KANSANOPETUSTILASTO FOL KUND ERVI SN IN GEN

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X KANSANOPETUSTILASTO 71 KANSAKOULULAITOS LUKUVUOSINA X STATISTIK OVER FOL KUND ERVI SN IN GEN 71 FOLKSKOLVÄSENDET LASÀREN APERÇU STATISTIQUE DE L'ENSEIGNEMENT PRIMAIRE EN FINLANDE PENDANT L'ANNÉES SCOLAIRES HELSINKI 1950

2 H elsin k i V a ltio n e u v o sto n k irja p a in o

3 Alkusanat. E sillä oleva neljä lu ku vu o tta käsittävä ju lkaisu on suoranaista ja tkoa lukuvuosien kansanopetustilastolle, jo ka ilm esty i v Tilaston kyselykaavakkeet, joita vuosina ei m u u te ttu, on lukuvuodesta perusteellisesti u u sittu. Sam alla on tieto jen keräys jä rje s te tty toisin tavoin tapahtuvaksi. Täm än ju lk a i sun kappaleessa 5 on yksityiskohtainen selonteko näistä m uutoksista. V iim em ainitulta lukuvuodelta on tärkeim m ät tiedot ju lka istu kunnittain. Selostuksen on laatinut aktuaari C. E. G r a n ti e r g. H elsingissä, Tilastollisessa päätoim istossa, jo u lukuussa Förord. Föreliggande statistiska Serie som om fattar fy r a läsär utgör en direkt fo rtsä ttn in g pä Statistiken över folkundervisningen fö r läsären , som u tko m är De insamlingsform u lä r pä vilka Statistiken grundar sig och som under perioden fö rb livit oförändrade ha frä n och m ed läsäret heit och hallet omarbetats. S a m tid ig t har även själva insam lingssystem et ändrats. E n ingäende redogörelse fö r dessa förändringar lämnas i 5 :te avs n itte t i denna publikation. F ö r sistnäm nda läsär har de viktigaste u p p g iftern a publicerats komm unvis. D enna redogörelse har utarbetats av aktuarien C. E. Granberg. H elsingfors, pä S ta tistisk a centralbyrän, i december M artti Kovero. A. Tunkelo. C. E. Granberg.

4 1. Kansakoulunopettajani valmistuslaitokset. A. Kansakoulusemmaarit, Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu ja Helsingin väliaikainen opettajakorkeakoulu. Sen jälkeen kun Hämeenlinnan alakouluseminaari v muutettiin yläkouluseminaariksi, viim em ainittuja seminaareja lukuvuonna oli 8, joista 6 suomenja 2 ruotsinkielistä. Taulusta 1 käyvät ilmi yläkansakouluseminaarien opettajien ja oppilaiden lukumäärät lukuvuosina Skolor för folkskollärare. A. Folkskolseminarier, Jyväskylä pedagogiska högskola och H elsingfors interimistiska lärarhögskola. Dä fran ocli nied är 1947 Tavastelius lägre seminarium ombildats tili högre, funnos läsäret högre folkskolseminarier, av vilka 6 voro finsk- ooh 2 svenskspräkiga. Ur tabell 1 fram gär antalet lärare oeh elever i de högre folkskoleseminarierna läsären Yläkansakouluseminaarit. H ögre folkskolseminarier. Séminaires d instituteurs et d institutrices des écoles primaires supérieures. S em in aarin opettajia S em im rielärare M aîtres des sém inaires M iehiä M anliga H om m es N aisia K vin n lig a F em m es M iehiä M anliga H om m es Naisia K vin n lig a F em m es Miehiä M anliga H om m es Naisia K vin n lig a F em m es Miehiä M anliga H om m es Naisia K vin n lig a F em m es Suomenk. semin. I finskspr. semin. Sém inaires fin n Ruotsink. semin. I svenskspr. semin. Sém inaires suéd Yhteensä Summa O p pilaita Elever Élèves Suomenk. seminaareissa I finskspr. seminarier D ans les sém inaires fin nois... Ruotsink. seminaareissa I svenskspr seminarier D ans les sém inaires suédois Yhteensä Summa Suomenkielisissä seminaareissa on naispuolisten oppilaiden lukum äärä lisääntynyt lukuvuodesta a l kaen 152:11a ja miespuolisten 65:llä. Lisäys johtuu edellisessä tapauksessa siitä, että Hämeenlinnan seminaari, jonka oppilaat ovat yksinomaan naisia, on muutettu yläkouluseminaariksi. Ruotsinkielisten seminaarien oppilasm äärä on lisääntynyt 8:11a. Uusien oppilaiden sekä päästötodistuksen saaneiden oppilaiden ja kelpoisuustodistuksen saaneiden kuuntelijaoppilaiden lukumäärät ilmenevät taulusta 2. I de finskspräkiga seminarierna har sedan läsaret antalet kvinnliga elever ökats med 152 och de manliga med 65. ökningen beror i det förra fallet pä att Tavastehus seminarium med enbart kvinnliga elever ombildats tili högre. I fräga om de svenskspräkiga seminarierna kan en ökning pä 8 elever förmärkas. Antalet nya elever samt elever som erhällit dimissionsbetyg och hospitanter som erhällit kompetensintyg fram gär av tabell Yläkansakouluseminaarien uudet oppilaat ja opettajiksi valmistuneet. Antalet nya elever oeh uthildade lärare vid högre folkskolseminarier. Nombre des élèves nouveaux et de ceux ayant reçu leur diplôme dans des séminaires d instituteurs et d institutrices des écoles primaires supérieures. L ukuvuosi L âsâr Année scolaire Suom enk. F inskspr. F in n o is U usia o p p ila ita N ya elever N ouveaux élèves R uotsin k, Svenskspr. Suédois Y hteensä Sum m a Suom enk. F inskspr. Finnois P äästötodistu ksen saaneita D im itterade É lèves a y a n t obtenu le c e rtific a t d études R uotsin k. Svenskspr. Suédois Y hteensä Sum m a K elpoisuustodistuksen saaneita H ospitanter som erhàliit kompeten sin tyg S ta g ia ire s a y a n t reçu le certificat de c a p a cité Suom enk. Finskspr. F in n o is R uotsin k. Svenskspr. Suédois Y hteensä Sum m a '8 3 11

5 6 Tornion alakouluseminaarissa, jonka kaikki oppilaat ovat naisia, oli lukuvuonna opettajaa, joista 2 miestä. Oppilaita oli kaikkiaan 97, joista 33 uusia. M ainittuna lukuvuonna 30 oppilasta suoritti päästötutkinnon ja 3 kuuntelijaoppilasta sai kelpoisuustodistuksen. Seminaarien lisäksi toimi lukuvuonna kaksi kansakoulunopettajia valmistavaa korkeakoulua, niin. vastaperustettu Helsingin väliaikainen opettajakorkeakoulu ja Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu. Ensinmainitussa oli yhteensä 15 opettajaa ja 75 oppilasta, viimemainitut kaikki miehiä. Taulussa 3 annetaan tie toja Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta. Yid Tornea lägre seminarium för kvinnor funnos läsäret lärare av vilka 2 manliga. antalet elever uppgick tili 97 varav 33 voro nya. Nämnda läs&r dimitterades 30 elever och 3 hospitanter erhöllo kompetensintyg. Under läsäret var dessutom tvenne högskolor som utbildade folkskollärare i verksamhet, den ena i Helsingfors, nämligen den nygrundade Helsingfors interim istiska lärarhögskola och den andra i Jyväskylä, nämligen Jyväskylä pedagogiska högskola. I den förstnämnda funnos sammanlagt 15 lärare och 75 elever, vilka sistnämnda sam tliga voro män. Uppgifter rörande Jyväsk ylä pedagogiska högskola lämnas i tahell 3. S. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu. Jyväskylä pedagogiska hogskola. Académie pédagogique. O piskelijoita Studerande E tudiants i L ukuvuosi L äsär Année scolaire O pettajia L ärare Personnel enseignant V arsinaisia Ordinarie Réguliers M iehiä M an Hommes N aisia K vinnor Fem mes M u ita o p isk elijo ita ö v rig a studerande Autres étudiants M iehiä M an Hommes N aisia K vinnor Femmes Y hteensä Sum m a K ansakoulunopett a j a t tkinnon suorittan eet A v lagd a folkskollärarexam ina C ertificat de competence pour le poste d 'instit. prim. K asvatu stieteen k an d id aatin tu t kinnon su o rittan eet A vlagd a pedagogiekandidatexam ina Licenciés en péda - gogie V arsinaisten miesoppilaiden lukum äärä lisään tyi lukuvuodesta seuraavaan lukuvuoteen 71.2 %, naisoppilaiden 40.2 %. M ainittuna lukuvuonna suoritettiin myös 43 kansakoulunopettajatutkintoa enemmän kuin edellisenä vuonna. 2. Kouluikäiset lapset. Seuraavastä taulusta käy ilm i kouluikäisten lasten lukumäärä vuosina oppivelvollisten lasten luetteloiden mukaan. Antalet ordinarie m anliga elever okades fr&n lasaret till foljande lasar med 71.2 %, de kvinnliga med 40.2 %. Namnda lasar avlades aven 43 folkskollararexam ina fler an foregaende ar. 2. Bamen i skolaldem. Av foljande tabell fram gar antalet barn i skolaldem aren enligt forteokningarna over l'aropliktiga barn. 4. Kouluikäiset lapset. B am en i skolaldem. Enfants à l âge scolaire. Suom enkielisten la sten lu ettelo issa I registren fö r finsk spräk iga b arn H ans les registres finnois R uotsinkielisten la sten lu ettelo issa I registren fö r sven sksp räkiga barn H ans les régistres suédois Vuonna Ar Année K aik k iaa n Inalles K aupungeissa I stä d ern a V illes M aaseudulla P ä landsbygden Communes rurales Yhteensä Sum m a Kaupungeissa I städern a Villes M aaseudulla Pä landsbygden Communes rurales Y hteensä Sum m a Kouluikäisten lasten lukumäärä on kahtena viimeisenä vuonna lisääntynyt, vaikkakin lisäys on vain 3.0 ja 1.2 %. Suomenkielisten kouluikäisten huomataan lisään tyneen sekä kaupungeissa että maaseudulla. Ruotsinkielisten kouluikäisten lasten luku taas on lisääntynyt kaupungeissa, mutta vähentynyt maaseudulla. Ruotsinkielisissä luetteloissa olevien kouluikäisten kokonaismäärä on lisääntynyt 2.1 %. Taulussa n :o 5 on esitetty yksityiskohtaisempia tieto ja kouluikäisistä vuosilta antalet barn i skoläldern. har ökats under de tv& señaste áren, om ock ökningen utgör blott 3 jo respektive 1.2 %. Bland de finskspräkiga kan en ökning förmärkas säväl i städerna som pä landsbygden. Antalet svenskspräkiga barn i skoläldern hair ökats i städerna, men minskats pä landsbygden. antalet skolpliktiga i de svenskspräkiga registren ökades med 2.1 %. Tabell n:o 5 innehäller mera detaljerade uppgifter om harnen i skoläldern ären

6 5. Kouluikäiset ryhmitettyinä saadun opetuksen mukaan. - Barnen i skoläldern, grupperade efter den undervisning de erh&llit. Enfants à l âge scolaire, groupés selon l enseignement reçu vu o tiaita lapsia N iistä sai o p e tu sta A v dessa ä tn jö to undervisning Enseignés O petusta saam atta oli U tan undervisning voro P as enseignés B arn i A idera 7 15 à r E ntants à l âge de 7 à 15 ans Poikia Gossar Garçons T yttöjä F lickor F ille s Y hteensä Sum m a Ala-, ylä- ja jatkokoulu ssa I lägre-, högre- ooh fo rtsättn in g ssk o la Dans les écoles prim aires A p u k o u lu ssa I h jälpsk o la Dans les écoles au x iliaires Valmistavassa koulussa I förberedande sk ola 1 Dans les éeoles préparatoires élémentaires O ppikoulussa I lärdom ssk ola Dans les écoles secondaires Amm attikou luss a I yrkessk o la Dans les écoles professionnelles Sokeain- tai kuuromykkàinkoulussa I blind- eller dôvstumskola Dans les écoles d aveugles et les écoles de sourds-muets Muussa k o u lu ssa I annan sk ola Dans des autres éeoles K o u lu k o d issa I skolhem Dans les maisons de correction K o to n a I h e m m et A la maison.....! Yhteensä Sum m a Oppivelvollisuutensa su o rittan eita Barn, som fullgjort sin lä ro p lik t Ayant achevé l école ' K evätlukukaudella alakouluun jo u tu v ia Barn, som begynna lägre folkskola fö rst under vâ rte rm in en Commençant l école prim. élêm. au semestre de printem ps Sellaisia, joihin oppivelvollisuus ei u lo ttu n u t Ieke läropliktiga b arn Pas soumis d Venseignement obliqatoire Toistaiseksi opetuksesta v a p a u te ttu ja Tillsvidare frän undervisning befriade b a rn Provisoirement exemptés de Venseignement O ppivelvollisuutensa laim in lyö neitä Barn, som försum mat sin lä ro p lik t Ayant manqué Venseign. obligatoire Yhteensä Sum m a 1944 Koko maa Hela riket Tout le p ays Kaupungit Städer V ille s... Maaseutu Landsbygd Communes rurales Koko maa Hela riket Tout le p ays,. Kaupungit Städer V ille s... Maaseutu Landsbygd Communes rurales Koko maa Hela riket Tout le p a y s Kaupungit Städer V ille s Maaseutu Landsbygd Communes rurales Koko maa Hela riket Tout le p a y s Kaupungit Städer V ille s Maaseutu Landsbygd Communes rurales

7 K aikista opetusta saaneista kouluikäisistä kävi v % kansakoulua ta i apukoulua ta i olivat koulukodeissa ja 10:0 % oppikoulua. Kaupunkien osalta olivat vastaavat luvut 69.6 ja 26.4 % ja maaseudun osalta 93.0 ja 6.3 %. Valmistavien koulujen merkitys on yhä vähenemässä. Syksyllä 1947 valm istavaa koulua käyvien lasten lukum äärä oli pienempi kuin apukouluissa olevien lasten, ollen vain 0.1 % kaikista opetusta saaneista lapsista. Oppivelvollisuutensa laiminlyöneitä lapsia oli koko maassa kahtena viimeisenä vuonna ainoastaan 1.0 %, v sitä vastoin 1.5 %. Laiminlyöneitä oli edelleen kaupungeissa huomattavasti vähemmän kuin maaseudulla. Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että yleinen sivistystaso kaupungeissa on korkeampi, osaksi myös siitä, että koulumatkat kaupungeissa ovat lyhemmät. Lisäksi kaupungeissa lasten valvonta on tehokkaampaa. V laiminlöi oppivelvollisuutensa kaupungeissa 0.5 % ja maaseudulla l. i %. Av hela antalet skolpliktiga barn som atnjoto undervisning, beso-kte ár % folkskola, hjalpskola eller skolhem oeh 10.0 % lardomsskola. For staderna voro motsvarande siffror 69.6 och 26.4 % och for landsbygden 93.0 och 6.3 %. Betydelsen av de forberedande skolorna háller pá a tt allfcmer minskas. Hosten 1947 var antalet barn i forberedande skolor t. o. m. mindre an antalet barn i hjalpskolor och utgjorde endast 0.1 % av s'amtliga barn som atnjoto undervisning. Antalet barn i hela landet som forsummat sin laroplikt utgjorde de tva señaste aren endast 1.0 %, mot 1.5 % ár Antalet barn som forusmmat sin laroplikt ar fortfarande betydligt mindre i staderna an pá landsbygden. Detta beror huvudsakligen pá att den allmanna bildningsniván i staderna ar hogre, deis pá a;tt skolvágen ár kortare. H ártill kommer att kontrollen over barnen i staderna ár effektivare. Ár 1947 u t gjorde antalet skolpliktiga som forsummat sin lároplikt i staderna 0.5 % och pá landsbygden l. i %. 3. Kaupukien kansakoulut. A. Luokkien luku. 3. Folkskoloma i staderna. A. Antalet klasser. 6. Kaupunkikansakoulujen luokkien luku. Antalet klasser i stàdernas folkskolor. Nombre des classes dans les écoles primaires des villes. L u ku vuosi L asâr A nnée scolaire K a ik k iaan Inalles T otal Suom enk. Finskspr. F innoises \ R uotsink. Svenskspr. Su édoises T otal A lak o u lu t L ägre skolor É coles élém entaires K aikkiaan Inalles Suom enk. Finskspr. F in n o ises R uotsink. Svenskspr. Suédoises K aikkiaan 1 Inalles T otal Y läk o u lu t Högre skolor É coles su p érieu res Suom enk. Finskspr. F in n o ises R uotsink. 1 Svenskspr. ; Suédoises Ja tk o k o u lu t F ortsättningsskolor Cours com plém entaires K aikkiaan Inalles T otal F in n o ises Suom enk. Finskspr. Ruotsink. Svenskspr. Suédoises Luokkien luku on kahtena viime vuonna lisääntynyt sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Lisäystä on tapahtunut sekä ala-, ylä- että jatkokouluissa, ja oli se lukuvuonna luokkaa eli 7.8 %. Edellisenä vuonna lisäys oli 326 eli 17.4 %. Antalet klasser har under de tva senaste ären ökats bade i de finsk- och de svenskspräkiga skolorna. Ökningen gäller säväl lägre-, högre- som fortsättningsskolor och uppgick läsäret tili 171 klasser eller 7.8 %. Föregäende är utgjorde ökningen 326 eller 17.4 %. B. Opettajisto. O pettajatilasto lukuvuodelta on huomattavasti uusittu perustuen nyt kokonaan mainitun lukuvuoden uusiin kyselykaavakkeisiin. Seurava asetelma sisältää yksityiskohtaisia tietoja kaupunkien kansakoulujen opettajista ryhm itettyinä virka-aseman mukaan. B. Lärare. Statistiken över lärarna läsäret har omarbeta'ts betydligt och grundar sig holt pä de nya insamlingsformulären för nämnda läsar, Följande sammanställning innehäller detaljerade uppgifter om lärarna i städernas folkskolor grupperade efter tjänsteställning: Kaupunkikansakoulujen opettajat lukuvuonna Antalet lärare i städernas folkskolor läsäret Nombre des maîtres dans les écoles primaires des villes années scolaires Alakoulun opettajia Lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning écoles prim. élémentaires valtakirjan saaneita som erhfillit fullm akt brevetés koevuosilla olevia pâ prov antagna stagiaires väliaikaisia vikarier supléants virkakelpoisia kompetenta qualifiés virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg non qualifiés tuntiopettajia tim lärare adjoints Miesp. 6. m. X aisp. K v k. S. f. Y h t. B. k. E n s.

8 9 Yläkoulun opettajia Lärare i högre folkskollärares tjänsteställning Montres dans les écoles prim. supérieures valtakirjan saaneita som erhâllit fullm akt - brevetés koevuosilla olevia pâ prov antagna stagiaires väliaikaisia vikarder supléants virkakelpoisia kompetenta qualifiés virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg non qualifiés tuntiopettajia tim lärare adjoints Jatkokoulun opettajia Lärare i fortsättningsskolor Maîtres aux oom s complémentaires valtakirjan saaneita som erhâllit fullm akt brevetés koevuosilla olevia pâ prov antagna stagiaires väliaikaisia vikarier suplêamts virkakelpoisia kompetenta qualifiés virkakelpoisuustodistusta vailla utan.kompetensintyg non qualifiés.. tuntiopettajia tim lärare adjoints Yhteensä Summa Miesp. S. m. Naisp. S. f. Yht. E. k. Sns. Taulusta käy ilmi, että kaupunkikansakoulujen opettajien pätevvystaso on verrattain korkea, sillä 64.1 prosentilla oli yläkoulunopettajan pätevyys. V astaava luku maalaiskansakoulujen osalta oli 57.0 %. Tuntiopettajia ei tällöin ole otettu huomioon, koska heidän pätevyydestään ei ole tietoja. Sekä ryhmässä opettajia alakoulunopettajan virka-asemassa että ryhmässä opettajia y lä koulunopettajan virka-asemassa oli virkakelpoisuustodistusta vailla olevien opettajien lukum äärä hyvin vähäinen ja jatkokoulunopettajat olivat kaikki päteviä. M iesopettajia oli suhteellisesti eniten, nim % parhaiten palkatussa jatkokoulunopettajien ryhmässä. Yläkoulunopettajan virka-asemassa olevista oli 44.4 % miehiä, mutta alakoulunopettajan virka-asemassa ei ollut yhtään miestä. C. Oppilaat. Kaupunkien kansakoulujen oppilasmäärän kehitys lu kuvuosina käy selville taulusta 7. Av tabellen fram gär, a tt kompetensaivän bland lärarna i städernas folkskolor är jämförelsevis hög i det 64.1 % ägde kompetens för högre skolor. Motsvarande siffra för landskommunernas folkskolor utgjorde 57.6 %. Tim lärarna ha härvid inte medräknats, da uppgifter om deras kompetens saknas. Säväl inom gruppen lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning som inom gruppen lärare i högre folkskollärares tjänsteställning var antalet lärare utan kompetensintyg alldeles obetydligt och inom gruppen lärare i fortsättningsskolor! funnos inga lärare utan kompetensintyg. A ntalet inanliga lärare var störst näml % inom den högst avlönade gruppen: lärare i fo rtsättningsskolor. Bland lärare i högre folkskollärares tjänsteställning voro 44.4 % män, bland lärarna i lägre folkskollärares tjänsteställning funnos inga män. C. Elever. Utvecklingen av antalet elever vid städernas folkskolor lasaren fram gär av tabell 7. L ukuvuosi L âsâr A nnée scolaire 7. KaupurilcïkansaTcoulujen oppilaat. Antalet elever i stadernas foïkslcolor. Nombre des élèves dans les écoles prvmaires des villes. Nombre to ta l Koko lu ku Hela a iita le t Dans les écoles fin n o ises Suom enklel. kouluissa I finsksprâkiga skolor Ituotsinkiel. kouluissa I svensksprâkiga skolor Dans les écoles suédoises A lak o u lu issa I lä g re skolor D an s le s écoles p r im. élém ent.! K aikkiaan Inalles T o tal Suom enkiel. kouluissa j I finsksprâkiga skolor Dans les écoles finn oises R uotsinkicl. kouluissa I svensksprâkiga skolor \Dans les écoles suédoises O ppilaita E lever E lèves Y läk o u lu issa I högre skolor D an s le s écoles p rim. su p ér. K a ik k iaan Inalles T o tal Dans les écoles finn oises i Suom enkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor Ituotsinkiel. kouluissa I svensksprâkiga skolor Dans les écoles suédoises] [ 1 Jatk ok o u lu issa I fortsättn in gssk o lor A ux cours com plém ent. K a ik k ia a n Inalles Suom enkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor Dans les écoles finnoises Ituotsinkiel. kouluissa. 1 I svensksprâkiga skolor Dans les écoles s«édoist'.s Oppilasmäärä väheni tilapäisesti lukuvuosina ja , mutta nousi lukuvuonna taas sodanedelliselle tasolle. Syksystä 1946 syksyyn 1947 on suomenkielisten koulujen oppilasmäärä lisääntynyt 8.6, ruotsinkielisten 6.1 %. L isäystä on tapahtunut yksinomaan ala- ja yläkouluissa. Seuraa vasta taulusta ilmenee kaupunkien kansakoulujen oppilasmäärä luokittain: Elevantalet minskades temporärt lasaren och , men nädde läsftret ater upp tili förkrigsnivän. Frän liösten 1946 tili hösten 1947 har eleverna i de finskspräkiga skolorna ökats med 8.6 % i de svensksprâkiga med 6.1 %. ökningen kommer enbart pä de lägre och högre skolornas andel. Av följande tabell fram gär antalet elever i städernas folkskolor klassvis : 2

9 i 10 S. Kaupunkikansakoulujen oppilaat luokittain. Antalet elever i städernas folkskolor klassvis. Nombre des élèves dans les classes différentes dans les écoles des villes. Lukuvuosi Läsär A n nées sco laires Poikia Gossar G arçons T yttöjä F lickor F ille s I H l i i IV V V I V I I V I II Y hteensä Sum m a T o tal Kaupungeissa toimivat erityiskoulut. - Tavallisten, kaupunkikansakoulujen lisäksi toimii kaupungeissa kolmenlaisia kouluja, jo illa on erityistarkoituksensa ja joista sen vuoksi on laadittu eri taulut. Taulusta n:o 9, jossa on otettu huomioon myös Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu, käyvät ilmi tärkeimmät tiedot seminaarien harjoituskouluista. 4. Specialskolor i städerna. Förutom de vanliga folkiskolorna urbetade i städerna tre slag av skolor, vilka lia speciella uppgifter oeh över vilka fördenskull utarbetats särskilda tabeller. Av tabell N :o 9, vari även övningsskolan vid Jyväskylä pedagogiska högskola beaktats, fram gär de viktigaste uppgifterna om seminariernas övningsskolor. 9. Seminaarien harjoituskoulut. Seminariernas övningsskolor. Écoles-annexes des séminaires. Lukuvuosi Läsär Année scolaire K o u lu ja Skolor É coles j Nombre to tal O pettajia L ärare M a ître s j Koko luku j Hela an talet Suoinenk. kouluissa I finsksprâkiga skolor Dans les écoles fin n o ises Ruotsink, kouluissa 1 svensksprâkiga skolor Dans les écoles suédoises Koko luku Hela an talet Nombre total Yhteensä Sum m a T otal Suom enkiel. kouluissa I finsk sprâk iga skolor D ans les écoles finnoises A lakouluissa 1 lägre skolor Dans les écoles p rim. élém entaires O ppilaita Elever É lèves Y läkouluissa I högre skolor Dans les écoles p rim. su p érieu res! Jatkokouluissa : I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires j Y hteensä Sum m a T otal R uotsinkicl. kouluissa I sven sksp râkiga skolor D ans les écoles suédoises Alakouluissa I lägre skolor Dans les écoles p rim, élém entaires ' Y läkouluissa I högre skolor Dans les écoles p rim. su p érieu res Jatkokouluissa. I fortsättningsskolor Aux cours com plém entaires u Opettajien lukumäärä suomenkielisissä kouluissa on lukuvuonna lisääntynyt 29.7 % edellisestä vuodesta, jotavastoin heidän lukunsa ruotsinkielisissä on pysynyt ennallaan. Suomenkielisten ylä- ja jatkokoulujen oppilasmäärä lisääntyi, mutta alakouluissa se väheni, mikä on luonnollista, koska Hämeenlinnan alakouluseminaari vuonna 1947 muutettiin yläkouluseminaariksi. Kaupungeissa, joissa on vähintään asukasta, on järjestetty erityisopetusta heikkokykyisiä lapsia varten. Taulussa 10 on tärkeimmät tiedot näistä kouluista. A ntalet lärare i de finska skolorna har läsäret ökats mod 29.7 % jämfört- med föregäende är, varem ot deras antal i de svenska förb livit oförändr at. I de finska skolorna ökades antalet elever i högre skolorna oeh fortsättningsskolorna, men minskades i de lägre skolorna, vilket är helt naturligt dä Tavastelms lägre seminarium är 1947 ombildades tili högre. För barn med bristande fattningsförm äga har i städer med minst invänare anordnats specialundervisning i s. k. hjälpskolor. A v tabell N :o 10 fram g är de viktigaste uppgifterna angäende dessa skolor. L ukuvuosi Läsär A nnée scolaire 10. Apukoulut. Hjälpskolor. Écoles auxiliaires. Luokkia - K lasscr C lasses O p ettajia L ä rare M a îtres O ppilaita E lever E lèves 1 K aikkiaan 1 Inalles j T otal Suom enkielisiä.finsksprâkiga F in n o ises R uotsinkielisiä Svensksprâkiga Suédoises [ Kaikkiaan j Inalles! ' Suomenkiel. kouluissa ; I finsksprâkiga skolor Dans les écoles finn oises j Ruotsinkicl. kouluissa. f svensksprâkiga skolor /laus les écoles suédoises M iehiä M anliga H om m es X aisia K vin n lig a F em m es T otal K aikkiaan Inalles 1 Suomenkiel. kouluissa I finsksprâkiga skolor VDans les écoles finn oises Ruotsinkiel. kouluissa J svensksprâkiga skolor Dans les écoles suédoises Poikia Cossar G arçons T yttöjä Flickor F ille s

10 11 Syksystä 1946 syksyyn 1947 ei ole luokkien ja oppilaiden lukum äärissä tapahtunut m ainittavia muutoksia. Suomenkielisten koulujen oppilasm äärä on pysynyt jo k seenkin muuttumattomana, jo ta vastoin ruotsinkielisten koulujen oppilaat lisääntyivät 2.9 %. Verratessa keskenään poika- ja tyttöoppilaiden lukum äärää, huomataan edellisten kaikkina tauluun otettuina vuosina olleen suurena enemmistönä. Lukuvuonna poikaoppilaita oli 65.2 %. Edellä puheenaolleiden koulujen lisäksi on tässä yhteydessä m ainittava koulukodit. N iillä tarkoitetaan la i toksia, joissa kasvatetaan ja opetetaan lapsia ja nuoria, jotka ovat erityisen kasvatus- ja opetusmenetelmän ta r peessa. Sellaisia ovat 15 v. nuoremmat alaikäiset, jotka on tuom ittu rikoslaissa säädettyyn rangaistukseen, m itä tuomitun alaikäisyyden vuoksi ei toimeenpanna. Tällöin voi tuomioistuin m äärätä heidät koulukotiin pantaviksi. Eräissä tapauksissa voidaan kuriton lapsi siirtää kansakoulusta koulukotiin. Myös voidaan koulukotiin ottaa 7 16-vuötiaita lapsia, jotka muuten ovat siveellisessä kehityksessään vaaranalaisia ta i harhaantuneita. Seuraavassa asetelmassa ovat tärkeim m ät tiedot kunnallisten koulukotien kansakouluista viime lukuvuosilta. A n talet klasser och larare ha fra n hostem 1946 till hosten 1947 inte undergatt nagra nam nvarda forandringar. Elevantalet i de finsksprakiga skolorna forblev ungefar oforandrat, varemot de svenska okades med 2.9 %. V id en jam forelse av antalet m anliga elever med antalet kvinnliga faster man sig vid, att de fo rra under alia de ar tabellen upptar, voro i stor m ajoritet. Lasaret utgjorde gossarna 65.2 %. Eorutom ovannamnda skolor bor i detta sammanhang aven omnamnas skolhem, varm ed fo rstas inrattningar i vilka sadana bam och ungdomar uppfostras och undervisas som Sro i behov av speciella uppfostrings- och undervisningsmetoder. Till dessa hora m inderariga barn under 15 ar, vilka enligt brottm alslagen domts till s tra ff, vilket pa grund av den domdes alder inte verkstalles. H arvid kan domstolen besluta, att barnet skall interneras i skolhem. I vissa fa ll kan ett ostyrigt barn overflyttas fra n folkskola till skolhem. Aven sadana m inderariga som fy llt sju, men inte sexton ar och som el jest i sin sedliga utveckling aro u tsatta fo r fa ra eller aro vilsekomna kunna intagas i skolhem. A v foljande sammanstallmng fram g ar de viktigaste uppgifterna om folkskolorna vid de kommunala skolhemmen de senaste lasaren. Koulukodit Skolhem Écoles des maisons de correction. L ukuvuo si L iisàr Année scolaire Laitoksia Anstalter Maisons de correction O pettajia Lärare Maîtres Oppilaita Elever Élèves Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Elickor Filles K uten ylläolevasta asetelmasta ilmenee laitosten lukumäärä ei ole edellisestä lukuvuodesta m uuttunut lukuvuonna , jo ta vastoin opettajien ja oppilaiden lukum äärä väheni. K aikkina kysymyksessä olevina vuosina poikia oli huomattava enemmistö. Lukuvuonna heitä oli 81.8 %. 5. Maalaiskuntien kansakoulut. A. Tilaston uudistus. Tilasto m aalaiskansakouluista on lukuvuodesta lähtien perusteellisesti uusittu lähinnäedellisten vuosien tilastoista saatujen kokemusten perusteella. Uudet k aavak keet ovat huom attavasti erilaiset kuin a ik a i semmin k ä y te ty t. V arsin k in on p y ritty tekem ään kaavakkeet yksinkertaisemmiksi ja silloin on jä te tty pois tarpeettom ia erityistietoja. Esim. taulukossa 1, joka sisältää tieto ja kouluhuoneistoista, on alaryhm ien luku n yt 3, aikaisemmin 6. Samoin on kouluikäisiä lapsia koskeva taulu entistä suppeampi. Oppilastaulusta on jä te tty pois tiedot oppilaiden iästä ja uskonnosta sekä vanhempien säädystä. Nämä poistot ovat helpottaneet niiden työtä, joiden tehtävänä on an taa ja tarkastaa kysymyksessä olevat tiedot. O pettajataulu, joka aikaisemmin oli jossain m äärin epäselvä ja usein aiheutti kyselyitä, on uusittu kokonaan toisten periaatteiden mukaan. O pettajat ryhm itetään lukuvuodesta lähtien virka-aseman perusteella. Tämän johdosta taulu on nyt helpompi täyttää ja tiedot ovat tulleet tarkem miksi. Säsom av ovanstäende sammanställning fram gär har läsäret antalet anstalter fö rb livit oförändrat varemot antalet lärare och elever minskats. Under alla de är tabellen om fattar ha gossarna v ä rit i betydande m ajoritet. Läsäret utgjorde de 81.8 %. 5. Folkskoloma i landskomimmema. A. O m organisationen av S tatistik en. Statistiken över landsbygdens folksltolor har frä n och med läsäret heit och hallet omorganiserats pä basen av de erfarenheter man h a ft av Statistiken fö r de närmast föregäende ären. De nya form ulären skilja sig rätt väsentligt frän de tidigare använda. Man har i fräinsta ruminet strävat efter a tt förenkla form ulären och härvid utm önstrat onödiga detaljuppgifter. I tabell 1 t. ex., som innehäller uppgiftcr om skollokalerna, har man minsknt antalet undergrupper frä n 6 tili 3. Likasä är tabellen rörande sfcolpliktiga barn inindre an förut. Erän elevtabellen har uppgifterna rörande elevernas älder och religion samt uppgifterna om föräldrarnas stand bortlänm ats. Denna förkortning har inneburit en lattnad fö r de, som böra dfylla och granska uppgifterna ifräga. Lärartabellen, som tidigare v a rit nägot oklar och o fta föran lett förfrägnin gar har nu omarbetats enlig-t heit andra principer. Gruppiering av lärarna har frä n och med läsäret skett pä basen av tjänsteställning. Följden h'ärav har dels varit, a tt tabellen varit lättare att ifylla, dels a tt uppgifterna blivit mer exakta.

11 12 Toiselta puolen on mainitun lukuvuoden tilastolla myös pyritty valaisemaan uusia kysymyksiä. Niinpä on ruvettu keräämään tieto ja kansakoulun johtam ista koulunkäyntinsä.lopettaneen nuorison opintokursseista. Suuri merkitys on sillä, että tiedot kysymyksessä olevasta lukuvuodesta alkaen annetaan jonkin verran myöhäiseonmältä ajankohdalta. Kun tiedot aikaisemmin annettiin jo lokakuun 20 p :ltä olivat ne usein epätäydelliset, varsinkin, jatko-opetuksen osalta. Monissa tapauksissa tiedot lähetettiin vähitellen useissa erissä. Sitten kun ajankohta on siirretty marraskuun 10 päiväksi, on huom attava parannus tapahtunut. Maaseudun kansakoulutdlaston rationalisointi ei rajoitu vain kaavakkeisiin, vaan koskee myös tietojen keräysmeuetelmää. Uuden järjestelm än mukaan kansakoulunjohtokuntien on täytettävä tilastokaavake Maalaiskansakoulut A 47 kahtena kappaleena ja lähetettävä ne kunnan kansakoululautakunnalle. N äistä kaavakkeista toinen jä ä kansakoululautakunnalle ja toisen lautakunta lähettää kansakouluntarkastajalle, samoin kuin laatim ansa yhdistelmän. Kansakoululautakuntien tärkein tehtävä on valvoa, että kaikki kunnan kansakoulunjohtokunnat m äärätyssä ajassa lähettävät ylläm ainitut tilastotiedot. Edelleen on kansakoululautakuntien tarkastettava kaavakkeet ja jos niissä huomataan virheitä tai puutteellisuuksia, palautettava kavakkeet johtokunnalle oikaistaviksi tai täydennettäviksi. V älistä kansakoululautakunta voi tehdä korjaukset kysym ättä asiaa johtokunnalta. Uuden järjestelm än ydin onkin siinä, että tietojen keräyksen ja tarkastuksen valvonta on annettu viranomaiselle, joka tuntee kysymyksessä olevan paikkakunnan kouluolot. Tosin tämä jossain määrin lisää kansakoululautakuntien työmäärää, mutta sam alla nämä viranomaiset siten saavat toiminnalleen tarpeellisia tietoja. Ä andra sidan har man i Statistiken för nämnda läsär även försökt belysa nya problem. Saledes har man börjat insamla uppgifter om de av folkskolan ledda studiekurserna för ungdom, som avslutat sin skolgäng. Av stor betydelse har även varit, att uppgifterna frän och ined ifrägavarande läsär lämnats för en nägot semare tidpunkt. P ä grund av att uppgifterna för tidigare är mäste lämnas redan för den 20 Oktober, voro dessa ofta ofullständiga speoiellt i fräga om fortsättningsundervisningen. I mänga fall insändes uppgifterna smäningom i flere olika rater. Sedan.tidpunkten nu ändrats tili den 10 növember har en betydande förbättring inträtt. Eationaliseringen av Statistiken Över landsbygdens folkskolor berör likväl inte blott formulären, utan även själva insamlingsmetoden. E nligt det nya systemet böra folkskoldirektionerna ify lla det statistiska formuläret Folkskolorna pä landsbygden A 4 7 i tvenne exemplar och insända dessa tili kommunens folkskolnärnntl. Det ena av dessa formulär stannar hos folkskolnämnden och det andra dnsänder nämnden jäm te ett av denna utarbetat sammandrag tili folkskolinspektorn. Polkskolnämndernas förnämsta uppgift är, att övervaka a tt alla folkskoldirektioner i kommunen inom fastställd,tid in sända ovannämnda statistiska uppgifter. Vidare böra folkskolnämnderna granska uppgifterna i formulären och sävida i dessa observeras fei eller bristfälligheter, returnera formulären tili direktionen i och för rättelser eller kompletteringar. Stundom kan folkskolnämnden utan direktionens hörande göra rättelser. K äm an i det nya systemet ligger just i att uppgiften att övervaka insamlingen och granskningen av uppgifterna tilldelats en myndighet, som äger käunjedom om skolförliällandena pä respektive ort. Visserligen ökas pä grund liärav folkskolnämnderna» arbetsbörda nägot, men ä andra sidan erhälla dessa myndigheter härigenom för sin verksamhet erforderliga uppgifter. B. Koulupiirit ja koulut. Kansakoulupiirien sekä ala-, ylä- että jatkokoulujen luku käy ilmi taulukosta 11. B. Skoldistrikt och skolor. Antalet skoldistrikt samt antalet lägre, högre och fortsättningsskolor fram gär av tabell Koulupiirien ja maalaiskansakoulujen luku. Antalet skoldistrikt och folkskolor pä landsbygden. Nombre des districts scolaires et des écoles primaires rurales. Lukuvuosi Lüs;\r A nnée scolaire K o u lu p iirejä S k o l d istrik t D istricts sco laires Y hteensä Sum m a T o tal A lak ansak o u lu ja Lägre fo lk sk olo r Écoles p rim aires élém entaires K iin teitä K iin teitä ;U>-viik 18-viik - ko is ia koisia F asta m ed F asta med :0 i veckors 18 veckors lärok u rs läroku rs É coles fixes É coles fixes à co u rs de à cours de ' ( i sem ain es J8 sem aines K ie rtä v iä Am bulato risk a A m b u latoires Su p istettu jen kan sakoulujen Y id reducerade fo lk skolor É coles à cours rédu il Y läk ansak o u lu ja Högre folkskolor É coles p rim a ires su p érieu res Yhteensä Sum m a T otal T äydellisiä F uliständ iga É coles à c ours de 3 0 sem aines Su pist e ttu ja Iîeduoerade É coles à cours r é lu it Ja tk o k o u lu ta F o rtsä ttningsskolor Cours com plém entaires Kaikkiaan Inalles Suomenkieliset Finsksprâkiga Finnoises i Ruotsinkieliset Svensksprâkiga Suédoises

12 13 Kiinteiden 36-viikkoisten koulujen luku on viime vuosina keskeytymättä lisääntynyt, mikä johtuu huhtikuun 27 p :n ä 1945 annetusta laista, joka säätää, että koulupiirissä, jossa alakouluun pantavien lasten luku on vähintään 12, tulee olla alakoulu, joka työskentelee 36- viikkoa vuodessa. Suomenkielisten supistettujen koulujen luku on viime vuonna hiukan lisääntynyt, jo ta vastoin ruotsinkieliset ovat hiukan vähentyneet. Oppivelvollisuuslain mukaan supistettu koulu oli a l kuaan tarkoitettu vain harvaan asutuille seuduille, joissa täydellistä kansakoulua ei voitu toteuttaa. Tämä koulumuoto kävi kuitenkin vähitellen paljon yleisemmäksi kuin mikä olisi ollut toivottavaa. Seuraavasta yhdistelmästä ilmenee supistettujen koulujen luku prosenteissa kaikista vläkouluista lukuvuonna Ökningen av antalet fasta 36-veekors skolor har fortsatt oavbrutet under de señaste áren, vilkiet beror pá lagen av den 27 april 1945, vari stadgas att i ett skioldistrikt dar antalet barn, som bör intagas i lägre folkskola uppgár till minst 12 bör finnas en lägre folkskola, som arbetar 36-veokor av áret. Antalet finsksprákiga redueerade folkskolor liar under det señaste áret nägot ökats varemot de svenska nágot minskats. E nligt l'áropliktslagen var skolan med förkortad lärokurs Ursprungligen avsedd endast för glest befolkade trakter, dar en fullständig skola inte künde inrättas. Denna skoltyp blev likväl smäningom mycket vanligare än önskvärt hade varit. Av följ ande sammanställning fram gär antalet reducerade skolor i proeent av det totala antalet högre skolor läsäret Tarkastuspiiri Inspektionsdistrikt Y läk ansaleouluja H ögre fotkskolor. Supistettuja % kaikista Kaikkiaan Inalles Täydellisiä Eullständiga Supistettuja Reducerade Reducerade skolor i % av alla Forssan Forssa Haapamäen Haapamäki Helsingin Helsingfors Hämeenlinnan Tavastehus Iisalmen Iisalm i Ikaalisten Ikaalinen Im atran Im atra Joensuun Joensuu Jyväskylän Jyväskylä Kainuun Kainu K ajaanin Ka jan a Kemijärven Kem ijärvi Keski-Fohjanmaan M ellersta Österbottens Kuopion Kuopio Kymenlaakson Kymmenedalens Lahden Lahti Lapin Lappska Lappeenrannan Villmanstrands Länsi-Pohjan V ästra österbottens Mikkelin S :t Miehels Nurmeksen Nurmes Oulun Uleäborgs Pieksämäen Pieksämäki Pietarsaaren P ed ersö re Porin Björneborgs Porvoon Borgä B aja-k arjalan Gräns-Karelens Bauman Baumo Salon Salo IO Savonlinnan Nyslotts Seinäjoen Seinäjoki Suu-Pohjan Södra österbottens Tampereen Tammerfors ' 18.3 Turun Äbo Turunmaan Äbolands Uudenmaan Nylands Vaasan Vasa V iitasaaren V iitasaari Ylivieskan Ylivieska Ahvenanmaa Äland Kaikkiaan Inalles Y lläolevat numerotiedot osoittavat suuria eroavaisuuksia eri farkastuspiiriem välillä. Kainuun ja Kemijärven piireissä supistettuja kouluja oli 54.5 ja 52.6 %. K ajaanin, Nurmeksen, Länsi-Pohjan, Turunmaan ja Ahvenanmaan tarkastuspiireissä niiden suhdeluku vaihteli 40.0 :sta 50.0 prosenttiin. Kahdeksassa piirissä supistettu ja kouluja oli %, 12 piirissä 20: % ja 13 piirissä 10.o 19.9 %. Säsom av ovanstäende sifferuppgifter fram gär företer de olika inspektionsdistrikten stora differenser. I Kainu och K em ijärvi distrikt utgjorde antalet reducerade skolor 54.5 respektive 52.6 %. I K ajana och Nurmes samt i V ästra österbottens, Alands och Äbolands inspektionsdistrikt uppgingo de reducerade skolorna tili mellan 40.0 och 50:o %. I 8 distrikt utgjorde de reducerade skolorna mellan %, i 12 distrikt mellan 20.0 och 29.9 % och i 13 distrikt mellan lo.o och 19.9 %.

13 14 G. Opettajisto. Seuraa vasta taulusta käy ilm i maalaiskansakoulu j en opettajien luku lukuvuonna virka-aseman mukaan. C. Lärarkären. Av nedanst&ende tabell f ramgär antalet lärare i folkskoloma pä landsbygden läsäret grupperade efter tjänsteställning. Maalaiskansakoulujen opettajat lukuvuonna Lärare i folkskolorna pä landsbygden läsäret Nombre des maîtres dans les écoles primaires des communes rurales années scolaires Yht. M. k. B. k. S.'m. S. f. Eus. Alakoulun opettajia Lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning écoles prim. élémentaires valtakirjan saaneita som erhâllit fullmakt brevetés koevuosilla olevia pâ prov antagna stagiaires väliaikaisia vikarier supléants virkakelpoisia kompetenta qualifiés virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg non qualifiés Yläkoulun opettajia Lärare i högre folkskollärares tjänsteställning écoles prim. supérieures valtakirjan saaneita som erhâllit fullm akt brevetés koevuosilla olevia pâ prov antagna stagiaires väliaikaisia vikarier supléants...' virkakelpoisia kompetenta qualifiés virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg non qualifiés Tuntiopettajia Timlärare Adjoints veistonohjaajia slöjdlärare ouvrage en bois virkakelpoisia kompetenta qualifiés virkakelpoisuustodistusta vailla uta,n kompetensintyg non qualifiés naiskäsitöiden opettajia lärare i kvinnligt handarbete ouvrage à l aiguille virkakelpoisia kompetenta qualifiés virkakelpoisuustodistusta vailla utan kompetensintyg non quah jatkokoulun opettajia lärare i fortsättningsskolor maîtres aux cours complémentaires Kaikkiaan In ailes Opettajien luku oli siis , joista 26.2 % oli alakoulunopettajan, 52.2 % yläkoulunopettajan virka-asemassa ja loput 21.6 % olivat tuntiopettajia. O pettajista oli eli 64.6% naisia. Alakoulunopettaj an virkaasemassa olevista oli miehiä vain 0.6 %. Epäpätevien opettajien lukumäärä on edelleen suuri, varsinkin maan pohjois- ja koillisosissa. Seuraavassa taulussa esitetään tarkempia tietoja epäpätevien opettajien lukumäärästä tarkastuspiirittäin. Antalet lärare utgjorde säledes varav % voro i lägre folkskollärares tjänsteställning, 52.2 % i högre folkskollärares tjänsteställning och resten alltsä 21.6 % voro tim lärare. Av lärarn a voro eller 64.6 % kvinnor. Inom gruppen lärare i lägre folkskollärares tjänsteställning uppgick de m anliga lärarna tili endast 0.6 %. Antalet.inkompetenta lärare är fortfarande stört, särskilt i landets norra och nordöstra delar. Närmare uppgifter om antalet inkompetenta lärare i de olika inspektionsdistrikten fram gär av följande sammanställning. Epäpätevät opettajat tarkastuspiirittäin Inkompetenta lärare distriktsvis. T arkastuspiiri Inspektionsdistrikt Varsinaisia opetta jia yhteensä Egentliga lärare sam manlagt N iistä epäp ä te v iä D ä ra v inkom petenta Forssan Forssa Haapamäen Haapamäki Helsingin Helsingfors Hämeenlinnan Tavastehus Iisalmen Iisalm i Ikaalisten Ikaalinen Im atran Im atra Joensuun Joensuu Jyväskylän Jyväskylä Kainuun Kainu K ajaanin K ajana Kemijärven K em ijärvi Keski-Pohjanmaan M ellersta österbottens Kuopion K uopio Kymenlaakson Kymmenedalens Lahden Lahti j 0 Lapin Lappska Lappeenrannan Villmanstrands Länsi-Pohjan V ästra Österbottens O'

14 15 T arkastuspiiri Inspektionsdistrikt V ars. op ettajia yhteensä E gentliga lärare sam m anlagt N iisiä epäpäteviä D ärav in kom petenta % Mikkelin S :t M ieh els Nurmeksen Nurmes Oulun Uleäborgs Pieksämäen Pieksämäki Pietarsaaren Pedersöre Porin Björneborgs Porvoon Borgä R aja-k arjalan Gräns-Karelens Rauman Raumo ll.i Salon Salo Savonlinnan Nyslotts Seinäjoen Seinäjoki Suu-Poihjan, Södra ö sterb o tten s Tampereen Tammerfors ' 5.3 Turun Äbo Turunmaan Äbolands Uudenmaan Nylands Vaasan Vasa Viitasaaren V iitasaari Ylivieskan Ylivieska Ahvenanmaa Äland YMeensä Inallesi Suomenkielisiä Finskspräkiga R uotsinkielisiä Svenskspräkiga Kuten ylläolevat luvut osoittavat, on pätevyystaso eri osissa m aata hyvin erilainen. Suhteellisesti eniten oli epäpäteviä opettajia Kemijärven.tarkasiuspiirissä, nim %. Sen jälkeen seuraavat Kainuun piiri, 44.7 % ja Lapin piiri, 30.2 %. K aikissa muissa piireissä oli epäpäteviä vähemmin kuin 30.0 %. Monissa Etelä- ja Keski-Suomen piireissä epäpäteviä oli vähemmän kuin 5 %. D. Oppilaat. Tiedot maalaiskansakoulujen oppilasmäärästä lukuvuosina tarkoittavat yleensä tilannetta syyslukukauden alussa, paitsi kevätlukukaudella toimivista kiinteistä 18-viikkoisista ja kiertävien alakoulujen kevätlukukauden toimipaikoista, jo ita koskevat tiedot annetaan maaliskuun 1 p :ltä. Säsom av ovanstäende siffror fram gär företer kompetensnivän i olika delar av landet m yeket Stora differenser. Proeentuellt var äntalet inkompetenta lärare störst i K em ijärvi inspektionsdistrikt, nämligen 47.1 %. Därefter följde K ainu med 44.7 % oeh Lappska distriktet med 30.2 %. I a lla övriga distrikt var antalet inkompetenta under 30.0 %. I mänga inspektionsdistrikt i södra oeh m ellersta Finland understeg antalet inkompetenta 5.0 %. D. Elever. Uppgifterna om elevantalet i folkskolorna pä landsbygden läsären avse i allmänhet förhällandena i början av höstterminen, utom uppgifterna för de fasta 18-veekors lägre skolor oeh de ambulerande lägre skolor, som voro verksamma under värterminen, vilka uppgifter lämnas för den 1 mars. 12. Maalaiskansakoulujen oppilaat luokittain. Antalet elever i folkskolorna pä landsbygden klassvis. Nombre des élèves dans les différentes classes dans les écoles primaires des communes rurales. L u k u v u o s i P o i k i a T y t t ö j ä Y h t e e n s ä L ä s ä r Année scolaire G o s s a r Garçons F l i c k o r F ille s S u m m a I II l i i I V Y V I V I I V I I I Kuten taulu osoittaa, on oppilasmäärä suurin neljä llä ensimmäisellä luokalla ja alkaa viidenneltä luokalta lähtien jatkuvasti vähentyä. Poikaoppilaita oli lukuvuonna %. Oppilaista oli eli 93.5 % suomenkielisiä. M aalaiskansakoulujen osalta on kerätty tietoja myös koulumatkan pituudesta. Suhdeluvut lukuvuosilta ovat seuraavat: Säsom av tabellen fram gär är antalet elever störst pä de fy ra första.klasserna. Frän oeh med femte Massen börjar elevantalet kontinuerligt minskas. Läsäret utgjorde de m anliga eleverna %. Av eleverna voro eller 93.5 % finskspräkiga. Om folkskolorna pä landsbygden har även insamlats uppgifter om skolvägens längd. Relationtalen för lasaren äro följande: Koulumatka Skolvägen % % % % Enintään 3 km Högst 3 km km Y li 5 km över 5 km

15 16 E. Yksityiset kansakoulut. Kunnan sijasta voivat yhdistykset ta i yksityiset henkilöt, jotka nauttivat Suomen kansalaisoikeuksia, perustaa ja ylläpitää kansakouluja, jotka yleensä ovat saman lainsäädännön alaisia kuin kunnalliset koulut. K ysymyksessä olevina lukuvuosina yksityisiä kouluja toimi varsinkin sellaisissa kunnissa, joissa oli huomattava suomen- tai ruotsinkielinen vähemmistö (Uudenmaan, Turun-Porin ja Vaasan lääneissä). Taulukossa 13 esitetään tärkeimmät tiedot yksityisistä kansakouluista. E. Privata folkskolor. I stället för kommunen kunna föreningar eller personer, som ätnju ta finsk medborgarrätt, grunda och upprätthälla folkskolor, vilka i allmänhet underlyda samma -lagar, som de kommunala skoloma. Under ifrägavarande läsär arbetade privata skolor i synnerhet i sädana kommuner, i vilka funnos en betydande finskeller svenskspräkig minoritet (i Nylands, Äbo-Björneborgs och Vasa län). Av tabell 13 fram gär de viktigaste uppgiftem a om de privata folkskolorna. 13. Yksityiset kansakoulut. Privata folkskolor. Écoles primaires privées. K o u lu ja Skolo r É coles O p e ttajia L ärare M a ître s O p p ilaita E lever É lèves L ukuvuosi L äsär A nnée sco laire A la k o u lu ja Lägre sk olo r Écoles prim aires élém entaires Y lä k o u lu ja Högre skolor É coles p rim a ir e s su p érieu res K a ik k iaan Inalles T o tal Niistä su p istettu ja Därav skolor med reducerad läroku rs Dont écoles à cours ré d u it Ja tk o k o u lu ta F ortsattn in gsskolo r Cours com plém entaires A lak o u lu issa I lägre sk o lo r Dans les écoles p r im, élém entaires Y läk o u lu issa I högre sk olo r Dans les écoles p r im, su p é rie u re s A lak o u lu issa I lägre sk o lo r Dans les écoles p r im a ir e s élém entaires Y läk o u lu issa I högre sk olo r Dans les écoles p r im a ir e s su p érieures Aux cours com plém ent. 1 i Ja tk o k o u lu issa I fo rtsättn in g ssk o lor Suomenk. F inskspr. F in n o ise s Ruotsink. Svensksp r. Suéd o ises Yhteensä Su m m a T o tal Lukuvuonna yläkoulujen ja jatkokoulujen lukumäärä väheni, jo ta vastoin alakoulujen luku ei muuttunut. Oppilaiden kokonaismäärä on viime vuosina tuntuvasti vähentynyt, vähennyksen ollessa lukuvuodesta %. Hyvin huomattava osa näiden koulujen oppilaista on ruotsinkielisiä, vuonna %. Lasáret minskades antalet hogre skolor och fortsattningsskolor varemot antalet lagre skolor forblev oforandrat. antalet elever liar under de señaste áren minskats i hdg grad, sedan lásaret utgjorde minskningen 43j2 %. De svensksprákiga elevernas relativa andel i hela antalet elever 'ár mycket stor, ár utgjorde den 24.0 %. 6. Kansakoulujen koko oppilasmäärä. Taulussa 14 on yleiskatsaukselliset tiedot kaikkien kaupungeissa ja maaseudulla lukuvuosina toim i neiden kansakoulujen oppilasmääristä. Kaupungeissa toimiviin kouluihin on tavallisten kaupunkikansakoulujen lisäksi luettu seminaarien harjoituskoulut, apukoulut ja kunnallisten koulukotien koulut. 6. antalet elever i folkskolorna. Tabell 14 inneháller overskádliga uppgifter om elevnumerären i alia folkskolor i städerna och pá landsbygden läsaren Till städernas skolor har förutom städernas vanliga folkskolor dessutom räknats seminariernas övningsskolor, hjälpskolor och skolhemmens skolor i städerna. 14. Kansakoulujen koko oppilasmäärä. antalet elever i folkskolorna. Nombre total des élèves dans les écoles primaires. L u ku vuon na L äsär A nnée scolaire K aupungit S täd e r V ille s M aaseutu L andsbygd Cam pagne Y hteensä Sum m a T o tal Su om enkieliset k ou lu t F insk sprakiga skolor É coles fin n o ises R uotsinkieliset k ou lu t Svensk sp rák iga skolor É coles suédoises Oppilasmäärä on kaikkina tauluun otettuina vuosina jatkuvasti lisääntynyt. Lukuvuonna oli lisäys edellisestä vuodesta oppilasta eli 0.9 %. Lisäys mainittuna ajanjaksona oli suomenkielisissä kouluissa eli 0.9 % ja ruotsinkielisissä 333 eli 1.0 %. antalet elever har under alla de ár tabellen om fattar kontinuerligt ökats. Läsaret utgjorde ökningen frän föregäende är elever eller 0.9%. ökningen under sistnämnda period utgjorde i de finskspräkiga skolorna elever eller 0.9 % och i de svenskspräkiga 333 eller 1.0 %.

16 T ietoja m aalaisk ansdk oulujen oh ja a m ista k oulunkäyntinsä p ä ä ttä n een n uorison op in n oista ja sivistysh a rra stu k sista m arraskuun 10 p :n ä U p p gifter f ö r d e n 10 n ovem b er 1947 om av la n d sb ygd en s folk sk olor led d a stu d iek u rser f ö r u ngdorn som avslu ta t sin sk olgäng. E en seigm en ts su r les étu d es e t cou rs à la jeu n e ss e d irig e s p a r les é co les p rim a ires d es com m u n es ru ra les le 10 n ovem b re T arkastuspiiri Inspektionsdistrikt JiiU rirt d'inspection Viikkotuntien luku yhteensä Anfcalet ve^kotimmar sam manla g t Nombre total des leçons hebdomadaires O pettajia yhteensä A n ta let lärare sam m anlagt Personnel enseignant total S. m. K v k. S. f. O ppilaita yhteensä Su m m a elever des ~ élèves M k. S. m. K v k. S.f. Laulu- ja soitto Sang och musilc Chant et musique Voim istelu, urheilu ja re tk eily G ym nastik, sport o. exkursioner Cymnastique, sport, excursions Lausunta B ecitation Récitation Oppilaiden luku A ntalet ele ver Sombre d'élèves Näyttelem inen Teater i Théâtre I Äidinkieli ja k irjallisu u s Modersmälet oeh litte ra tu r Langue maternelle et littérature i Yhteiskunta ja talo ustieto Sam hällslärao. nationalekonomi Sciense8 sociales et économie politique I U skonto 1 B eligion Religion 1 K asvatusopilliset aineet 1 Pedagogiska ämnen. Branches pédagogiques Luonnon- ja m aantiedolliset ain eet Naturvetenskaperna o. geografi Scienses naturell, etphysiq.geogr. Maa- ja kotitalou s Lantbruks- och huslig ekonom i Agriculture et ménage K ä s ity ö t H andarbetë Travaux m anuels Vieraat k ielet Främmande sp räk Langues étrangères Piirustus ja m aalaus Teckning och m älning Dessin et peinture Liikealan aineet Ämnen inom affä rso m räd et Branches com merciales Teknillisen alan ain eet Tekniska äm nen Branches techniques Muut ain eet övriga äm nen Autres branches Forssan F orssa Haapamäen Haapamäki i Helsingin Helsingfors Hämeenlinnan Tavastehus i _ 274 Iisalmen Iisalm i Ikaalisten Ikaalinen Imatran I m a tra Joensuun - Joen su u Jyväskylän Jyväskylä _ 251 Kainuun Kainu _ 46 Kajaanin K a ja n a _ 60 Kemijärven K em ijä rvi _ Keski-Pohjanmaan Mellersta Österbottens _ Kuopion Kuopio Kymenlaakson Kymmenedalens _ 26 Lahden L a h ti _ Lapin Lappska Lappeenrannan Villmanstrands Länsi-Pohjan Västra Österbottens Mikkelin S:t Michels Nurmeksen Nurmes Oulun Uleäborgs o _ Pieksämäen Pieksämäki Pietarsaaren Pedersöre _ Porin BjörneboTgs _ Porvoon Borgä Raja-Karjalan Gräns-Karelens Rauman R a u m o Salon Salo Savonlinnan Nyslotts _ Seinäjoen Seinäjoki Suu-Pohjan Södra Österbottens Tampereen Tammerfors _ 76 Turun Äbo _ 43 _ 100 Turunmaan Äbolands Uudenmaan Nvlands _ 31 Vaasan Vasa _ _ Viitasaaren V iitasaari Ylivieskan Y liviesk a Ahvenanmaa Äiand Yhteensä Summa Suomenk. F insksp r. F in n o is s l\ l R uotsink. Svenskspr. S u é d o is \ '

17 18 19 Kaupungit Villes Opettajia yhteensä Antalet lärare sainmanlagt Personnel enseignant total S. m. 16. Tietoja kaupunkien kansakoulujen ohjaamista koulunkäyntinsä päättäneen U ppgifter för den 10 november 1947 mn av folkskolorna i stä- Renseignements sur les etudes et cours ä la jeunesse diriges S. f. Oppilaita yhteensä Summa elever ries élèves S. m. Kp. S. t. Laulu ja soitto Sang oeil musik Chant et musique Voimistelu, urheilu ja retkeily Gymnastik, sport och exkursioner Gymnastiquef sport, ercursions Lausunta Keeitation lucitation Oppilaiden li ku Antalet Viikkotuntien luku yhteensâ An taie t veckotimmar sammanlagt Nombre total des leçons hebdomadaires Näytteleminen Tenter Théâtre Äidinkieli ja kirjallisuus ModersmMet och litteratur Langue maternelle et littérature nuorison opinnoista ja sivistysharrastuksista marraskuun 10 p:nä derna ledda studiekurser för ungdom som avshitat sin skolg&ng. par les écoles prim aires des villes h 10 novembre elever Nombre d élèves \ 1 1 Yhteiskunta- ja! taloustieto 1 Samhällslära och nationalckonomi S cien ces so cia les et écon om ie p olitique Uskonto Religion Ileligion Maa- ja kotitalous Lantbruksoch huslig ekonomi Aj/ricullu re et m énage Vieraat Käsityöt kielet Hand- Främmande arbete spräk Travaux L angues m anuels \ étrangères Piirustus i ja maalaus I Teckning och null- ning j D essin et [ p eintu re Liikealan aineet Annien inom affärsomrädet B ranches comm ercia les Teknillisen alan aineet Tekniska ämnen B ranches téchniques Muut aineet Övriga ämnen Autres branches Stader H elsin ki T u rk u Pori Tampere Lahti Lappeenranta Hamina K uopio Joensuu V a a s a K ask in en K okkola Raahe Yhteensä Suomenk. Finnois Ruotsink. Suédois 36. s s _ _ Abo ! Björneborg. 15! Tammerfors 27, Lahti 1 _ i 1 _. _ Villmanstrand 10 _ 1 _ 15 Fredrikshamn i 26 ; io ; 1 Kuopio j _ : : 23 Joensuu 65 _ 37 i i _ Vasa j! _ I _ Kaskö f 11 n, Gamlakarleby 1 ; Brahestad Helsingfors Summa! 22 ' ! \ Finskspr.! 29 16! Svenskspr. 7. K ansakoulun ohjaam at nuorisokerhot. Toukokuun 26 p :n ä 1944 annetun lain mukaan on kansakoulujen tehtävänä myös yhteistoiminnassa nuorison hyväksi toimivien järjestöjen kanssa tukea ja auttaa koulunkäyntinsä päättäneen nuorison jatkuvaa opiskelua ja sivistysharrastuks-ia. Tarkoituksella saada selville, missä määrin tätä lainm ääräystä on toteutettu, on uusiin kaavakkeisiin lisätty taulu kansakoulun ohjaamista koulunkäyntinsä päättäneen nuorison opintokerhoista. Taulussa 15 julkaistaan ensi kerran numerotietoja tästä toiminnasta eri tarkastuspiireissä. Kuten taulusta 15 ilmenee, antoi näissä kerhoissa opetusta kaikkiaan opettajaa, joista eli 6 4.1% oli naisia. Koko oppilasmäärä oli Verrattaessa maaseudulla toimivien erilaisten kerhojen osanottajamääriä keskenään havaitaan laulu- ja soittokerhojen keränneen eniten jäseniä, niin Seuraavalla tilalla ovat voimistelukerhot, osanottajaa ja senjälkeen lausuntakerhot, jäsentä. Teknillisen ja liikealan aineita ovat näissä kerhoissa vain hyvin harvat opiskelleet. Minkä verran eri osissa maata on ollut mielenkiintoa näihin nuorisokerhoihin, sen osoittavat seuraavat luvut, jotka näyttävät, kuinka monta prosenttia nuorisokerholaisten lukumäärä oli eri tarkastuspiirien kansakoulunoppilaiden koko määrään verrattuna. Kaupunkien nuorisokerhoja ei tässä ole otettu huomioon. Vertailu osoittaa, että harrastus näihin kerhoihin oli suurin Kuopion tarkastuspiirissä, jossa mainittu suhdeluku oli 26.2 %. Sitten seuraavat Jyväskylän piiri, 23.7 % ja Iisalmen piiri, 20.5 %. Hämeenlinnan, Pieksämäen, Salon, Savonlinnan ja Turun tarkastuspiireissä suhdeluku vaihteli 15.0 ja 19.9 prosentin välillä. Alhaisin tämä luku oli Ahvenanmaalla, nim. 2.8 % ja senjälkeen Uudenmaan piirissä, 4.1 %. 7. Av folkskolan ledda ungdomsklubbar. Enligt lagen av den 26 maj 1944 ankommer det jäm väl pâ folkskolorna a tt i samverkan med Organisationen som arbeta tili förmän för ungdomen, stöda ocli bistä den ungdom, som avslutat sin. skolgâng, i dess fortsatta studier ocli kulturella intressen. För a tt utröna de praktiska resultaten av denna lagbestämmelse har i de nya formularen medtagits eu tabell rörande de av folkskolan ledda studiekurserna fö r ungdom, som avslutat sin skolgâng. I tabell 15 publiceras för första gängen sifferuppgûfter för de olika inspektionsdistrikten rörande denna verksamhet. Sâsom av tabell 15 fram gâr undervisade vid dessa kurser sammanlagt lärare av vilka eller 64.1 % voro kvinnor. Det totala elevantalet uppgick till Vid en jäm förelse av antalet deltagare i de olika klubbarna pâ landsbvgden fram gär att sang- och musikltlubbama samlat mest deltagare, nämligen Därefter fö ljer gymnastik-klubbarna med och därnäst reeitations-klubbarna med deltagare. Merkantila och tekniska ämnen ha i mycket ringa utsträckning studerats vid dessá klubbar. För a tt utröna huru stört intresset för dessa ungdomsklubbar varit i olika delar av landet har man räknat ut huru mänga procent antalet elever i ungdomsklubbarna utgjorde i förhällande tili antalet. elever i folkskolorna i olika inspektionsdistrikt. Städernas ungdomsklubbar ha liär inte beaktats. A v jäinförelsen fram gär at.t intresset fö r dessa klubbar varit störst i Kuopio inspektionsdistrikt, dar nämnda relationstal utgjorde 26.ß %. Därnäst fö lja Jyväskylä distrikt med 23.7 % och Iisalmi med 20.5 %. I Tavastehus, Pieksämäki, Salo, Nysloft och Abo inspektionsdistrikt lag relationstalet mellan 15.0 och 19.9 %. Lägst var denna s iffra för Aland, nämligen 2.8 % och därnäst för Nylands distrikt 4.1 %. Mielenkiinto näihin kerhoihin on maaseudulla ollut paljon suurempi kuin kaupungeissa. Niinpä maaseudun opintokerhojen osanottajia oli 11.8 % verrattuna maalaiskansakoulujen koko oppilasmäärään, vastaavan suhdeluvun ollessa kaupunkien osalta vain 3.1 %. Tämä selittyy helposti siitä, että kaupunkien, nuorisolla kansakoulujen nuorisokerhojen lisäksi on monia muita mahdollisuuksia opiskeluun tai harrastustensa kehittämiseen kerhoissa ja yhdistyksissä. Taulu n :o 16 valaisee nuorisokerhojen toimintaa eri kaupungeissa lukuvuonna Verrattaessa keskenään eri aineiden osanottajamääriä kaupunkien nuorisokerhoissa tulee voimistelu, urheilu ja retkeily ensi tilalle, vieraat kielet toiselle ja liikealan aineet kolmannelle tilalle. Ensinmainitun aineen osanottajam äärä oli maaseudunkin kerhoissa hyvin suuri, mutta yleensä näyttävät harrastukset kaupungeissa ja. maaseudulla suuntautuvan hyvin suuressa määrin erilaisille aloille. Esim. liikealan ja teknilliset aineet olivat kaupungeissa kolmannella ja kuudennella tilalla, mutta maaseudulla nämä kaksi ainetta kuuluivat niihin, jotka saivat vähimmän oppilaita. Kaupunkien nuorisokerhoissa vieraat kielet pääsivät toiselle tilalle, mutta maaseudun kerhoissa vasta kahdennelletoista. Koko maan nuorisokerhoissa oli opettajia yhteensä ja oppilaita V alm istavat koulut. Taulu 17 sisältää tietoja valmistavista kouluista lukuvuosina Intresset för dessa klubbar har värit betydligt större pä ländsbygden än i städerna. Sälunda utgjorde antalet deltagare i landsbygdens ungdomsklubbar 11.8 % i förhällande tili totalantalet elever i landsbygdens skolor i det att motsvurande siffra för städerna var endast 3.1 %. Det ta är myeket lätt förstäeligt emedan ungdomen i städerna, förutom folkskolornas ungdomsklubbar har mänga andra möjligheter att studera eller att i klubbar ocli föreningar utveckla sinä intressen. Tabell n:o 16 belvser ungdomsklubbarnas verksamhet i de olika städerna läsäret Bland de olika ämnena i städernas ungdomsklubbar intar gymnastik, sport och exkursioner första platsen, främmande spräk andra platsen och ämnen inom affarsomrädet tredje platsen. Antalet elever i förstnämnda ämnen var myeket stort även d landsbygdens klubbar, men överhuvudtaget synes intreesena i städerna och pä ländsbygden divergera i rä tt liög grad. Sä t. ex. kommo i städerna ämnen inom affärsomrädet och tekniska ämnen pä tredje respektive s jätte plats, men pä landsbygden hörde dessa tvä ämnen tili dem som samlat det minsta antalet elever. Bland städernas ungdomsklubbar dntog gruppen främmande spräk andra platsen, men bland landsbygdens klubbar kom denna först pä tolfte plats. Antalet lärare i ungdomsklubbarna i hela landet uppg-ick tili sammanlagt och antalet elever tili Förberedande skolor. Tabell 17 innehäller uppgifter om de förberedande skolorna lasaren

18 Valmistavat koulut. Förberedande sleolor. Écoles préparatoires. L ukuvuosi Läsär Année scolaire K o k o lu ku H ela an ta let V alm istav ia k o u luja F örberedande skolor Écoles préparatoires Suom enkielis iä F inskspräk ig a F innoises B u otsin - kielisiä Sven sk spräkiga Suédoises K oko lu k u H ela a n ta le t O x»ettajia L ärare M a îtr e s Suom enkiel. kouluissa I finsk spräkiga skolor B ans les écoles finnoises B uotsinkiel. kouluissa Isven sk sp räkiga skolor B ans les écoles suédoises K oko lu k u H ela a n ta le t O p p ila ita E lever É lèves Suom enkiel. kouluissa I finskspräkiga skolor B ans les écoles finnoises R uotsinkiel. kouluissa Isven sk sp rä kiga skolor B ans les écoles suédoises B i i Sekä suomalaisten että ruotsalaisten valmistavien koulujen luku on vähentynyt kahtena viime vuonna, mikä johtuu helmikuun 14 p :n ä 1946 annetusta laista, joka säätää, että oppivelvollista lasta ei saa ottaa oppilaaksi sellaiseen kouluun, jossa opetusta ei anneta yhtä monta viikkotuntia ja yhtä monena lukuvuonna kuin kansakoulun vastaavalla asteella. Ruotsinkielisten koulujen lu kumäärään sisältyy lukuvuonna englanninkielinen koulu ja lukuvuonna sen lisäksi myös ranskankielinen koulu. Oppilasmäärä on lukuvuodesta vähentynyt 44.8 %. Oppilaista kävi lukuvuonna suomenkielistä koulua 55.8 %. Saväl antalet finska som svenska förberedande skolor ha minskat under de tvä senaste ären, viikot beror pä lagen av den 14 fobruari 1946 väri stadgas, att läropliktigt. barn inte mä intagas som elev i sadan skola, i viikon undervisning inte meddelas under lika mänga veekotimmar och lika mänga läsär, som pä folkskolans motsvarande Stadium. I antalet svenskspräkiga skolor ingär läsftret en engelskspräkig skola och är en engelsk- och en franskspräkig skola. Antalet elever liar sedän läsäret minskats med 44.8 %. Av cleverna besökte läsäret S 55.8 % finskspräkig skola. 9. Kansanopistot. Kansanopiston tarkoitus on verraten lyhyen ajan kuluessa antaa varttuneelle nuorisolle opetusta kansalaissivistyksen syventämiseksi ja työhalun herättämiseksi. Pääpaino on omintakeisen ajattelun ja siveellisen luonteen kasvatuksessa. Opetusta annetaan etupäässä luentojen muodossa. Seuraavasta taulusta ilmenevät tärkeimmät tiedot kansanopistoista lukuvuosina Folkhögskolor. Folkhögskolornas uppgift är att pä en jämförelsevis kort tid undervisa den mognare ungdomen i syfte att höja folkbildningen och att öka arbetslusten. Hurudvikten lägges vid att lära eleverna att tanka självständigt samt att utveckla deras karaktär moráliskt. Undervisningen ägei' främst rom i form av föredrag. Av följande tabell fram gär de viktigaste uppgifterna rörande folkhögskolorna lasaren ( T y ö k a u s i A r b e t s - p e r i o d Année scolaire K a n s a n o p i s t o j a F o l k h ö g s k o l o r Ecoles supérieures populaires S u o m e n k. F i n s k s p r. F innoises 18. Kansanopistot. Folkhögskolor. Écoles supérieures populaires. R u o t s i n k. S v e n s k s p r. Suédoises K a i k k i a a n I n a l l e s O p e t t a j i a L ä r a r e M aîtres O p p i l a i t a E l e v e r Élèves S u o m e n k. o p i s t o i s s a I f i n s k - s p r ä k i g a s k o l o r D ans les écoles finnoises R u o t s i n k. o p i s t o i s s a I s v e n s k - s p r ä k i g a s k o l o r Dans les écoles suédoises M i e l i i ä M a n l i g a Hommes N a i s i a l i v i n n l i g a Femmes K a i k k i a a n I n a l l e s S u o m e n k. o p i s t o i s s a I f i n s k - s p r a k i g a s k o l o r D ans les écoles finnoises R u o t s i n k. o p i s t o i s s a I s v e n s k - s p r ä k i g a s k o l o r Dans les écoles suédoises M i e l i iä M a n l i g a Hommes N a i s i a K v i n n l. Femmes ; Oppilasmäärä väheni sekä suomen, että ruotsinkielisissä kansanopistoissa, vaikkakin vähennys oli vain 3.6 %. Kaikkina taulukkoon otettuina vuosina ovat naispuoliset oppilaat olleet enemmistönä. Tämä johtunee siitä, että miehet yleensä mieluummin menevät oppilaitoksiin, joissa ammattiaineiden opetus antaa paremmat edellytykset ansiotyöhön. Lukuvuonna iniesoppilaita oli vain 23.3 %. Lukuvuonna kävi 96.6 % oppilaista kansaopistoa koko työkauden. Iältään oli oppilaista mainittuna työkautena 16-vuotiaita 8.7, vuotiaita 67.1 ja 21 v. täyttän eitä 24.1 %. Oppilaista oli 13.4 prosentilla suu- Elevantalet minskades sav'ál i de finska som i de svenska skolorna om oek minskningen utgjorde endast 3.6 %. De kvinnliga eleverna ha under alia de ár ta bellen omfattar varit i inajoritet. Detta torde bero pá att man i allmanhet hellre besoka laroanstalter i vilka meddelas undervisning i fackamnen som skanka storre forutsattningar for forvárvsarbete. Lasáret utgjorde de m anliga eleverna endast 23.3 %. Lasáret besokte 96.6 % av eleverna folkhogskola under hela arbetsperioden. Till sin aider voro eleverna under niimnda arbetsperiod 8.7 % 16-áringar, 67.1 % áringar och 24.1 % 21 ár fyllda. Av eleverna hade

19 21 remmat esitiedot kuin kansakoulukurssi, 84.8 % oli suorittan u t vain kansakoulun ja 2.1 % vähemmän kuin kansakoulun. Vanhem pien am m atin m ukaan oppilaat ja kaantuivat seuraavasti: tilallisia 45.3, p ienviljelijöitä 32.7, sekatyöläisiä 9.1, käsityöläisiä 7.4 ja m uita 5.5 % % större förkunskaper än absolverad folkskola, 84.5 % endast folkskola och 2.1 % mindre än folkskola. Eftev föräldrarnas yrke fördelade sig eleverna pä följande sä tt: hemmansägare %, smäbrukare %, grovarbetare 9.1 %, liantverkare 7.4 % och övriga 5.5 %. 10. Työväenopistot. Työväenopistoissa annetaan opetusta luennoin ja h arjoituksin etupäässä yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa, m utta myöskin humanistisissa ja luonnontieteellisissä a i neissa. Opetuksen tarkoitus on yleissivistyksen kohottaminen ja harrastuksen herättäm inen itseopiskeluun sekä kansalaiselämässä tarpeellisen valmiuden antaminen opiskelijoille. Opetusta annetaan etupäässä iltaisin varsinaisen työ p äivän p ä ä ty tty ä. T yöväenopistojen lukum äärä, kansalais- ja vapaaopistot niihin luettuina, sekä tiedot niiden o p ettajista ja oppilaista ilm enevät seuraavasta tau lusta: 10. Arbetarinstitut. I arbetarinstitut meddelas undervisning genom föreläsningar och övningar företrädesvis i sociala oeh ekonomiska, men jäm val i humanistiska och naturvetonskapliga ämnen. Undervisningen avser a tt höja allmänbildningen och a tt väcka intresse fö r självstu d ier sam t a tt skäuka eleverna i det m edborgerliga livet nödvändiga färdigheter. Undervisningen äger huvudsakligen rum pä, k vä lla rn a e fte r den egentliga arbetsdagens slut. Antalet arbetarinstitut inklusive medborgar- och fr ia institut samt uppgifter om lärarn a och eleverna i dem frarngär ur följande tabell: 19. T yöväenopistot. A rbetarinstitut. Instituts ouvriers. T yökausi A rb etsperiod A nnée scolaire Työväenopistoja A rb e ta rin stitu t In stitu t ovriers Suom enk. F inskspr. F in n o is E uotsink. Svenskspr. S u éd o is K a ik kiaan Inalles T otal V ak inaisia o p e tta jia O rdinario lä ra ie M aîtres proprem ent dits Suom enk. opis toissa I finskspräk iga in stitu t F a n s les in stitu ts fin n o is R uotsink. opistoissa I svenskspràkiga institut B a n s les in stitu ts suédois Miehiä M anliga H om m es N aisia K vin n lig a F em m es K a ik kiaan Inalles T otal O piskelijoita Elever É lèves Suom enk. opistoissa I finskspräkiga institut D an s les in stitu ts finn ois R uotsink, opistoissa J svensksp räk ig a institut D an s les in stitu ts suédois Miehiä M anliga H om m es tia isia K vin n lig a F em m es ' Taulu osoittaa, että työväenopistot ovat viim e aikoina saaneet yhä suuremman merkityksen. N iinpä työväenopistojen luku työkaudesta työkauteen on lisääntynyt 69.4 %. V astaavana aikana lisääntyi opettajien luku 73.3 % ja oppilaiden luku 74jo %. Opistojen opettajat olivat etupäässä miehiä. K uten kansanopistoissa samoin myös työväenopistoissa miesoppilaat olivat vähemmistönä, ollen heitä työkautena vain 35.8 %.' O piskelijat jakaan tu ivat työkautena iän mukaan siten, että vuotiait'a oli 11.8, vuotia ita 17.3 ja 21 v. täyttäneitä 70.9 %. Am m atiltaan oli opiskelijoista samana työkautena ruumiillisen työntekijöiltä 40.3, liikealalla ja työnjohdossa olevia 24.7, virka- ja palvelusmiehiä 11.7, kotitehtävissä olevia 14.0 ja muissa ammateissa 9.3 %. Säsom. av tabellen fram gär liäller arbetarinstituten pä att vinna a llt m era terräng. Sälunda har antalet arbes ta rin stitu t frä n läsaret tili läsäret ö-kats med 69.4 %. Under m otsvarande period ökades antalet lärare med 73.3 % och antalet elever med 74.0 %. Institutens lärare voro företrädesvis män. Liksoin fa lle t var i folkhögskolorna voro även i arbetarinstituten de manliga eleverna i m inoritet och utgjorde arbetsperioden endast 35.8 %. A n talet studerande fördelade sig arbetsperioden efte r aider sälunda, a tt äringarna utgjorde 11.8 %, äringarna 17.3 % medan 70.9 % fy llt 2.1 är. Tili yrket voro under samina arbetsperiod 40.3 % av eleverna kroppsarbetare, 24.7 % affärsan ställd a eller arbetsledare, 11.7 % tjänstem än eller betjänte, 14.0 % heinbiträden och övriga yrlcen 9.3 %.

20 22 23 Kaupungit Stiider Villes 15, Kaupunkien kansakoulut sekä niiden johtam at nuorisokerhot lukuvuonna Ecoles prim aires des villes ainsi que les cercles d'études pour Koulut Skolor É coles Alakouluissa I lägre skolor Dans les écoles prim. élém ent. Luokkia Klasser C lasses Yläkouluissa I högre skolor Dans les écoles prim. supêr. 1 Jatkokouluissa I fortsättningsskolor i Aux cours com plém en taires Kaikkiaan [cia antalet Jombre total Alakouluu opettajia Lärare i lügre folkskolor M aîtres dans les éco les prim aires élém entaires Som erhàllit fullm akt B revetés Pá prov antagna Stagiaires S upléants Yläkoulun opettajia Lärare i högre folkskolor M aîtres dans les éco les p rim a ires su p érieu res I Som erhàllit fullmakt j B revetés i Pâ prov antagna 1 Stagiaires Supléants Kansakoulunopettajia Jatkokoulun opettajia Lärare i fortaättningsskolor M aîtres aux co u rs com plém entaires Som erhàllit fullm akt B revetés Pà prov antagna Stagiaires j Supléants Stadem as folkskolor samt av dem ledda ungdomskurser lâsâret jeun esse dirigés par les écoles pendant l année scolaire Folkskollârare écoles primaires Tuntiopettajia Timlärare ; Adjoints \ Yhteensä Summa S. m. S. 1. Kansakoulunoppilaita Folkskoleiever Élèves Luokittain Klassvis Dans chaque classe II III IV V VI VII VIII Yhteensä I Summa 1 ixansakouiujen jontam at nuorisoicernoi Av folkskolorna ledda ungdomskurser Cercles d études pour jeunesse dirigés par les écoles primaires Kerhoja Kluhbar Cercles Opettajia Lärare Maîtres S. m. 5. f. Oppilaita Elever Élèves Poikia Gossar Garçons Tyttöjä Flickor Filles i i Kaikkiaan Inalles T o ta l ! Suomenk. Finskspr. F innoises ; Ruotsink. Svenskspr. Suédoises Helsinki Helsingfors Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr... 1!) Loviisa L o v isa... 2 fi Suomenk. Finskspr i Ruotsink. Svenskspr Porvoo Borgä Suomenk. Finskspr i l i i 3 i i i i Ruotsink. Svenskspr i l i i i i 2 Tammisaari Ekenäs... fi ' Suomenk. Finskspr i Ruotsink. Svenskspr j 2 3 i! Hanko Ilangö Ifi ; I Suomenk. Finskspr ! i 2 i Ruotsink. Svenskspr i 2 Turku A h o... ( ! j Suomenk. Finskspr Ruotsink. Svenskspr i Pori Björneborg, suomenk. finskspr Rauma Raumo, suomenk. finskspr ! Uusikaupunki Nvstad _ Suomenk. Finskspr i i ; 1 Ruotsink. Svenskspr... N aantali Nadendal, suomenk. finskspr... Maarianhamina Mariehamn, ruotsink , 2-1 Hämeenlinna Tavastehus, suomenk. i svenskspr ! finskspr i Tampere Tammerfors Í i Suomenk. Finskspr i l Ruotsink. Svenskspr ! Lahti, suomenk. finskspr... Lappeenranta Villmanstrand, suo ! menk. finskspr... Hamina Fredrikshamn, suomenk ! O finskspr ! 2 8 _ 1 1 K o tk a Í Suomenk. Finskspr i Ruotsink. Svenskspr... Mikkeli S:t Michel, suomenk. finsk spr...? 17 2? j Heinola, suomenk. finskspr ! Savonlinna Nyslott, suomenk.! fin skspr ) Kuopio, suomenk. finskspr i Joensuu, suom enk. fin skspr V) 1 2 Iisalmi, suomenk. finskspr F 2! Vaasa Vasa J Suomenk. Finskspr i Ruotsink. Svenskspr i 6 i K askinen Kaskö , Suomenk. Finskspr i j 2 Ruotsink. Svenskspr... i i 1 3 Kristiinankaupunki Kristinestad i Suomenk. Finskspr i Ruotsink. Svenskspr , ' ! > i _ i l _ ' i u 276 i : _ _ i : _ ; >