KANSANOPETUSTILASTO FOL KUND ERVI SN IN GEN

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X KANSANOPETUSTILASTO 73 KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA 90- X STATISTIK OVER FOL KUND ERVI SN IN GEN 73 FOLKSKOLVASENDET LASÄRET 90- STATISTICS OF PRIMARY SCHOOL EDUCATION IN FINLAND DURING SCHOOL YEAR 90- HELSINKI 9

2 Helsinki 9. Valtioneuvoston kirjapaino

3 Alkusanat. E sillä oleva tilastollinen katsaus lukuvuoteen 90 on suoranaista jatkoa lukuvuosien 98 0 kansanopetust Hast olle. Selostuksen on laatinut aktuaari C. E. Grönberg. H elsingissä, Tilastollisessa päätoiniistossa, helmikuussa 9. Förord. Föreliggande statistiska Publikation, som omfa tta r läsäret 90, ansluter sig direkte tili Statistiken över folkundervisningen för läsären Redogörelsen har utarbetats av aktuarien C. E. Granberg. H elsingfors, pä Statiska centralbyran, i feoruari 9. M artti Kovero, Gunnar Fougstedt. C. E. Granberg.

4 . Kansakoulunopettajien valmistuslaitokset. A. Seminaarit. Lukuvuonnna 90 perustettiin uusi seminaari KemijärveUe, minkä johdosta seminaarien luku nousi 0:ksi. Tornion sem inaari m uutetaan elokuun p :s tä 9 alkaen asteittain yläkouluseminaariksi. Seminaari on -vuotinen ja perustuu se keskikoulun pohjalle. Oppilaiden kokonaismäärä lisääntyi lukuvuonna 90 33:a, josta 88 tulee Kemijärven seminaarin osalle.. Utbildningsanstalter för folkskollärare. A. Seminarier. Läsäret 90 grundades ett n y tt seminarium i Kemijärvi, varför antalet seminarier uppgiek tili 0. Torneä seminarium omändras frän den augusti 9 gradvis tili högre folkskolseminarium. Utbildningstidcn blir fyra läsär och undervisningen baserar sig pä mellanskolans lärokurs. antalet lärjungar ökades läsäret 90 med 33, varav 88 kommo pä Kem ijärvi seminariums andel.. Kansakouluseminamit. Folkskolseminarier. Primary school colleges. Seminaarinopettajia Semin arielärare Teachers Lukuvuosi Läsär School year Koko luku Hela antalet Suomenk. semin. I finskspr. semin. Ruotsink. semin. I svenskspr. semin. i Koko luku Hela antalet Kaikkiaan Inalles Suomenkiel. seminaareissa I finskspräkiga semîdarier In ' colleges Miehiä Manliga Naisia Kvinnliga Female Kaikkiaan Inalies Ruotsin kiel, seminaareissa I svensksprákiga seminarier In ' colleges Miehiä Manliga Naisia Kvinnliga Female Yläkansakoulu-seminaarit. Högre folkskolseminarier. Higher primary school colleges. 0/ lo «/ lo 0/ /o % s / o Alakansakoulaseminaarit. Lägre folkskolseminarier. Lower primary school colleges. /o /o»i lo % loo.o _ loo.o _ 0 loo.o _. _ Uusia oppilaita oli lukuvuonna eli 0.7 % enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Vaikka.toimenpiteet opettajain valmistuksen tehostamiseksi eivät ole vielä ehtineet täydellä voimallaan vaikuttaa, päästötodistuksen saaneita oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä lisäys tuli yksinomaan suomenkielisten hyväksi. A ntalet ny a elever ökades läsäret 90 med 98 eller med 0.7 % jäm fört med föregäende läsar. Trots a tt ätgärdem a för effektiviseringen av lärarutbildningen inte ännu hunnit verka med full styrka ökades antalet dim itterade med jäm fört med föregäende är. ökningen kom enbart pä de finskspräkigas an del.

5 . Kansakouluseminaarien uudet oppilaat ja opettajiksi valmistuneet. A ntalet nya elever ooh utbildade lärare vid folkskolseminarier. Number of students admitted to and number of graduated from primary school colleges. Lukuvuosi Läsär School year Suomenk. Finskspr. Uusia oppilaita Nya elever N cv) pupils Kuots ink. Svens k8pr. Yhteensä Summa Suomenk. Finskspr. Päästötodistuksen saaneita Bimitterade Qualified by completing full course Ruotsink. Svens k^pr. Yhteensä Summa Kelpoisuustodistuksen saaneita Hospitanter som erhállit kompetensintyr Qualified by completing shorter course Suomenk. Finskspr. Ruotsink. Svens kspr. Yhteensä Summa Yläkansakouluseminaarit. Eögre folkskolseminarier. Higher primary school y colleges Alakansakouluseminaarit. Lägre folkskolseminarier Lower primary school colleges , B. Korkeakoulut. Nykyään on kansakoulunopettajia kouluttavilla korkeakouluilla tärkeä osuus opettajain valmistuksessa. K aikkien näiden korkeakoulujen toiminta on laajentum assa. Tammikuun.7 p. 90 annetulla lailla säädetään, että Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu laajennetaan niin, että siitä vuosittain valmistuu 30 kansakoulunopettajaa. Vaikka tämä laiki ei vielä lukuvuonna 90 ole voinut ratkaisevasti vaikuttaa korkeakoulun toimintaan, oppilasmäärä kuitenkin lisääntyi edellisestä lukuvuodesta 8:a. Helsingin väliaikaisessa opettajakorkeakoulussa oli 3 oppilasta, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Turun väliaikainen opettajakorkeakoulu, jonka toim inta aluksi kohtasi vaikeuksia, saattoi lukuvuonna 90 työskennellä suotuisammissa olosuhteissa. B. Bögskolorna. ' E n viktig roll vid utbildning av lärare spela numera högskolorna för folkskollärare, vilka sam tliga aro städda i expansion. I lagen av den 7 januari 90 stadgas att Pedagogiska högskolan i Jyväskylä utvidgas sa a tt vid densamma ärligen skall kunna utbildas trehundrasextio folkskollärare. Trots a tt denna lag inte ännu hunnit inverka avgörande pä högskolans verksamhet läsäret 90 ökades totalantalet studerando med 8 jäm fört med föregäende är. A ntalet studorande vid Helsingfors interimistiska lärarliögskola u(ppgick tili 3 oeh var sälunda större än nägonsin tidigare. Äbo interim! stisika lärarhögskola, som tili en början h a ft a tt kämpa mot svärigheter, kunde under läsäret 90 arbeta under förbättrade förhällanden. 3. Kansakoulunopettajien korkeakoulut. Bögskolor fö r folkskollärare. school. Lukuvuonna Läsär School year Professoreja Professorer Professors Opettajia Lärare Teache s Lehtoreita Lektorer Lecturers Korkeakoulun opettajia Lärare vid bögskolan University College Harjoituskoulun opettajia Lärare vid övningsskolan Trades training Yhteensä Summa Vakinaisia Ordinarie Regular SU Miehiä Manliga Opiskelijoita kevätlukukauden alussa Studerande vid värterminens början dents at the beginning of the spring term. Siitä Därav Including Naisia Kvinnliga Female ^ Ylioppilaita Studenter Students Yliopistollisen loppututkinnon suorittanein Personer. som avlagt akademisk slutexamen! Students with a : university degree \ University colleges fo r primary Med dispens Students with special dispensation Erioikeudella opiskelevia Yhteensä Summa Kansakoulunopettajatutkinnon suorittaneita Avlagda folkskollärarexamina Qualified as primary school Miehiä Manliga Naisia Kvinnliga Female Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu. Jyväskylä pedagogiska högskola. Jyväskylä University college o f Pedagogics o Helsingin väliaikainen opettajakorkeakoulu. Helsingfors interimistiska lärarhögskola. Helsinki Temporary University college fo r Teachers T urun väliaikainen opettajakorkeakou lu. Ä bo in terim istisk a lärarhögskola. T urku T em porary U n iversity college fo r Teachers ,

6 7 Korkeakoulujen opiskelijamäärä oli lukuvuonna 90 yhteensä 7, joista 9 suoritti kansakoulunopettajatutkinnon. Seminaareissa ja korkeakouluissa oli lukuvuonna 90 kaikkiaan 8 opiskelijaa ja opettajatutkinnon suoritti 973. V astaavat luvut edelliseltä lukuvuodelta ovat ja 79. I högskoloma funnos läsäret 90 sammanlagt 7 studerande av vilka 9 avlade folkskollärarexamen. Totaiantalet studerande vid sem inarier och högskolor für folkskollärare uppgick läsäret 90 tili 8 och totaiantalet dim itterade tili 973. Motsvarande siffror für föregäende läsär voro och 79.. Kouluikäiset lapset. Seuraavasta taulusta käy ilmi kouluikäisten lasten lukum äärä vuosina 9 0 oppivelvollisten lasten luetteloiden mukaan.. Barnen i skoläldem. Av följande tabell fram gär antalet bam i skoläldern ären 9 0 enligt förteekningam a över läropliktiga barn.. Kouluikäiset lapset. Barnen i skoläldern. Children o f school age. Vuonna Ar Year Kaikkiaan Inalles Suomenkielisten lasten luetteloissa I registren för finskspräkiga barn Registered as -speaking Kaupungeissa I städerna Towns Maaseudulla Pä landsbygden Rural areas Yh teensä Summa Ruotsinkielisten lasten luetteloissa I registren för svenskspräkiga barn Registered as -speaking Kaupungeissa I städerna Towns Maaseudulla Pä landsbygden Rural areas Yhteensä Summa ' Kouluikäisten lasten kokonaismäärä, joka syksystä 98 syksyyn 99 pysyi melkein samansuuruisena, lisääntyi viimemainitusta vuodesta vuoteen 90 9 :a eli.0 %. Ainoastaan suomenkielisten lasten lukumäärä on lisääntynyt, jo ta vastoin ruotsinkielisten lasten luku jonkin verran väheni. Liitetaulussa esitetään lukuvuosilta 970 yksityiskohtaisia itietoja kaupunkien ja maaseudun kouluikäisistä lapsista ryhm itettyinä heidän saam ansa opetuksen laadun mukaan. Opetusta saaneista kouluikäisistä kävi lukuvuonna % kansakoulua ta i apukoulua tai olivat koulukodissa ja.l % opiskeli oppikoulussa. Kaupunkien osalta olivat vastaavat luvut 7. ja. ja maaseudun osalta 9.8 ja 7. %. Oppikoulua käyvien oppivelvollisten lasten suhdeluku oli siis kaupungeissa runsaasti kolme kertaa niin suuri kuin maaseudulla. Kaikkina taulukkoon otettuina vuosina on oppikoulua ja samoin ammattikoulua käyvien lasten kokonaisluku jatkuvasti kasvanut. Oikeutta antaa lapselle kotiopetusta erityisten olosuhteiden takia käytetään hyvin harvoin. Kaupungeissa täm ä on vielä harvinaisempaa kuin maaseudulla. V. 90 sai koko maassa 3 lasta eli vain 0.07 % opetusta saaneiden koko luvusta opetusta kotona. Oppivelvollisuutensa laiminlyöneiden lasten luku on kaupungieissa pienempi kuin maaseudulla, mikä johtuu varsinkin siitä, että yleinen sivistystaso on kaupungeissa korkeampi, osaksi myös siitä, että koulumatkat ovat kaupungeissa lyhyemmät. Lisäksi lasten valvonta on kaupungeissa tehokkaampaa. V. 90 laiminlöi kaupungeissa oppivelvollisuutensa 330 eli 0.3 % ja maaseudulla 0 eli 0. %. Seuraavasta asetelmasta nähdään oppivelvollisuutensa laiminlyöneiden lasten lukumäärässä tapahtunut kehitys. Totaiantalet bam i skoläldern, som frän hösten 98 tili 99 förblev nästan oförändrat, ökades frän sistnämnda är tili 90 med 9 eller med l.c %. ökningen berör enbart antalet finskspräkiga bam, varemot totalantalet svenskspräkiga barn minskades i nägon man. Tabell i tabellavdelningen ger en detaljerad överblick av barnen i skoläldem i städer och pä landsbygden ären 970, grupperade efter den undervisning de erhällit. Av de skolpliktiga barn, som ätnjöto undervisning, besökte läsäret % folkskola, hjälpskola eller skolhem och. % läroverk. För städerna voro motsvarande siffror 7. och. sam t för landsbygden 9.8 ooli 7. %. Den relativa andelen läropliktiga bam, som besökte läroverk var sälunda drygt tre ganger större i städerna än pä landsbygden. Under sam tliga de är tabelien om fattar har totaiantalet barn i läroverk och vrkesskolor kontinuerligt ökats. H ätten a tt pä grund av särskilda omständigheter meddela barnen undervisning i (hemmet utnyttjas mycket sällan. I städerna är detta ännu ovanligare än pä landsbygden. Ar 90 uppgick antalet barn som undervisades i hemmet i heia riket tili 3 eller tili endast 0.07 % av totaiantalet bam som ätn jö t undervisning. A ntalet läropliktiga som försummat sin läroplikt är mindre i städerna än pä landsbygden, vilket huvudsakligen beror pä a tt den allmänna bildningsnivän i städerna är högre, dels pä a tt skolvägen ä r kortare. H ärtill kommer a tt kontrollen över barnen i städerna ä r effektivare. Är 90 utgjorde antalet barn som försummat sin läroplikt i städerna 330 eller 0.3 % och pä landsbygden 0 eller 0. %. P ä basen av följande sammanställning kan man fö lja utvecklingen av antalet barn som försummat sin läroplikt.

7 8 Oppivelvollisuutensa laiminlyöneet lapset. Barn som försum mat sin läroplikt. Vuonna Är Kaupungit Städer Maaseutu Landsbygd Koko maa Hela riket % Suurin piirtein on kysymyksessä olevien lasten luku koko taulukossa huomioonotetun ajan vähentynyt sekä lukumääräisesti että suhteellisesti. Ellei kaupunkeja oteta huomioon, oli oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä vuonna 90 Oulun läänissä 7 (.3 % ), Lapin läänissä 0 (.0 %) ja Kuopion läänissä 330 (0. %). Kaikissa muissa lääneissä heitä oli vähemmän kuin % % eri läänien oppivelvollisten koko luvusta. Uudenmaan läänissä täm ä ryhmä käsitti vain lasta (0. % ). 3. Kaupukien kansakoulut. A. Luokkien luku. I stort sett har antalet dylika barn under sam tliga de är sammanställningen om fattar minskats säväl absolut som relativt taget. Ifa ll städerna inte beaktas uppgick är 90 antalet barn som försummat sin läroplikt i Uleäborgs län tili 7 (.3 % ), i Lapplands län tili (.0 %) och i Kuopio län tili 330 (0. %). I sam tliga övriga län var deras antal under en halv procent av totalantalet läropliktiga i respektive län. I Nylands län om fattade denna kategori endast barn (0. % ). 3. Folkskoloma i städerna. A. A ntalet klasser.. Kaupurikijccmsakoulujen luokkien luku. Antalet klasser i städcmas fovcskolor. Number o f form s in urban primary schools. L u k u v u o s i L äsär School year K a ik k ia a n I n a lle s S u o m e n k. F in sk sp r. Svens k sp r. R u o ts in k. K a ik k ia a n I n a lle s Tolat A la k o u lu t L ä g re sk o lo r Lower schools S u o m e n k, F in sk sp r. R u o ts in k, Svens kspr. Sioedish i K a ik k ia a n I n a lle s Y lä k o u lu t H ögre skolor Higher schools S u o m e n k. ; F in sk sp r. R u o ts in k. S v e n sk sp r, K a ik k ia a n I n a lle s J a tk o k o u lu t F o r tsä ttn in g ssk o lo r Continuation classes S u o m e n k. F in sk sp r. R u o ts in k, S v e n sk sp r ' Lukuvuonna 90 luokkien luku lisääntyi sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Koko lisäys oli 83, kun se lukuvuodesta 98 9 seuraavaan lukuvuoteen oli vain 90. B. Opettajat. O pettajatilastossa on nykyistä periaatetta sovellettu alkaen lukuvuodesta 97 8 ja voidaan nyt tilaston perusteella seurata eri opettajaryhm ien lukum äärän kehitystä sekä niitä tarkoittavien suhdelukujen muuttumista. L äsäret 90 ökades antalet klasser säväl i finsksom svensksprftkiga skolor. Den totala ökningen utgjorde 83, mot endast 90 frän läsäret 989 tili läsäret B. Lärare. I fräga om Statistiken över lärama har nuvarande principer tillämpats alltsedan läsäret 978. P ä grunl härav kan manpä ibasen av Statistiken följa utvecklingen av de olika lärargruppernas absoluta och relativa andel i totalantalet. K aupunkikansakoulujen opettajat lukuvuosina 99. A ntalet lärare i städernas folkskolor läsären 99. Number o f in urban primary schools during school years 99. ] Miesp. Naisp. Yht. Miesp. Naisp. Yht. Mk. Kvk. B. k. Mk. Kvk. B. k. Alakoulun opettajia Lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning Mäle Female Female Lower primary school v a lta k irjan saan eita som erhällit fullinakt officially approved koevuosilla olevia p ä prov an tag n a accepted on t r i a l väliaik aisia v ik arier substitutes virkakelpoisia kompetenta qualified... _ 0 0 _ 7 7 virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg u n q u a lifie d.... tu n tio p e tta jia tim lärare visiting tea ch ers Yläkoulun opettajia Lärare i högre folkskollärares tjänsteställning H igher primary school tea ch e rs v a lta k irjan saan eita som erhällit fuum akt officially approved koevuosilla olevia p ä prov a n ta g n a accepted on t r i a l väliaik aisia v ik arier substitutes virkakelpoisia kompetenta qualified virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg u n q u a lifie d... l tu n tio p e tta jia tim lärare visiting

8 Miesp. Naisp. Yht. Miesp. Naisp. Yht. Mk. Kvk. B. k. Mk. Kvk. B. k. Jatkokoulun opettajia Lärare i fortsättningsskolor Continuation class Mate Female Female tea ch ers valtakirjan saaneita som erhällit fullm akt officially approved koevuosilla olevia p ä prov antagna accepted on t r i a l väliaikaisia vikarier substitutes virkakelpoisia kom petenta qualified... i l 8 0 virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg u n q u a lifie d... l 3 tuntiopettajia tim lärare visiting tea ch ers Yhteensä Summa Lukuvuonna 97 8 oli alakoulunopettajan virkaasemassa olevia 87 eli 3. % sekä yläkoulun- ja jatkokoulufflopettajia yhteensä 30 eli. % koko luvusta. V astaavat luvut viime lukuvuodelta ovat 97 (3.8 % ) j a 00 (8. % ). Alakouluin)pettäjien suhdeluku on siis alenemaan päin. M aalaiskansakoulujen olosuhteisiin verrattuna oli virkakelpoisuustodistusta vailla olevia kaupungeissa sangen vähän. Miespuolisia opettajia oli suhteellisesti enimmän (.0 % ) parhaiten palkatussa, s. o. jatkokoulunopettajien ryhmässä. Y läkouhmopettajan virka-asemassa olevista oli miehiä. %, kun taas alakoulunopettajan virka-asemassa ei ollut yhtään miestä. C. Oppilaat. Kaupunkien kansakoulujen oppilasm äärät lukuvuosina 9 ilmenevät seuraavasta taulusta. I Läsäret 978 uppgiek antalet lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning tili '87 eller tili 3. % och lärarna i högre och i fortsättningsskolor tili sammanlagt 30 eller tili. % av totalantalet. F ör señaste läsär voro motsvarande siffror 97 (3.8 % ) och 00 (8. % ). De lägre folkskollärarnas relativa andel häller eälunda pä a tt minskas. I jäm förelse med förhällandena i landsfolksskoloma var antalet lärare i städerna utan kompetensintyg alldeles obetydligt. A ntalet manliga lärare var proportionsvis störst (.0 % ) inom den högst avlönade gruppen: lärare i fortsättningsskolor. Bland lärare i högre folkskollärares tjänsteställning voro. % män, medan bland lärarna i lägre folkskollärares tjänsteställning inga m anliga lärare funnos. C. Lärjungar. Antalet lärjungar i städem as folkskolor läsären 9 fram gär av följande tabell.. Kampu/nMkansalcoulujen oppilaat. A ntalet lärjungar i städemas folkskolor. Number of pupils vn urban primary schools. Oppilaita Lärjungar Pupils Lukuvuosi Lasär School year Koko luku Hela antalet Suomenkieli kouluissa I finsksprâkiga skolor In schools Ituotsinkiel. kouluissa I svenskspràkiga skolor In schools Kaikkiaan Inalles Alakouluissa I lägre skolor In lower schools Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor In schools Ruotsinkieli kouluissa I svenskspràkiga skolor In schools Kaikkiaan Inalles Yläkouluissa I högre skolor In higher schools Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor In schools Ruotsinklel. kouluissa I svenskspràkiga skolor In schools Jatkokouluissa I fortsättningsskolor In continuation classes Kaikkiaan Inalles Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor In schools Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspràkiga skolor In schools Oppilasmäärä oli lukuvuonna 90 suurempi kuin koskaan aikaisemmin. V ertailtaessa tietoja eri kaupunkien kansakouluista voidaan melkein kaikkialla todeta lisäystä tapahtuneen. Lukumääräisesti suurin lisäys oli Helsingissä, nim. 7 oppilasta, sen jälkeen seuraavat Tampere (3) ja Pietarsaari (7). Voimakas kasvu viimemainitussa kaupungissa johtuu vuoden 90 alussa tapahtuneesta alueliitoksesta, jolla osa Pietarsaaren maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin. Taulusta 7 ilmenee kaupunkien kansakoulujen oppilasm äärä luokittain. antalet lärjungar var läsäret 90 större än n&gonsin tidigare. Vid en granskning av siffrorna fö r de olika städerna kan en ökning över nästan hela linjen konstateras. Absolut taget var ökningen störst i Helsingfors, nämligen 7, därpä följde Tammerfors med 3 och Jakobstad med 7 lärjungar. Den starka ökningen för sistnäm nda stad foeror pä a tt frän början av är 90 en del omräden frän Pedersöre kommun inkorporerades med Jakobstad. Av tabell 7 fram gär antalet lärjungar i städemas folkskolor klassvis.

9 0 7. Kaupunkikansakoulujen oppilaat luokittain. Antalet lärjungar i städemas folkskolor klassvis. - Number o f pupils in urban primary schools, by forms. Lukuvuosi Läsär School year Poikia Gossar Boys T jttöjä Flickor Girls I i l l i i IV V VI V II V III Yli teensä Summa K aikkina taulukkoon otettuina lukuvuosina, pojat ovat olleet pienenä enemmistönä ja lukuvuonna 90 heitä oli." % oppilaiden kokonaismäärästä. N eljän alimman luokan oppilasmäärä on huom attavasti suurempi kuin neljän ylimmän. Tämä johtuu siitä, että melkoinen määrä kaupunkien kansakoulujen oppilaita jo varhaiselta asteelta siirtyy oppikouluihin.. Kaupungeissa toimivat erityiskoulut. Tavallisten kaupunkikansakoulujen lisäksi toimii kaupungeissa kolmenlaisia kouluja, joilla on erityistarkoituksensa ja joista sen vuoksi on laadittu eri taulut. Taulusta n: o 8, jossa on otettu huomioon myös Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu, käyvät ilmi tärkeim m ät tiedot seminaarien harjoituskouluista. Under samtliga de läsär tabellen om fattar har gossarna varit i knapp m ajoritet, läsäret 90ö l utgjorde de.7 % av totalantalet lärjungar. Elevantalet pä de fyrä lägsta klasserna är betydligt större än pä de fyra högsta. D etta beror pä a tt ett betydande antal lärjungar i städernas folkskolor redan pä ett tidigt stadium Överflyttar tili läroverk.. Specialskolor i städerna. Förutom de vanliga folkskolorna arbetade i städerna tro slag av skolor, vilka ha gpeciella uppgifter och över vilka utarbetats särskilda tabeller. Av tabell 8 fram gä de viktigaste uppgiftem a om seminariernas övningsskolor, varvid även övningsskolan vid Jyväskylä pedagogiska högskola beaktats. Lukuvuosi Läsär School pear 8. Seminaarien harjoituskoulut. Seminariernas övningsskolor. Training schools attached to colleges. K ouluja Skolor Schools O pettajia Lärare Teachers «Koko luku Hela antalet Suomenk. kouluissa I finsksprâkiga skolor In schools Ruofcsink. kouluissa I svenskspràkiga skolor In schools Koko luku Hela antalet Yhteensä Summa Oppilaita Lärjungar Pupils Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor In schools Alakouluissa I lägre skolor In lower schools Yläkouluissa I högre skolor In higher schools Jatkokouluissâ I fortsättningsskolor In continuation classes Yhteensä Summa Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspràkiga skolor In schools Alakouluissa I lägre skolor In lower schools Yläkouluissa I högre skolor In higher schools : Jatkokouluissa I fortsättningsbkolor In continuation classes Kaupungeissa, joissa on vähintään asukasta, on järjestetty erityisopetusta heikkokykyisiä lapsia varten. Taulussa 9 on tärkeim mät tiedot näistä, kouluista. F ör barn med bristande fattningsförm äga har i städer med m inst invänare anordnats specialundervisning i sä kallade hjälpskolor. Av tabell 9 fram gär de viktigaste uppgifterna, angäende dessa skolor., Lukuvuosi Läsär School year 9. Apukoulut. Hjälpskolor. Auxiliary schools. Luokkia Klasser Forme Opettajia Lärare Teachers. Oppilaita Lärjungar Pupile Kaikkiaan. Inalles Suomenkielisiä Finsksprâkiga Ruotsinkielisiä Svenskspràkiga Kaikkiaan Inalles i Suomenkiel. kouluissa ; I finsksprâkiga skolor In schools Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspràkiga skolor In schools Miehiä Manliga Naisia Kvinnliga Female Kaikkiaan Inalles Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor In schools Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspràkiga skolor In schools Poikia Gbssar Boys Tyttöjä Flickor Girls Í

10 Luokkien luku on taulukkoon otettuina lukuvuosina jatkuvasti lisääntynyt. V errattaessa poika- ja tyttöoppilasten lukum ääriä keskenään, huomataan edellisten aina olleen selvästi enemmistönä. Lukuvuosina 9 poikaoppilaita oli keskimäärin. %. Edellä puheenaolleiden koulujen lisäksi on tässä yhteydessä m ainittava koulukodit, joissa kasvatetaan ja opetetaan lapsia ja nuoria, jotka ovat erityisen kasvatus- ja opetusmenetelmän tarpeessa. Sellaisia ovat v. nuoremm at alaikäiset, jotka on tuom ittu rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen, m itä tuom itun alaikäisyyden vuoksi ei toimeenpanna. Tällöin voi tuomioistuin m äärätä heidät koulukotiin pantaviksi. Eräissä tapauksissa voidaan kuriton lapsi siirtää kansakoulusta koulukotiin. Myös voidaan koulukotiin ottaa 7 -vuotiaita lapsia, jotka muuten ovat siveellisessä kehityksessään vaaranalaisia, ta i harhaantuneita. Seuraavassa asetelmassa ovat tärkeim mät tiedot kunnallisten koulukotien kansakouluista viime lukuvuosilta. T otalantalet klasser har under de lásár tabellen omfa tta r kontinuerligit dkats. Vid en jám forelse av antalet manliga larjungar med antalet kvinnliga faster man sig vid, att de forra alltid varit i stor m ajoritet. Lasaren 9 voro i genomsnitt. % gossar. Forutom ovannamnda sfcolor bor i detta sammanhang aven skolhemmen omnamnas, i vilka sádana barn oeh ungdomar uppfostras och undervisas, vilka aro i behov av speciella uppfostrings- och undervisningsmetoder. Till dessa hora barn under ár, vilka enligt brottmálslagen domts till straff, som pa grund av den domdes alder into verkstalles. Hárvid kan domstolen besluta, a tt barnet skall intem eras i skolhem. I vissa fall kan ett ostyrigt barn overflyttas frán folkskola till skolhem. Aven sádana minderáriga, som fyllt sju, men inte sexton ár och som eljest i sin sedliga utveckling aro utsatta for fa ra eller aro vilsekomna, kunna intagas i skolhem. Av foljande sammanstallning fram gá de viktigasfe uppgifterna om folkskolorna vid de kommunala skolhemmen de señaste lasaren. ; Koulukodit Skolhem Befor.matories. Lukuvuosi Läsär School year L aitok sia A n stalter In su tu tio n s... O p ettajia Lärare Teachers O ppilaita L ärju n gar Pupils P oik ia G-ossar B oys Tyttöjä F lickor G i r l s A ntalet skolhem ha.r under de señaste áren förblivit oförändrat. Gossarna har hela tiden varit i betydande m ajoritet. Lasáren 9 utgjorde de i genomsnitt inte mindre än 8. % av det totala antalet lärjungar.. Maalaiskuntien kansakoulut. A. Koulupiirit ja koulut. Maaseudun koulupiirien sekä ala-, ylä- ja jatkokoulujen luku ilmenee taulusta 0.. Folkskolorna i landskommunerna. A. Skoldistrikt och skolor.. A ntalet skoldistrikt pä landsbygden samt antalet lägre, högre och fortsättningsskolor fram gär av tabell Koulupiirien ja maalaiskansakoulujen luku. A ntalet skoldistrikt och folkskolor pä landshygden. - Numher of school districts and schools in the provinces. Lukuvuosi Läsär School year Koulukotien lukum äärä ei ole edellisestä lukuvuodesta m uuttunut. P o jat ovat koko ajan olleet tuntuvana enemmistönä. Lukuvuosina 9 heitä oli keskimäärin jopa 8. % koko oppilasmäärästä. - Koulupiirejä Skoldistrikt School districts Yhteensä Summa Alakansakouluja Lägre folkskolor Lower primary schools Kiinteitä 3-viikkoisia Fasta med 3 veckors.. lärokurs Set. 3-iveek syllabus Kiinteitä 8-viikkolsia Fasta med 8 veckors lärokurs Set. 8-week syllabus Kiertäviä Ambulatoriska Variable Supistettujen kansakoulujen Vid reducerade folkskolor Of the primary schools with shorter syllabus Yläkansakouluja Högre folkskolor Higher primary schools Yhteensä Summa Täydellisiä Fullständiga Full Supistettuja Reducerade Shorter.Tatkokou- : luja Fortsättningsskolor Continuation classes Kaikkiaan Inalles Suomenkieliset Finskspräkiga ^ Ruotsinkieliset Svenskspräkiga '

11 Täydellisten kansakoulujen luku on vuosi vuodelta lisääntynyt, jota vastoin kiinteät 8-viikkoiset koulut ovat vähentyneet niin että niitä lukuvuonna 00 oli vain. Vielä ennen talvisotaa oli maassamme yli 000 tämäntyyppistä koulua. Samoin käyvät kiertävät ja supistetut koulut yhä harvinaisemmiksi. Supistettuja kouluja oli lukuvuonna 90 suhteellisesti eniten Kainuun, Länsi Pohjan ja Kajaanin tafkastuspiireissä, vähiten taas Forssan, Hämeenlinnan ja Porin piireissä. Lähempiä tietoja supistetuista kouluista tarkastuspiireittäin saadaan seuraavasta asetelmasta. Antalet fullständiga folkskolor har ökats är för är, varemot antalet fasta skolor med 8-veckors lärokurs minskats för att läsäret 00 uppgä tili endast. Ännu före vinterkriget funnos i värt land över 000 skolor av denna typ. Likasä häller de ambulatoriska skolorna och»kolonia med förkortad lärokurs pä att för- -lora terräng. Antalet reducerade skolor var läsäret 90 proportionsvis störst i Kainu, Västra österbottens och Kajaani inspektionsdistrikt och minst i Forssa, Tavastehus och Björneborgs distrikt. Närmare uppgifter om fördelningen av antalet reducerade skolor enligt inspektionsdistrikt framgä av följande sammanställning. Tarkastuspiiri Inspektionsdistrikt Yläkansakouluja Högre folkskolor. Kaikkiaan Inalles Täydellisiä Fullständiga Supistettuja Reducerade Supistettuja % kaikista Reducerade skolor i % av alla Forssan Forssa Haapamäen Haapamäki Helsingin Helsingfors Hämeenlinnan Tavastehus Iisalmen Iisalmi Ikaalisten Ikaalinen Imatran Imatra Joensuun Joensuu Jyväskylän Jyväskylä Kainuun Kainu Kajaanin Kajaani Kemijärven Kemijärvi Keski-Pohjanmaan Mellersta österbottens Kuopion Kuopio Kymenlaakson Kymmenedalens Lahden Lahti Lapin Lapska Lappeenrannan Yillmanstrands Länsi-Pohjan Väsfcra österbottens Mikkelin S :t Michels Nurmeksen Nurmes Oulun Uleäborgs Pieksämäen Pieksämäki Pietarsaaren Pedersöre Porin B jörneborgs Porvoon Borgä Raja-Karjalan Gräns-Karelens Rauman Raumo Salon Salo Savonlinnan Nyslotts Seinäjoen Seinäjoki Suu-Pohjan Södra österbottens Tampereen Tammerfors T u ru n Abo Turunmaan Äbolands Uudenmaan N y la n d s Vaasan Vasa Viitasaaren Viitasaari Ylivieskan Ylivieska Ahvenanmaa Äland... « Kaikkiaan Inalles B. Opettajisto. Seuraavasta asetelmasta käy ilmi maalaiskansakoulujen opettajien luku lukuvuosina 99 virka-aseman mukaan.. B. Lärarkären. Av följande sammanställning framgär antalet lärare i folkskolorna pä lamdsbygden läsären 99, grupperade efter tjänsteställning. Maalaiskansakoulujen opettajat lukuvuosina 99. Lärare i folkskolorna pä landsbygden läsären 99. Number of in provincial primary schools during school years 99. Mp. M.k Np. Yht. Mp. Np. Kvk. B. k. M. k. Kvk. Female Female Alakoulun opettajia Lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning Low er prim ary school v a lta k irjan saan eita sont erhällit fuilinakt o fficia lly approved koevuosilla olevia p ä prov a n ta g n a accepted on t r i a l v äliaikaisia v ik arier su b stitu tes virkakelpoisia kom petenta q ualified... virkakelpoisuustodistusta vailla u tan kom petensintyg u nqualified Yht. B. k.

12 Mp. Np. Yht. Mp. Np. Yht. M. k. Kvk. B. k. M. k. Kvk. B. k. Yläkoulun opettajia Lärare i högre folkskollärares tjänsteställning Female Female H ig h er p rim a ry scool te a c h e r s valtakirjan saan eita som erhallit fuillmakt o ffic ia lly approved koevuosilla olevia p ä prov an tagn a a ccep ted on t r i a l... 83: v ä lia ik a isia vikarier su b stitu te s virkakelpoisia ikompetenta q u a l i f i e d virkakelpoisuustodistusta vailla utan kom petensintyg un qu alified Tuntiopettajia Timlärare V is itin g te a c h e r s veisto n o h ja a jia slöjdlärare ca rp en try in s tr u c to r s virkakelpoisia ikompetenta q u a l i f i e d virkakelpoisuustodistusta vailla utan kom petensintyg un qualified naiskasitoiden o p etta jia larare k vm n ligt handarbete ncedleu-orh m istresses... _ _ 0 0 virkakelpoisia kom petenta q u a l i f i e d virkakelpoisuustodistusta vailla utan kom petensintyg u n qu alified 7 73 jatkokoulun o p etta jia larare ti fo rtsattn m gssk olor contin u ation class teach ers Kaikkiaan Inalles T o tal O pettajien kokonaismäärä oli lukuvuonna 90 8 eli 3. % suurempi kuin edellisenä lukuvuonna. V arsinkin yläkansakoulunopettajan virka-asemassa olevat ovat lisääntyneet, jo ta vastoin alaikansakoulunopettajat ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Tämä kehitys pohjautuu lakiin huhtikuun 7 p :ltä 9, jossa säädetään, että täydellisen kaksiopettajaisen kansakoulun molempien opettajien tulee olla yläkoulunopettajia. Kuitenkin on tässä ryhmässä edelleen hyvin paljon epäpäteviä opettajia. Lähempiä tietoja maaseudun ala- ja yläkoulujen opettajista saadaan seuraavasi a asetelmasta. antalet lärare ökades läsäret 90 jäm fört med föregäende läsär med 8 eller med 3. %. ökningen berör huvudsakligen lärarna i högre folkskollärares tjänsteställning. Däremot har antalet lärare i lägre folkskolor minskats är för är. Denna utvecklingstendens beror pä lagen av den 7 april 9, vari stadgas a tt bägge lärarna vid fullständig folkskola med tvenne lärare böra vara lärare vid högre folkskola. Likväl ä r antalet inkompetenta inom denna grupp fortfarande mycket stört. Närmare uppgifter om lärarna i lägre och högre folkskolor pä landsbygden fram gär av följande sammanställning. Lukuvuosi Läsär Alakoulunopettajia Lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning Yläkoulunopettajia Lärare i högre folkskollärares tjänsteställning Ot % /O ' Kun opettajien pätevyystaso ja siinä tapahtuvat muutokset edelleen ovat suuren mielenkiinnon kohteena, on laadittu taulu, joka valaisee epäpätevien opettajien lukum äärää tarkastuspiireittäin lukuvuosina 99. Dä utvecklingen av kompetensnivän bland lärarna fo r t farande är föremäl för stort intresse har en tabell utarbetats, som belyser antalet inkompetenta. lärare i de olika inspektionsdistrikten läsären 99. Epäpätevät opettajat tarkastuspiireittäin. Inkom petenta lärare distriktsvis. Tarkastuspiiri Inspektionsdistrikt Varsinaisia opettajia yhteensä Egentliga lärare sammanlagt Niistä epäpäteviä Varsinaisia opettajia Därav in- 0/ yhteensä JO Egentliga lärare kompetenta sammanlagt Niistä epäpäteviä Därav inkompetenta Forssan Forssa Haapamäen Haapamäki Helsingin Helsingfors Hämeenlinnan Tavastehus Iisalmen Iisa lm i Ikaalisten Ikaalinen Imatran Imatra Joensuun Joensuu Jyväskylän Jyväskylä Kainuun Kainu Kajaanin Kajaani ' 0 3. Kemijärven Kemijärvi Keski-Pohjanmaan Mellersta österbottens Kuopion K u o p io Kymenlaakson Kymmenedalens Lahden Lahti Lapin Lapska Lappeenrannan Villmanstrands O' /O

13 Tarkastuspiiri Inspektionsdistrikt Varsinaisia Varsinaisia opettajia Niistä epäpäteviä opettajia Niistä epäpäteviä yhteensä Egentliga lärare Därav in- % yhteensä Egentliga lärare Därav insammanlagt kompetenta sammanlagt kompetenta % Länsi-Pohjan - Västra Ö sterbottens Mikkelin S :t M ichels Nurmeksen Nurmes Oulun Uleaborgs Pieksämäen Pieksämäki Pietarsaaren Pedersöre Porin Bjömeborgs Porvoon Borgä «3 7.9 Raja-Karjalan Gräns-Karelens Rauman Raumo Salon Salo Savonlinnan Nyslotts Seinäjoen Seinäjoki Suu-Poihjan Södra österbottens Tampereen Tammerfors Turun Äbo Turunmaan Äbolands Uudenmaan Nylands Vaasan Vasa Viitasaaren Viitasaari Ylivieskan Ylivieska Ahvenanmaa Äland l l.i Yhteensä Inalles Suomenkielisiä Finsksprakiga Ruotsinkielisiä Svenskspräkiga , 9 8. K uten ylläolevista luvuista ilmenee, on opettajain pätevyystaso maan eri osissa hyvin erilainen. Yleensä on epäpäteviä opettajia suhteellisesti enemmän suomenkielisissä kuin ruotsinkielisissä kouluissa. Lukuvuonna 90 oli epäpätevien opettajien lukum äärä suurin Kainuun tarkastuspiirissä, niin.. %. Sen jälkeen seuraa Kemijärven piiri,.9 % ja K ajaanin piiri, 3. %. Helsingin piirissä oli vain. % epäpäteviä ja Kymenlaakson ja Porvoon piireissä.9 %. O pettajien koko m äärästä oli 0 eli 3.3 % naisia. C. Oppilaat. Tiedot maalaiskansakoulujen oppilasmäärästä tarkoittavat yleensä tilannetta syyslukukauden alussa, paitsi kevätlukukaudella toimivista kiinteistä 8-viikkoisista ja kiertävien alakoulujen kevätlukukauden toimipaikoista, jo ita koskevat tiedot annetaan maaliskuun p :ltä. Säsom av ovanstäende siffror fram gär företer kompetensnivän i olika delar av riket myoket stora differenser. I allmänhet var antalet inkompetenta lärare proportionsvis betydligt större i finska än i svenska skolor. Läsäret 90 var antalet inkompetenta lärare störst i K ainu inspektionsdistrikt, nämligen. %. D ärefter följde K em ijärvi med.9 % och K ajaani med 3. %. I Helsingfors distrikt funnos endast. % inkompetenta och i Kymmenedalens ooh Borga distrikt.9 %. Av totalantalet lärare voro 0 eller 3.3 % kvinnor.' C. Lärjwngar. U ppgifter om antalet lärjungar i folkskoloma pä landsbygden avse i allmänhet förhällandena i början av höstterminen, utom uppgifterna fö r de fasta 8-veckors lägre skolorna och de ambulerande lägre skolor, som voro verksamma under värterm inen oeh för vilka uppgifterna avse förhällandena den mars.. Maalaiskansakoulujen oppilaat luokittain. Antalet lärjungar i folkskolom a pä landsbygden klassvis. Number o f pupils in provincial primary schools, by forms. Lukuvuosi Läsär School year Poikia Gossar Boye Tyttöjä Flickor Oirlt yhteensä Summa I II III rv V VI VII V III Oppilasmäärä on suurin neljällä ensimmäisellä luokalla ja alkaa viidenneltä luokalta lähtien jatkuvasti vähentyä. Kaupunkien kansakouluissa on oppilasmäärä suurin kolmella alimmalla luokalla. Kaupunkien kansakouluissa väheneminen tapahtuu huom attavasti nopeam- A ntalet lärjungar är störst pä de fyra första klassema. F rän och med fem te klassen börjar lärjungeantalet kontinuerligt minskas. I städernas skolor är antalet lärjungar störst pä de tre lägsta klasserna. I städernas skolor sker minskningen i betydligt snabbare takt än pä landsbygden

14 massa tahdissa kuin maaseudulla, johtuen siitä, että melkoinen m äärä oppilaita jo varhaisella asteella siirtyy oppikouluihin. Seuraavat prosenttiluvut osoittavat oppilaiden jakautumisen eri luokille keskimäärin lukuvuosina 9: beroende pá a tt ett betydande anta! larjungar redan pá tidigt stadium overflyttar till laroverk. Foljande procentsiffror ange lárjungam as pá de olika klasserna andel i genomsnitt av totalantalet larjungar lasaren 9 : Kaupunkikansakouluissa I stadsfolkskolor Maalaiskansakouluissa I landsfolkskolor I II III IV V VI VII VIII O lo.o Poikaoppilaat ovat kaikkina tauluun otettuina lukuvuosina olleet niukasti enemmistönä. Lukuvuonna 90 oli heitä.8 % koko määrästä. Maalaiskansakoulujen osalta on koottu tietoja myös koulumatkan pituudesta. Suhdeluvut lukuvuosilta 9 ovat seuraavat: De manliga lärjungarna liar under sam tliga läsar som tabell om fattar värit i knapp m ajoritet. Läsäret 90 utg-jorde de.8 % av totalantalet. Rörande folkskoloma pä landsbygden har även insamlats uppgifter om skolvägens längd. Relationstalen fö r lasaren 9 äro följande: K oulum atka Skolvägen % % % E nintään 3 km Högst 3 km km Yli km över km Z>. Yksityiset kansakoulut. Yksityisiä kansakouluja toimi varsinkin sellaisissa kunnissa, joissa oli sekä suomen- että ruotsinkielistä väestöä. Tauluun on koottu tärkeim m ät tiedot yksityisistä kansakouluista. D. Privata folkskolor. P rivata folkskolor arbetade i synnerhet i sädana kommuner, i vilka fanns säväl finsk- som svenskspräkig befolkning. Ur tabell fram gar de viktigaste uppgiftem a om de privata folkskoloma. IB. Y ksityiset kansakoulut. Privata folkskolor. Private primary schools. Kouluja Skolor Schools Opettajia Lärare Teachers Oppilaita Lärjungar Pupils Lukuvuosi Läsär School year Alakouluja Lägre skolor Lower schools Yläkouluja Högre skolor Higher schools Kaikkiaan Inalles Niistä supistettuja Därav skolor ired i reducerad lärokurs! Incl.: schools with ' shorter syllabus Jatko kouluja Fortsättningsskolor Continuation classes Alakouluissa I lägre skolor In lower schools Yläkouluissa I högre skolor In higher schools Alakouluissa I lägre skolor In lower schools Yläkouluissa, I högre skolor! In higher schools Jatko kouluissa I fortsättningsskolor In continuation classes u 3 u u Suomenk. Finskspr. Ruotsink. Svenskspr. Yhteensä Summa Oppilasmäärä on tauluun otettuina vuosina keskeytym ättä vähentynyt. Lukuvuonna 9 7 kävi 0. % kansakoulujen koko oppilasm äärästä yksityistä koulua, lukuvuonna 90 sitävastoin vain 0. %. A ntalet lärjungar liar under de läsär tabellen omfa tta r oavbrutet minskats. Läsäret 9 7 besökte 0. % av lärjungarna i sam tliga folkskolor privat skola, läsäret 90 däremot endast 0. %.. Kansakoulujen koko oppilasmäärä. Taulussa '3 on yleiskatsaukselliset tiedot kaikkien kaupungeissa ja maaseudulla toimineiden kansakoulujen oppilasm ääristä lukuvuosilta 9. Kaupungeissa toimiviin kouluihin on luettu myös seminaarien harjoituskoulut, apukoulut ja kaupunkien kasvatuslaitosten koulut.. antalet lärjungar i folkskoloma. Tabell 3 innehäller överskädliga uppgifter om lärjungeantalet i samtliga folkskolor i städerna och pä landsbygden läsären 9. Tili städernas skolor ha även hänförts seminariernas övningsskolor, hjälpskolor ooh städernas uppfostring-sanstalters skolor.

15 3. Kansakoulujen koko oppilasmäärä. antalet lärjungar i folkskoloma. number of pupils in primary schools. Lukuvuonna Läsär School year Kaupungit Städer Towns Maaseutu Landsbygd Rural areas Yhteensä Summa Suomenkieliset koulut Finskspräkiga skolor schools Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga skolor schools ! ; : Kysymyksenä olevana ajanjaksona on oppilaiden kokonaismäärä lisääntynyt 'S :llä eli. %. Lisäystä on tapahtunut melkein yksinomaan suomenkielisissä kouluissa. V errattaessa kaupunkien ja maaseudun oppilasm ääriä keskenään huomataan, että kehitys on ollut hyvin erilaista. Kaupunkien kansakouluissa on oppilasmäärä koko ajan voimakkaasti lisääntynyt, jo ta vastoin lisäys maaseudun kouluissa on ollut hyvin vähäistä, onpa oppilasmäärä muutamina vuosina vähentynytkin. Tämä eroavaisuus johtuu lähinnä siitä, että kaupunkien väestö on kasvanut paljon nopeammin kuin maaseudun väkiluku. Vielä on m uistettava, että valmistavien koulujen merkitys, jotka kaikki toimivat kaupungeissa, on paljon vähentynyt sen jälkeen kun uusi laki oppivelvollisuudesta v. 9 tuli voimaan. 7. Kansakoulun ohjaamat varhaisnuorisokerhot. Valmistaakseen nuorisolle sopivaa vapaa-ajan toimintaa asiantuntevalla johdolla kansakoulut ovat järjestäneet opintokerhoja kansakoulukurssin suorittanutta nuorisoa varten. Tämä toim inta perustuu toukokuun. p. 9 annettuun lakiin. Nuorisokerhoja toimi maaseudulla lukuvuonna 90 03, joista oli suomen- ja 3 ruotsinkielistä. V astaavat luvut edelliseltä lukuvuodelta ovat 3 777, 3 00 ja 77. Liitetaulussa on tarkempia tietoja maalaiskansakoulujen johtam ista nuorisokerhoista. K uten taulusta ilmenee, antoi näissä kerhoissa opetusta kaikkiaan 3 (7 opettajaa. Kerholaisten kokonaismäärä oli, vastaten 0 89 edellisenä lukuvuonna. Mielenkiinto näihin kerhoihin on ollut maaseudulla paljon suurempi kuin kaupungeissa. Taululiite valaisee nuorisokerhojen toim intaa eri kaupungeissa lukuvuonna 90. Suosituimmat opiskeluaineet ovat sekä kaupunkien että maaseudun kerhoissa voimistelu, urheilu ja retkeily sekä laulu ja soitto, joilla on kaksi ensimmäistä sijaa. Muiden aineiden suosinta on kaupungeissa ja maaseudulla hyvin erilaista. Niinpä esim. tulivat kaupungeissa vieraat kielet ja liikealan aineet neljännelle ja viidennelle tilalle, m utta maaseudulla nämä kaksi ainetta kokosivat suhteellisen vähän osanottajia. E ri aineiden osanottajam ääriin nähden on kuitenkin huomattava, että opiskelijain harrastus ei ole yksin ratkaiseva, vaan opettajien taito ja kyky innostaa merkitsee myös paljon. 8. Valmistavat koulut. Taulu sisältää tietoja valmistavista kouluista lukuvuosilta 9 opetuskielen mukaan jaettuna. Under ifrägavarande period ökades totalantalet lärjungar med 8 eller med. %. ökningen berör nästan enbart finskspräkiga skolor. Vid en jämförelse mellan antalet lärjungar i städerna och pä landsbygden fram gär att utveoklingen värit mycket olika. A ntalet lärjungar i städem as folkskolor har hela tiden kräftigt ökats, varemot ökningen i fräga om landsfolkskolorna värit ganska obetydlig, en del läsär har lärjungeantalet i dem t. o. m. minskats. D etta beror främ st pä att befolkningen i städerna vuxit betydligt snabbare än pä landsbygden. Dessutom bör ihägkommas a tt betydelsen av de förberedande skoloma, vilka sam tliga äro verksamma. i städerna, minskats i hög grad sedan den nya lagen om läroplikt av 9 trä tt i kraft. 7. Av folkskolan ledda ungdomsklubbar. For att bereda ungdomen lämplig fritidssysselsättning under sakkunnig ledning har folkskolan organise,rat och lett klubbar för ungdomar, som dim itterats frän folkskolan. Denna verksamhet baserar sig pä lagen av den m aj 9. A ntalet ungdomsklubbar p ä landsbygden utgjorde läsäret 90 0,3 av vilka voro finskoch 3 svenskspräkiga. Föregäende läsär voro motsvarande siffror 3 777, 3 00 och 77. Tabell i tabellavdelningen innehäller detaljerade uppgifter om de av landsfolkskolorna ledda studiekurserna. Säsom ur tabellen fram gär undervisade vid dessa kurser sammanlagt 3 7 lärare. Det totala antalet lärjungar uppgick tili mot 0 89 föregäende läsär. Intresset för dessa klubbar h ar varit betydligt större pä landsbygden än i städem a. Tabellbilaga belyser ungdomsklubbarnas verksamhet i de olika städerna läsäret 90. Bland de olika ämnena säväl i städernas som landsbygdens klubbar intaga gymnastik, sport och exkursioner sam t säng ooh musik de tvä främ sta platsem a. I fräga om övriga ämnen synes intressena i städer och pä landsbygden divergera i rä tt hög grad. Sä t. ex. kommo i städerna främmande spräk och ämnen inom affärsom rädet pä fjärde respektive femte plats, men pä landsbygden hörde dessa tvä ämnen tili dem som samlat relativt i ä deltagare. I fräga om deltagarantalet i olika ämnen bör likväl observeras a tt lärjungarnas intresse inte är allena utslagsgivande, lärarnas insikter och förm äga a tt entusiasmera spela även en viktig roll. 8. Förberedande skolor. Tabell innehäller uppgifter om de förberedande skolorna läsären 9 fördelade efter undervisningsspräk.

16 7 l i. Valmistavat koukut. Förberedande sholor. Preparatory schoots. Lukuvuosi Läsär School year Koko luku Hela antalet Valmistavia kouluja Förberedande skolor Preparatory schools Suomenkielisiä Finskspräkiga Ruotsinkielisiä Svenskspräkiga Muunkielisiä Med främmande undervisningsspräk Teaching in other languages Koko luku Hela antalet O pettajia Lärare Teachers Suomenkiel kouluissa I finskspräkiga skolor In schools Ruotsinkiel. kouluissa I svensksprákiga skolor In schools Muunkiel. kouluissa I skolor med främmande undervisningsspräk In schools teaching in other languages Koko luku Hela antalet Oppilaita Lärjungar Pupils Suomenkiel. kouluissa I finskspräkiga skolor In schools Ruotsinkiel. kouluissa I svenskspräkiga skolor In schools Muunkiel. kouluissa I skolor med främmande undervisnirgsspräk In schools teaching in other languages Lukuvuonna 90 oli sekä suomen- että ruotsinkielisten valmistavien koulujen oppilasmäärä huomattavasti pienempi kuin ennen sotaa. Vähennys oli suurin ruotsinkielisissä kouluissa. Vieraskielisten valmistavien koulujen oppilasmäärä sitä vastoin on lisääntynyt. Seuraavassa asetelmassa on lähempiä tietoja eri kouluryhmien oppilas-, määristä -absoluuttisin ja suhdeluvuin. Läsärct 90 var antalet lärjungar säval i finsksom svenskspräkiga skolor betydligt mindre än före kriget. Minskningen är störst i sistnämnda skolo-r. I skolor med främmande undervisningsspräk liar antalet lärjungar däremot ökats. Närmare uppgifter om de olika skolomas absoluta och relativa andel i det totäla- lärjungeantalet framgär ur följande sammanställning. Lukuvuosi Läsär Kaikkiaan Sammanlagt Oppilaiden luku. Antalet lärjungar. Suomenk. kouluissa I finskspr. skolor Ruotsink. kouluissa I svenskspr.. skolor Vieraskielisissä kouluissa I skolor med främmande undervisningssprák % % % ' Viimemainittuna lukuvuonna oli siis vieraskielisissä kouluissa enemmän oppilaita kuin ruotsinkielisissä kouluissa. Sistnäm nda läsär var a n talet lärju ngar sai un da större i skolor m ed främ m ande undervisningssprak än i svenskspräkiga skolor. 9. Kansanopistot. Useimmat maamme kansanopistot ovat yksityisten kannatusyhdistysten -tai säätiöiden perustamia ja -omistamia, mutta kuitenkin ne -ovat taloudellisesti kokonaan valtionavusta riippuvaiset. Seuraavaan tauluun on koottu tärkeimmät tiedot kansanopistoista lukuvuosina Folkhögskolor. D e fie sta folkh ögsk olom a d vär.t land ä g s av p rivata understödsföreningar eller stiftelser, m en aro lik väl i ekonom iskt liänseende h elt beroende av statsunderstöd. A v fö lja n d e tabell fram gär de vifctigaste u p p g ifte m a rörande folkhögskolom a läsären 9.. 'Kansanopistot. Folkhogskolor. Peoples high schools. Työkausi Arbetsperiod School year Kansanopistoja Folkhögskolor Peoples' high schools Suomenk. Finskspr. Ruotaink. Svenskspr. Kaikkiaan Inalles Opettajia Lärare Teachers Suomenk. opistoissa I finskspräkiga skolor In schools teaching in Ruotsink. opistoissa I svenskspräkiga skolor In schools teaching in Miehiä Manliga Naisia Kvinnliga Female Kaikkiaan Inalles Oppilaita Lärjungar Pupils Suomenk. opistoissa I finskspräkiga skolor In schools teaching in Ruotsink. opistoissa I svenskspräkiga skolor In schools teaching in Miehiä Manliga Naisia Kvlnnl. Female

17 8 Oppilaiden kokonaismäärä lisääntyi työkautena 90 sekä suomen- että ruotsinkielisissä kansanopistoissa, oltuaan lähinnä edellisinä työkausina vähenemään päin. Mainittuna lukuvuonna kävi 9 oppilasta eli 9.8 % oppilasmäärästä kansanopistoa koko työkauden. Iän mukaan oppilaat jakaantuivat seuraavasti: -vuotiaita 77 (3.3 %), 70-vuotiaita 8 (.9 %) ja v. täyttäneitä,07 (.8 %). Pohjatietojen mukaan oppilaat ryhmittyvät seuraavasti: suuremmat esitiedot kuin suoritettu kansakoulukurssi 98 (. %), vain kansakoulun oppimäärä 3 99 (7. %) ja vähemmän kuin kansakoulu 03 (. %). Vanhempien ammatin mukaan oppilaat jakaantuivat seuraavasti: tilallisia 3 (3. %), pienviljelijöitä 3 (3. %), sekatyöläisiä 8 (.0 %), käsityöläisiä (0.% ) ja muita 7 (.3 %). antalet lärjungar som under de señaste arbets- (perioderna nägot minskats, ökades äter 90 säväl i finsk- som svenskspräkiga folkhögskolor. Nämnda läsär besökte 9 eller 9.8 % av lärjungarna folkhögskola under hela arbetsperioden. E fter aider fördelade sig lärjungarna pä följande sätt: -ärlngar 7 7 ( 3.3 %), 70-äringar 8 (.9% ) ocli är fyllda 07 (.8 % ). Av lärjungarna hade 08 (,.. % ) större förkunskaper än absölverad folkskola, 3 99 (7. %) endast folkskola ooh 03 (. % ) rnindre än folkskola. E nligt föräldram as y.rke fördelade sig lärjungarna pä följande.sätt: hemmansägare 3 (3. % ), smäbrukare 3 (3. % ), grovarbetare 8 (.0% ), hantverkare (0. % ) ooh övriga 7. (.3 % ). 0. Työväenopistot. Työväenopistojen lukumäärä, kansalais- ja vapaaopistot niihin luettuina, sekä tiedot niiden opettajista ja oppilaista ilmenevät seuraavasta taulusta: 0. Arbetarinstitut. A ntalet arbetarinstitut inklusive medborgar- oeh fria institut samt uppgifter om lärarna och lärjungarna i dem fram gär ur följande tabell:. T yöväen opistot. A r ie ta rin s titu t. W orlcing m en s colleges. Työkausi Arbetsperiod School year Työväenopistoja Arbetarinstitut Working men s colleges Suomenk. Finskspr. Ruotsink. Svens kspr. Kaikkiaan Inalles Vakinaisia opettajia Ordinarie Iärare Regular Suomenk. opistoissa I finsksprákiga institut In schools teaching in Ruotsink. opistoissa I svenskspräkiga institut I n schools teaching in Miehiä Manliga Naisia Kvinnliga Female Kaikkiaan Inalles Opiskelijoita Lärjungar Pupils Suomenk. opistoissa I finskspr&kiga institut In schools teaching in F innish Ruotsink. opistoissa I svenskspra, kitra institut In schools teaching in Miehiä Manliga Naisia Kvinnliga Female u Opiskelijain kokonaismäärä on jatkuvasti lisääntynyt. Verrattuna työkauteen se on kaksinkertaistunut, kun taas kansanopistojen oppilasmäärä samana aikana on lisääntynyt vain 8. %. Työkautena 90 opiskelijat jakaantuivat iän mukaan siten, että 7-vuotiaita oli 97 li.7%, 8 0-vuotiaita 93 (.3 %) ja v. täyttäneitä 7.0 %. Ammatiltaan oli opiskelijoista samana lukuvuonna ruumiillisen työn tekijöitä 73 eli 3.8 %, liikealalla ja työnjohdossa olevia 0 07 (3.7 %), virka- ja palvelusmiehiä 80 (3.7 %), kotitehtävissä olevia 7 7 (.9 %) ja muissa ammateissa 7 (0.9 %). j antalet lärjungar har kontinuerligt ökats. Järnfört med har totalantalet lärjungar fördubblats, under det att motsvarande ökning för folkhögskoloma endast utgjorde 8. %. Antalet lärjungar fördelade sig arbetsperioden 90 efter aider sälunda, att 7 äringama utgjorde 97 eller.7 %, 80 äringarna 93 (.3 %) ruedan 7.0 % fyllt är. Tili yrket voro under samma arbetsperiod av lärjungama 73 eller 3.8 % kroppsarbetare, 0 07 (3.7 %) affärsanställda och arbetsledare, 80 (3.7 %) tjänstemän oeh betjänte, 77 (.9 %) i husligt arbete sysselsatta oeh övriga 7 (0.9 %).

18 TAULUJA - TABELLER TABLES

19 . Kouluikäiset ryhm itettyinä saadun opetuksen mukaan. Barnen i skol&ldem, grupperade efter den undervisning de erhällit. Children of school age, by the education received. 7-vuotiaita lapsia Barn i äldern 7 är Poikia Gossar Boys 7 -year old children Tyttöjä Flickor i Girls Yhteensä Summa Ala-, ylä- ja jatkokoulussa I lägre-, högre- ooh fortsättningsskola Primary school Niistä sai opetusta Av dessa ätnjöto undervisning Apukoulussa I hjälpskola Auxiliary school Valmistavassa koulussa I förberedande skola Preparatory school Education received Oppikoulussa läroverk Secondary school Ammattikoulussa I yrkesskola. Vocational school Sokeain- tai kuuromykkäinkoulussa t blind- eller dövstumskola Schools for the blind and for the deaf and dumb Munssa koulussa I annan skola Other school Koulukodissa I skolhem School home Kotona I hemmet - At home Yhteensä Summa Oppivelvollisuutensa suorittaneita Barn, som fullgjort sin läroplikt Children who have completed school Opetusta saamatta oli Utan undervisning voro No education received Kevätlukukaudella alakouluun joutuvia Barn, som begynna lägre folkskola först under värterminen Those entering lower primary schools in the spring term \ Sellaisia, joihin oppivelvollisuus ei ulottunut Icke läropliktiga barn Those beyond the range of compulsory education Toistaiseksi opetuksesta vapautettuja Tillsvidare fr&n undervisning befriade barn Temporarily exempted from attendance Oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä Barn, som försummat sin läroplikt Those who have failed to comply with compulsory education statutes Yhteensä Summa 97 Koko maa Hela riket Whole country Kaupungit Städer Towns ß/l Maaseutu Landsbygd Rural areas Koko maa Hela rlket Whole co u n try Kaupungit Städer Towns... Maaseutu Landsbygd Rural areas IO " sn OU Koko maa Hela rlket Whole co u n try Kaupungit Städer Towns... Maaseutu Landsbygd Rural areas Ï7UO Koko maa Hela rlket Whole co u n try Kaupungit Städer Towns... Maaseutu Landsbygd Rural areas

20 . Kaupunkun lansakoulvl seld niic'tn jcliamat nucriiokerkot lukutuonna 90. Primary schools in towns and study circles for youth run L uokk ia K lasser F o rm s K an sakou lu nop ettajia P r im a r y school Stadernas jolkstcolor samt av dern ledda ungdomskurser lasdret 90. ly the schools during the school year 90. Folk skollärare K a n sa k o u lu n o p p ila ita F olk sk o le le v er P r im a ry School p u p ils K an sakou lu jeii jo n ta m a t nuonaokernor. A v folksk olorna led d a ungdom sk urser S tu d y circles fo r y o u th r u n by the p r im a ry schools K au p u n git Städ er Tow ns Kuulut Skolor Schools! A lakou lu issa I lägre sk olor In lower schools Y lä k o u lu issa I högre sk olor In higher schools J a tk o k o u lu issa I fo rtsä ttn in g ssk o lo r In continuation classes K a ik k iaan Hela a n ta le t T o ta l A lakou lu n opettajia Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm a k t Officially approved L ärare i lägre fo lksk olor Low er school Koevuosilla olevia Pä prov antajana Accepted on tria l V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s Y läkou lu n op e tta jia L ärare i högre folksk olor \ Valtakirjan sa a n eita Som erhàllit fu llm ak t Officially approved H ig h e r school Koevuosilla ole v ia Pâ prov antagn a i Accepted on trial V äliaik aisia Vikarier i S u b stitu te s J atk o k o u lu n o p e tta jia Lärare i fo rtsättn in gssk olor Valtakirjan saan eita Som erhállit fu llm ak t Officially approved C o n tin u a tio n class Koevuosilla olevia Pà prov antagn a Accepted on tria l V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s T u n tiop ettajia Tim lärare Visiting Y h teen sä S u m m a T o ta l N p. K v k. M a le F em ale L u okittain K la ssv is B y fo rm s I I I II I IV V V I V II V I I I Y h tee n sä S u m m a T o ta l K erh oja K lu bb ar Study circles O p etta jia, M a le L ärare Teachers! N p. K v k. F em ale j P o ik ia G ossar B o y s O p p ilaita E lever P u p ils T y ttö jä F lick o r G irls « » 9 0 S u o m e n k. F i n s k s p r. F i n n i s h m R u o ts in k. S v e n s k s p r. S w e d i s h Helsinki Helsingfors Su om en k. F in sk sp r R u o tsin k. S ven sk sp r Loviisa L o v is a... (i S u om en k. F in sk sp r R u o tsin k. S v e n sk sp r... 0 Porvoo Borgä Su om en k. F in sk sp r... i 3 3 i R u o tsin k. S v e n sk sp r... i 3 3 l 3 Tammisaari Ekenäs Su om en k. F in sk sp r... l 3 3 l 7 l R u o tsin k. S v e n sk sp r... i 0 3 l Hanko Hangö S u om en k. F in sk sp r R u o tsin k. S v e n sk sp r i Turku Ä b o... Ifi S u om en k. F in sk sp r i l 88 7 R u o tsin k. S v e n sk sp r PoriBjörneborg, suomenk. finskspr Rauma Raumo, suomenk. finskspr Uusikaupunki N ystad... 8 _ - - S u om en k. F in sk sp r... l i i R u o tsin k. S v e n sk sp r... i. i Naantali Nddendal, suomenk. finskspr... _ Maarianhamina Mariehamn, ruotsink. svenskspr... 3 Hämeenlinna Tavastehus, suomenk. finskspr... ( Tampere T am m erfo rs S u om en k. F in sk sp r l i 3 R u o tsin k. S v e n sk sp r.... Lahti, suomenk. finskspr Lappeenranta Villmanstrand, suomenk. finskspr Ham ina Fredriksham n, suomenk. finskspr _ - K o tk a... n Su om en k. F in sk sp r i 7 i _ R u o tsin k. S v e n sk sp r... 8 Mikkeli S:t Michel, suomenk. finsk I s p r... 3! Heinola, suomenk. finskspr Savonlinna N yslott, suomenk. finskspr Kuopio, suom enk. finskspr Joensuu, suomenk. finskspr Iisalmi, suomenk. finskspr Vaasa Vasa S u om en k. F in sk sp r i 9 l R u o tsin k. S v e n sk sp r i 0 3 Kaskinen Kaskö... 0 S u om en k. F in sk sp r... l l 8 i l - R u o tsin k. Sven sk sp r... i l 8 l Kristiinankaupunki K ristinestäd _ Su om en k. F in sk sp r... l 8 l R u o tsin k. S v e n sk sp r... l 8 i l l li » » » l l l i l 7 7

21 7 K a u p u n g it Städ er T o w n s Koulut Skolor Schools j A lakou lu issa I lägre sk o lo r In lower schools L u okk ia K lasser Y läkou lu issa I högre sk o lo r In higher schools F o rm s JatkokouH iissa I fortsättn in gssk o lor In continuation classes K a ik kiaan Hela a n ta le t A lakou lu n op e tta jia Valtakirjan sa a n eita Som erhíillit. fu llm ak t Officially a p proved L ärare i lägre folksk olor L o w er school Koevuosilla olevia P k prov anta g n a Accepted on tria l V ä lia ik a isia V ikarier S u b s titu te s Y läkou lu n o p e tta jia L ärare i högre folk sk olor Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm ak t Officially approved H ig h e r school Koevuosilla olevia Pi prov anta g n a Accepted on tria l V ä lia ik a isia V ik arier S u b stitu te s K an sa k o u lu n o p etta jia P r im a r y school J a tk o k o u lu n opettajia Lärare i fo rtsä ttn in g ssk o lo r C o n tin u a tio n Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm a k t Officially approved class Pietarsaari Jakobstad... S u o m en k. F in sk sp r... l R u o tsin k. S v e n sk sp r Kokkola Gämlakarteby Suomenk. r Finskspr... 3 il i - R u o tsin k. S ven sk sp r... 3 ' 9 i ---- Jyväskylä, suomenk. finskspr Oulu Uleäborg S u om en k. F in sk sp r...» i R u o tsin k. S v e n sk sp r... l 3. _ l Raahe Brahestad, suomenk. finskspr Kemi, suomenk. finskspr... H Tornio Torneä, suomenk. finskspr. 3 Kajaani, suomenk. finskspr Koevuosilla olevia Pä prov a n ta g n a Accepted on trial V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s Folk skollärare T u n tiop ettajia Tim lärare Visiting Y hteen sä S u m in a N p. K v k. Female K an sak ou lu n op p ilaita F olk sk o le ie v er Primary school pupils Luolk ittain K lassvisi By or ms I i l I I I IV V V I V II V I I I Y h tee n sä Su m m a A v folk sk olorn a ledd a un ed om sku rser Study circles /or youth run by the primary schools K erh oja K lubbar Study circles O p etta jia L ärare Teachers N p. K vk. Female P oik ia G ossar Boys O p p ilaita E lever Pwpils T y ttö jä Flickor Girls _ * l, n o _

22 i Maalaiskuntien kansakoulut sekä niiden johtamat nuorisokerhot lukuvuonna 90. Yleisiä tietoja kunnittain. Primary schools in the provinces and study circles for youth run hy the schools Landskommunemas jolkskolor samt av dem ledda ungdomskurser under läsäret 90. Ällmänna uppgifter kommunvis. during the school year 90. General information hy communes. L ään i ja k u n ta L än ooh k om m un C o u n ty a n d co m m u n e Su om en k ielisiä F in sksp räk iga F in n is h K ou lup iirejä Skoldistrikt School districts R u otsin k ielisiä Sven sk sp räk lga S w e d ish Kiinteitä 3-viik k oisia Fasta med 3 veckors lärokurs Set, 3-week syllabus K ouluja Skolor Schools A lakou lu ja L ägre sk olor L o w er schools Kiinteitä 8-viik k oisia Fasta med 8 veckors lärokurs Set, 3-week syllabus Kiertäviä A m bulatorisk a V ariable Yläkouluja Högre sk olor Higher schools Supistettuja kou lu ja Reducerade sk olor Schools with shorter syllabus Jatkokouluja F ortsättn in gssk olor Continuation classes A lakou lu n o p e tta jia L ärare i lägre fo lk - sk ollärares tjä n ste - Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm ak t Officially approved stä lln in g L o w er school Koevuosilla olevia Pä prov antagn a Accepted on trial V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s K a n sakou lu n op ettajia Y läkou lu n opettajia Lärare i högre folkskoilärares tjän ste- Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm ak t Officially approved s tä lln in g H ig h e r school Koevuosilla olevia Pä prov a n tagn a Accepted on triol P r im a ry school V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s T u n tio p etta jia Timlärare Visiting \ F olkskollärare Y hteen sä Su m m a T otal N p. K v k. M a le Female K ansakoulunoppilaita Folkskolelever P rim a ry school p u p ils Luokittain K lassvis B y fo rm s I I I I I I IV V V I V II V I I I Yhteensä Summa T o ta l K ou lu m a tk a n p itu u d en m u k aan E fter sk olvägen s län gd D istance to th e school Enintäin 3 km Högst 3 km M ax. 3 k m 3 k m Yli k m över km More than ú km K an sakou lu n jo h ta m a t nuorisokerhot Av folkskolan ledda ungdomskurser K erh oja K lu bb ar Study circles S tu d y circles fo r y o u th ru n by th e p rim a r y schools M a le O p etta jia Lärare Teachers N p. K v k. F em a le O p pilaita E lever P oik ia Gossar B o y s P u p ils T y t tö jä F lic kor G irls Kaikkiaan Inalles T o ta l Suomenkieliset koulut Finskspräkiga skolor schools Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga skolor schools Uudenmaan. Nylands Suomenkieliset koulut Finskspräkiga skolor schools... 9 _ Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga skolor schools Bromarv Tenhola Tenala i 'A Su o m en k. F in sk sp r... l R u o tsin k. S ven sk sp r i Tammisaaren mlk. Ekenäs lk Pohja Po jo S u o m en k. F in sk sp r... i i R u o tsin k. S ven sk sp r i i 0 3 Karjaa K a r is... s 7 8 S u o m en k. F in sk sp r... i i 8 7 i R u o tsin k. S v e n sk sp r... 7 Karjaan k:la Karis kp... 3 S u o m en k. F in sk sp r... i i R u o tsin k. S v e n sk sp r... i i i l 3 Snappertuna Inkoo I n g a... U b S u o m en k. F in sk sp r... i R u o tsin k. S v e n sk sp r... l i 0 0 i l 8 7 li Karjalohja Karislojo Sam m atti b N u m m i... 7 _ 7 _ 7 3 Pusula Pyhäjärvi Karkkilan k:la Karkkila kp... V ih t i Lohja Lojo ~ ~ 8 S u om en k. F in sk sp r... li i l 9 0 R u o tsin k. S ven sk sp r Lohjan k:la Lojo kp S u o m en k. F in sk sp r... l i l 3 3 R u o tsin k. S ven sk sp r... l i l Siuntio Sjundeä S u o m en k. F in sk sp r... R u o tsin k. S ven sk sp r Kirkkonummi Kyrkslätt S u o m en k. F in sk sp r... i i l R u o tsin k. S ven sk sp r... 7 l Espoo Esbo S u o m en k. F in sk sp r... 0 _ i 3 9 R u o tsin k. S v e n sk sp r... 3 H 3-3 Kauniaisten k:la Grankulla kp... 3 S u o m en k. F in sk sp r... i.. i i R u o tsin k. S v e n sk sp r... r i i Helsingin mlk. Helsinge _ S u om en k. F in sk sp r... ; R u o tsin k. S ven sk sp r Sipoo S ibbo V 9 S u o m en k. F in sk sp r R u o tsin k. S ven sk sp r * Oil $ , l i ^ l ; 3 l l i ' _ _ , i l i :

23 0 L ään i ja k u n ta L än o c h k om m u n C o u n ty a n d c o m m u n e S u o m en k ie lisiä F in sk sp räk iga F in n is h K ou lu p iirejä S k o ld istrik t School d istricts R u o tsin k ie lis iä S v e n sk sp rä k ig a S w e d ish Kouluja Skolor Schools A lakou lu ja L ägre sk olor L o w er schools Kiinteitä 3-viikkoisia I Fasta med 3 veckors lä roku rs Set, 3-toeek sylla b u s Kiinteitä 8 -v iik k o isia Fasta med 8 veckors läroku rs Set, 8-week sy lla b u s Kiertäviä A m b u lato risk a V ariable Yläkouluja Högre sk o lo r Higher schools Supistettuja k o u lu ja R educerade sk olor Schools with shorter sy lla b u s j iatkokouluja F o rtsättn in gssk olor j Continuation classes A lakou lu n o p e tta jia L ärare i lägre folk - skollärares tjä n ste- Valtakirjan sa a n e ita Som erhällit fu llm a k t Officially a p p ro v ed stä lin in g L ow er school Koevuosilla o le v ia Pä prov a n ta g n a Accepted on tria l V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s K an sakou lu n op ettajia Y läkou lu n o p e tta jia L ärare högre folksk ollärares tjä n ste - stä lln ln g Valtakirjan sa a n e ita Som erhällit fu llm a k t Officially a p p ro v ed H ig h e r school Koevuosilla o le v ia Pâ prov a n ta g n a Accepted on tria l P r im a ry school V ä lia ik a isia V ikarier S u b stitu te s T u n tio p etta jia Tim lärare Visiting F olkskollärare Y h teen sä S u m m a T o ta l N p. K v k. Female i K ansakoulunoppilaita Folkskolelever P r im a r y school p u p ils Luokittain K lassvis B y form s I I I I I I IV V V I V II V III Yhteensä Su m m a T o ta l K o u lu m a tk a n pitu u d en m u k a a n E lte r sk olvägen s iän gd Pistänee to the School Enintäin 3 km Högst 3 km, M ax. 3 k m 3 km Yli km Over km More than k m K an sakou lu n jo h ta m a t n u orisokerh ot Av folkskolan ledda ungdomskurser Kerhoja! Klubbar ; Study circles S tu d y circles fo r y o u th ru n by th e p rim a r y schools O p etta jia Lärare Teachers N p. K v k. Female O p p ilaita E lev e r P oik ia G ossar Bays P u p ils T y t töjä F lic kor G ir ls Pornainen Borgnäs... Porvoon m lk. Borgä l k _ y 8 S u om en k. F in sk sp r I 7 R u o tsin k. S ven sk sp r Nurmijärvi Hyvinkää H yvinge Hyvinkään k:la Hyvinge kp Su om en k. F in sk sp r.... l 8 9 R u o tsin k. S v e n sk sp r... Tuusula Tusby X S u om en k. F in sk sp r R u o tsin k. S v e n sk sp r... 3 Keravan k:la Kervo kp... 8 _ 3 7 Su om en k. F in sk sp r R u o tsin k. S v e n sk sp r... X Mäntsälä tí Pukkila... _ 7 3 Askola c Pernaja Perna Su om en k. F in sk sp r... l l l X 3 R u o tsin k. S v e n s k sp r... 8 l i 9 Liljendal... í 3 Myrskylä M örskom Su om en k. F in sk sp r R u o tsin k. S ven sk sp r... Orimattila b Artjärvi Artsjö V V b Lapinjärvi L ap pträsk tí 8 S u om en k. F inskb pr i R u o tsin k. S ven sk sp r... l X Ruotsinpyhtää Strömfors S u om en k. F in sk sp r... X 8 R u o tsin k. S v en sk sp r X X Turun-Porin I. Abo-Björneborgs I Suomenkieliset koulut Finskspräkiga skolor schools Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga skolor schools... _ V elk u a.... Taivassalo T ö v sa la b Kustavi G u sta v s... ]. Lokalahti... b. 3 V ehm aa b Kalanti Uudenkaupungin mlk. Nystads lk. _ Pyhäranta... P yhäm aa Laitila V tí 0 K odisjoki... _. Iniö... Karjala... Mynämäki Virmo... 7 ] 3 V 3 M ietoinen L e m u... 3 Askainen V illn ä s Merimasku Rymättylä Rimito... Houtskari Houtskär.... b b Korppoo Korpo... Nauvo N agu S u om en k. F in sk sp r... l i i l R u o tsin k. S v e n sk sp r l S l i U I m 7 l l , , i l l l l i l, : , ~ , , U I ' " :: s l l 9 i l l i i

24 3 L ään i ja k u n ta L ä n o c h k om m u n C o u n ty a n d c om m une S u om en k ielisiä Fin sksp räk iga F in n is h K ou lup iirejä S k old lstrik t School districts j R u o tsin k ie lisiä Sven sk sp räk iga S w e d ish K ouluja Skolor Schools A lakou lu ja L ägre sk olor L o w er schools Kiinteitä 3-viik k oisia Fas ta med 3 vectors läroku rs Set, 3-week sy lla b u s Kiinteitä 8-viik k oisia Fasta med 8 veckors lärokurs Set, 3-week sy lla b u s Kiertäviä A m b u latorisk a Variable Y lä k o u lu ja Högre sk olor Higher schools Supistettuja kou lu ja Reducerade sk olor Schools with shorter sy lla b u s Jatkokouluja F ortsättn in gssk olor Continuation classes A lakou lu n o p e tta jia Lärare i lägre folkskollärares tjä n ste- Valtakirjan s a a n e ita Som erhâllit fu llm a k t Officially app ro v ed s tä lln in g L o w er school Koevuosilla ole v ia Pä prov a n ta g n a Accepted on tria l V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s K an sakou lu n op ettajia P r im a r y schoo Y läkou lu n opettajia L ärare i högre fo lk - sk ollärares tjä n ste - Valtakirjan sa a n eita Som erhällit fu llm a k t Officially a p proved stä lln in g H ig h e r school Koevuosilla o le v ia Pä prov anta g n a Accepted on tria l V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s T u n tio p etta jia Tim lärare Visiting F olkskollärare Y h teen sä S u m m a T otal N p. K v k. M a le F em ale Kansakoulunoppilaita Folkskoleiever P r im a r y school p u p ils Luokittain K lassvis B y form s I i l I I I IV V V I V II V I I I Yhteensä S u m m a T o ta l K ou lu m a tk a n p itu u d en m u k a a n E fter sk o lv ä g en s Iängd D istance to th e school Enintäin 3 km Ilögst 3 k m M ax. 3 k m 3 k m Yli km över k m More than k m K an sakou lu n jo h ta m a t nu orisokerh ot Av folkskolan iedda ungdomskurser \ K erh oja K lu b b ar I Study circles S tu d y circles fo r y o u th ru n by the p r im a r y schools O p etta jia Lärare Mk. M ale Teachers N p. K v k. F em ale O p p ilaita E lever P oik ia Gossar B o ys P u p ils T y t tö jä F lic k er G irls Parainen Pargas Su o m en k. F in sk sp r l :i 39 l «R u o tsin k. S v e n sk sp r l i 3 Paraisten k:la Pargas kp Su om en k. F in sk sp r... l l li 87 i l 0 7 R u o tsin k. S v e n sk sp r... l l « i i 3 K a k s k e rta K aarina S:t Karins Piikkiö Pikis Paimio Pem ar Sauvo S a g u... fi B 3 9 fi 8, Karuna Kemiö Kim ito... fi S u o m en k. F in sk sp r l l ie R n o tsin k. S v e n sk sp r l Dragsfjärd S u o m en k. F in sk sp r l i 3 li R n o tsin k. S ven sk sp r l l i V e sta n fjä rd _ H iittinen H i t i s Särkisalo F i n b y S u om en k. F in sk sp r l i _ i 8 R u o tsin k. S ven sk sp r _ Perniö Bjärnä «8 Kisko ' Suomusjärvi b K iik a la b P e r tte li fi 9 3 fi Kuusjoki fi I S 9 M u u rla fi E Uskela... 7 B fi B Salon k:la Salo k p Angelniemi Halikko fi M a rttila fi K arinainen fi K o s k i fi fi T a rv a sjo k i A u r a fi fi 3 9 L i e to M aaria S:t M a rie P a a ttin e n Raisio Reso... b fi 8 fi N aantalin mlk. Nädehdals lk... 3 _ _ Rusko Masku Vahto Nousiainen... 7 ö Pöytvä Oripaä Y lä n e fi H o n k ila h ti H in n e rjo k i E u r a... 8 l Su om en k. F in sk sp r... g l i :i 0 l K iu k a in e n... _ fi _ _ 30 L a p p i...,, m Raum an mlk. Raumo lk... _ b Eurajoki L u v i a Porin mlk. Björneborgs lk i U lv ila

25 Lääni ja kunta Län och kommun County and commune Koulupiirejä Skoldistrikt School districts Suomenkielisiä Finskspräkiga Ruotsinkielisiä Svenskspräkiga H l Kiinteitä 3-viikkoisja Fasta med 3 veckors lärokurs Set, 3-week syllabus Kouluja Skolor Schools Kansakoulunopettajia Primary school «8 f Kiinteitä 8-viikkoisia Fasta med 8 veckors lärokurs Set, 8-week syllabus Kiertäviä Ambuiatoriska Variable Yläkouluja Högre skolor Higher schools Supistettuja kouluja Reducerade skolor Schools with shorter syllabus Jatkokouluta Fortsättningsskolor Continuation classes Alakoulun opettajia Lärare i lägre folkskollärares tjänstes talini ng Lower school Valtakirjan saaneita Som erhällit fullmakt Officially approved Koevuosilla olevia Pä prov antagna Accepted on trial Väliaikaisia Vikarier Substitutes Yläkoulun opettajia Lärare i högre folkskollärares tjänsteställning Higher school Valtakirjan saaneita Som erhällit fullmakt Officially approved Koevuosilla olevia Pä prov antagna Accepted on trial Väliaikaisia Vikarier Substitutes Tuntiopettajia Timlärare Visiting F olk skollärare Y h teen sä S u m m a T otal N p. K v k. M a le F pm ale Kansakoulunoppilaita Folkskolelever P r im a ry schoo p u p ils Luokittain K lassvis B y fo rm s I II I I I rv V V I V II V III Yhteensä S u m m a T o ta l K o u lu m a tk a n p itu u d en m u k aan E fter sk olvägen s län gd D istance to the school I Enintäin 3 km i Högst 3 k m M a x. 3 k m 3 k m Yli k m över km More than k m K an sakou lu n jo h ta m a t n u orisokerh ot A v folk sk olan led d a ungdom sk urser K e rh o ja Klubbar j Study circles S tu d y circles fo r y o u th ru n by the p r im a r y schools O p ettajia Lärare Teachers M a le N p. K v k. F em ale O p pilaita E lever P oik ia G ossar B o ys P u p ils T y t töjä F lic kor G irls N akkila i Kullaa fi 3 N oorm arkku Norrmark Pom arkku Päm ark Ahlainen M e rik a rv ia Suomenk. Finskspr li 0 Ruotsink. Svenskspr... i Siikainen _ 9.3 K a n k a a n p ä ä H onkajoki K arvia Parkano K ihniö ,3 J ä m ijä r v i fi I k a a lin e n Ikaalisten k:la Ikaalinen kp... 9 V iljakkala fi Häm eenkyrö T a v a s tk y r o Lavia S u o d e n n ie m i M ouhijärvi Suoniem i _ Karkku T y r v ä ä Vam m alan k:la Vam m ala kp... 9 R iikka _._ K iik o in e n K a u v a t s a...._ fi H arjavalta K okem äki Kum o H u itt in e n K e ik y ä K öyliö K julo Säkylä _ 3 Vam pula P u n k a la id u n A lastaro K Metsäm aa L o im a a Mellilä _ , : : ' , : ' 3 3 Ahvenanm aa Aland _ Eckerö Ham m arland... _ 3 ' J o m a la fi 9 3 Finström... 7 fi fi 8 G eta S a lt v ik... 9 Sund _ 9 Värdö Lum parland... Lem land Föglö Kökar... Sottunga...? K u m lin g e Brändö... 7»

26 7 L ään i ja k u n ta L ä n och k om m u n County and commune Su om en k ielisiä F in sksp räk iga K ou lup iirejä Sk old istrik t School districts R u otsin k ielisiä Sven sk sp räk iga K ouluja Skolor Schools A lakou lu ja Lägre skolor Lower schools \ Kiinteitä 3 -viik k oifir jfasta med 3 veckcrs lärokurs Set, 3-week syllabus Kiinteitä 8-viik koisia Fasta med 8 veckors lärokurs Set, 8-week syllabus Kiertäviä A m b ulatorisk a Variable Yläkouluja Högre skolor Higher schools Supistettuja kou lu ja Reducerade skolor Schools with shorter syllabus Jatkokouluja F ortsättn in gssk olor Continuation classes A lakou lu n o p e tta j ia Lärare i lägre fo lk - skoilärares tjä n ste - stä iln in g Lower school Valtakirjan saan eita Som erhállit fu llm ak t Officially approved I Koevuosilla olevia Pä prov antagn a Accepted on trial! V äliaik aisia V ikarier Substitutes K an sakou lu n op ettajia Primary schoo Y läkou lu n opettajia Lärare i högre folksk ollärares tjä n stestä lln in g Higher school ; Koevuosilla olevia j Pä prov antagn a ; Accepted on trial Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm ak t Officially approved Substitutes V äliaik aisia t V ikarier T u n tio p etta jia Tim lärare Visiting F olk skollärare - Y h tee n sä S u m m a T otal N p. K v k. M a le F em ale K a n sa k o u lu n o p p ila ita F olk sk olelever P r im a r y school p u p ils Luokittain Kiassvis B y fo rm s I II I I I IV V V I V II V III Yhteensä S u m m a T o ta l K ou lu m a tk a n p itu u d en m u k aan E fter sk o lv ä g en s Iängd D ista n c e to th e school Enintäin 3 km Högst 3 k m M a x. 3 k m 3 k m Yli k m över k m More than 3 k m K an sa k o u lu n jo h ta m a t n u orisokerh ot A v fo lk sk o la n le d d a un gdom sk u rser K e rh o ja I K lu b b ar Study circles S tu d y c ircles fo r y o u th n m by the p r im a r y schools O p ettajia Lärare Teachers N p. K v k. F em ale P o ik ia O p pilaita E lev er G ossar B o y s P u p ils T y t tö jä F iickor G irls Hämeen I. Tavaslehus Somero... 8 _ 8 8 _ 7 9 Sofflierniem i... a fi 3 Tammela... 3 a Forssan k:la Forssa kp... 8 O 3 Jokioinen i 7 0 Y p ä j ä... 8 _ H um ppila... 7 _ Urjala K o ijä r v i < 7 K y lm ä k o sk i Toijalan k:la Toijala kp Kalvola S ä ä k sm ä k i Valkeakosken k:la Valkeakoski kp. 3 7 Pälkäne L e m p ä ä lä V esilahti V iia la T o ttijä r v i Nokian k:la N okia kp ) P ir k k a la... _ Ylöjärvi _ A itolahti... _ 3 K a n g a sa la _ 7 S a h a la h ti _ 3 3 Orivesi... _ Juupajoki... 8 _ fi Teisko... _ 7 Kuru... 0 _ R u o v e s i Pohjaslahti... _ 3 3 V ilp p u la Mäntän k:la M änttä kp K uorevesi K o r p ila h ti _ I 7 0 Muurame (i 8 S ä y n ä tsa lo Jäm sä J ä m sä n k o sk i... 8 Koskenpää _ Längelmäki Eräiärvi K u h m o in e n K u h m a la h ti... fi 3 Luopioinen Tuulos H 7 Hauho Tyrväntö H attula C 8 V a n a ja Renko ( 0 Janakkala... 7 fi L o p p i If 9 Hausjärvi IS 8 9 Riihimäen k:la Riihimäki kp K ä r k ö lä Nastola... _ H o llo la... 7 _ ( K o s k i... 7 _ fi L a m m i b Asikkala P a d a sjo k i : ,

27 8 9 L ään i ja k u n ta L ä n och k om m u n C ounty a n d co m m u n e S u om en k ielisiä F insksp räk iga F in n is h K ou lup iirejä S k o ld istrik t School d istricts R u otsin k ielisiä Svensksp räk iga i Sw e d ish K ouluja Skolor Schools A lakou lu ja L ägre skolor L o w er schools Kiinteitä 3-viik koisia Fasta med 3 veckors lärokurs S e t, 3-week syllabus Kiinteitä 8-viik koisia Fasta med 8 veckors lärokurs Set, 8-week syllabus Kiertäviä A m b ulatorisk a V ariable Yläkouluja Högre skolor Higher schools Su pistettu ja kou lu ja Reducerade skolor Schools with shorter syllabus Jatkokouhija F ortsättn in gsskolor Continuation classes A lakou lu n o p e tta jia L ärare i lägre folksk ollärares tjä n ste- i Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm a k t Officially approved stä lln in g L o w er school Koevuosilla olevia Pä prov antagn a Accepted on trial V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s K an sa k o u lu n o p etta jia Y läkou lu n o p e tta jia L ärare i högre folkskollärares tjä n ste- Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm a k t Officially approved stä lln in g H ig h e r school Koevuosilla olevia Pä prov antagn a Accepted on trial P r im a r y school V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s? g I E? i s p F olk sk o llä ra r e Y h teen sä S u m m a T o ta l N p. K vk. M a le F em ale Kansakoulunoppilaita Folkskolelever P r im a r y school p u p ils Luokittain K lassvis B y fo rm s I II l i i rv V V I V II V I I I Yhteensä S u m m a To ta l K o u lu m a tk a n p itu u d en m u k a a n E fter sk olvägen s lä n g d D istance to th e school Enintäin 3 km HÖgst 3 km M a x. 3 k m 3 km Yli km Över km More than S k m K an sakou lu n jo h ta m a t nu orisokerh ot A v folk sk olan led d a u n gdom sk urser K erh oja K lu bb ar Study circles S tu d y circles for y o u th ru n by the p r im a r y schools O p ettajia Lärare M a le Teachers N p. K v k. F em ale O p p ilaita E lev e r P oik ia G ossar B o ys P u p ils T y t töjä F lic kor O irls Kymen. Kymmene Suom enkieliset koulut F inskspräkiga skolor F in n ish schools... R uotsinkieliset koulut Svensksprä m kiga skolor Sw edish schools P yh tää P y ttis U 7 S u o m en k. F in sk sp r R u o tsin k. S v e n sk sp r l i 3 K ym i K ym m ene S u om en k. F in sk sp r l R u o tsin k. S v e n sk sp r... H aapasaari Aspö... V ehkalahti fi M iehikkälä V irolahti Y läm aa «L a p p e e Lauritsalan k:la Lauritsala kp... o N u ija m a a... 3 L e m i Suomeniemi-. -. : : : Lumäki : : : : : : : ö = _ = ig Ö 8 _9 = _L _ 0 U Savitaipale... IN V T aipalsaari Joutseno R uokolahti Imatran k ja Im atra kp R a u tjä r v i P a r ik k a la... ( 0 S a a r i Sim pele U ukuniem i... H Iitti Kuusankoski J a a la E lim äki Anjala _ 7 ' 3 K ouvolan k:la K ouvola k p Valkeala S ip p o la Mikkelin. S:t Michels I H einolan mlk. H einola lk Sysm ä H artola Luhanka L e iv o n m ä k i b i Jou tsa j M ä n ty h a rju Pertunm aa... 8 h b I R istiina A nttola tí M ikkelin mlk. S:t Michels lk b H irvensalm i K a n g a sn iem i H aukivuori Pieksäm äki... 9 Pieksäm äen k:ia Pieksäm äki kp. 8 V ir ta s a lm i J ä p p ilä Joroinen J u v a l b _ ; ' U I llo i , 0 97: ;

28 0 Lääni ja kunta Län och kommun County and commune Koulupiirejä Skoldistrikt School districts Suomenkielisiä Finskspräkiga i I Ruotsinkielisiä Svenskspräkiga Set, 3-week syllabus Kouluja Skolor Schools Alakouluja Lägre skolor Lower schools Kiinteitä 3-viikkoisia Fasta med 3 veckors lärokurs Kiinteitä 8-viikkoisia Fasta med 8 veckors lärokurs Set, 8-week syllabus Kiertäviä Ambulatoriska Variable Yläkouluja Högre skolor Higher schools Supistettuja kouluja Reducerade skolor Schools with shorter syllabus Jatkokouluta Fortsättningsskolor Continuation classes Alakoulun opettajia Lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning Lower school Valtakirjan saaneita Som erhällit fullmakt! Officially approved Koevuosilla olevia ; Pä prov antagna Accepted on trial i Väliaikaisia Vikarier Substitutes Kansakoulunopettajia Primary school Yläkoulun opettajia Lärare i högre folk- skollärares tjänste-; ställning : Higher school Valtakirjan saaneita Som erhällit fullmakt Officially approved j Koevuosilla olevia Pä prov antagna Accepted on trial Väliaikaisia Vikarier Substitutes Tuntiopettajia Timlärare 'Visiting F olk sk ollärare Y h tee n sä S u m m a T o ta l N p. K v k. M ale F e m a le Kansakoulunoppilaita Folkskolelever P rim a ry school p u p ils Luokittain K lassvis B y fo rm s I i l l i i IV V V I V II V III Yhteensä S u m m a K ou lu m a tk a n p itu u d en m u k aan E fter sk oivägen s Iängd D istance to the school \ Enintäin 3 km j Högst 3 km M a x. 3 k m 3 km Yli km Över km More than k m K an sakou lu n jo h ta m a t n u orisokerh ot A v folk sk olan ledd a ungdom sk urser K erh oja K lubbar Study circles S tu d y circles fo r y o u th r u n by the p r im a r y schools O p ettajia Lärare T eachers M a le N p. K v k. F em ale O p pilaita E lever P oik ia G ossar B o ys P u p ils T vttöjä F lic kor G irls Puum ala Sulkava S ä ä m in k i K e r im ä k i... 9 ' P u n k a h a rju E n o n k o sk i Savonranta H e in ä v e s i K a n g a sla m p i Rantasalm i Kuopion I. Kuopio _ Leppävirta Varkauden k:la Varkaus kp... 7! Suonenjoki H a n k a sa lm i R a u ta la m p i K o n n e v e s i Vesanto K arttula Tervo... _ Kuopion mlk. K uopio lk... 9 _ 7 _ S iilin jä r v i , 9 R iis ta v e s i V e h m ersa lm i T u u s n ie m i M a a n in k a P ielavesi , 3 K e it e le K iuruvesi Iisalm en m lk. Iisalm i lk V ie r e m ä S o n k a jä r v i L a p in la h ti N ilsiä V arpaisjärvi M u u r u v e si Juankoski K a a v i... 9 _ Säyneinen Polvijärvi K uusjärvi Liperi L ibelits K o n t io la h ti Pielisensuu... 7 _ R ä ä k k y lä K itee K e s ä la h ti T o h m a jä r v i V ärtsilä K iihtelysvaara Pyhäselkä Ilom antsi T u u p o v a a ra ! Eno t P ielisjärvi , 38 3 [ Lieksan k:la L ieksa kp Juuka... R a u ta v a a r a Nurm es N urm eksen k:la N urm es kp..., 3 Valtim o l\ OO _ cc , !

29 3 L ään i ja k u n ta L än och kom m u n County and commune S u o m en k ie lisiä Finsksprâkiga I K ou lu p iirejä S k o ld istrik t School districts R u o tsin k ie lis iä S vcn sk sp rá k ig a K ouluja Skolor Schools A la k o u lu ja L ägre sk olor Lower schools Kiinteitä 3 -v iik k o isia Fasta med 3 veckors läroku rs Set, 3-week syllabus Kiinteitä 8-v iik k o isia Fasta med 8 veckors lärokurs Set, 8-week syllabus Kiertäviä Am bulatoriska Variable Yläkouluja Högre sk olor Higher schools Supistettuja k o u lu ja Reducerade skolor Schools with shorter syllabus Jatkokouluja Fortsä ttn in gssk olor Continuation classes A lakou lu n op e tta jia Lärare i lä g r e folk - sk ollärares tjä n ste- Valtakirjan sa a n e ita Som erhällit fu llm a k t! Officially approved stä lln in g Lower school Koevuosilla o le v ia Pâ prov a n ta g n a Accepted on trial V ä lia ik a isia V ik arier Substitutes K an sakou lu n op ettajia Primary school Y läkou lu n op e tta jia Lärare i högre folksk ollärares tjä n stestä lln in g Higher school Valtakirjan sa a n eita Som erhällit fu llm a k t i Officially approved Koevuosilla o le v ia Pä prov a n ta g n a Accepted on trial V äliaik aisia V ikarier Substitutes T u n tio p etta jia Tim lärare Visiting F olk sk ollärare Y h teen sä S u m m a T o ta l N p. K v k. M a le F em a le I il i K ansakoulunoppilaita Folkskolelever P r im a ry school p u p ils Luokittain Klassvis B y fo rm s ill IV i V i V I V II i V III Yhteensä S u m m a To ta l K o u lu m a tk a n p itu u d en m u k aan E fter sk o lv ä g en s Iän gd D istance to the School Enintäin 3 km Högst 3 km M ax. 3 k m 3 km Yli k m Över km More than k m K an sakou lu n jo h ta m a t nu orisokerh ot A v fo lk sk o la n Iedd a un gdom sk urser S tu d y circles fo r y o u th n m by the p r im a r y schools K erh oja K lu bb ar Study circles ' O p etta jia Lärare M a le Teachers N p. K v k. F em ale O p pilaita E lev e r P oik ia G ossar B u ys P u p ils T y t töjä F lic kor G irls i Vaasan. Vasa Suom enkieliset koulut Finskspräkiga skolor schools fíñ Ruotsinkieliset koulut Svensksprakiga skolor schools S iip yy Sideby... 3 fi 0 7 S u om en k. F in sk sp r... 3 i l R u o tsin k. S ven sk sp r... 3 i 3 _ 8 Isojoki Stora... _ 9 _ 9 7 _ 7 L apväärtti Lappf j ä r d m _ 7 3 S u om en k. F in sk sp r i _ 3 3 R u o tsin k. S ven sk sp r l 3 3 Tiukka T j ö c k Karijoki B ö t o m... 8 fi fi Su om en k. F in sk sp r... & R u o tsin k. S ven sk sp r... i Närpiö N ä r p e s _ 8 Su om en k. F in sk sp r... i i i i l R u o tsin k. S ven sk sp r _ 3 3 Y lim arkku Ö v erm a rk b Korsnäs Teuva Östermark... _ _ 3 fi 0 8 K a u h a jo k i _ 98 fi K u r ik k a f i J a la sjä r v i Peräseinäjoki... fi I lm a jo k i Seinäjoki... 7 f i _ fi 3 _ 9 Seinäjoen k:la Seinäjoki kp S u om en k. F in sk sp r... l 3 l 7 R u o tsin k. S ven sk sp r... l i Ylistaro Isokyrö S to r k y r o... _ 3 _ V ähäkyrö L illkyro S u om en k. F in sk sp r _ l i l l R u o tsin k. S ven sk sp r..., _ i i L aihia fi Jurva... 3 _ _ P irttikylä Pörtom... fi fi _ 9 3 S u om en k. F in sk sp r... l _ l R u o tsin k. S ven sk sp r P etolahti P e t a la k s _ 9 _ 3 E Bergö... M aalahti Malaks Su om en k. F in sk sp r... i l l i R u o tsin k. S v e n sk sp r Sulva Solv... _ 3 I _ 7 M ustasaari Korsholm S u om en k. F in sk sp r... l i R u o tsin k. S v e n sk sp r... 3 _ li 7 _ Raippaluoto R eplot B jö r k ö b y... K oivulahti K vevlaks fi Maksamaa Maksmo V öyri V ö r ä Su om en k. F in sk sp r... i l l l i _ l R u o tsin k. S v en sk sp r... _ 0 i l 7 l Nurm o... fi 3 _ Lapua Lappo... _ K auhava Y lih ä r m ä a A la h ä rm ä l i l l l l l li li l i l 8 i i i l l l 3 i l li 9 l li i i 7!

30 Lääni ja kunta Län och kommun C o u n ty a n d co m m u n e Koulupiirejä Skoldistrikt School d istric ts Suomenkielisiä Finskspräkiga F in n is h Ruotsinkielisiä Svenskspräkiga SSiiip.d.ijth S e t, 3-week syllabus Kouluja Skolor Schools Kansakoulunopettajia P r im a r y school Alakouluja Lägre skolor L o w er schools Kiinteitä 3-viikkoisia Fasta med 3 veckors lärokurs Kiinteitä 8-viikkoisia Fasta med 8 veckors lärokurs Set, 8-wcek syllabus \ Kiertäviä Arobulatoriska V a ria b le Yläkouluja Högre skolor Higher schools Supistettuja kouluja Reducerade skolor Schools with shorter syllabus Jatkokouluja Fortsättningsskolor I Continuation classes Alakoulun opettajia Lärare i lägre folkskoliärares tjänsteställning Valtakirjan saaneita Som erhällit fullmakt O fficially approved L ow er School Koevuosilla olevia Pä prov antagna Accepted on trial Väliaikaisia Vikarier S u b s titu te s Yläkoulun opettajia Lärare i högre folkskollärares tjänsteställning H ig h e r School j Accepted on trial I Valtakirjan saaneita! Som erhällit fullmakt I Officially approved Koevuosilla olevia Pä prov antagna Väliaikaisia Vikarier S u b s titu te s Tuntiopettajia Timlärare Visiting F olkskollärare Y h teen sä Su m m a T o ta l Mp. N p. K v k. M a le F e m a le Kansakoulunoppilaita Folkskolelever P rim a ry school p u p ils Luokittain K lassvis B y fo rm s I II II I IV V V I V II V III Yhteensä S u m m a T o ta l K o u lu m a tk a n p itu u d en m u k a a n E fter sk olvägen s län gd D istance to th e School Enintäin 3 km Högst 3 k m M ax. 3 k m 3 k m li k m över k m More than k m K an sakou lu n jo h ta m a t n u orisokerh ot A v folk sk olan le d d a un gdom sk u rser K erh oja I K lu b b a r! Study c ircles S tu d y c ircles fo r y o u th ru n by the p r im a r y schools O p etta jia Lärare M ale Teachers N p. K v k. F em ale O ppilaita E lever P oik ia G ossar B o y s P u p ils T y t töjä F lic kor G irls Oravainen O ra v a is i 9 Suomenk. Finskspr... 3 Ruotsink. Svenskspr i M unsala _ Uudenkaarlepyyn mlk. Nykarleby lk. b 3 Ruotsink. Svenskspr... _ e Jepua J e p p o... - " Ruotsink. Svenskspr... P ietarsaaren mlk. Pedersöre Purm o Ä htävä E sse... V Teerijärvi T e r j ä r v... ' fi 3 3 K ruunupyy K r o n o b y Luoto Larsmo... V --- fi 3 9 Kaarlela K arleby... 8 g 7 3 Suomenk. Finskspr i i Ruotsink. Svenskspr i 0 ö j a A laveteli N edervetil... V --- O 3 3 fi 3 3 K älviä L ohtaja t 3 8 fi 8 8 H im anka o 7 3 fi K annus T o h o la m p i U llava K austinen K austby V e te li V e t i l fi 9 7 L e s tijä r v i H aisua Perho Soini L ehtim äki Alajärvi Vim peli V indala E v ij ä r v i K ortesjärvi fi Lappajärvi K u o r ta n e T ö y s ä A lavus Alavo Virrat Virdois Ä htäri Pihlajavesi M ultia K euruu Petäjävesi Jyväskylän m lk. Jyväsk ylä lk Toivakka fi 9 Uurainen L a u k a a... ( Äänekoski fi Äänekosken k:la Äänekoski kp Suolahden k:la Suolahti kp S a a r ijä r v i fi 3 3 P y lk ö n m ä k i K arstula K yyjärvi K ivijärvi Kannonkoski K in n u la , P ih tip u d a s V iita s a a r i... 9 _ , l i i c _ l i i i i i _ ' i li l 8 i _ _ ' ' , _ _ _ _

31 7 L ään i ja k u n ta L ä n och k om m u n C o u n ty and c o m m une K ou lup iirejä S k o ld istrik t School districts Su om en k ielisiä i F in sk sp räk iga F in n is h R u o tsin k ie lisiä S ven sk sp räk iga S w e d ish K ouluja Skolor Schools A lakou lu ja L ägre skolor L o w er schools Kiinteitä 3-viik k oisia Fasta med 3 veckors lärokurs Set, 3-week syllabus Kiinteitä 8-viik k o isia Fasta med 8 veckors lärokurs i Set, 8-week syllabus ; Kiertäviä A m b u lato risk a V a ria b le Yläkouluja Högre sk olor Higher schools Supistettuja k o u lu ja Reducerade sk olor Schools ivith shorter syllabus \ Jatkokouluta F o rtsä ttn in g ssk o lo r Continuation classes A lakou lu n o p e tta jia L ärare i lägre folk - skollärares tjän stestä lln in g Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm ak t Officially approved L ow er School Koevuosilla olevia Pä prov a n tagn a Accepted on trial V äliaik aisia V ikarier. S u b stitu te s K a n sa k o u lu n o p etta jia Y läkou lu n o p e tta jia Lärare i högre folksk ollärares tjä n stestä lln in g Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm a k t Officially approved H ig h e r school K oevuosilla olevia Pä prov antagn a Accepted on trial P r im a r y school V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s T u n tiop ettajia Tim lärare Visiting F olk skollärare ' Y hteen sä S u m m a N p. K v k. Female K ansakoulunoppilaita Folkskolelever Primary school pupils Luokittain K lassvis By forms I II I I I IV V V I V II V I I I Yhteensä S u m m a K o u lu m a tk a n p itu u d en m u k a a n Efter skolvägens längd Distance to the School Enintäin 3 km Högst 3 k m Max. 3 km 3 k m Yli k m Över km More than km K an sa k o u lu n jo h ta m a t n u orisokerh ot A v fo lk sk o la n Iedd a un gdom sk u rser Study circles for youth nm by the primary schools K erh o ja K lu b b a r Study circles O p etta jia Lärare Teachers N p. K v k. Female O p p ilaita E lev e r Pupils P oik ia G ossar Boys T y t tö jä F lic kor Girls Konginkangas... 3 S u m iain en... 3 i ~ Oulun. Uleäborgs S ie v i U Rautio Ylivieska A lav iesk a Kalajoki Merijärvi... 8 fi 3 Oulainen... _ 8 3 Pyhäjoki Saloinen P a ttijo k i V ih a n ti R a n ts ila P aavola Revonlahti R evolaks Siikajoki P yhäjärvi C Reisjärvi... U C 9 H aapajärvi Nivala... 3 ( ( Kärsäm äki C 0 H aapavesi Pulkkila Piippola... 3 P y h ä n tä K estilä Säräisniemi Vuolijoki Paltam o... 9 x 3 0 Kajaanin mlk. K ajaani lk Sotkamo K u h m o R isti j ä r v i H y ry n sa lm i Suom ussalm i K 38 3 P u o la n k a Hailuoto Karlö U ta jä r v i... 0 _ Muhos T y rn ä v ä T e m m e s Lum ijoki L im in k a Kempele O ulunsalo Oulujoki Ylikiiminki fi K iiminki... Í H a u k ip u d a s H C Yli-Ii K u iv a n ie m i fi P u d a s jä rv i H 7 7 Taivalkoski , C K u u sa m o Lapin. Lapplands Posio Ranua S a lla i GO , ; : i

32 i j 8 9 L ään i ja k u n ta L än och k om jnun C o u n ty a n d co m m u n e K o u lu p iiiejä Skoldistrikt School districts Su om en kielisiä F in sksp räk lga F in n ish R u otsin k ielisiä Svensksp räk iga Sw edish Kouluja Skolor Schools A lakou lu ja L ägre skolor L o w er schools K iinteitä 3-viik koisia Fasta jned 3 veckors läroku rs Set, 3-week syllabus Kiinteitä 8-viik koisia Fasta med 8 veckors läroku rs Set, 8-u)eek syllabus Kiertäviä A m b ulatorlsk a V ariable Yläkouluja _ Högre skolor Higher schools Su pistettuja kou lu ja Reducerade skolor Schools with shorter syllabus Jatkokouluta F ortsättn in gsskolor j Continuation classes A lakou lu n o p e tta jia Lärare i lägre folkskollärares tjä n ste- Valtakirjan saan eita Som e rh illit iu llm a k t Officially approved stä lln in g L o w er school K oevuosilla olevia Pà prov antagn a Accepted on tria l V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s K a n sa k o u lu n o p etta jia Y läkou lu n opettajia Lärare i högre folksk ollärares tjän ste- Valtakirjan saan eita Som erhällit fu llm a k t O fficially approved stä lln in g H ig h e r School K oevuosilla olevia PA prov antagn a Accepted on tria l P r im a ry schooj V äliaik aisia V ikarier S u b stitu te s T u n tio p e tta jia T im lärare Visiting F olk sk ollärare teacher» Y h teen sä Su m m a N p. K v k. Female Kansakoulunoppilaita Folkskolelever Primary school pupils Luokittain K lassvis By forms I n l i i IV V V I j V II V I I I Yhteensä Su m m a K o u lu m a tk a n p itu u d en m u k aan E fter sk o lv ä g en s lä n g d Pistänee to the School Enintäin 3 km Högst 3 km Max. 3 km 3 km Yli km Över km More than km K a n sa k o u lu n jo h ta m a t nu orisokerh ot A v fo lk sk o la n le d d a ungdom sk urser Study circles for youth run by the primary schools K erh oja K lu bb ar Study circles O p etta jia Lärare Teachers N p. K v k. G ossar Female Boys O p p ilaita E lev e r Pupils P oik ia T y t töjä F lic kor Girls Kem ijärvi R o v an iem i Rovaniemen k:la Rovaniemi kp Tervola S im o Kemin mlk. Kemi lk... in ft Alatornio Nedertorneä K a r u n k i Ylitornio övertorneä Pello K o la ri ft 0 Muonio... 3 Enontekiö K ittilä... 3 ft S o d a n k y lä P elkosenniem i S a v u k o sk i Inari Enare ft 3 9 U ts jo k i Tietoja kaupunkikansakoulujen ohjaamista koulunkäyntinsä päättäneen Vppgijter för den 0 novemher 90 om av folkskolorna i stä- Data on studies and cultural interests of school children supervised by Oppilaiden luku Antalet nuorison opinnoista ja sivistysharrastuksista marraskuun 0 p:nä 90. dema ledda siudiekurser för ungdom som avslutat sin skolgäng. completing their school course on November primary schools. elever H u m b er of p u p ils K a u p u n g it Tow ns V iik k o tu n tien lu k u yh teen sä A n ta le t veck o tim - m ar sam - m a n la g t To ta l n u m b er of lessons w eekly O p etta jia y h teen sä A n t a le t lärare sa m m a n la g t T o ta l n u m b er of M a le N p. K v k. F em ale M a le O p p ila ita yh te en sä Su m m a elev e r T o ta l n u m b er of p u p ils N p. K v k. F em a le Y h t. B. k. T o ta l V o im istelu, u rh eilu ja r e tk e ily G y m n a stik, sp o r t och exkursioner G ym n a stic, sp o rt an d excu rsio n L au lu ja so itto S än g och m usik S in g in g an d m u sic K ä sity ö t H a n d - arbete H a n d i cra fts V ie ra a t k ie le t F räm m and e sp räk F o re ig n languages L iikealan ain ee t Ä m n en in om affärsom räd et C om m ercial subjects P iiru stu s j a m a a la u s T eck ning och inclining D ra w in g and p a in tin g T ek n illisen a la n a in ee t T ek n isk a ä m n e n T e chnical subfects N ä y tte le m in e n T eater Theatre M aa- ja k o tita lo u s L an tb ru kso c h h u slig e k onom i A g ric u ltu re a n d dom estic econom y U sk on to R elig io n R elig io n L au su n ta R ec ita tio n R ec ita tio n Ä id in k ieli ja k irja llisu u s M odersm ä le t och litte r a tu r M o th er tongue a n d literature L u onn onja m a a n t ie t e e llis e t a in e e t N atu r- v e te n - sk a p e m a och geografi N a tu re a n d geographical subjects M u u t a in e e t ö v r ig a ä m n e n O ther subjects Städer \ H e ls in k i U u sik aupunki N a a n ta li T am p ere L ah ti Lappeenranta... H am ina Savonlinna... 8 K u o p io.... V a a s a... 0 Kaskinen P ie ta rsa a ri Kokkola Jyväskylä Oulu Raahe Yhteensä T otal « Suomenk Ruotsink Helsingfors Nystad Nädendal Tammerfors Lahti Villmanstrand Fredrikshamn Nyslott Kuopio Vasa Kaskö Jakobstad Gamlakarleby Jyväskylä Uleäborg Brahestad Summa Finskspr. 3 Svenskspr.

33 30 3 T arkastu spiiri In sp e k tio n sd istr ik t Inspection district Forssan F o rs sa... Haapam äen H aapam ä k i... V iikkotuntien luku y h teen sä Antalet veckotim m ar sam m an - la g t number of lessons weekly T ie to ja m aalaiskansakoulujen o h jaam ista koulunkäyntinsä päättäneen T Jppgifter fö r den 0 n ovem ber 90 om av landsbygden s folkskolor D ata on studies and cultural interests of school children completing their O p etta jia yh te en sä A n ta le t lärare sa m m a n la g t number of 8 N p. K vk. Female 0 8 O p p ilaita y h te en sä S u m m a elever number of pupils 09 9 N p. K v k. Female O ppilaiden luku A ntalet elever Laulu ja so itto Sàng och m u sik j Singing and music 3 97 G ym nastik, s p o r to. exk u rsion er Gymnastic, sport and excursion 08 i - j V oim istelu, urheilu ja r e tk e ily K asvatu sopilliset ain eet j edagogiska äranen i Pedagocic subjects Helsingin Helsingfors Hämeenlinnan T avastehus Iisalmen I is a lm i Ikaalisten Ikaalinen Im atran I m a t r a Joensuun J o e n s u u Jyväskylän Jyväskylä o Kainuun K ainu K ajaanin Kajaani K em ijärven K e m ijä rv i Keski-Pohjanmaan Mellersta Österbottens K uopion Kuopio Kymenlaakson Kymmenedalens Lahden L a h t i Lapin L a p s k a Lappeenrannan Villmanstrands Länsi-Pohjan Västra österbottens Mikkelin S:t Michels Nurm eksen Nurm es Oulun U leäborgs Pieksäm äen Pieksäm äki Pietarsaaren P ed ersö re Porin B jö rn eb o rg s Porvoon Borgä Raja-Karjalan Gräns-Karelens Raum an Raumo Salon Salo Savonlinnan N y s lo tts Seinäjoen S ein äjo k i Suu-Pohjan Södra Ö sterbottens Tampereen Tammerfors Turun Abo Turunm aan Abolands Uudenm aan Nylands Vaasan Vasa U I Viitasaaren V iita s a a ri Ylivieskan Y liv iesk a Ahvenanmaa Aland Yhteensä Summa Suomenk. Finskspr. F in n ish Ruotsink. Svenskspr o ! i N ä y tte lem in en! T eater Theatre 0 nuorison opinnoista j a sivistysh a rra stu k sista -marraskuun 0 p :n ä 90. ledda stu dieku rser fö r ungdom som a vslu ta t sin skolgäng. School course on Novem ber 0, 90, supervised by primary schools. Number of pupils Äidinkieli ja kirjallisu u s M odersmälet och litter a tu r Mother tongue and literature L a u su n ta R e c ita tio n Recitation Y hteisku nta- ja ta lo u stie to Sam h ällslä rao. nation a lek on om i Sociology and political economy K ä sity ö t H a n d a r b e te Handicrafts U sk o n to R elig io n Religion Vieraat kielet l Främ m ande sp rä k Foreign languages Maa- ja k o tita lo u s Lantbruks- och huslig ekonom i Agriculture and domestic economy Luonnon- ja m a a n tie te elliset a in ee t Naturvetenskaperna o. geografi Nature and geographical subjects Piirustus ja m a a la u s Teckning och m ä ln in g Drawing and painting Teknillisen alan ain eet Tekniska ä m n e n Technical subjects Liikealan a in e e t Ämnen inom a ffä r so m rä d et Commercial subjects Muut a in e e t övriga ä m n e n Other subjects i i ' _ * i i U j ~! i \ 7 98