostnaderna per elev i seminariet beaktats säväl hög-.kansanopetustilasto

7 keakoulun että seminaarin menot ja oppilaat (taululiite LV, sar. 5 ja 6). Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulussa, joksi lukuvuoden alussa tuli Jyväskylän seminaarin tyttöharjoituskoulu, oppilaita oli 30. N äistä oppilaista on tietoja taululiitteessä VI. H eidät on tekstiosassa otettu huomioon seminaarien harjoituskoulujen oppilaita käsiteltäessä. skolans som seminariets utgifter och elever (tabellbilagan IV, koi. 5 och 6). början av läsäret blev övningsskolan för flickor vid Jyväskylä seminarium övningsskola vid pedagogiska högskolan och dess elevantal var 30. B eträffande dessa elever finnas uppgifter i tabellbilagan VT. De ha i textavdelningen beaktats i sammanhang med eleverna vid sem inariernas övningsskolor.. Kansakoulunopettaj aseminaarit. A. yiäkansakouluseminaarit. Yläkansakouluseminaareja oli lukuvuonna , kuten aikaisemminkin, yhteensä 8, joista 6 suomen- ja ruotsinkielistä. Suomenkielisistä sem inaareista kolme, Jyväskylän, Rauman ja K a jaanin, toim i ainoastaan miesoppilaita ja kaksi, Raahen ja Heinolan, ainoastaan naisoppilaita varten. Sortavalan seminaarissa oli sekä mies- että naisoppilaita. Ruotsinkielisistä seminaareista Tammisaaren oppilaat olivat yksinomaan naisia, Uudenkaarlepyyn miehiä. Seminaarinopettajien ja oppilaiden lukum äärän kehitys viime viisivuotiskautena käy selville seuraavasta taulukosta.. Folkskollärar- och lärarinneseminarier. A. Seminarier fö r lärare i högre folkskola. Under läsäret var antalet sem inarier för lärare i högre folkskola, säsom tidigare, samm anlagt 8, 6 finsk- oeh ' svenskspräkiga. Av de finskspräkiga sem inarierna voro tre, de i Jyväskylä, -Rauma och K ajaani, avsedda endast fö r manliga oeh tvä, de i Brahestad och Heinola, endast för kvinnliga elever. Seminariet i Sortavala hade säväl manliga som kvinnliga elever. Av de svenskspräkiga seminarierna hade det i Ekenäs endast kvinnliga och det i Nykarleby endast manliga elever. Utvecklingen under den señaste femärsperioden av antalet sem inarielärare och -elever framsar av föliande tabell. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires supérieurs. M aîtres et élèves. Sem inaarinopettajia Seminarielärare M aîtres des séminaires Oppilaita E lever Élèves Lukuvuosi Lâsâr A nnée scolaire Koko luku Hela an talet Nombre total Suomenk. sem în. I finskpr. sem in. Séminaires fin n. Ruotsink. sem in. I svenskspr. sem in. Séminaires suéd. K oko luku H ela antalet Nom bre total Suom enkiel. sem inaareissa I finskspräkiga seminarier D ans les séminaires jinnois K aikkiaan Inalles M iehiä Manliga H om m es N aisia K vinnliga Fem m es R uotslnkiel. sem inaareissa I svenskspräkiga seminarier F ans les séminaires suédois K aikkiaan Inalles T otal M iehiä M anliga H om m es N aisia K vinnliga F em m es % % % % O O Seminaarinopettajia oli lukuvuonna yhteensä 83, joista 63 toimi suomenkielisissä ja 0 ruotsinkielisissä seminaareissa. O pettajien lukum äärä on viime lukuvuosina hitaasti m utta j a t kuvasti vähentynyt. O pettajista oli vakinaisia 79 ja virkaatoim ittavia 4. Miespuolisia opettajia oli 49 ja naispuolisia 34. Oppilaita oli 04 eli 8 vähemmän kuin lukuvuonna Oppilasmäärä on viime lukuvuosina jatkuvasti vähentynyt. Lukuvuodesta lähtien, siis viidessä vuodessa, vähennys on 338 oppilasta eli kokonaista 4.8 %. Suomenkielisissä seminaareissa oppilaita oli 87 eli 63 A ntalet seminarielarare var lasaret sammanlagt 83, av vilka 63 verkade i finsk- oeh 0 i svenskspr&kiga seminarier. A ntalet larare har under de senaste lasaren lángsam t men kontinuerligt nedg&tt. Av lararna voro 79 ordinarie och 4 tjanstforrattande. A ntalet manliga larare var 49 och antalet kvinnliga 34. A ntalet elever var 04 eller 8 mindre an las&ret Elevantalet har under de senaste lasaren fortgaende minskats. Sedan lasaret 930 3, saledes pa fem lar, ar minskningen 338 elever eller hela 4.8 %. I de finsksprájkiga seminarierna funnos 87 elever eller 63 farre och i de

8 vähemmän ja ruotsinkielisissä 53 eli 8 vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena.. Uusia oppilaita otettiin seminaareihin 5, niistä suomenkielisiin 97 ja ruotsinkielisiin 8. Täydellisen oppimäärän suorittaneina sai päästötodistuksen 50 oppilasta, nim ittäin 05 suomenkielisestä ja 45 ruotsinkielisestä sem inaarista. Lukuvuoden aikana erosi oppimäärää päättäm ättä yhteensä oppilasta, niistä 0 suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä seminaarista. Koska tutkinnon suorittaneista kutmtelijaoppilaista tässä julkaisussa ei ole erityistä taululiitettä, esitetään niistä tässä yksityiskohtaiset tiedot. Kelpoisuustodistuksen kansakoulunopettajan virkaan sai 0 kuuntelijaoppilasta, niistä 9 suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä seminaarista. N äitä kuuntelijaoppilaita oli Jyväskylän seminaarissa naista, Sortavalan seminaarissa m iestä ja naista, Rauman seminaarissa miestä, Raahen seminaarissa nainen sekä Tammisaaren seminaarissa samoin nainen. Kelpoisuustodistuksen käsitöiden ta i muun harjoitusaineen opettajan toimeen sai 3 kuuntelijaoppilasta, joista suomenkielisestä sem inaarista 8 ja ruotsinkielisestä 5. Sortavalan sem inaarista tällaisen todistuksen saaneita oli m iestä ja 6 naista, Raahen sem inaarista 3 naista, Heinolan seminaarista 7 naista, Tammisaaren sem inaarista nainen sekä Uudenkaarlepyyn seminaarista 4 miestä. M uita tutkinnon suorittaneita kuuntelijaoppilaita oli 6 suomenkielisissä seminaareissa, niistä 4 naista Heinolan seminaarissa sekä mies ja nainen K ajaanin seminaarissa. Yläkansakouluseminaarien menot lukuvuodesta lähtien käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. svenskspräkiga 53 eller 8 färre än föregäende läsär. I seminarierna intogos 5 nya elever, därav i de finskspräkiga seminarierna 97 och i de svenskspräkiga 8. E fter fullständigt genomgängen lärokurs erhöllo 50 elever di/missionsbetyg, nämligen 05 frän finsk- oeh 45 frän svenskspräkigt seminarium. TJnder läsäret avgingo före avslutad lärokurs sammanlagt elever, frän finskspräkigt seminarium 0 och frän svenskspräkigt. Emedan i denna publikation icke finnes nägon särskild tabell över de hospitanter, som avlagt examen, givas i detta sammanhang detaljerade uppgifter om dem. Kompetensintyg för folkskollärartjänster erhöllo 0 hospitanter, därav 9_frän finskspräkigt oeh frän svenskspräkigt seminarium. Av dessa hospitanter funnos kvinnliga vid Jyväskylä seminarium, manliga oeh kvinnliga vid Sortavala seminarium, manliga vid Rauma seminarium, kvinnlig vid Brahestads seminarium oeh likasä kvinnlig vid Ekenäs seminarium. Kompetensintyg fö r lärartjän st i handarbete eller annat övningsämne erhöllo 3 hospitanter, därav 8 frän finsk- oeh 5 frän svenskspräkigt seminarium. Sädant intyg erhöllo i Sortavala seminarium manliga och 6 kvinnliga hospitanter, i Brahestads seminarium 3 kvinnliga, i Heinola seminarium 7 kvinnliga, i Ekenäs seminarium kvinnlig samt i Nykarleby seminarium 4 manliga hospitanter. Examen avlades dessutom av 6 hospitanter i finskspräkiga seminarier, av dem 4 kvinnliga i Heinola seminarium samt m anlig och kvinnlig i K a jaani seminarium. _ U tgifterna för seminarierna för lärare i högre folkskola ha sedän läsäret värit följande: - Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires supérieurs. Dépenses. 3 Lukuvuosi Läsär A n n ée scolaire Sem inaarinopettajien Ât seminarielärare des maîtres des sém inaires Palkkaus A vlöning Appointem ents Harjoituskoulun opettajien ja työnjohtajien At lärare i övningsskolor samt ât arbetsledare des maîtres des écolesl annexes et des m aîtres de travaux m anuels Menot, markkaa TTtgifter, mark Dépenses, en marcs Valtion avustus varattom ille oppilaille ' Statsunderstöd â t me* dellösa elever Subvention de l É ta t aux élèves pauvres Bourses Stipendier Apurahoja N ourriture Kosthâllning R uuanpito Seminaaritalojen hoito- ja korjauskustannukset Skötsel och réparation av sem inariets byggnader Entretien et réparations des im meubles du sém inaire Seminaaripuutarhan m enot Utgifter för seminariets trädgärd Dépenses pour le jardin du sém inaire Autres dépenses Muut menot övriga utgifter Y hteen sä Summa T otal

9 4 Seminaarien menot, 0.5 m ilj. mk, olivat edellisen lukuvuoden menoja mk pienemmät. K uten taulukosta käy ilmi, lisääntyivät lukuvuodesta ainoastaan n. s. muut menot, kun sen sijaan muut monoryhmät vähenivät. Menoista tuli suomenkielisten seminaarien osalle mk eli 78.0 % ja ruotsinkielisten osalle mk eli.0 %. Edellisestä lukuvuodesta suomenkielisten seminaarien menot vähenivät mk, ruotsinkielisten lisääntyessä mk. Valtion kustannukset oppilasta kohden olivat suomenkielisissä seminaareissa 80 mk ja ruotsinkielisissä 6 54 mk. B. Alakansakouluseminaarit. Alakansakouluseminaareja on lukuvuodesta 9 lähtien ollut toiminnassa 4, nim ittäin 3 suomenkielistä ja ruotsinkielinen. Näiden seminaarien opettajien ja oppilaiden lukum äärä on lukuvuodesta lähtien ollut seuraava: U tg ifterna för seminarierna, 0.5 milj. mk, voro 85S 5 mk mindre än föregäende läsär. Säsom av tabellen fram gar, ökades sedan läsäret endast de s. k. övriga utgiftem a, medan däremot de andra utgiftsgrupperna minskades. Av utgifterna kommo mk eller 78.0% pä de finsk- ioch mk eller.0 % pä de svenskspräkiga seminariernas andel. Sedan föregäende läsär minskades utgifterna fö r de finskspräkiga seminarierna med mk, medan de för de svenskspräkiga ökades med 3653 mk. Statens kostnader per elev voro i de finskspfäkiga seminarierna 80 mk och i de svenskspräkiga 6 54 mk. B. Smaskollärarseminarier. A lit sedän läsäret 9 < ha 4 smäskollärarseminarier värit i verksamhet, nämligen 3 finskspräkiga och svenskspräkigt. A ntalet lärare och elever i dessa seminarier har sedän läsäret värit följande: Séminaires d institutrices des écoles primaires élémentaires. Maîtres et élèves. Sem inaarinopettajia Seminarielärare M aîtres des séminaires O ppilaita Elever É lises M enot, m arkkaa U tgiiter, mark D épenses, en m arcs Lukuvuosi Läsär A nnée scolaire Kaikkiaan Inalles T otal Suomenk. sem inaareissa I finskspr. sem inarier Sém inaires finnois R uotsink. sem inaareissa I svenskspr. sem inarier Sém inaires suédois K aikkiaan Inalles T otal Suomenk. sem inaareissa I finskspr. sem inarier Sém inaires finnois R uotsink. sem inaareissa I svenskspr. sem inarier Sém inaires suédois K aikkiaan Inalles T otal S iitä palkkaus D ärav avlöning D o n t appointem ents Opettajia oli, kuten edellisenäkin lukuvuotena, yhteensä 5, joista 0 toimi suomenkielisissä seminaareissa ja 5 ruotsinkielisessä. K aikki opettajat olivat vakinaisia. O pettajista oli miehiä 8 ja naisia 7. Oppilasmäärä on viime lukuvuosina m uuttunut varsin vähän. Lukuvuonna oppilaita oli 63, joista 40 kävi suomenkielistä ja 3 ruotsinkielistä seminaaria. O ppilaat olivat yksinomaan naisia.. Uusia oppilaita otettiin 8, joista suomenkielisiin seminaareihin 0 ja ruotsinkieliseen 8. Päästötodistuksen saaneita oli 33, niistä 8 suomenkielisten seminaarien ja 5 ruotsinkielisen sem inaarin oppilaita. Kelpoisuustodistuksen alakansakoulunopettajan virkaan saaneita kuuntelijaoppilaita oli nainen Liksom föregäende läsär var antalet lärare 5, av vilka 0 voro verksamma i de finskspräkiga seminarierna och 5 i det svenskspräkiga. Samtliga lärare voro ordinarie. Vidare voro 8 av dem manliga och 7 kvinnliga. Elevantalet har under de senaste läsären förändrats mycket litet. Läsäret var an talet elever 63, av vilka 40 besökte finskspräkigt seminarium och 3 svenskspräkigt. Eleverna voro enbart kvinnliga. A ntalet nya elever var 8, därav i de finskspräkiga seminarierna 0 och i det svenskspräkiga 8. Dimissionsbetyg erhöllo 33 elever, därav 8 frän finskspräkigt seminarium och 5 frän svenskspräkigt.. Kompetensintyg för sm äskollärartjänster erhöll kvinnlig Hospitant i Suistamo seminarium var-

10 5 Suistamoa seminaarissa ja muita kuuntelijoita, - jotka suorittivat tutkintoja, naista, toinen 8uis-; tamon ja toinen Hämeenlinnan seminaarissa. Alakansakouluseminaarien menot olivat lukuvuonna mk. Lisäys oli edellisestä lukuvuodesta mk. Suomenkielisillä seminaareina oli menoja mk ja ruotsinkielisellä mk. Edellisestä lukuvuodesta suomenkielisten seminaarien menot lisääntyivät mk ja ruotsinkielisen sem inaarin 5 mk. V altion kustannukset oppilasta kohden olivat suomenkielisissä seminaareissa mk ja ruotsinkielisessä 660 mk. jäm te andra kvinnliga hospitanter avlade examen, den ena i Suistamo och den andra i Tavastehus seminarium. U tgifterna för smäskollärarseminarierna voro läsäret mk. ökningen f rän föregäende läsär var mk. U tgifterna för de finskspr&kiga sem inarierna voro mk och för det svenskspräkiga mk. De fiilskspräkiga seminariernas utgifter ökades med mk frän föregäende läsär ooh det svenskspräkiga seminariets med 05 mk. Statens kostnader per elev voro i de finskspr&kiga seminarierna mk och i det svenskspräkiga 660 mk. - C. Seminaarien harjoituskoulut. Seminaarien harjoituskoulujen opettajien ja oppilaiden lukum äärä kuutena viime lukuvuotena käy ilmi seuraa vasta taulukosta, jossa suomenkieliset ja ruotsinkieliset harjoituskoulut on myös erikseen huomioon otettu. Suomenkielisiin harjoituskouluihin on taulukossa luettu myös kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu. C. Seminariernas óvningsskolor. A ntalet larare och elever i seminariernas ovningsskolor under de sex señaste lasaren framg&r av foljande taibell, dar de finskspr&kiga och svensksprákiga ovningsskolorna beaktats sarskilt fo r sig. Bland de finskspr&kiga ovningsskolorna ingar i tabellen aven ovningsskolan vid pedagogiska hogskolan. Êcoles-annexes des séminaires. Maîtres et élèves. Lukuvuosi Läsär A n n é e scolaire O pettajia Lärare M aîtres Koko luku Hela an talet Nombre total i Suomenk. kouluissa I finskspr. skolor Dans les écoles finnoises Ruotsink. kouluissa I svenskspr. skolor i Dans les écoles suédoises, Koko luku Hela an ta let Nombre total Oppilaita Elever Élèves Suom enkiel. kouluissa I finskspràkiga skolor D ans les écoles finnoises Y hteen sä Sum m a T otal Alakouluissa I lägre skolor Dans les écoles élém entaires Y läkouluissa I högre skolor Dans les écoles supérieures R uotsinkiel. kouluissa I svenskspräkiga skolor Dans les écoles suédoises Y hteensä Summa i A lakouluissa I lägre skolor : Dans les écoles \ élémentaires Y läkouluissa I högre skolor, Dans les écoles supérieures , E rityisiä harjoituskoulunopettajia on ainoastaan yläkansakouluseminaarien ja kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskouluissa. K uten taulukosta käy ilmi, ei näiden opettajien lukum äärä ole m uuttunut kolmena viime lukuvuotena. O pettajista oli miehiä 7 ja naisia 36, kuten vuotta aikaisemmin. Oppilaita oli harjoituskouluissa yhteensä 593, joista 379 eli 86.6 % kävi suomenkielistä ja 4 eli 3.4 % ruotsinkielistä harjoituskoulua. Oppilasm äärä väheni jonkin verran lukuvuoteen verrattuna. Sarskilda ovningsskollarare funnos endast i ovningsskolorna vid sem inarierna for larare i hogre folkskola pch vid pedagogiska hogskolan. Sasoru av tabellen fram gar, har dessa larares antal icke forándrats under de tre señaste lasaren. Av lararna voro 7 manliga och 36 kvinnliga, liksom e tt á r tidigare. A ntalet elever i ovningsskolorna var sammanlag t 593, av vilka 379 eller 86.6 % besokte finsksprakig och 4 eller 3.4 % svenskspr&kig ovningsskola. Elevantalet minskades n&got i jamfcirelse med lasaret

11 6 Edellä oleva taulukko osoittaa myös, missä määrin harjoituskoulujen oppilaat kävivät ala- ta i yläkoulua. P aitsi taulukossa m ainittuja oppilaita oli harjoituskoulujen jatkoluokilla lukuvuonna : oppilasta, niistä 33 suomenkielisillä ja 9 ruotsinkielisillä luokilla. O ppilaista tuli, kuten jo aikaisemmin m ainittiin, kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulun osalle 30. Yläkouluseminaarien harjoituskouluissa oppilaita oli 8. N äistä kävi suomenkielistä harjoituskoulua 0 ja ruotsinkielistä 7. Alakouluseminaarien harjoituskouluissa oppilaita oli 8, niistä 38 suomenkielisissä harjoituskouluissa ja 43 ruotsinkielisessä. Edellä m ainitut jatkoluokat toimivat yläkouluseminaarien harjoituskoulujen yhteydessä. 3. Kouluikäiset lapset. Tilastollisessa päätoimistossa on lukuvuodesta 93 3 lähtien laadittu tilastoa maan kouluikäisistä lapsista, joita koskevat tiedot on kerätty kunkin vuoden lokakuun 0 p :ltä. Kouluikäisillä lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka kunkin kysymyksessä olevan.kalenterivuoden aikana ovat täy t täneet tai täy ttäv ät vähintään 7, enintään 5 vuotta. Tiedot kouluikäisistä lapsista perustuvat n. s. oppivelvollisten lasten luetteloihin. N iistä kaupungeista, joissa suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä kansakouluilla on oma tarkastajansa, sekä niistä, joissa on vähemmistökielinen kansakoulu, tiedot on saatu erikseen suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä lapsista. Maaseudun kouluikäisistä lapsista tiedot on kerätty koulupiireittäin. Sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisissä luetteloissa on vieraskielisiä (Suomen kansalaisten) lapsia. Kouluikäisiä lapsia koskevat tiedot on vuosi vuodelta saatu yhä täydellisempinä, joskin m aaseutua koskevat tiedot ovat edelleenkin muun muassa siinä suhteessa epätäydelliset, että kokonaan kansakoulua vailla olevista koulupiireistä, m uutamaa harvaa poikkeusta lukuunottam atta, tietoja ei ole voitu saada. Kokonaan kansakoulua vailla olevia koulupiirejä oli maaseudulla syyslukukaudella 935 vielä 30 eli 5. % koulupiirien kokonaisluvusta. Suomenkielisistä koulupiireistä oli kokonaan kansakoulua vailla 9 eli 5.5 % ja ruotsinkielisistä 0 eli.8 %. Sivuilla 8 9 olevasta taulukosta käy selville kouluikäisten lasten lukum äärä sekä sen jakaantuminen toisaalta kaupunkien ja maaseudun osalle, toisaalta opetusta saaneisiin ja opetusta saam atta olleisiin vuosina Tabellen ovan utvisar även, i vad man övningsskolornas elever besökte lägre eller högre skola. Förutom de elever, som tabellen om fattar, funnos läsäret pä övningsskolornas fortsättningsklasser 4 elever, därav 33 pä de finsk- oeh 9 pä de svenskspräkiga klasserna. Av eleverna kommo, säsom redan tidigare nämnts, 30 pä pedagogiska högskolans andel. I övningsskolorna vid sem inarierna för lärare i högre folkskola funnos 8 elever. Därav besökte 0 finskspräkig övningsskola oeh 7 svenskspräkig. A ntalet elever i övningsskolorna vid smäskollärarseminarierna var 8, 38 i de finskspräkiga oeh 43 i den svenskspräkiga. Ovannämnda fortsättningsklasser arbetade i samband med övningsskolorna vid seminarier för lärare i högre folkskola. 3. Barnen i skoläldern. Statistiska centralbyrän har frän och med läsäret 93 3 utarbetat Statistik över barnen i skoläldern, beträffande vilka uppgifter insamlats fö r den 0 Oktober resp. är. Med barn i skoläldern förstäs barn, som under ifrägavarande kalenderär fyllt eller fylla minst 7 och högst 5 är. U ppgifterna om barnen i skoläldern grunda sig pä de s. k. registren över läropliktiga barn. För sädana städer, i vilka de finskspräkiga och de svenskspräkiga folkskolorna ha egen inspektor, oeh för sädana, i vilka finnes en folkskola med minoritetens spräk, ha uppgifterna erhsllits särskilt för de finskspräkiga och de svenskspräkiga barnen. B eträffande barnen i skoläldern pä landsbygden ha uppgifterna insamlats enligt skoldistrikt. Säväl i de finskspräkiga som i de svenskspräkiga registren finnas (finska medborgares) barn med främmande modersmäl. Är fö r är ha allt fullständigare uppgifter erhällits om barnen i skoläldern, ehuru uppgifterna för landsbygdens vidkommande fortfarande äro ofullständiga bl. a. i det avseendet, a tt fö r skoldistriikt, som heit och hället sakna folkskola, uppgifter icke,,pä nägra f ä undantag när, knnnat erhällas..skoldistrikt, som heit saknade folkskola, funnos ännu höstterminen 935 pä landsbygden tili ett antal av 30 eller 5. % av skoldistriktens heia antal. Av de finskspräkiga skoldistrikten saknade 9 eller 5.5 % heit och hället folkskola och av de svenskspräkiga 0 eller.8 %. Av tabellen pä sid. 8 9 fram gar antalet barn i skoläldern ären samt deras fördelning ä ena sidan mellan städer oeh ländsbygd, ä andra sidan mellan sädana, som ätnjöto undervisning, och sädana, som icke gjorde det.

12 7 Syyslukukaudelta 935 on tietoja kouluikäisestä lapsesta, joista kaupunkien osalle tuli eli 5.3 % ja maaseudun osalle eli 84.7 %. Edellisestä syyslukukaudesta lisäys oli lasta, siitä kaupungeissa 80 ja maaseudulla lasta. Kaupungeissa kouluikäisten lasten lukum äärän lisääntyminen on viime vuosina johtunut pääasiallisesti kaupunkeihin suuntautuvasta muuttoliikkeestä ja 'kaupunkien hyväksi ta pahtuneista aluejärj estetyistä, siis tapahtunut m aaseudun kustannuksella. Vuoden 935 alussa ta pahtui huomattavia aluejärjestetyjä Vaasan kaupungin hyväksi, kun m ainittuun kaupunkiin liitettiin esikaupunkialueita M ustasaaren kunnasta. N iinikään liitettiin eräitä vähäisiä alueita Vehkalahden kunnasta Haminan kaupunkiin. Tämän johdosta kaupunkien kouluikäisten lasten lukum äärä huom attavasti lisääntyikin vuonna 935. Opetusta sai kouluikäisistä lapsista syyslukukau-' della eli 86.8 % ja opetusta saam atta oli eli 3. %. Kaupunkien kouluikäisistä lapsista sai opetusta eli 96. % ja opetusta saam atta oli eli 3.9 %. Maaseudun kouluikäisten lasten vastaavat luvut olivat 4' 975 eli 85. % ja eli 4.9 %. K uten taulukosta käy ilmi, lisääntyi opetusta saaneiden lasten luku sekä kaupungeissa että maaseudulla syyslukukaudella 935 edellisestä syyslukukaudesta. Opetusta saam atta olleiden luku lisääntyi kaupungeissa, m utta väheni maaseudulla. Opetusta saaneista lapsista kävi luonnollisesti suurin osa kansakoulua tai jatkokoulua. Koko m aa huomioon otettuna näitä lapsia oli 79.7 % kouluikäisistä lapsista. Kaupunkien kouluikäisten lasten keskuudessa vastaava suhdeluku oli 67.6 % ja m aaseudun 8.9 % Oppikoulua kävi kouluikäisistä lapsista 5.6 %. Kaupungeissa täm ä suhdeluku oli.7 % ja maaseudulla.7 %. Ammattikoulua käyviä oli ainoastaan 0.7 %. Muun laatuisien koulujen merkitys oli vielä pienempi sekä kaupungeissa e ttä maaseudulla. Opetusta saam atta olleista lapsista olivat suurim pana ryhmänä ne, jotka eivät olleet oppivelvollisia joko enimmäkseen siitä syystä, että koulupiirissä ei ollut vastaavaa koulua, tai myös koulum atkan pituuden vuoksi. N äitä oli kouluikäisistä lapsista, koko maa.huomioon otettuna, 5. %. Maaseudulla täm ä suhdeluku oli 6. %. K aupungeissa m ainittu lapsiryhmä oli aivan vähäinen, kun sen sijaan niissä useimmat opetusta saam atta olleet lapset olivat jo oppivelvollisuutensa Suorittaneet. Byhmä toistaiseksi opetuksesta vapautetut käsittää ne lapset, jotka koko lukukaudeksi olivat vapautetut tylsämielisyyden, ruumiinvian tai hei- För höstterminen 935 finns det uppgifter om barn i skoläldern, av vilka eller 5.3 % kommo pä städernas andel och 496 8? eller 84.7 % pä landsbygdens. A ntalet ökades med barn sedan föregäende hösttermin, 80 i städerna och pä landsbygden. I städerna har ökningen av antalet ibarn i skoläldern under de senaste ären berott huvudsakligast pä inflyttningen tili städerna och omrädesregleringar tili städernas förm än och den skedde säledes pä landsbygdens bekostnad. I början av är 935 företogos betydande omrädesregleringar tili Yasa stads fö r män, dä med nämnda stad införlivades förstadsomräden, som hört tili Korsholms kommun. Likasä överfördes nägra smärre omräden frän Vehkalahti kommun tili Fredrikshamn. P ä grund härav ökades antalet barn i skoläldern i städerna avsevärt ar 935. Av barnen i skoläldern fingo eller 86.8 % undervisning höstterminen 935 och eller 3. % ätnjöto icke undervisning. Av barnen i skoläldern i städerna ätnjöto eller 96. % undervisning, medan eller 3.9 % icke gjorde det. P ä landsbygden voro motsvarande siffror eller 85. % och eller" 4.9 %. Säsom av tabellen fram gär, ökades antalet barn, som höstterminen 935 ätnjöto undervisning, säväl i städerna som pä landsbygden sedan föregäende hösttermin. A ntalet barn, som icke ätnjöto undervisning, ökades i städerna, men minskades pä landsbygden. Av de barn, som ätnjöto undervisning, besökte naturligtvis stprsta delen folkskola eller fortsättningsskola. Om man beaktar heia landet utgjorde dessa ibarn 79.7 % av samtliga barn i skoläldern. städerna var motsvarande relationstal 67.6 % och pä landsbygden 8.9 %. Lärdomsskola besöktes av 5.6 % av barnen i skoläldern. I städerna var detta relationstal.7 % och pä landsbygden.7 %. Yrkesskola besöktes av endast 0.7 %. De övriga skolornas foetydelse var ännu mindre säväl i städerna som pä landsbygden. Den största gruppen av barn, som icke ätnjöto undervisning, utgjordes av sädana, som icke voro läropliktiga, mestadels emedan resp. skola saknades inom skoldistriktet, dels oeksä emedan de hade för läng väg tili skolan. Dessa utgjorde i heia landet 5. % av barnen i skoläldern. P ä landsbygden var detta relationstal 6. %. I städerna var nämnda grupp alldeles obetydlig, varemot dar flertalet av dem, som icke ätnjöto undervisning, redan fullgjort sin läroplikt. Gruppen tillsvidare befriade frän undervisning bestär av de barn, som fö r heia terminen befriats frän undervisning pä grund av sinnesslöhet, kroppstyte eller svag

13 8 9 3 i vuotiaita lapsia ) Barn i äldem 7 5 är ') Enfants à l âge de 7 à 5 ans *) Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Yhteensä Summa Kansakoulussa tai jatkokoulnssa) I folkskola eller fortsattningsskola) Dans les écoles primaires et aux cours complémentaires Apukoulussa I hjftlpskola Dans les écoles auxiliaires Enfants à l âge scolaire (7 5 ans) de 93 à 935. Valmistavassa koulussa I förberedande skola Dans les écoles préparatoires élémentaires Oppikoulussa I lärdomsskola Dans les écoles secondaires. Niistä sai Av dessa ätnjöto Enseignée Ammattikoulussa I yrkesskola Dans les écoles professionnelles 0 i l l 3! ' opetusta undervisning Sokeain- tai kuuromykkâinkoulussa I blind- eller dovstumskola Dans les écoles d aveugles et les écoles de sourds-muets Muussa koulussa I annan skola Dans des autres écoles Kasvatuslaitoksessa I uppfostringsanstalt Dans les maisons de correction Kotona I hemmet A la maison Yhteensä Summa Oppivelvollisuutensa suorittaneita Barn, som fullgjort sin läroplikt Ayamt achevé l école Kevätlukukaudella alakouluun joutuvia Barn, som begynna lägre folkskola först under värtermlnen Commençant l école prim. élém. au semestre de printemps Opetusta saamatta oli ütan undervisning voro Pas enseignés Sellaisia, jotka eivät ole oppivelvollisia Xcke läropliktiga barn Pas soumis à l enseignement obligatoire Toistaiseksi opetuksesta vapautettuja Tillsvidare frân undervisning befriade barn Provisoirement exemptés de l enseignement Oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä Barn, som försummat sin läroplikt Ayamt mangué l mseign. öbligatoire Yhteensä Summa 93 Koko maa Hela riket Maaseutu Landsbygd Koko maa Hela riket Maaseutu Landsbygd Koko maa Hela riket.. Kaupungit S täder... Maaseutu Landsbygd Koko maa Hela riket.. Kaupungit S tä d er... Maaseutu Landsbygd Koko maa Hela riket Maaseutu Landsbygd kon terveyden, heikon käsityskyvyn, yhden vuoden lykkäyksen ta i jonkin muun syyn vuoksi. Tähän ryhm ään kuului. % kouluikäisistä lapsista, kaupungeissa 0.7 % ja maaseudulla.3 %. Oppivelvollisuutensa laim inlyöneitä kouluikäisistä lapsista oli.9 %. Kaupungeissa täm ä suhdeluku oli 0.4 % ja maaseudulla 3.3 %. Maaseudulla oppivelvollisuutensa laim inlyöneitä oli ala- ja yläkansakouluun nähden yhteensä 5 63, m utta jatkokouluun nähden 0 8, vastaavien lukujen oltua syyslukukaudella ja Seuraava asetelm a osoittaa kouluikäisten lasten lukum äärän erikseen suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä luetteloissa vuosien syyslukukaudella ) ) ) ) ) hälsa, svag fattningsförm &ga, ett ärs uppskov eller nägon annan orsak. Till denna grupp liörde. % av barnen i skoläldern, i städerna O.T % och pä landgbygden.3 %. Sin läroplibt försummade.9 % av barnen i skoläldern. I städerna var detta relationstal 0.4 % och p& landsbygden 3.3 %. P ä landsbygden iörsum m ade sammanlag t 5 63 sin läropliikt i avseende ä lägre eller högre folkskola, men 0 8 i avseende ä fortsättningsskola, medan m otsvarande siftfror under höstterminen 934 voro 6 89 oeh Följande sammanställning utvisar antalet i de finskspräkiga och de svenskspräkiga registren upptagna barn i skoläldern under höstterm inem a Lokakuun 0 p:nä. Den 0 oktober. Le 0 octobre. ) Seminaarien harjoituskoulut mukaan luettuna. >Seminariernas övningsskolor medräknade. 3) Sisältyvät sar. 8. Inga i koi. 8. 4) Sisältyvät sar.. Inga i koi ) ) _ » Vuonna Âr Année Kouluikäisiä länsiä. Barn i skolâldern. Enfants à l âge scolaire. Suomenkielisissä luetteloissa Ruotsinkielisissä luetteloissa I finsksprâkiga register I svensksprâkiga register Bans les régistres finnoises Bans les régistres suédoises Maaseudulla Maaseudulla Kaupungeissa Pâ landsbygden Yhteensä Kaupungeissa Pâ landsbygden Yhteensä städema Communes Summa I städema Commîmes Summa Villes rurales Villes rurales ' Koko m aan 'kouluikäisistä lapsista oli syyslukukaudella 935 suomenkielisissä luetteloissa 9. % ja ruotsinkielisissä 8.8 %. Kaupungeissa vastaavat suhdeluvut olivat 84.8 ja 5. % sekä maaseudulla 9.4 ja 7.6 %. Jo s taas tarkastetaan, m iten suuri osa suomenkielisten ja ruotsinkielisten luetteloiden lapsista tuli kaupunkien ja m aaseudun osalle, Kansanopetustilasto Av ibarnen i skoláldern funnos hostterminen % i de finsksprakiga och 8.8 % i de svensksprakiga registren. I staderna voro motsvarande relationstal 84.8 oeh 5. % sam t pa landsbygden 9.4 och.6%. Om m an ater granskar, huru stor del av barnen i de finsksprákiga och i de svensksprákiga registren som kom p á stadernas

14 0 havaitaan, että suomenkielisiin luetteloihin merkity istä lapsista oli kaupungeissa 4. % ja maaseudulla 85.8 %, ruotsinkielisiin luetteloihin m erkittyje n lasten vastaavien suhdelukujen ollessa 6.4 ja 73.6 %. ' Suomenkielisiin luetteloihin m erkittyjen lasten lukum äärän lisääntyminen viime vuosina johtuu kaupungeissa pääasiallisesti muuttoliikkeestä ja esikaupunkiliitoksista sekä maaseudulla siitä, että tiedot kouluikäisistä lapsista on saatu entistä täydellisempinä, kuten jo aikaisemmin m ainittiin. Euotsinkielisissä luetteloissa olevien lasten kokonaisluku on vähentynyt kolmena viime vuotena. 4. Kaupunkien kansakoulut. A. Luokkien luku. Kaupunkien kansakoulujen luokkien luku erikseen ala-, ylä- ja jatkokouluissa, sekä niiden luku erikseen suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä kouluissa kuutena viime lukuvuotena käy selville seuraavasta taulusta. (Tiedot ainoasta vieraskielisestä kaupunkikansakoulusta on esitetty sivulla.) och landsbygdens andel, sa finner man a tt av de i de f inskspr&kiga registren upptagna barnen 4. % funnos i stáderna och 85.8% pá landsbygden, medan motsvarande siffror for de i de svensksprákiga registren upptagna barnen voro 6.4 och 73.6 %.. Okningen under de señaste áren av antalet barn i de finsksprákiga registren beror huvudsakligen i staderna pá flyttningsrorelsen och inkorporering av forstadsomráden sam t,pá landsbygden pá a tt uppgiftem a om barnen i skoláldern in flu tit fullstandigare an tidigare, sásom redan ovan framhállits. Hela antalet barn i de svensksprákiga registren har minskats under de tre señaste áren. 4. Stádernas folkskolor. A. Klasser. Av foljande tabell fram gár antalet klasser i stadernas lagre, hogre och fortsattningsskolor i de finsk- och de svensksprákiga skolorna sárskilt for sig under de sex señaste lásáren. (U ppgifterna fo r den enda i stad befintliga skolan med frámmande undervisningssprák áterfinnas pá sid..) Écoles primaires des villes. Classes. Luokkia K lasser Classes Lukuvuosi Läsär A nnée scolaire Koko lu k u Hela a n ta let Nombre total Alakouluissa I lägre skolor D ans les écoles prim, élémentaires K aikkiaan Inailes T otal F innoises Suom enkielisiä Finsksprâkiga Suédoises R uotsinkielisiä Svensksprákiga Y läkouluissa I högre skolor D ans les écoles p rim.. supérieures K aikkiaan Inalles T otal Suom enkielisiä Finsksprâkiga F innoises R uotsinkielisiä Svensksprákiga Suédoises Jatkokouluissa I fortsättningsskolor A u x cours complémentaires K aikkiaan Inalles T o ta l Suom enkielisiä Finsksprâkiga F innoises R uotsinkielisiä Svensksprákiga Suédoises Luokkia kaupunkien kansakouluissa oli lukuvuonna lähemmin sanottuna lokakuun 0 p. 935 yhteensä 874 eli 45 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viidessä vuodessa lisäys on 36 luokkaa. Edelliseen lukuvuoteen verrattuna luokkien luku lisääntyi ala- ja yläkouluissa, m utta väheni jatkokouluissa. Suomenkielisiä luokkia oli 6 ja ruotsinkielisiä 63. Luokkien lukum äärän muutokset ovat viime vuosina kohdistuneet pääasiallisesti suomenkielisiin luokkiin, joita nyt oli 34 enemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin, ruotsinkielisten luokkien lisäyksen ollessa samana aikana luokkaa. A ntalet klasser i folkskolorna i städerna var läsäret närm are bestäm t den 0 Oktober 935 sammanlagt 874, vilket är 45 mera än äret förut. P ä fern är har antalet klasser ökats med 36. I jäm förelse med föregaende läsär ökades klassernas antal i de lägre och i de högre skolorna, men minskades i fortsättningsskolorna. De (finskspräkiga klasserna voro 6 och de svenskspräkiga 63 tili antalet. Förändringam a i klassernas antal ha de senaste ären huvudsakligen gällt de finskspräkiga klasserna, av vilka det nu fanns 34 flere än fern är tidigare, medan de svenskspräkiga klasserna sam tidigt ökades med.

15 B. Opettajisto. Seuraavasta taulusta käy selville kaupunkien kansakoulujen varsinaisten opettajien ja tu n tiopettajien lukum äärä kuutena viime lukuvuotena. Taulussa on otettu huomioon miespuoliset ja naispuoliset opettajat sekä näiden luku erikseen suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä kouluissa. B. Lärare. Antalet egentliga lärare och tim lärare i städernas folkskolor fram gär för de sex señaste läsären av följande tabell i vilken beaktats de manliga och kvinnliga lärarna samt dessas antal särskilt för sig i de finskspräkiga och de svenskspräkiga skolorna. Lukuvuosi Läsär Année scolaire A lakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim. élément. M. B. Écoles primaires des villes. Maîtres. V arsinaisia op ettajia E geu tliga lftrare Maîtres fixes l i. F. Y läkouluissa I högre skolor Dans les écoles prim. supér. M. H. N. K v. F. Jatk o- kouluissa I fortsättoingsskolor Aux cours complément. M. H. N. K v. F. M. H. K aikkiaan Inalles N. K v. F. Y ht. S:a. T u n tiop ettajia Tim lärare * Adjoints A lakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim. élément. M. H. N. K v. F. Y läkouluissa I högre skolor Dans les écoles prim.. supér. M. H. N. K v. F. Jatkokouluissa I fortsättningsskolor Aux cours complément. M. H. N. K v. F. M. H. K aikkiaan Inalles Kaikki koulut Samtliga skolor Toutes les écoles _ Suomenkieliset - Finsksprâkiga Finnoises J Ruotsinkieliset Svensksprâkiga Suédoises i i N. K v. F. Y ht. S:a Varsinaisia opettajia oli kaikkiaan 745 eli 68 enemmän kuin lukuvuonna Edellisestä lukuvuodesta opettajien luku lisääntyi sekä ala-, ylä- että jatkokouluissa. Viidessä vuodessa varsinaisten opettajien kokonaisluku on lisääntynyt 9 opettajaa. Suomenkielisissä kansakouluissa varsinaisia opetta jia oli 59 ja ruotsinkielisissä 6. Viime viisivuotiskautena tapahtunut opettajien lukumäärän lisääntyminen on tullut suomenkielisten koulujen osalle. Varsinaisia opettajia oli alakouluissa 560, yläkouluissa 075 ja jatkokouluissa 0. Alakoulujen varsinaisista opettajista oli vakinaisia ja koetteeksi valittuja 488 sekä vuosisijaisia 7. Yläkouluissa vastaavat luvut olivat 965 ja 0. Jatkokoulujen varsinaisista opettajista näitä tietoja ei ole kerätty. V iim eksimainittujen koulujen opettajista 63 oli tietopuolisissa ja 47 käytännöllisissä aineissa. Antalet egentliga lärare var inalles 745 eller 68 flere än läsäret Sedan föregäende läsär ökades lärarnas antal säväl i de lägre och högre som i fortsättningsskolorna. P ä fem är har hela antalet egentliga lärare ökats med 9. I de finskspräkiga folkskolorna funnos 59 egentliga lärare och i de svenskspräkiga 6. Den under señaste femärsperiod inträffade ökningen i lärarnas antal har kömmit pä de finskspräkiga skolornas andel. I de lägre skolorna funnos 560 egentliga lärare, i de högre skolorna 075 och i fortsättningsskolorna 0. Av de egentliga lärarna i de lägre skolorna voro 488 ordinarie eller anställda pä prov och 7 ärsvikarier. För de högre skolorna voro motsvarande siffror 965 och 0. B eträffande fortsättningsskolornas egentliga lärare ha dylika uppgifter icke insamlats. Av lärarna i de sistnämnda skolorna undervisade 63 i teoretiska och 47 i praktiska ämnen.