KANSANOPETUSTILASTO FOLKUNDERVISNINGEN

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X KANSANOPETUSTILASTO 72 KANSAKOULULAITOS LUKUVUOSINA X STATISTIK OVER FOLKUNDERVISNINGEN 72 FOLKSKOLVÄSENDET LASÀREN APERÇU STATISTIQUE DE L ENSEIGNEMENT PRIMAIRE EN FINLANDE PENDANT LES ANNÉES SCOLAIRES HELSINKI 95

2 Helsinki 95. Valtioneuvoston kirjapaino

3 Alkusanat. E sillä oleva liaksi lu kuvuotta käsittävä ju lkaisu on suoranaista jatkoa lukuvuosien kansanopetustilastolle. K ansakoulutilaston k y se ly kaavakkeet u u sittiin lukuvu onna ja samalla otettiin käytäntöön uusi tietojen keräysm enetelm ä, m u tta sen jälkeen ei m uutoksia ole tehty. Täm än sarjan edelliseen num eroon sisä lty y. yksityiskohtainen selonteko m ainituista m u u to k sista. Täm än selostuksen on laatinut aktuaari C. E. G r a n b e r g. H elsingissä, Tilastollisessa päätoim istossa, helm ikuussa 95. Förord. Föreliggande statistiska Publikation, som omf attar tvä läsär, ansluter sig direkt tili Statistiken över folkundervisningen för läs&ren De formulär, pä vilka Statistiken över folkskolornas verksam het grundar sig, ävensom själva insamlingsmetoden ändrades läsäret , men ha sedan dess förblivit oförändrade. E n ingäende redogörelse för denna omorganisation lämnas i föregaende num m er av denna serie. Denna redogörelse har utarbetats av aktuarien C. E. Granberg. H elsingfors, pä Statistiska centralbyrän, i februari 95. M artti Kovero. G. F ougstedt. C. E. Granberg.

4 . Kansakoulunopettajien valmistuslaitokset. A. Seminaarit. 'Lukuvuosina toimi maassa 9 seminaaria, joista 7 suomen- ja 2 ruotsinkielistä. Kolmena viimeisenä lukuvuonna on vain yksi alalkouluseminaari, nim. Tornion, ollut toiminnassa. Seminaarin opettajia oli lukuvuonna yhteensä 8, joista 58 naisia. Oppilaiden kokonaismäärä on lukuvuosina jatkuvasti lisääntynyt. Allaolevassa taulussa on lähempiä tietoja seminaarien opettajista ja oppilaista.. Utbildningsanstalter för folkskollärare. A. Seminarier. Lasaren funnos i landet nio seminarier, av vilka 7 finska ooh tvä svenska. Under de tre señaste läsären har endast e tt lägre seminarium värit i verksamhet, nämligen T om eä seminarium. A ntalet seminarielärare uppgick läsäret tili sammanlagt 8 av vilka 58 voro kvinnor. 'antalet elever har under läsären kontinuerligt ökats. N ärm are uppgifter - om lärarna och elevema vid sem inariemä fram gä ur nedanstäende tabell.. Kansakouluseminaarit. F o Isleo Isemin a rie r. Séminaires d instituteurs et d institutrices des écoles primaires. Seminaarinopettajia Seminarielärare Madres des séminaires Oppilaita Elever Élèves Lukuvuosi Lütsâr Année scolaire Koko luku Hela antalet Nombre total Suomenk. semin. I finskspr. semin. Séminaires finn. Ruotsink. semin. I svenskspr. semin. Séminaires suéd. Koko luku Hela artalet Nombre total Inalles Suomenkiel. seminaareissa I finskspràkiga seminarier Dans les séminaires finnois Miehiä Manliga Hommes Naisia Kvinnliga Femmes Inalles L-uotsinkiel. seminaareissa I svepsksprâkiga seminarier Dans les séminaires suédois Miehiä Manliga Hommes Naisia Kvinnliga Femmes Ylakansalcouluseminaarit. Högre foltcstcolsemi/narier. Séminaires d instituteurs et d institutrices des supérieures. % % % % o O Alakansahoulusemmaarit. Lägre folkslcolseminarier. Séminaires d instituteurs et institutrices des élémentaires. % /o 7o % , loo.o 8 8 loo.o loo.o _ loo.o Yläkouluseminaarin päästötodistuksen saaneiden ja kelpoisuustodistuksen saaneiden kuuntelijaoppilaiden lukum äärä on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt, jota vastoin Tornion alakouluseminaarista päästettyjen luku on pysynyt jokseenkin ennallaan. Samoin voidaan todeta uusien oppilaiden lukum äärän yläkouluseminaareissa ajanjaksona lisääntyneen, paitsi lukuvuonna , jolloin uusia oppilaita oli 33 vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Taulussa 2 on yksityiskohtaisempia tietgja uusista oppilaista ja opettajiksi valmistuneista. A ntalet dim itterade ooh hospitanter som erhâllit kompetensintyg har i frâg a om de hogre seminarierna oavbrutet okats under de señaste áren, varemot deras antal i T om eâ lagre seminarium forblivit ungefar oforandrat. B etràffande uya elever i hogre seminarier kan likasà under perioden en. okming Ikonstateras, med undantag av lasârett dâ antalet nya. elever mindkades med 33. M era detaljerade uppgifter om nya elever odh utbildade larare fram gâ u r tabell 2.

5 6 2. Kansakouluseminaarien uudet oppilaat ja opettajiksi valmistuneet. A ntalet nya elever och utbildade lärare vid f olkskolseminarier. N ombre des élèves nouveaux et de ceux ayant reçu lewr diplôme dans des séminaires d instituteurs et d institutrices des. Lukuvuosi Läsär Année scolaire Suomenk. Finskspr. Finnois Uusia oppilaita Nya elever Nouveaux élèves Ruotsink. Svens kspr. Suédois Suomenk. Finskspr. Finnois Päästötodistuksen saaneita Ttimitterade Élèves ayant obtenu le certificat d'études (Ruotsink. Svens kspr. Suédois Kelpoisuustodistuksen saaneita Hospitanter som erhâllit kompetensintyg ayant reçu le certificat de capacité Suomenk. Finskspr. Finnois Ruotsink. Svenskspr. Suédois Ylakansákouluseminaarit. Högre folkslcolseminarier. Séminaires d instituteurs et d institutrices des supérieures Alakansakouluseminaarit Uigre folkskolseminarier. Séminaires d instituteurs et d institutrices des éléventavres B. Korkeakoulut. Tärkeä osuus kansakoulunopettajien valmistuksessa on nykyään opettajakorkeakouluilla. Suuri merkitys on sillä, että maan käiksi väliaikaista opettajakorkeakoulua on sijoitettu paikkakunnille, missä aikaisemmin ei ole ollut mahdollista valm istua kansakoulunopettajaksi, nim. H elsinkiin ja Turkuun. Helsingin väliaikaisen opettajakorkeakoulun oppilasmäärä on koulun lyhyenä toimintaaikana voimakkaasti lisääntynyt. Tilastoon sisältyy eftsi kerran tiedot Turun vastaperustetusta väliaikaisesta opettajakorkeakoulusta, joka aloitti toim intansa v Tässä korkeakoulussa valm istetaan ylioppilaita (kahdessa vuodessa kansakoulunopettajiksi. Oppilasmäärä oli ensimmäisenä lukuvuonna 33, mikä on suurempi kuin H elsingin väliaikaisessa opettajakorkeakoulussa sen alkamisvuonna Taulussa 3 on lähempiä tieto ja opettajakorkeakoulujen toim innasta viimeisinä lukuvuosina. B. Högskolorna. E n viktig roll vid utbildningen av lärare spela numera högskolorna för folkskollärare. Av stor betydelse är a tt rikets tvenne interim istiska lärarhögskolor förlagts tili orter, där m öjlighet a tt utbilda sig tili folkskollärare tidigare helt och hiili et saknats, nämligen tili Helsingfors och Abo. Elevantalet i Helsingfors interim istiska lärarhögskola har under den Ikorta tid»kolan arbetat ökats starkt. I statistiken ingär för första gängen uppgifter om den nygrundade inteirimistiska lärarliögskolan i Äbo, som begynte sin verksamhet är 949. I denna högskola utbildas studenter tili folkskollärare i en tväärig kurs. A ntalet elever under första läsäret utgjorde 33 oeh var sälunda större än elevantalet i H elsingfors interimistiska lärarhögskola begymielseäret N ärm are uppg ifter om högskolomas för folkskollärare verksamhet under de señaste läsären inga i tabell Kansakoulunopettajien korkeakoulut. Högskolor fö r folkskollärare. Écoles supérieures d instituteurs et d institurices primaires. Lukuvuonna Läsär Années scolaires Professoreja Professorer Professeurs Opettajia Lärare Personnel enseignant Lehtoreita Lektorer Lecteurs Korkeakoulun opettajia Lärare vid högskolan Maîtres à Vacadémie Harjoituskoulun opettajia Lärare vid övningsskolan i Maîtres à Vécole-annexe! Vakinaisia Ordinarie Réguliers Oppilaita kevätlukukauden alussa Elever vid vârterminens börian Etudiants au début du semestre de 'printemps Miehiä Manliga' Hommes Siitä Därav Pont Naisia Kvinnliga Femmes Ylioppilaita Studenter Ayant passé le baccalauréat Yliopistollisen loppututkinnon suorittaneita Personer som avlagt akademisk slutexamen Ayant passé ses examens à VUniversité Erioikeudella opiskelevia Med dispens Dispensés Kansakoulunopettajatutki linon suorittaneita Avlagda folkskollararexamina Certificats de compétence pour le poste d instituteurs primaires Miehiä Manliga Hommes Naisia Kvinnliga Femmes Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu. Jyväskylä pedagogiska högskola. Académie pédagogique de Jyväskylä l i l i o í Helsingin väliaikainen opettajakorkeakoulu. - Helsingfors interimistiska lärarhögskola. École supérieure intérimaire de Helsinki pour instituteurs et institutrices _ 4 _ Turun väliaikainen opettajakorkeakoulu. Âbo interim istiska lärarhögskola. École supérieure intérimaire de Turku pour instituteurs et institutrices

6 7 Korkeakouluissa oli lukuvuonna kaikkiaan 628 oppilasta, joista 324 suoritti kansakoulunopettajatutkinnon. K aikissa seminaareissa ja opettajakorkeakouluissa oli lukuvuonna oppilaita ja opettajiksi valm istui 79. V astaavat luvut edelliseltä lukuvuodelta ovat 985 ja 725. I Siogskolorna funnos lasâret sammanlagt 628 elever av vilka 324 avlade folkskollârarexamen. antalet élever i sam tliga seminarier ocli hôgskolor fo r folkskollarare uppgick lasâret till ocli totalantalet utdim itterade elever till 79. Motsvarande siffror for foregâende lâsâr voro 985 och Kouluikäiset lapset. Seuraavasta taulusta käy ilmi kouluikäisten lasten lukum äärä vuosina oppivelvollisten lasten luetteloiden mukaan.. 2. Bamen i skolâldem. Av fiiljande tabell fram gâr antalet barn i skolâldem lâsârcn enligt fortedkningam a over lâropliktiga barn. 4. Kouluikäiset lapset. B am en i skolâldem. E nfants à l âge scolaire. Vuonna Âr Année Inalies Suomenkielisten lasten luetteloissa I registren för finskspr&kiga barn. Dans les registres finnois Kaupungeissa I stâderna Villes Maaseudulla Pâ Iandsbygden Communes rurales Ruotsinkielisten lasten luetteloissa I registren för svenskspr&kiga barn Dans les régistres suédois Kaupungeissa I stâderna Villes Maaseudulla Pâ iandsbygden Communes rurales Kouluikäisten lasten luku lisääntyi syksystä 947 syksyyn 948 kokonaista 9 693:a. Lisäys vuodesta 948 vuoteen 949 sitävastoin oli ainoastaan 383, mikä johtuu siitä, että v. 942 syntyneiden vuosiluokka, josta suurin osa aloitti koulunkäyntinsä syksyllä 949, sodan johdosta oli tavattom an pieni. M ainittuna ajanjaksona kouluikäisten luku kaupungeissa lisääntyi 4.8 %, m utta väheni maaseudulla.0 prosentin. Kuitenkin on huomattava, että kouluikäisiä lapsia aina on maaseudulla suhteellisesti enemmän kuin kaupungeissa. N iinpä lukuvuosina maaseudun kouluikäiset lapset olivat keskimäärin 6.7 % maaseudun koko väestöstä, kun taas vastaava suhdeluku kaupunkien osalta oli 0.4. Tämä eroavaisuus riippuu siitä, että syntyneisyys maaseudulla on korkeampi kuin kaupungeissa. Taulussa 5 on yksityiskohtaisempia tieto ja kouluikäisistä lapsista lukuvuosina K aikista opetusta saaneista kouluikäisistä kävi lukuvuonna % kansakoulua, apukoulua tai olivat koulukodissa. Oppikoulua kävi 0.o % Kaupunkien osalta olivat vastaavat luvut 7.2 ja 24.7 sekä maaseudun 92.2 ja 7. %. Valmistavien koulujen merkitys on nykyään hyvin vähäinen. Viime vuosina on niiden oppilasm äärä jo supistunut apukoulujen oppilasmäärää pienemmäksi, ollen vain 0.2 % kaikista opetusta saaneista lap sista. Oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä lapsia oli koko maassa v %, v % ja «%. L aiminlyöneitä oli edelleen kaupungeissa huom attavasti vähemmän kuin maaseudulla, mikä johtuu varsinkin siitä, että yleinen sivistystaso kaupungeissa on korkeampi, osaksi myös siitä, että koulumatkat kaupungeissa ovat lyhyemmät. Lisäksi lasten valvonta kaupungeissa on tehokkaampaa. V. 949 laiminlöi oppivelvollisuutensa kaupungeissa 0.4 % ja maaseudulla 0.7 %. antalet bam i skolâldem okades frân hosten 947 till hosten 948 med hela Ô'kningen frân 948 till 949 utgjorde dàremot endast 383, vilket beror pâ a tt den âr 942 fodda ârskullen, som till storsta delen borjade sin skolgâng hosten 949, pâ grund av kriget var abnormt liten. Under nâmnda period okades antalet bam i skolâldern i stâderiia med 4.8 %, me-n minskades pâ landsbygden med l.o %. Likvâl bor observeras a tt antalet skolpliktiga barn alltid âr forhâllandevis storre pâ landsbygden an i stâderna. Sâlunda utgjorde lâsârcn antalet skolpliktiga barn pâ Iandsbygden i genomsnitt 6.7 % av landsbygdens hola befolkning, under det a tt motsvarande procenttal for stâderna var 0.4. Denna skiljaktighet beror pâ att nativiteten. pâ Iandsbygden âr hogre an i stâderna. Tabell 5 innehâller imera detaljerade uppgifter om barnen i skolâldem lâsârcn Av de skolpliktiga barn som âtnjoto undervisning, besokte lasâret % folkskola, hjâlpskola eller skolhem och 0.6 % lâroverk. For stâderna voro motsvarande siffro r 7.2 och 24.7 saint fo r Iandsbygden 92.2 oeli 7. %. De forberedande skolomas bctydelse âr numera mycket liten. Under de señaste âren har antalet elever i dem t.o.m. varit mindre an antalet elever i hjâlpskolor oeh utgjorde endast 0.2 % av sam tliga barn som âtnj oto undervisning. A ntalet barn i hela riket, som forsummat sin lâroplikt, utgjorde âr %, âr % ocli %. A ntalet lâropliktiga som forsummat sin lâroplikt âr fortfarande betydligt mindre i stâderna ân pâ Iandsbygden, vilket huvudsakligen beror pâ a tt den allmânna bildning-snivân i stâderna âr hogre, dels pâ a tt skolvâgen âr kortare. H ârtill kommer a tt kontrollen over barnen i stâderna â r efféktivare. Âr 949 utgjorde antalet bam som forsummat sin lâroplikt i stâderna 0.4 % och pâ landsbygden 0.7 %.. %

7 8 5. K ouluikäiset ryhm itettyinä saadun opetuksen mukaan. Barnen i skol&ldern, grupperade efter den undervisnm g de erhdllit. E nfan ts à l âge scolaire, groupés selon l enseignement reçu. 7 5*vuotiaita lapsia Barn i Äldern 7 lii &r Enfants à l âge de 7 à 5 ans Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles Ala-, ylä- ja jatkokoulussa I lägre-. högre* ooh fortsättningsskola Dans les Niistä sai opetusta Av dessa ätnjöto undervisning Apukoulussa I hjälpskola Dans les écoles auxiliaires Valmistavassa koulussa I förberedande skola Dans les écoles préparatoires élémentaires Oppikoulussa I läroverk Dans les écoles secondaires Enseignés Ammattikoulussa I yrkesskola Dans les écoles professionnelles Sokeain- tai kuuromykkainkoulussa I blind-eller dôvstumskola Dans les écoles d aveugles et les écoles de sourds-muets Muussa koulussa I annan skola Dans des autres écoles Koulukodissa I skolhem Dans les maisons de correction Kotona I hemmet A la maison Oppivelvollisuutensa suorittaneita Barn, som fullgjort sin läroplikt Ayant achevé Vécole Opetusta saam atta oli Utan undervisning voro Pas enseignés Kevätlukukaudella alakouluun joutuvia Barn, som begynna lägre folkskola först under vârfcerminen Commençant Vécole \ prim. èlèm. au semestre de printemps Sellaisia, joihin oppivelvollisuus ei ulottunut Icke läropliktiga barn Pas 8ou mis à l enseignement obligatoire Toistaiseksi opetuksesta vapautettuja Tillsvidare fràn undervisning befriade barn Provisoirement exemptés de l enseignement Oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä Barn, som försummat sin läroplikt Ayant manqué l enseign. obligatoire 946 Koko maa Hela riket Tout le p a y s... Kaupungit Städer V ille s... Maaseutu Landsbygd Communes rurales , Koko maa Hela riket Tout le p a y s... Kaupungit Städer Villes... Maaseutu Landsbygd Communes rurales Koko maa Hela riket Tout le p a y s... Kaupungit Städer V ille s... Maaseutu Landsbygd - Communes rurales Koko maa Hela riket Tout le p a y s... Kaupungit Städer V ille s... Maaseutu Landsbygd Communes rurales

8 9 3. KaupuMen kansakoulut. 3. Folkskolorna i städema. A. Luokkien luku. A. A n ta let klasser. 6. K m punkikansakoulujen luokkien luku. A n ta let klasser i stàdem as folkskolor. Nom bre des classes dans les écoles prim aires des villes. Lukuvuosi Läsär Année scolaire Inalles Suomenk. Finskspr. Finnoises Kuotsink. Svenskspr. Suédoises Inalles Alakoulut Lägre skolor Écoles élémentaires Suomenk. Finskspr. Finnoises Kuotsink. Svenskspr. Suédoises Inalles Yläkoulut Högre skolor Écoles supérieures Suomenk. Finskspr. Finnoises Kuotsink. Svenskspr. Suédoises Jatkokoulut Fortsättnlngsskolor Cours complémentaires Inalles Suomenk. Finskspr. Finnoises Kuotsink. Svenskspr. Suédoises Lukuvuonna lisääntyi suomenkielisten koulujen luokkien luku 96:a verrattuna edelliseen vuoteen, m utta väheni ruotsinkielisissä kouluissa kuudella. Koko lisäys oli niin ollen ainoastaan 90, sen oltua 37 lukuvuodesta lukuvuoteen B. O pettajat. O pettaj atilasto on laadittu samaa periaatteen mukaan kuin kahdelta edelliseltä lukuvuodelta, nim. vitka-aseman mukaan. K äin ollen voidaan tilaston perusteella seurata eri ryhmien opettajien pätevyyden (kehitystä. L äsäret ökades antalet Iklasser i finskspräkiga skolor med 96 jäm fö rt med föregäende är, men minskades i svenskspräkiga skolor med 6. Den totala ökningen utgjorde säledes endast 90, mot 37 frän läsäret tili läsäret B. Lärm e. Statistiken över läram a har utarbetats enligt samma princip som under de tvä föregäende läsäten, nämligen efter tjänsteställning. P ä grund härav kan man pä basen av Statistiken fö lja utveeküngen av läram as kompetens inom de olilka grupperna. Kaupumkikansakoulujen o p e tta ja t lukuvuosina 948 SO. A n ta let lärare i städernas folkskolor läsären Nom bre des m aîtres dans les écoles prim aires des villes années scolaires Miesp. Naisp. Yht. Miesp. Naisp. Yht. B. k. B. k. Alakoulun opettajia Lärare i lägre folkskollärares tjänstestäuning S. f. Ens. S. f. Ens. écoles prim. élémentaires valtakirjan saaneita som erhâllit fullm akt r brevetés koevuosilla olevia pâ prov antagna stagiaires väliaikaisia vikarier suplêants virkakelpoisuustodistusta vailla utan kom petensintyg n o n qualifiés.... li 5 5 tuntiopettajia timlärare adjoints... Yläkoulun opettajia Lärare i högre folkskollärares tjänstestäuning écoles prim. supérieures... (Ml valtakirjan saaneita som erhâllit fullm akt brevetés koevuosilla olevia pâ prov antagna stagiaires väliaikaisia vikarier suplêants virkakelpoisia kom petenta qualifiés virkakelpoisuustodistusta vailla utan kom petensintyg n o n qualifiés tuntiopettajia timlärare adjoints Jatkokoulun opettajia Lärare i fortsättningsskolor Maîtres aux cours complémentaires valtakirjan saaneita som erhâllit fullm akt brevetés koevuosilla olevia r pâ prov antagna stagiaires väliaikaisia vikarier suplêants virkakelpoisia kom petenta qualifiés virkakelpoisuustodistusta vailla utan kom petensintyg n o n qualifiés tuntiopettajia timlärare adjoints O pettajien pätevyys on kaupunkien kansakouluissa verraten korkea, sillä lukuvuonna prosentilla oli yläkoulunopettajan pätevyys. Vastaava luku maalaiskansakoulujen osalta oli vain 55.3 %. K aupungeissa oli virkakelpoisuustodistusta vailla olevia opettajia vain 6 eli O.o %, maaseudulla taas eli 9.4 %. Kompetensnivän bland läram a i städernas folkskolor är jämförelsevis hög i det läsäret % ägde kompetens fö r högre skolor. M otsvarande siffra fö r landskommunemas folkskolor utgjorde endast 55.3 %. antalet lärare utan kompetensintyg utgjorde i städem a endast 6 eller 0.6 %, mot eller 9.4 % pä landsbygden. 2

9 0 M iesopettajia oli suhteellisesti eniten (53.2 %) p arhaiten palkattujen, nim. jatkokoulunopettajien ryhmässä. Ylähoulunopettajan virka-asemassa olevista oli 46.2 % miehiä, kun taas alakoulunopettajan virka-asemassa ei ollut yhtään m iesopettajaa. C. Oppilaat. Kaupunkikansakoulujen oppilasmäärän kehitys lukuvuosina 945' 50 ilmenee seuraavasta taulusta. Antalet m anliga lärare var proportionsvis störst (53.2 %) inom den högst avlönade gruppen: lärare i fortsättningsskolor. Bland lärare i kögre folkskollärares tjänsteställning voro 40.2 % män, medan bland lärarna i lägre folkskollärares tjänsteställning funnos inga m anliga lärare. C. Elever. Antalet elever vid städem as folkskolor läsären fram gär av följande tabell. 7. Kaupurikikansakoulmjen oppilaat. A ntalet elever i stadernas folkskolor. Nombre des élèves dams les des villes. Oppilaita Elever Élèves Lukuvuosi Läsär Année scolaire Koko luku Hela antalet Nombre total Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspràkiga skolor Dans les écoles suédoises Alakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim, élément. Inalles Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspràkiga skolor Dans les écoles suédoises Yläkouluissa I högre skolor Dans les écoles prim, supêr. Inalles Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspràkiga skolor Dans les écoles suédoises Jatkokouluissa I fortsättningsskolor Aux cours complément. Inalles Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor \Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa. I svenskspràkiga skolor \Dans les écoles suédoises Lukuvuonna suomenkielisten koulujen oppilasm äärä lisääntyi edellisestä lukuvuodesta, m utta ruotsinkielisten väheni jonkin verran. Oppilaiden kokonaism äärä oli ensinm ainittuna lukuvuonna suurempi kuin koskaan aikaisemmin. V errattuna lukuvuoteen on oppilasmäärä suomalaisissa kouluissa lisääntynyt eli 24.2 % ja ruotsinkielisissä eli 40.8 %. Taulusta 8 ilmenee kaupunkien kansakoulujen oppilasmäärä luokittain. ' Läsäret ökades antalet elever i finsksprâkiga skolor jäm fört med föregäende läsär, men minskades i nägon mân i svenskspräkiga skolor. antalet elever var förstnäm nda läsär större än nägonsin tidigate. Jäm fö rt med läsäret har antalet elever i finska skolor ökats med eller med 24.2 % ooh i svenskspräkiga skolor med eller 40.8 %. Av tabell 8 fram gär antalet elever i städem as folkskolor klassvis. 8. Kaupunkikansakoulujen oppilaat luotcittain. A ntalet elever i stadernas folkskolor klassvis. Nombre des élèves dans les classes différentes dans les écoles des villes. Lukuvuosi Läsär Années scolaires Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles I IT III IV V VI V II V III J l N eljän alimman luokan oppilasmäärä on huom attavasti suurempi kuin neljän ylimmän. Ensinm ainittujen luokkien oppilaat olivat lukuvuonna kokonaista 74.5 % kaupunkikansakoulujen oppilaiden kokonaism äärästä. V astaava prosenttiluku maaseudun kansakouluista oli vain 56.4 %. M ainittujen prosenttilukujen suuri ero johtuu siitä, että huomattava osa kaupunkien kansakoulujen oppilaita varhaiselta asteelta siirtyy oppikouluun. Elevantalet pä de fy ra lägsta klasserna är betydligt större än pä de fy ra högsta. Elevem a pä de förstnäm nda klasserna utgjorde läsäret hela 74.5 % av to talantalet elever i städem as folkskolor. Motsvarande procentsiffra för landsbygdens folkskolor var endast 56.4 %. Den stora differensen mollan näm nda prooentsiffror beror pä a tt e tt betydande antal elever i städem as folkskolor redan pä ett tidigt stadium överflytta tili lärdomsskola.

10 4. Kaupungeissa toimivat erityiskoulut. Tavallisten kaupuhklkmsakoulujen lisäksi toimii kaupungeissa kolmenlaisia kouluja, joilla on erityistarkoituksensa ja joista sen vuoksi >on laadittu eri taulut. Taulusta 9 käyvät ilmi tärkeim m ät tiedot seminaarien harjoituskouluista, huomioonottaen myös Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun 'harjoituskoulun. 4. Specialskolor i stadeina. Förutom de vanliga folkskoloma arbetade i städem a tre slag av skolor, vilka h a specieha uppgifter ooh över vilka fördenskull utarbetats särskilda tabeller. Av tabell 9 fram gä de viktigaste uppgifterna om seminariernas övningsskolor, varvid även övningsskolan vid Jyväskylä pedagogista högskola beaktats. Lukuvuosi Läsär Année scolaire 9. Seminaarien harjoituskoulut. Seminariernas övningsskolor. Hcoles-annexes des seminaires. Kouluja Skolor Écoles Koko luku Hela antalet Nombre total O pettajia Lärare Maîtres Suomenk. kouluissa I finskspräkiga skolor Dansles écoles finnoises Ruotsink. kouluissa I svenskspräkiga skolor Dans les écoles suédoises Koko luku Hela antalet Nombre total Suomenkiel. kouluissa I finskspräkiga skolor Dans les écoles finnoises Alakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim, élémentaires Oppilaita Elever Élèves i Yläkouluissa I högre skolor i Dans les écoles prim, supérieures i Jatkokouluissa ; I fortsättningsskolor Aux eours complémentaires Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspräkiga skolor Dans les écoles suédoises Alakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim, élémentaires Yläkouluissa I högre skolor Dans les écoles prim, supérieures. Jatkokouluissa I fortsättningsskolor Aux cours complémentaires u Suomenikielisten koulujen oppilasmäärä on lukuvuonna hiukan lisääntynyt edellisestä lukuvuodesta, jo ta vastoin ruotsinkielisten oppilaiden luku jonkin verran väheni. Lukuvuonna kävi 968 oppilasta eli 66.6 % ylä- ta i jatkokoulua, vastaten 57.4 % lukuvuonna Kaupungeissa, joissa on vähintään asukasta, on järjestetty erityisopetusta heikfcokykyisiä lapsia varten. Taulussa 0 on tärkeim m ät tiedot näistä kouluista. Elevantalet i finska skolor ökades läsäret nägot jäm fört med föregäende läsär, varemot de svenska elevemas antal minskades i nägon män. Läsäret besökte 968 eller 66.6 % av elevema högre eller fortsättningsskola, mot 57.4 % läsäret F ör b am med bristande fattningsförm äga har i städer med m inst invänare anordnats speeialundervisning i sä kallade hjälpskolor. Av tabell 0 fram gär de viktigaste uppgifterna angäende dessa skolor. 0. A p u k o u lu t. H jä lp s k o lo r. É co les a u x ilia ire s. Luokkia Klasser Classes Opettajia Lärare Maîtres Oppilaita Elever Élèves Lukuvuosi ' Läsär Année scolaire Inalles Su menkielisiä Finskspräkiga Finnoises Ruotsinkielisiä Svenskspräkiga Suédoises T o ta l Inalles : Suomenkiel. kouluissa I finskspräkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspräkiga skolor \Dans les écoles suédoises Miehiä Manliga Hommes Naisia Kvinnliga Femmes Inalles Suomenkiel. kouluissa I finskspräkiga skolor Dans les écoles finnoises Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspräkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Fûtes Luokkien luku on taulukkoon otettuina lukuvuosina jatkuvasti lisääntynyt. V erratessa toisiinsa poika- ja tyttöoppilaiden lukum ääriä kiintyy huomio siihen, että edelliset ovat aina olleet suurena enemmistönä. Lukuvuonna oli poikia 66.3 %. Edellä puheenaolleiden koulujen lisäksi on tässä yhteydessä m ainittava koulukodit. N iillä tarkoitetaan laitoksia, joissa kasvatetaan ja opetetaan lapsia ja nuoria, jotka ovat erityisen kasvatus- ja opetusmenetelmän ta r peessa. Sellaisia ovat 5 v. nuoremmat alaikäiset, jotka on tuom ittu rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen, m itä tuomitun alaikäisyyden vuoksi ei toimeenpanna. Tällöin antalet klasser h ar under de lasar tabellen omfa tta r kontinuerligt okats. Vid en jam forelse av antalet manliga elever med antalet kvinnliga faster man sig vid, a tt de forra alltid varit i stor m ajoritet. L asaret utgjordes 66.3 % av gossar. Forutom ovannamnda skolor bor i detta sammanhang aven skolhommen omnamnas, i vilka sadana barn och ungdomar uppfostras och undervisas, vilka aro i behov av speciella uppfostrings- och undervisningsmetoder. Till dessa hora m inderariga bam under 5 ar, vilka enligt brottmalslagen domts till straff, som pa grand av den domdes alder inte verkstalles. H arvid kan domstolen be- /

11 2 tuomioistuin. Voi m äärätä heidät koulukotiin, pantaviksi. E räissä tapauksissa voidaan kuriton lapsi siirtää kansakoulusta koulukotiin. Myös voidaan koulukotiin ottaa 7 6-vuotiaita lapsia, jotka muuten ovat siveellisessä kehityksessään vaaranalaisia tai harhaantuneita. Seuraavasta asetelmasta ilmenevät tärkeim mät tiedot kunnallisten koulukotien kansakouluista viime lukuvuosilta. sluta, a tt bam et (skali interneras i skolhem. I vissa fall kan ett ostyrigt bam överflyttas frân folkskola till skolhem. Även sâdana minderàriga, som fyllt sju, men inte sexton àr och som eljest i sin sedliga utveckling âro utsatta för fa ra eller âro vilsekomna, kunna intagas i skolhem. Av följande sammanställning fram gà de viktigaste uppg'ifterna om folkskoloma vid de kommunala skolhemmen de señaste läs&ren. Koulukodit Skolhem Écoles des maisons de correction. Lukuvuosi Läsär Année scolaire Laitoksia A nstalter Maisons de correction O pettajia L ärare M aîtres Oppilaita Elever Élèves Poikia Gossar Gairçons T yttöjä - - Flickor Füles O pettajien lukum äärä on lukuvuonna pysynyt ennallaan, jo ta vastoin oppilaiden lukum äärä on edellisestä lukuvuodesta lisääntynyt. P o ja t ovat koko ajan olleet huom attavana enemmistönä. Lukuvuonna heitä oli aina 87.0 % oppilasmäärästä. A ntalet lärare har läsäret förblivit oförändrat, varemot antalet elever ökats jäm fört med föregäende läsar. Gossarna har hela tiden värit i betydande majoritet. Läsäret utgjorde de inte mindre än 87.0 c av det totala elevantalet. 5. Maalaiskuntien kansakoulut. A. Kansakoulupiirit ja koulut. Kansakoulupiirien sekä ala-, ylä- että jatkokoulujen luku käy ilmi taulusta. 5. Folkskoloma i landskommuneraa. A. Skoldistrikt och skolor. A ntalet skoldistrikt pä landsbygden sam t antalet lägre, högre och fortsättningsskolor fram gär av tabell.. Koulupiirien ja maalaiskansakoulujen luku. A ntalet skoldistrikt och folkskolor pä landsbygden. Nombre des districts scolaires et des rurales. Lukuvuosi Läsär Année scolaire Koulupiirejä S koillis trikt Districts scolaires Alakansakouluja Lägre iolkskolor Écoles primaires élémentaires Kiinteitä Kiinteitä 36-viik- 8-viikkoisia koisia Fasta med Fasta med 36 veckors i 8 veckors lärokurs lärokurs Écoles fixes Écoles fixes à cours de à cours de 36 semaines 8 semaines Kiertäviä Ambulatoriska Am bulatoires Supistettujen kansakoulujen Vid redncerade folk-, skolor Écoles â cours réduit Yläkansakouluja Högre folkskolor Écoles primaires suj>érieures Täydellisiä Fullständiga Écoles à cours de. 36 semaines Supistettuja Reduoerade Écoles â cours réduit Jatkokouluja Fortsättningsskolor Cours complémentaires [nalles Suomenkieliset Finsksprâkiga Finnoises Ruotsinkieliset Svensksprâkiga Suédoises Koulupiirien lukum äärä on viime lukuvuosina jatk u vasti lisääntynyt, m utta on kuitenkin edelleen pienempi kuin lukuvuonna , jolloin se oli Tässä on tietenkin otettava huomioon, että valtakunnan alue silloin antalet skoldistrikt har under de señaste läsären kontinuerligt ökats, men är dock fortfarande mindre än läsäret , da det utgjorde H ärvid bör givetvis beäktas a tt rikets areal da var större än nu. ökningen

12 3 oli nykyistä suurempi. Viime vuosina tapahtunut lisäys koskee etenkin suomenkielisiä koulupiirejä. Buotsinkielisten piirien lukum äärä on myös lisääntynyt, m utta paljon hitaammassa tahdissa. Jokaisessa koulupiirissä, jossa yläkouluun otettavien lasten luku on vähintään 25, tulee olla yläkoulu, sekä jos alakouluun otettavia lapsia on vähintään 2, alakoulu, joka liittyy ensinmainittuun. T ällaista koulua sanotaan täydelliseksi kansakouluksi. Täydellisten koulujen luku on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt. Lukuvuodesta lukuvuoteen lisäys oli 238 koulua eli 5.0 %. Yläkoulun oppiaika on 36 viikkoa vuodessa ja alakoulun joko samoin 36 viikkoa ta i poikkeustapauksissa, milloin sama opettaja työskentelee kahdella paikkakunnalla, 8 viikkoa. 8-viikkoinen alakoulu on kiertävä, jos se työskentelee samassa piirissä kahdella paikkakunnalla, m utta kiinteä, jos saima opettaja opettaa 8 viikkoa kahdessa eri piirissä. Kiinteiden 8-viilkkoisten koulujen luku on viime vuosina jatkuvasti vähentynyt ja toimii niitä lukuvuonna enää vain 47. Vielä ennen talvisotaa oli maassamme yli 000 tällaista koulua. Samoin on kiertävien koulujen luku viime lukuvuosina jatkuvasti vähentynyt. Lukuvuonna oli maassa 02 tä l laista koulua. Jos yläkouluun otettavien lasten luku on 25 pienempi ja kunta ei aikaisemmin ole perustanut ta i ei halua perustaa täydellistä kansakoulua, on perustettava supistettu kansakoulu. Sellaisessa koulussa on yksi opettaja, jolla p itää olla yläkoulunopettajan pätevyys. Työajasta, joka käsittää 40 viikkoa, opettaja käyttää 70 työpäivää alakoululaisten ja loput yläkoululaisten opetukseen. Taulusta ilmenee, että supistettujen koulujen merkitys on vähenemässä. Ennen sotaa oli näitä kouluja 680. Lukuvuonna oli supistettuja kouluja suhteellisesti eniten Kainuun, K ajaanin ja Kem ijärven tarkastuspiireissä ja valliten Forssan, Porin ja Hämeenlinnan piireissä. Lähempiä tieto ja supistetuista kouluista tarkastuspiireittäin ou seuraavassa asetelmassa. under de señaste ären berör främ st de finsksprälkiga ekoldistrikteu. A ntalet svenska distrikt h ar visserligen oeksä ökats, men i betydligt längsammare takt. I varje skoldistrikt, där antalet bam, vilka böra intagas i högre folkskola uppgär tili minst 25, bör finnas en högre folkskola, sam t om antalet barn, som bör intagas i lägre uppgär tili m inst 2, en lägre folkskola som ansluter»ig tili den förstnämnda. E n sadan skola kallas fullständig folkskola. A ntalet fullständiga folkskolor har under de señaste ären oavbrutet ökats. F rän läsäret tili ökades antalet med 238 skolor eller 5.0 %. Lärotiden i högre skolor ä r 36 veckor om äret och i lägre skolor antingen likaledes 36 veckor eller i undantagsfall, dä samma lärare arbetar p ä tvä olika o,rter, 8 veckor. E n sadan 8-veckors lägre skola är amäulatorisk om den arbetar p ä tvä orter inom samma distrikt, men fa st om samma lärare undorvisar 8 veckor i tvä olika distrikt. A ntalet fasta skolor med 8 veckors lärokurs har under de señaste lasaren kontinuerligt minskats och uppgick läsäret tili endast 47. Ännn före vinterkriget funnos i v ärt land över 000 Skolor av denna typ. Likasä har antalet ambulatoriska skolor oavbrutet minskats under de señaste läsären. Läsäret fu n nos i landet 02 skolor av detta slag. Om antalet barn, som bör intagas i högre folkskola understiger 25 och komimunen inte tidigare har in rättat eller önskar in rätta en fullständig folkskola, bör en folkskola med förkortad lärokurs inrättas. E n sadan skola arbetar med en lärare, som inmehar (kompetens för högre folkskola. Av arbetstiden som om fattar 40 veckor, använder läraren 70 arbetsdagar för undervisning av eleverna pä det lägre och resten av arbetstiden för undervisning pä det högre stadiet. Av tabell fram gär a tt skolorna med f öfkortad lärokurs häller. pä a tt förlora terräng. Före kriget utgjorde totalantalet skolor av denna typ 680, A ntalet reducerade skolor var läsäret proportionsvis störst i Kainu, K ajaani och K em ijärvi inspektionsdistrikt och m inst i Forssa, Björneborgs och Tavastehus distrikt. N ärm are uppgifter om fördelningen av antalet reducerade skolor enligt inspektionsdistrikt fram gä av följande samimanställning. Yläkansakouluja Bögre folkskolor. Supistettuja % Tarkastuspiiri Inspektionsdistrikt Täydellisiä Supistettuja kaikista Inalles Fullständiga Reducerade Reducerade skolor i % av ali» Forssan Forssa Haapamäen H aapam äki Helsingin H elsingfors Hämeenlinnan Tavastehus Iisalm en Iisalm i Ikaalisten Ikaalinen Im atran Im atra Joensuun Joensuu Jyväskylän Jyväskylä ' K ainuun K ainu K ajaanin K ajaani Kemijärven K em ijärvi Keski-Pohjanmaan Mellersta österbottens Kuopion Kuopio... 80' Kymenlaakson Kymmenedalens... ' Lahden Lahti Lapin Lapska Lappeenrannan Ydllmanstrands Länsi-Pohjan Väsitra österbottens Mikkelin S :t Michels Nurmeksen Nurmes Oulun Uleäborgs Pieksämäen Pieksämäki Pietarsaaren Pedersöre

13 4 Supistettuja "/ Täydellisiä Supistettuja kaikista Tarkastuspiiri Inspektionsdistrikt Inalles Fullständiga Reducerade Reducerade skolor i % av alla Porin Björneborgs Porvoon Borgä R aja-k arjalan Gträns-Karelens Rauman Raumo Salon Salo ' 4.5 Savonlinnan Nyslotts Seinäjoen Seinäjoki Suu-Pohjan Södra österbottens Tampereen Tammerfors Turun Äbo Turunmaan Äbolands Uudenmaan Nylands Vaasan Vasa V iitasaaren V iitasaari Ylivieskan Ylivieska Ahvenanmaa Äland Inalles Jos jossakin koulupiirissä ylä- ja alakouluun otettavia lapsia yhteensä on vähemmän kuin 20, kunta ei ole velvollinen perustam aan piiriin omaa kansakoulua, vaan on sen sitouduttava kyydityksellä ja m ajoituksella helpottam aan lasten koulunkäyntiä toisen piirin kansakoulussa. B. Opettajisto. Seuraavasta taulusta käy ilmi maalaiskansakoulujen opettajien luku lukuvuosina virka-aseman mukaan. Om i nâgot folkskoldistrikt antalet bam, som bör intagas i 'högre ooh lägre skolor, sammanlagt understiger 20, âr kommunen inte skyldig a tt in rätta en egen folkskoia i distriktet, utan bör förbinda sig att genom skjutsning och inkvartering understöda barnens skolgäng i follkskola i annat distrikt.. B. Lararkâren. Av nedanstâende tabell fram gâr antalet lärare i folkskoloma pâ landsbygden läsären , grupperade efter tjänsteställning. Maalaiskansakoulujen opettajat lukuvuosina Lärare i folkskolorna pä landsbygden läsären Nombre des maîtres dans les des commwnes rurales années scolaires M. k. Yht. B. k. M. k. Yht. B. k. S. j. Ens. S. i. Ens. Alakoulun opettajia Lärare i lägre folkskollärares tjänstestäuning M a îtr e s d a n s le s éco les p rvm. é lé m e n ta ir e s valtakirjan saaneita som erhâllit fullmakt b r e v e té s koevuosula olevia pä prov antagna s ta g ia ir e s väliaikaisia vikarier s u p lê a n ts virkakelpoisia kompetenta q u a lifié s virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg n o n q u a lif i é s Yläkoulun opettajia Lärare i högre folkskollärares tjänstestäuning M a îtr e s d a n s le s éco les p r im. s u p é r ie u r e s valtakirjan saaneita som erhâllit fullmakt b r e v e té s koevuosiua olevia pä prov antagna s ta g ia ir e s väliaikaisia vikarier s u p lê a n ts virkakelpoisia kompetenta q u a lifié s virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg non q u a lif i é s Tuntiopettajia Timlärare A d j o i n t s veistonohjaajia slöjdlärare o u v r a g e en b o is virkakelpoisia kompetenta q u a lifié s virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg n o n quali naiskäsitöiden opettajia lärare i kvinnligt handarbete o u v r a g e à l a ig u ille... virkakelpoisia kompetenta q u a lifié s virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg n on q u a lif ié s... _ _ jatkokoulun opettajia lärare i fortsättningsskolor m a îtr e s a u x c o u rs c o m p lé m e n ta ir e s InaUes T o ta l : Lukuvuonna lisääntyi yläkoulunöpettajan virka-asemassa olevien opettajien luku 757:llä eli 8.4 prosentilla edellisestä lukuvuodesta. V astaava lisäys lukuvuodesta lukuvuoteen 948' -49 oli 7.5 %. A läkoulunopettajan virka-asemassa olevien opettajien lukum äärä sensijaan väheni ensinm ainittuna ajanjaksona. Läsäret ökades antalet lärare i högre folkskollärares tjänsteställning med 757 eller med 8.4 % jäm fört med föregäende läsär. Motsvarande ökning frän läsäret tili utgjorde 7.5 %. A ntalet lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning minskades däremot under förstnäimnda period. Den jämförelsevis

14 5 Se, että yläkoulunopettajan virka-asemassa olevat ovat verraten voimakkaasti lisääntyneet, johtuu huhtikuun 27 p. 945 annetusta laista, jossa säädetään, että täy dellisen kaksiopettajaisen koulun molempien opettajien tulee olla ylä/koulunopettajia. K uitenkin on epäpätevien lukumäärä tässä ryhmässä edelleen hyvin suuri. Lukuvuonna oli 24.0 % alakoulun- ja 57. yläkoulunapettajaai virka-asemassa. K aikista opettajista oli eli 63.7 % naisia. K un opettajien pätevyystaso ja siinä tapahtuvat muutokset edelleen herättävät suurta mielenkiintoa, on laadittu taulu, josta ilmenee epäpätevien opettajien luku eri tarkästuspiireissä lukuvuosina k raftiga ökningen av antalet lärare i högre folkskollärares tjänsteställning beror pä lagen av den 27 april 945, vari stadgas a tt bägge läram a vid fullständig folkskola med tvenne lärare böra vara lärare vid högre folkskola. Likväl är antalet inlkompetenta inom denna grupp fortfarande mycket stont. L äsäret voro 24.0 % av läram a i lägre och 57. % i högre folkskollärares tjänsteställning. Av sam tliga lärare voro eller 63.7 % kvinnor. Dä utvecklingen av kompetensnivän bland läram a fortfarande är föremäl för stort intresse har en tabell utarbetats, som belyser antalet ihkom petenta lärare i de olika inispektionsdistrikten läsären Epäpätevät opettajat tarkastuspiirittäin Inkom petenta lärare distriktsvis V arsinaisia < opettajia Niistä epäpäteviä Tarkastuspiiri Inspektionsdistrikt : yhteensä Egeiitligar lärare Därav insa mmanlagt kompetenta Varsinaisia opettajia Niistä epäpäteviä yhteensä Egentliga lärare Därav inkompetenta sammanlagt F o rs sa n F o rs s a Haapamäen Haapamäki Helsingin Helsingfors Hämeenlinnan Tavastehus Iisalmen Iisalmi Ikaalisten Ikaalinen Imatran Imatra Joensuun Joensuu Jyväskylän Jyväskylä Kainuun Kainu Kajaanin Kajaani Kemijärven Kemijärvi Keski-Pohjanmaan Mellersta österbottens Kuopion K u o p io Kymenlaakson - Kymmenedalens Lahden Lahti Lapin Lapaka Lappeenrannan Villmanstrauds... 3' Länsi-Pohjan Västra Österbottens Mikkelin S :t M iehelä Nurmeksen Nurmes Oulun Uleäborgs Pieksämäen Pieksämäki Pietarsaaren Pedersöre Porin Bjömeborgs Porvoon Borgä Raja-Karjalan Gräns-Karelens Rauman Raunio Salon Salo Savonlinnan - Nyslotts Seinäjoen Seinäjoki Suu-Pohjan Södra Ö sterbottens Tampereen Tammerfors Turun Äbo k 0.3 Turunmaan Abolands Uudenmaan Nylands Vaasan Vasa Viitasaaren Viitasaari Ylivieskan Ylivieska Ahvenanmaa Äland Inalles Suomenkielisiä Finskspräkiga Ruotsinkielisiä Svenskspräkiga % K uten ylläolevat luvut osoittavat, on pätevyystaso eri osissa m aata hyvin erilainen. Yleensä oli epäpäteviä opettajia suomenkielisissä kouluissa suhteellisesti paljon fcnemmän kuin ruotsalaisissa. Lukuvuonna oli epäpäteviä opettajia eniten K ainuun tarkastuspiirissä, nim % ja senjälkeen Kemijärven piirissä 47.7 %. Lahden tarkastuspiirissä oli vain 4.5 % epäpäteviä ja Kymenlaakson piirissä 4.7 %. Säsom av ovanstäende siffror fram gär företer kompentensnivän i olilka delar av landet mycket stora differenser. I allmänhet var antalet inkotmpetenta lärare proportionsvis betydligt större i finska än i svenska skolor. Läsäret var antalet inkompetenta lärare störst i K ainu inspektionsdistrikt, nämligen 59.4 %. D ärefter följde K em ijärvi distrikt med 47.7 %. I Lahti inspektionsdistrikt funnos endast 4.5 % inkompetenta och i Kymmenedalens 4.7 %.

15 6 C. Oppilaat. Tiedot maalaiskansakouluj en oppilasm ääristä lukuvuosina tarkoittavat yleensä tilannetta syyslukukauden alussa, paitsi että tiedot (kevätlukukaudella toimivista kiinteistä 8-viikkoisista ja kiertävien alakoulujen kevätlukukauden toimipaikoista ovat maaliskuun p :ltä.. C. Elever. U ppgifterna om elevantalet i folkskolorna ps landsbygden läsären avse i allmänhet förhällandena i börjam av höstterminen, utom uppgifterna fö r de fasta- 8-veckor lägre skoloma och de ambulerande lägre skolor, som voro verksamma under värtenminen och för vilka uppgifterna avse förhällandena den mars. IS. Maalaiskansakoulujen oppilaat luokittain. A ntalet elever i folkskolorna pä landsbygden klassvis. Nombre des élèves dans les différentes classes dans les des communes rurales. Lukuvuosi Läsär Année scolaire Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Füles I II i n IV V VI VII V III K uten taulu 2 osoittaa, on oppilasm äärä suurin neljällä ensimmäisellä luokalla alkaen viidenneltä luokalta lähtien jatkuvasti vähentyä. Täm ä vähentyminen on kuitenkin huom attavasti pienempi kuin kaupunkien kansakouluissa. Poikaoppilaat ovat kunakin tauluun otettuna lukuvuonna olleet pienenä enemmistönä. (Lukuvuonna heitä oli 5.6 % koko oppilasmäärästä. M aalaiskansakoulujen osalta on k erätty tieto ja myös koulumatkan pituudesta. Suhdeluvut lukuvuosilta ovat seuraavat: Säsom av tabell 2 fram gär är antalet elever störst pä de fy ra första klassema. P rän och med feonte klassen b örjar elevanialet kontinuerligt minsikas. Denna minskning är likväl betydligt längsammare än i fr&ga om städem as folkskolor. De manliga elevema har under sam tliga läsär tabellen om fattar varit i :knapp imajoritet. L äsäret utgjorde de 5.6 % av totalantalet. Eörande folkskolorna pä landsbygden har även insamlats uppgifter om Skolvägens längd. Eelationstalen för läsären äro följande: Koulum atka Skolvägen % % % % /. V. E nintään 3 km Högst 3 km km Y li 5 km över 5 km D. Yksityiset kansakoulut. K unnan sijasta voivat yhdistykset ta i yksityiset henkilöt perustaa ja ylläpitää kansakouluja, jo tk a yleensä ovat saman ai n säädännön alaisia kuin kunnalliset koulut. Ennen kuin yksityinen koulu aloittaa toimintansa, on siihen saatava valtioneuvoston lupa. Valtionavun näille kouluille myöntää valtioneuvosto. Edellytyksenä on, että paikkakunnan sivistystarve todella vaatii koulun perustam ista ja että oppilasmäärä on vähintään ) 30 ylä- ja 5 alakouluikäistä, jos koulu toimii täydellisenä, 2) 20 ylä- ja alakouluasteella olevaa lasta yhteensä, jos koulu toimii supistettuna, ja 3) 5 alakouluikäistä, jos koulu toimii pelkästään alakouluna. Yksityisiä kouluja toimii varsinkin sellaisissa kunnissa, joissa on sekä suomen- että ruotsinkielistä väestöä. Taulussa 3 esitetään tärkeim m ät tiedot yksityisistä kansakouluista. D. Privata folkskolor. I stallet för kommunerma kunna privata personer eller föreningar grunda och upprätthälla folkskolor, vilka i allmänhet underlyda samma lagar soim de kommunala Skoloma. Förrän en privat skola begynmer sin verksamhet bör statsrädets tillständ erhällas. Statsbidrag fö r dessa skolor beviljas likasä av statsrädet. E n förutsättning för erhällande av bidrag utgör a tt ortens bildningsbethov verkligen kräver inrättandet av en skola och a tt antalet elever utgör minst ) 30 bam som böra intagas i högre- och 5 barn som böra intagas i lägre skola, ifall skolan är fullständig, 2) sammanlagt 20 b a m som böra intagas i högreoch lägre folkskola, ifall det är fräga om en skola med förkortad lärokurs och 3) 5 bam som böra intagas i lägre skola, om denna arbetar enbart som lägre skola. P rivata folkskolor arbetade i synnerhet i sftdana kommuner, i vilka fanns säväl fimsk- som svemskspräkig befolkning. U r tabell 3 fram gär de viktigaste uppgifterna om de privata folkskolorna.