SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OPPIKOULUT 71 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK IX OPPIKOULUT 71 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA IX LÄROVERKEN 71 STATISTISK ÖVERSIKT AV LÄROVERKENS TILLSTÄND OCH VERKSAMHET UNDER LÄSÄRET STATISTICAL REVIEW OF SECONDARY SCHOOL EDUCATION IN FINLAND DURING SCHOOL YEAR HELSINKI 1955

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK IX OPPIKOULUT 71 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA IX LÄROVERKEN 71 STATISTISK ÖVERSIKT AV LÄROVERKENS TILLSTÄND OCH VERKSAMHET UNDER LÄSÄRET STATISTICAL REVIEW OF SECONDARY SCHOOL EDUCATION IN FINLAND DURING SCHOOL YEAR HELSINKI 1955

3 Helsinki Valtioneuvoston kirjaparn»

4 Alkusanat. T äm ä selonteko on la a d ittu pääasiassa sam ojen p eriaatteiden m ukaan kuin sam an sarjan edellinen jtilkaisu. K uitenkin on o te ttu m ukaan uusi taulukko, joka valaisee oppilasm äärien v aih telu ja erikseen. keskikouluja lukioasteella. Ju lk aisu ssa oh sitäp aitsi tie to ja oppilaiden ikäryhm ityksestä. K u ten tu n n e ttu a kuuluu viim em ainittu tilasto niihin tietoihin, jo ita UNESCO on p itä n y t tarpeellisina kansainvälisiä vertailuja varten. A ineiston käsittely ä on valvonut ak tu aa ri C. E. G r a n b e r g, joka on m yös k irjo itta n u t selostuksen. Helsingissä, Tilastollisessa päätoim istossa, h ein ä kuussa Förord. Vid u ta rb e tan d e t av föreliggande publikation har i stö rt se tt sam m a principer följts som i föreg&ende Publikation i denna Serie. E n ny tabell belysande utvecklingen av a n tale t lärjungar p& m ellanskolestadiet och gym nasialstadiet skilt för sig h ar likväl m edtagits. P ublikationen inneh&ller dessutom uppgifter om fördelningen av lärjungarna efter älder. Sistnäm nda S tatistik hör som b ek a n t tili de uppgifter UNESCO a n sett nödvändiga för in tern atio n ella jäm förelser. B earbetningen av m aterialet h a r le tts av aktuarien C. E. G r a n b e r g, som även fö rfa tta t texten. Helsingfors, p& S tatistisk a centralbyr& n, i juli Valter Lindberg A. Tunkelo i

5 Sisällys. Innehall. Teksti. Sivu 1. Oppikoulujen luku Antalet läroverk Opettajisto Lärarkären Oppilaiden lu k u Antalet lärjungar Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden Muut tiedot oppilaista Oppikoulujen tulot ja m enot Ylioppilastutkinto Antalet klasser och lärjungeantatet per k la ss övriga uppgifter om lärjungarna Läroverkens utgifter och inkom ster Studentexam 16 en Text. Sid. Tauluja. 1. Oppikoulut, opettajien ja oppilaiden luku lääneittäin lukuvuonna Oppilaat isän ammatin mukaan lukuvuonna Tabelle)'. 1. Läroverken, antalet lärare och lärjungar länsvis läsäret Lärjungarna efter faderns yrke läsäret Contents. Text. Page 1. Number of secondary schools Teaching s ta f f Number of pupils Number of forms and pupils to a fo rm Other data on pupils Income and expenditure of secondary schools Matriculation examination Tables. 1. Secondary schools, number of teaching staff and of pupils, by counties, during school year Pupils by fathers professions, during school year

6 Johdanto. Tässä selostuksessa on, k u te n aikaisem pinakin v u o sina, o te ttu huom ioon kaikki koulut, joissa opetetaan oppikoulukurssia jom m alla k um m alla kotim aisella kielellä. Tilastoon sisälty v ät siten m yös kunnalliset kokeilukeskikoulut, m u tta vieraskielisiä kouluja The English School, D eutsche Schule ja H elsingin venäläinen lyseo ei ole o te ttu huom ioon. Oppikoululaitoksem m e voim akkaasta kasvusta ja sen syistä on aikaisem m in te h ty selkoa. Sen vuoksi käsitellään tässä ainoastaan oppilasm äärän kasvun jak aan tu m ista keskikoulu- ja lukioasteelle sekä poikaja tyttöoppilaiden lukum äärien kasvua. Inledning. D enna redogörelse om fattar, sásom under tidigare ár, sam tliga m ed läroverkskurs m ed inhem skt undervisningsspr&k. I S tatistiken ingár sälunda även de kom m unala m ellanna i experim entsyfte, m en därem ot inte The English Shool, D eutsche Schule och Helsingfors ry sk a lyceum. F ör den kraftig a expansionen inom v&rt lärdom s- skoleväsen och orsakem a därtill h a r tidigare redogjorts, varför h är endast behandlas ökningen a v elevnumeräreh. fördelad p& m ellanskole- och gym nasialstadiet sam t p& gossar och flickor. 1. Oppilaiden luku keskikoulu- ja lukioasteella A n talet lärjungar pä mellanskole- och gymnasialstadiet Number of pupils on middle and higher forms Läs&r Keskikouluaste Mellanskolestadiet Middle forms Poikia Gossar Boys Tyttöjä Flickor Girls Lukioaste Gymnasialstadiet Higher forms Poikia Gossar Boys Tyttöjä Flickor Girls Poikia Gossar Boys Kaikkiaan Tnahes - - Tyttöjä Flickor Girls Y llä olevasta taulu k o sta ilm enee, e ttä keskikoulun oppilasm äärä on lukuvuodesta lukuvuoteen lisäänty n y t :sta :aan. Ensiksi m ainittuna lukuvuonna oli oppikoulujen koko oppilasm äärästä keskikouluasteella 80. l %, viim eksi m a in ittu n a lukuvuonna 85.0 %. L ukioasteella olevien oppilaiden m äärä on lisään ty n y t suhteellisesti vähem m än, ja sen osuus kokonaism äärästä on m a in ittu n a a ja n jaksona v äh en ty n y t 19.0 % :sta 15.0 % :iin. Jo ennen sotaa olivat ty tö t enem m istönä oppikouluissa; heitä oli 53.6 % koko oppilasm äärästä. L ukuvuonna vastaava prosenttiluku oli sitä vastoin kokonaista T y ttö jä on ain a ollut suhteellisesti enem m än keskikoulu- kuin lukioasteella. L ukuvuonna heitä oli keskikouluasteella 58.2 % ja lukioasteella 52.9 %. TJr ovanst&ende tabell framg&r a t t a n tale t lar jungar p& m ellanskolestadiet fr&n lásáret till las- &ret okats frftn till Forstnám nda lás&r utgjorde an tale t lárjungar p& m ellanskolestadiet 80.1 % av to ta la n ta le t elever i lároverken m ot 85.0 % sistnám nda lás&r. A ntalet lárjungar p á gym nasialstadiet h a r okats forh&llandevis m indre och dess relativ a andel i to ta la n ta le t h ar under nam nda period m inskats fr&n 19.9 % till 15.0 %. R edan fóre kriget v ar a n tale t flickor i lároverken i m ajoritet och utgjorde 53.6 % av to ta la n ta le t lárjungar i lároverken, m en lás&ret v ar m otsvarande relationstal hela 57. i %. Flickornas relativ a andel h ar alltid v a rit stó rre p á m ellanskolestadiet á n p á gym nasialstadiet. Lás&ret utg jo rd e denna p& m ellanskolestadiet 58.2 % och p& gym nasialstadiet

7 1. Oppikoulujen luku. 1. Antalet läroverk. S euraavasta tau lu k o sta ilm enee oppikoulujen luku ja e ttu n a valtion kouluihin ja yksityiskouluihin sekä opetuskielen m ukaan. U r följande tabell fram gär a n tale t läroverk fördelade p â stats- och privat sam t efter undervisningsspr&k. 2. Oppikoulujen luku. A ntalet läroverk. Number of secondary schools. Läs&r Valtion kouluja Stats Ruotsink. Kunnallisia ja yksityisiä kouluja Kommunala och privata Municipal and private schools Ruotsink. Kaikkiaan Inalles - Suom enk.. Ruotsink L ukuvuonna oli 31. e % oppikoulujen koko m äärästä valtion kouluja. K u n oppilaiden lu k u k o u lu a kohden on näissä keskim äärin suurem pi kuin y k sityiskouluissa, oli näiden koulujen osuus 45.4 % koko oppilasm äärästä. K oko m aan oppikouluista toim i kaupungeissa 152, kauppaloissa 40 ja m a a seudulla 153. Yliopistoon johtavien oppikoulujen kokonaism äärä lu kuvuonna oli 200. N äistä toim i 128 k a u pungeissa. Statsna om fattade läs&ret o % av to ta la n talet läroverk. D& a n ta le t lärjungar per skola i dessa i genom snitt är större än i privatna utgjorde dessa s andel i to ta la n ta le t lärjungar 45.4 %. A v sam tliga läroverk i hela riket voro läs&ret verksam m a i städerna, 40 i köpingarna och 153 p& landsbygden. T o talan talet läroverk m ed r ä tt a t t d im ittera studenter utgjorde läs&ret , av vilka 128 voro verksam m a i städerna. 3. Oppikoulut koulumuodon mukaan. Läroverken efter skoltyp. Types of schools. I ' l l ' S-s S >5 fr CO L-J to-d»? 5J ö l e a! f i CO M S Ml M U i S» S a a w Ruotsink., Valtion koulut Stats... Normaalilyseot Normallyceer Normal lyceums.. Klassilliset lyseot Klassiska lyceer Classical lyceums... Poikalyseot Gosslyceer Boys' lyceums... Yhteislyseot Samlyceer Mixed lyceums.. :... Tyttölyseot Flicklyceer Girls' lyceums... Tyttökoulut Flick Girls' schools... Keskikoulut Mellan Middle schools... Kunnalliset ja yksityiset Kommunala och privata Municipal and private... Poikalyseo Gosslyceum Boys lyceum... Yhteislyseot Samlyceer Mixed lyceums... Tyttölyseot Flicklyceer Girls lyceums... Yhteislukiot Samgymnasier Mixed gymnasiums Tyttölukiot Flickgymnasier Girls' gymnasiums Keskikoulut Mellan Middle schools _ _

8 7 U usim uotoiset koulut ovat viim e vuosina ja tk u vasti vähentyneet. L ukuvuonna oli täm än tyyppisiä kouluja 51, ja ainoastaan 40, joista 31 oli suomenkielisiä. O ppikoulujen jakaantum inen koulum uodon m ukaan lukuvuosina ilmenee tau lu sta 3. A ntalet av n y ty p h ar under de señaste áren oav b ru tet m inskats. L äsäret funnos 51 av denna ty p, och endast 40 av vilka 31 voro finsksprákiga. Fördelningen av läroverken efter skoltyp läsären fr: gär u r tabell Opettajisto. O pettajiston kokoonpano lukuvuosina ja ilm enee seu raav asta taulukosta. Läsär 2. Lärarkären. Lärark&rens sam m ansättning läsären och fram gär av följande tabell: 4. O pettajat virka-aseman ja sukupuolen mukaan. L ärarkären efter tjänsteställning och kön. Teachers by status and sex. Vakinaisia Ordinarie Regular Viransijaisia Tjänstförrättande Substitutes Tuntiopettajia Timlärare Visiting teachers Miehiä Manliga Male Luku Antal Number % Naisia Kvinnliga Female Luku Antal Number Kaikki koulut Samtliga - AIV schools ' ' \ Suomenkieliset Finsksnrâkiga Ruotsinkieliset Svensksprákiga K un suhteellisen suuri m äärä naisylioppilaita a n ta u tu u o p ettajan uralle, on naiso p ettajien osuus o p e tta jien kokonaism äärästä kaikkina taulukossa esiintyvinä vuosina ja tk u v asti hiem an lisääntynyt. T äm ä koskee sekä suom enkielisiä e ttä ruotsinkielisiä kouluja. T aulukosta ilm enee, e ttä "sekä vakinaisten, v iran sijaisten e ttä tu n tio p ettajien m äärä on koko ajan k ast a n u t. V akinaisten opettajien luku ei kuitenkaan ole lisääntynyt y h tä nopeasti kuin viransijaisten ja tu n tiopettajien. L ukuvuonna oli vakinaista opetta ja a kohden' keskim äärin 28 oppilasta. Suom enkielisissä kouluissa tä m ä luku oli 30, ruotsinkielisissä 19. Lukuvuonna oli oppilaiden m äärä vakinaista o pettajaa kohden 45, suom enkielisissä kouluissa 48 ja ruotsinkielisissä 32. T aulukosta 5 k ä y 1selville opettajien m äärä valtion ja yksityisissä kouluissa sekä suomen- ja ru o tsin k ielisissä kouluissa. D á e tt förhällandevis stö rt an tal kvinnliga studenter ger sig in p á lärarbanan, h ar under sam tliga läs&r t a bellen o m fattar de kvinnliga lärarnas andel i totalanta let lärare o av b ru te t längsam t ökats. D e tta gäller säväl finsk- som svensksprákiga. U r tabellen fram gár a tt säväl ordinarie, tjänstförrätta n d e som tim lärare heia tiden ökats. I frága om ordinarie lärare h ar ökningen dock inte v arit lika snabb som i frága om tjä n stfö rrä tta n d e och tim lärare. L äsäret utgjorde a n tale t lärju n g ar per ordinarie lärare i genom snitt 28. I de finskspräkiga na var denna siffra 30, i de svensksprákiga 19. L äsäret v ar an tale t lärjungar per ordinarie lärare 45, i de finskspräkiga 48 och i de svensksprákiga 32. U r tabell 5 fram g är a n ta le t lärare i läroverken fördelade p ä stats- och privat sa m t p ä finsk- och svensksprákiga. 5. Valtion ja yksityisten koulujen opettajat. Lärare i statens och privata. Teachers of state and private schools. % Läs&r Valtion koulut Stats Buotsink. Siitä miehiä Bärav män Of which male Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privata Municipal and private schools Buotsink. Siitä miehiä Därav män Of whichmale Kaikkiaan Inalles

9 8 E nnen sotaa oli m iespuolisia o p ettajia valtion kouluissa 60.6 % ja yksityiskouluissa 42.9 %. N ykyään täm ä erotus on m elkein kokonaan taso ittu n u t. F ore kriget uppgick a n ta le t m anliga larare i statsskolom a till 50.6 % och i privatna till 42.6 %. N um era h ar denna differens helt och h&llet u tjam nats. 3. Oppilaiden luku. Seuraavassa tau lu ssa e site ty t tied o t koulujen oppilasm ääristä ovat helm ikuun 1 päivältä. 3. Autalet larjungar. U ppgifterna om a n tale t larjungar i lar over ken i foljaride tabell han fo ra sig till den l:s ta februari. Läs&r Kaikkiaan Inalles 6. Oppilaiden lukumäärä. A ntalet lärjungar. Number of pupils. Valtion koulut Stats Poikia Gossar Boys Tyttöjä FUckor Qirls Folkia Gossar Boyt % Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvat Municipal and private schools Kaikkiaan Inalles Folkia Gossar Boya Tyttöjä Flickor Oiría Poikia Gossar Boys % Kaikki koulut Samtliga A ll schools Kaikkiaan Inalles Poikia Gossar Boys Tyttöjä Flickor Girls Kaikki koulut Samtliga -- All schools ' o Suomenkieliset Finsksprákiga ,42.3 Ruotsinkieliset Svenskspräkiga Poikia Gossar Boys % Suom enkielisten oppikoulujen oppilasm äärän lisäys lukuvuodesta on eli 22.3 %. R u o t sinkielisissä kouluissa oli v astaa v a lisäys eli 11.4 %. M ainittuna ajanjaksona kas voi oppilaiden luku suomenkielisissä valtion kouluissa 9 156:11a (25.o %) ja ruotsinkielisissä 881:llä (16.9% ). Suomenkielisissä yksityiskouluissa lisäys oli e li' %, ru o tsin kielisissä 452 eli vain 7.3 %. L ukuvuonna oli kaupungeissa toim ivissa oppikouluissa oppilasta, m ikä oli 56.7 % koko m aan oppilasm äärästä. K auppaloissa tä m ä luku oli eli % ja m aaseudulla eli 28.5 %. L ukuvuonna olivat v asta a v a t lu v u t (58.5% ), (1 4.9% ) ja (26.6 % ). M aaseudun suhteellinen osuus on siten jossain m äärin kasvanut. L ukuvuonna k äv i 88.6 % oppilaista su o m enkielistä ja 11.4 % ruotsinkielistä koulua. K a i k ista oppikoulujen oppilaista oli m a in ittu n a lu k u vuonna oppivelvollisia eli 67.4 %. L ukuvuonna oli v astaav a luku eli 64. i %. K oko kansakoulukurssille peru stu v ien koulujen oppilasm äärä oli suurim m illaan lukuvuonna , jolloin se oli Viime vuosina on näiden koulujen oppilaiden luku ja tk u v a sti v äh en ty n y t. L ukuvuonna se oli vain 5.9 % koko oppilasm äärästä. T o talan talet lärjungar i de finskspr&kiga na, h ar sedan läs&ret ökats m ed eller m ed 22.3 %. F ör de svenskspr&kiga na utgjorde m otsvarande ökning eller %. U nder näm nda period ökades a n tale t lärjungar i de finskspr&kiga s ta ts - na m ed (25.0 %) och i de svenskspräkiga m ed 881 (15.9 % ). F ö r de finskspr&kiga privatna u tg jo rd e ökningen eller 20.2 %, för de svenskspr&kiga 462 eller en d ast 7.3 %. Läs&ret funnos i läroverken i städerna lärjungar, vilket utgjorde 56.7 % av to ta la n ta le t lärj ungar i h eia riket. F ö r köpingarna v ar denna siffra eller 14.8 % och för landsbygden eller %. Läs&ret voro m otsvarande siffror (58.5 % ), (14.9% ) och (26.6 % ). L andsbygdens relativ a andel h ar s&lunda ökats i n&gon m&n. a U nder läs&ret besökte 8Ö.e % av lärjungarna finskspr&kiga och % svenskspr&kiga. A v to ta la n ta le t lärjungar i läroverken näm nda läs&r voro eller 67.4 % läropliktiga m o t eller 64.1 % läs&ret A ntalet lärjungar i, vilka bygga p& sex klasser i folkskola, v ar stö rst under läs&ret , d& det utgjorde U nder de senaste Ären h ar to ta l an tale t lärjungar i dessa o av b ru tet m inskats och utgjorde läsäret endast 5.9 % av heia an tale t lärjungar.

10 7. Uusimuotoisten koulujen oppilasmäärä. A ntalet lärjungar i av ny typ. Number o f pupils in schools of the new type. 9 Läs&r Valtion koulut Stats kunnalliset Ja yksityiset koulut Municipal and private schools Folkia Gossar Boys Kaikki oppikoulut Samtliga läroverk A ll secondary schools Tyttöjä Flickor Girl* Inalles Kaikki koulut Samtliga AU schools Suomenkieliset Finskspräkiga Ruotsinkieliset Svensksprákiga S euraavasta asetelm asta ilm enevät lään eittäin lu k u vuosien oppilasm äärät sekä oppilaiden luku asukasta kohden. Lääni Län County Uudenmaan Nylands... Kymen - Kymmene... Hämeen Tavastehus... Turvm-Porin Ä bo-b jörneborgs... Vaasan - V a s a... Kuopion Kuopio... Mikkelin S :t M ieh els... Lapin L a p p la n d s... Oulun Ule&borgs... Ahvenanmaa - A la n d... Koko maa Hela rlket Whole co u n try... K aupungit Städer Towns... K auppalat K öpingar Market to w n s... M aalaiskunnat Landskommuner Fural areas Följande sam m anställning utv isar länsvis antalet lärjungar sam t d e tta an tal per inv&nare läsären Oppilaiden luku A ntalet lärjungar Number oi pupilt Oppilaita asukasta k o h til) A ntalet lärjungar per ' invänare *) Pupil* per inhabitant* *) C l) V errattuna henkik irjo itettu u n väestöön Jäm fö rt med den m antalsskrivna befolkningen Compared with the population according to registration lists, L uvut, jo tk a ilm aisevat oppilaiden m äärän asukasta kohden koko m aassa pitkähkön ajanjakson kuluessa, o so ittav at, e ttä oppilasm äärä on lisää n ty n y t suhteellisesti nopeam m assa tahdissa kuin väestö. T äm ä koskee sekä kaupunkeja, kauppaloita e ttä m a a seutua. L ukuvuonna oli oppilaiden luku tu h a tta asukasta kohden koko m aassa 23.3, k a u pungeissa 52.6, kauppaloissa 52.4 ja m aalaiskunnissa 9.2. lu k u v u o n n a olivat v astaavat luvut 27.3, 57.5, 59.5 ja K yseisenä ajanjaksona on lisäys ollut suhteellisesti suurem pi m aaseudulla kuin k a u pungeissa, sillä lukuvuonna oli oppilaiden luku asu k asta kohden kaupungeissa ru n saasti 2 Vid en granskning av de siffror som belysa an talet lärjungar i hela riket per invänare under en längre period, fram gär a tt a n tale t lärjungar ökats i förhällandevis snabbare ta k t än befolkningen. D e tta gäller säväl städer, köpingar som landsbygd. L äsäret var a n tale t lärjungar per invänare i hela riket 23. s, i städ ern a 52.6, i köpingarna 52.4 ooh i landskom m unerna 9.2. L äsäret v ar m otsvarande siffror 27.3, 57.5, 59.5 och U nder ifrägavarande period h ar expansionen v ärit förhällandevis starkare p ä landsbygden än i städerna, ty läsäret var an tale t lärjungar per 1 000' invänare d ry g t fem och en h alv gänger större i stä d ern a än p ä landsbygden, men

11 10 viisi ja puoli k erta a suurem pi kuin m aaseu d u lla,'m u tta lukuvuonna oli edellinen lu k u jälkim m äiseen v erra ttu n a enää v ajaa viisikertainen. K au p paloissa oli oppilaita asukasta kohden ensiksi m ain ittu n a lukuvuonna jonkin verran vähem m än kuin kaupungeissa, m u tta lukuvuonna oli suhde päinvastainen. V ertailtaessa kaupunkien, k au p p a loiden ja m aaseudun tie to ja on kuitenkin o te tta v a huom ioon, e ttä osa kaupunkien ja kauppaloiden k o u lujen oppilaista kuuluu ym päröivän m aaseudun väestöön. M aaseudulla toim ivien koulujen runsas lisääntym inen on luonnollisesti jossain m äärin ta so ittan u t kaupunkien ja m aaseudun väestön sivistystason välistä eroa. E ri läänien oppilasm äärät, jo tk a suuressa m äärin ovat riippuvaisia kaupunkikoulujen oppilasluvuista, eroavat h u o m attavasti toisistaan. E n iten oli oppilaita sekä lukum ääräisesti e ttä suhteellisesti U u d en m aan läänissä. Y ksinom aan pääkaupungissa,, joka onv altak u n n an h u o m attavin henkisen ty ö n keskus, oli oppilasta, m ikä on % kaupungeissa koulua käyvien koko m äärästä. Toiselle sijalle tuli K ym en lääni, jossa on 28.8 oppilasta asukasta kohden ja kolm annelle H äm een lääni luvulla Pienin, n im ittäin 17.9, tä m ä luku oli A hvenanm aalla. Suom enkielisten koulujen oppilaista kävi lukuvuonna koulua kaupungeissa 52.9 %, kauppaloissa 15.5 % ja m aaseudulla 31.8 %. R uotsinkielisten k o u lujen oppilaista kävi suurin osa eli 86. l % k au p u n kien kouluissa, 9.1 % kauppaloiden ja 4.8 % m a a seudun kouluissa. Y ksityiskohtaisem pia tie to ja oppikoulujen, o p ettajien ja oppilaiden lu v u sta on tau lu ssa 1 tä m än ju l kaisun lopussa. läs&ret v ar förstnäm nda an tal k n ap p t fern g&nger det senare. I köpingarna v ar a n tale t lärjungar per inv&nare förstnäm nda läs&r s&ledes nägot m indre än i städerna, m en läs&ret var förh&llandet d et m o tsatta. Vid bedöm ningen av uppg iftem a för städerna, köpingarna och landsbygden bör observeras a tt en del av lärju n g arn a i städernas och köpingarnas tillhör den kringliggande landsbygdens befolkning. D en sta rk a ökningen av an talet m ed läroverkskurs p& landsbygden ä r givetvis ägnad a t t i n&gon m&n u tjä m n a skillnaden i befolkningens bildningsnivä i stä d ern a och p& landsbygden. L ärjungefrekvensen i de olika länen, vilken i hög grad är beroende av a n tale t lärjungar i städerna, företer Stora differenser. S törst v ar a n tale t lärjungar s&väl absolut ta g e t som i prom ille av folkm ängden i N yland s. Iän. E n b a rt i huvudstaden, som utg ö r rikets förnäm sta cen tru m för in tellek tu ellt arb ete, funnos lä r jungar, representerande % av to ta la n ta le t lä r jungar i städerna. P& a n d ra p la ts kom K ym m ene Iän m ed 28.8 lärjungar per inv&nare och p& tred je T avastehus Iän m ed M inst v ar derm a siffra för A land, näm ligen A v lärju n g arn a i de finskspr&kiga läroverken besökte läs&ret % i städerna, 16.5 % i köpingar och 31.8 % i landskom m u- ner. A v de svenska läroverkens elever besökte allra stö rsta delen eller 86. l % stads och 9. l % i köpingar och 4.8 % p& landsbygden. M era d e ta lje ra d e u p p g ifte r om a n ta le t läro v erk, lä ra re och lä rju n g a r fram g& r a v ta b e ll 1 i s lu te t a v d enna P u b lik atio n. 4. Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden. Alla oleva taulukko sisältää tie to ja oppilaiden m ä ä rä stä luokittain. 4. Antalet klasser och lärjungeantälet per klass. Nedanst&ende tabell inneh&ller uppgifter om antalet lärjungar klassvis. 8. Oppilaiden lukumäärä luokittain, A ntalet lärjungar klassvis. Number of pupils by forms. Läsär Kuotslnk II 3 m 4- IV. 5 V 6 VI 7 VII 8 V ili E ri luokkien suhteellinen osuus kokonaism äärästä lukuvuosina ilm enee seuraavista luvuista: lk. I 19.1 %, lk. I I 18.9 %, lk. I I I 16.8 %, lk. IV 14.4 %, lk. V 12.2 %, lk. V I 6.3 %, lk. V II 5.1 % ja lk. V III 4. o %. 9-luokkaisten koulujen I luokalla oli 3.2 % koko oppilasm äärästä. L ukuvuonna oli ensim m äisellä luokalla 5 k erta a enem m än oppilaita kuin kahdeksannella luokalla. Luokkien m ä ärä on lukuvuodesta 1950: 51 lisään ty n y t 463:11a eli 15 % :lla. S am ana aikana kasvoi oppilaiden luku :llä eli 21 % :lla. Suom enkielisissä kouluissa lisääntyi luokkien m äärä 440:llä eli 16.6 % :lla, ruotsinkielisissä kouluissa 23:11a eli 5.3 %:lla. De olika klassem as andel i genom snitt i to ta la n talet lärjungar läs&ren framg&r av följande siffror: kl. I 19. l %, kl. I I 18.9 %, kl. I I I 16.8 %, kl. IV 14.4 %, kl. V 12.2%, kl. V I 6.3 %, kl. V II 5.1 % och k l.v III 4.o %. A ntalet lärjungar p& första klassen i 9-klassiga läroverk utgjorde 3.2 % av to talan talet. L äsäret v ar an tale t lärjungar p& klass I 5 gänger större än p ä klass V III. A ntalet klasser h ar sedan läs&ret 1950 röl ökats m ed 463 eller m ed 15. o %. U nder sam m a period ökades an tale t lärjungar m ed eller m ed 21. o %. I de finskspräkiga na ökades an tale t klasser m ed 440 eller 16.8 %, i de svenskspr& kiga m ed 23 eller 5.3 %.

12 11 9. Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden. A ntalet klasser och lärjungeantalet per klass. Nvmber of forms and pupils to a form. Valtion koulut Stats Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privata ekolor Municipal and private schools Kaikkiaan Inalles Ruotsink. Ruotsink. ' Ruotsink. < Luokkien luku Antalet klasser Number of forms ' Oppilaita luokkaa kohden - - Antalet lärjungar per klass Pupils to a form ' Oppilaiden m äärä luokkaa kohden on kuitenkin edelleen suurem pi suom enkielisissä kuin ruotsinkielisissä kouluissa.. R innakkaisluokkien luku nousi lukuvuonna :een oltuaan R innakkaisluokkien perustam isella on siis ollut h u o m a tta v a m erkitys oppikoululaitoksem m e laajenem isessa. A ntalet lärjungar per klass är dock fortfarande större i finska än i svenska. A ntalet parallellklässer uppgick läs&ret tili 1 150, m ot G rundadet av parallellklasser h ar s&ledes spelat en viktig roll vid lärdom s- skoleväsendets expansión. 5. Muut tiedot oppilaista. 5. Övriga uppgifter om lärjungarna. S euraavasta asetelm asta käy selville oppilaiden keski-ikä luokittain lukuvuonna U r följande sam m anställning fram gär lärjungarnas m edelälder klassvis läsäret X n I II rv ' V VI VII V III T aulukko p eru stu u helm ikuun 1 p äiv ältä 1954 oleviin tietoihin, ja siinä on o te ttu huom ioon kaikki oppikoulut lu k u u n o ttam a tta iltakouluja, joista ei ole k ä y tettävissä tark k o ja tietoja. T aulu 10 osoittaa oppilaiden jakaantum isen ä i d i n k i e l e n m ukaan lukuvuosina ja L ukuvuonna oli ruotsinkielistä koulua käyvien suom enkielisten oppilaiden m äärä verraten suuri, m u tta viim e vuosina se on ja tk u v asti v äh en ty n y t. Suom enkielisissä kouluissa olevien ruo tsin k ielisten oppilaiden luku pysyi vuosina melkein sam ana, m u tta lisääntyi lukuvuonna jälleen jonkin verran. O ppilaita, joiden äidinkieli on jokin vieras kieli, oli lukuvuonna oppikouluissam m e 197, jo ista 126 k äv i suom enkielistä koulua. L ukuvuonna oli kaikista oppilaista evankelis-luterilaisia (96.5 % ), kreikkalais-katolisia (l.o %) ja m u ita k ristitty jä 411 (0.4 %), kun taas 167 (0. l %) kuului ei-kristillisiin uskontokuntiin ja (2.0 %) siviilirekisteriin. U ppgifterna, som avse förh&llandena den- 1 februari 1954, o m fatta sam tliga m ed läroverkskurs, m ed u n d an tag av aftonläroverken för vilka ex a k ta uppgifte r inte st& tili buds. Tabell 10 belyser fördelningen av lärjungarna efter m o d e r s m ä l. läs&ren och L äsäret v ar a n tale t finskspräkiga lärjungar i svenskspräkiga läroverk förhällandevis stört, m en h ar under de senaste läsären o avbru tet m inskäts. A n talet* svenskspräkiga lärjungar1 i finskspräkiga förblev läsären n ästan oförändrat, m en ökades läsäret ä te r i nägon m än. I v ära läroverk funhos läsäret lärjungar m ed nägot främ - m ande spräk tili m odersm äl, av vilka 126 besökte finskspräkiga. L äsäret voro av to ta la n talet lärjungar (96.5 %) evangelisk-luterska, 1142 (l.o %) grekisk-katolska och 411 (0.4 % ) k ristn a av annan trosbekännelse, m edan 167 (0. l %) tillhörde icke kristna trossam fund och (2.o %) tillhörde civilregistret.

13 Oppilaat äidinkielen mukaan. Lärjungam a efter modersmäl. Pupils by mother tongue. \ Läsär Suomi Flnska Ruotsi Svenska Muu kieli Annat spräk Other language % % 0/ Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga schools Kaikki koulut Alla AU schools Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga schools Kaikki koulut Alla All schools Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga schools Kaikki koulut Alla AU schools Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga schools Kaikki koulut Alla AU schools Suomenkieliset koulut Finskspräkiga schools Ruotsinkieliset koulut Svenskspräkiga O.i Ö schools Kaikki koulut Alla AU schools Alla oleva asetelm a valaisee oppilaiden ry h m itty m istä kotipaikan m ukaan. N edanstäende sam m anställning belyser fördelningen av lärju n g arn a enligt hem ort. Samassa kunnassa Toisessa kunnassa, enintään Yli 20 km kuin koulu 20 km kouliista koulusta I samma kommun Läsär I annan kommun, högst 20 Over 20 km som skolan km frän skolan frän skolan In the same commune In an other commune, up to 20 Over 20 km as the school km from the school from the school /O /< /O «15 162, ' 13.« L uvuista ilmenee, e ttä oppilaita, joiden koulum atka on pitkä, oli lukuvuonna suhteellisesti jo n kin v erran vähem m än kuin lähinnä edellisinä lu k u vuosina. T auluosaston ta u lu sta 2 k äy selville oppilaidan j a kaantum inen isän (tai äidin) am m atin m ukaan lu k u vuonna absoluuttisesti ja suhteellisesti. Äidin am m atti on o te ttu huom ioon vain silloin, k u n hän on ollut perheen pääasiallinen huoltaja. E ri pääryhm ien suhdeluvut lukuvuodelta eroavat vain hyvin vähän edellisen vuoden luvuista. T aulusta 11 ilm enevät tärk eim m ät tied o t vapaaoppilaista. V apaaoppilailla ta rk o iteta an tässä n iitä oppilaita, jo tk a on kokonaan ta i osittain v a p a u te ttu lukukausim aksun suorittam isesta. U r siffrorna fram gär a tt a n tale t lärj ungar m ed läng skolväg läsäret v ar förhällandevis nägot m indre än under de n ärm aste föregäende läsären. U r tabell 2 i tabellavdelningen fram gär fördelningen av lärju n g arn a efter faderns (eller m odem s) yrke lä s ä re t i absoluta och relativ a tal. M odems yrke h a r b eakta ts endast i de fall, d ä hon v arit familjens huvudsakliga försörjare. R elationstalen för de olika huvudgrupperna läsäret förete jäm fört m ed föregäende läsär m ycket sm ä differenser. U r tabell 11 fram gär de viktigaste uppgifterna om frieleverna. Med frielev avses h är de elever som heit eller delvis b efriats frä n term insavgift.

14 Vapaaoppilaat. Frieleverna.. Non-paying pupils Luku Auta! Number % kaikista oppilaista % av hela lärjungeantalet % o/ ali pupila Valtion koulut Stats... Kuun. ja yksityiset k. Komra. o privat Munic. a. private schools...' Kaikkiaan Inalles Alennuksen ta i vapautuksen lukukausim aksusta m yöntää valtion kouluissa la u tak u n ta, johon k uuluv a t rehtori, asianom ainen luokanvalvoja sekä v an h em painneuvoston jäsenet, yksityisissä kouluissa asian ratkaisevat jo h to k u n ta sekä vanhem painneuvoston ed u staja h an k ittu a a n luokanvalvojan lausunnon. V altionapua nau ttiv issa yksityisissä kouluissa on v äh in tä ä n niin suuren m äärän v aratto m ien ta i vähävaraisten vanhem pien lapsia sa ata v a vap au tu s lukukausim aksujen suorittam isesta, e ttä vap au tu k set v a sta a v a t 10 prosenttia siitä sum m asta, m ikä lukukausim aksuista kertyisi, ellei vapaaoppilaspaikkoja m y ö n n ettäisi. V altion kouluissa opiskeli lukuvuonna vapaaoppilaina % koko oppilasm äärästä, y k sityisissä kouluissa 15.6 %. L ukuvuosina ja oppikouluihin otettu jen uusien oppilaiden m äärä ilmenee seuraav asta taulusta. I statsna beviljas nedsattning av eller befrielse frân term insavgiften av en nâm nd, bestâende av rektor, vederbôrande klassfôrestândare sain t m edlem m arna i fôraldrarâdet, i privatna av direktionen jam te en représentant for fôraldrarâdet, sedan vederbôrande klassfôrestândares u tlâ ta n d e in h âm tats. I privatlâroverk, som â tn ju ta statsu n d erstô d bôra lârjungar till m edellôsa eller m indre bem edlade fô râld rar erhâlla b e frielse frân term insavgifterna âtm instone till e tt sâdan t totalbelopp a t t d et m o tsv arar 10 % av den totalsum m a, som skulle in fly ta i term in sav g ifter om in te sâdan b e frielse skulle beviljas. I statslàroverken v ar lâsâret % ' av to ta la n ta le t lârjungar frielever m o t 15.0 % i privatlâroverken. A ntalet till lâroverken n y in tagna lârjungar làsâren och fram g âr u r fôljande tabell. 12. Uudet oppilaat. Nya lârjungar. New pupils. Läs&r Valtion koulut Stats Stale schools Ituotsink. Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privat Municipal and private schools Buotslnk. Kaikki koulut Samtllga AU schools á Uusien oppilaiden luku kasvoi lukuvuodesta lukuvuoteen valtion kouluissa 1 647:llä eli 17.5 % :lla. Sam ana aik an a lisääntyi opintonsa aloittavien m äärä kunnallisissa ja yksityisissä k o u luissa 2 934:11a eli 22.2 % :lla. Suomenkielisissä k o u luissa lisäys oli eli 22. l %, ruotsinkielisissä 156 eli 6.0 %. Suom enkielisten koulujen ensim m äiselle luokalle lu kuvuonna o te tu ista oppilaista tu li kansakouluista, 110 valm istavista kouluista ja 439 m u ista kouluista. R uotsinkielisten koulujen v a sta a v at luvut ovat 2 092, 48 ja 64. Oppilaiden siirrosta seuraavalle ylem m älle luokalle on sääd etty seuraavaa: I. Oppilas, jonka tiedot -vähintään kolm essa lukuaineessa on arv o steltu heikoiksi, jä ä eh d o itta luokalle. A ntalet n y a larjungar i stats okades fr&n las- &ret till las&ret m ed eller m ed 17.5 %. U nder sam m a period okades a n tale t n y a la r jungar i kom m unala och privat m ed eller m ed 22.2 %. I de finskspr&kiga laroverken utgjorde okningep eller 22. l %, i de svenskspr&kiga 156 eller 6.o %. Av de till finska laroverk till I:sta klassen las&ret an tag n a larjungarna hade besokt folkskola, 110 forbererande skola och 439 annan skola. M otsvarande siffror for svenskspr&kiga voro 2 092, 48 och 64. Ang&ende larjunges uppfly ttn in g till n arm ast hogre klass galla foljande principer: I. L arjunge, som h a r u n d erk ant vitsord i m inst tre laroam nen, k v arsta n n ar ovillkorligen p& klassen.

15 II. Oppilas, jonka tied o t on yhdessä ta i kahdessa lukuaineessa arv o steltu heikoiksi, voidaan a) jos hän on saan u t lukuaineiden keskiarvoksi v äh in tä ä n 6, siirtää seuraavalle luokalle su o ritettu aan sitä ennen h y v äk sy ty n ehtolaiskuulustelun, b) jos h ä n on sa an u t lukuaineiden keskiarvoksi v ä hem m än kuin 6, voi o p etta ja k u n ta h ark in tan sa m ukaan joko jä ttä ä h än e t luokalle ta i siirtää ylem m älle luokalle ehdoilla siinä ta i niissä aineissa, joissa hän on saan u t heikon arvosanan. L uokalta siirtoa koskevista tiedoista ovat kiintoisim m at ne suhdeluvut, jo tk a ilm aisevat suoraan ta i ehtojen kuulustelun perusteella luokalle jääneiden m äärän. Seuraavasta asetelm asta k ä y v ä t selville näm ä suhdeluvut so taa ed eltän eeltä a ja lta ja lukuvuosilta Valtion koulut Stats... Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privata 1 Municipal and private schools... K alkki oppikoulut Samtliga läroverk All secondary schools Näistä: Därav: Of which: Suomenkieliset Finskspräkiga F in n ish... Ruotsinkieliset Svenskspräkiga... Keskikouluaste Mellanskolestadiet Lower forms of secondary schools Lukioaste Gymnasialatadiet Upper forms of secondary schools II. Lärjunge, som h ar underk än t vitsord i e tt eller tv ä läroäm nen, skall a) om hän h ar m inst 6 i m edeltal i läroäm nena uppfly tta s tili följande klass p à villkor a tt hän genom gär godkänt villkorsförhör, b) om h än h ar lägre m edeltal än 6 i läroäm nena kan lärarkollegiet besluta a t t hän antingen kvarstannar p ä klassen eller u p p fly tta s m ed villkor i d et eller de äim ien, väri h än h ar underk änt vitsord. Av siffrorna rörande u ppflyttning frän klassen erb ju d a relationstalen för de ovillkorligen eller p ä basen av villkorsförhör kvarstan n ad e det stö rsta intresset. Följande sam m anställning innehäller näm nda relationsta i för tid en före kriget och för läsären E ri ryhm ien suhdeluvut ovat viim e lukuvuosina olleet alem m at k u in ennen sotaa. T äm ä koskee erityisesti suom enkielisiä kouluja. Luokalle jääneiden suhdeluku on lukioasteella ollut k ah ten a viim e vuonna vain vähän alem pi kuin vuonna R elationstalen fór de olika grupperna h a de señaste las&ren v a rit lágre an fóre kriget. D e tta gáller sarskilt finsksprákiga. R elationstalet k varsittare p& gym iiasialstadiet h ar de tv á señaste áren v arit endast obetydligt lagre án &r Oppikoulujen menot ja tulot. 6. Läroverkens utgiiter och inkomster. T aulusta 13 k äy v ä t ilm i oppikoulujen m enot lu k u vuosina ja Siinä sam oin k u in t ä m än osaston seuraavissakaan tauluissa ei ole o te ttu huom ioon kunnallisia keskikouluja. Läsäx U r tabell 13 fram gä läroverkens utgifter läsären och U ppgifter om de kom m unala m ellanna, ingá in te i derm a eller i de följande tab ellern a inom den n a avdelning. 13. Oppikoulujen menot, mk. Läroverkens utgifter, mk. Secondary school expenditure, 1000 mk. Valtion koulut Stats Finakapr. Ruotsini. Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privata Municipal and private schools Finakspr. Ruot sink... Kaikki oppikoulut Sämtliga läroverk A tt secondary schools Finskapr. Ruotslnk O ppikoulujen m enot nousivat lukuvuonna m iljardiin m arkkaan, jo sta 2.3 m iljardia eli 56.1 % tuli yksityiskoulujen osalle. L ukuvuonna oli viim em ain ittu lu k u 1.5 eli 53.6 %. Suom enkieliste n koulujen m enot oliv at % kokonaism enoista, v astaav asti 84.2 %. Taulussa 14 an n etaan yksityiskohtaisem pia tieto ja oppikoulujen m enoista. U tgifterna för läroverken uppgingo läsäret tili 4.1 m iljarder, varav 2.3 m iljarder eller 56.1 % kom p ä privatnas andel. L äsäret v ar sistnäm nda siffra 1.5 eller 53.0 %. U tgifterna för de finskspr&kiga na utgjorde % av totalutgifterna, m ot 84.2 % 1950 >51.! Tabell 14 innehäller m era detaljerade uppgifter om [ läroverkens utgifter.

16 Läsär Menot ryhm ittäin, mk. U tgifterna gruppvis, mk. Classified expenditure, mk. Lämmitys, valaistus, siivous, opetuskalusto y. m. jauskustannukset y. m. Todellinen vuokra Koulutalon hoito- ja kor Opettajain palkkaus Lärarnas avlöning For värme, lyse, städning, Skötsel och reparation av Faktlsk hyra Teachers' salaries undervisningsmaterial m. m. skolhuset m.m. Real rent Heating, lighting, cleaning, Mainienance and repair educational supplies charges of school building etc mk 1 % 1000 mk % 1000 mk % mk % mk Valtion koulut Stats Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och privat Municipal and prvvale schools Kaikki koulut Alla Ali schools O pettajain palkkojen suhteellinen osuus kokonaisk u stan n u k sista on viim e lukuvuosina ollut jonkin v erran pienem pi kuin ennen sotaa. S itävastoin o v at läm m itys-, valaistus-, siivous- ja opetuskalustom enot olleet suhteellisesti k o rk eam m at k u in lu kuvuonna Seuraava ta u lu o so ittaa eri kouluryhm ien keskim ääräiset vuosikustannukset oppilasta kohden viime lukuvuosina. L ararlónernas relativ a andel i to talk o stn ad ern a har under de señaste lasâren v a rit n âg o t m indre an fore kriget. D arem ot h a r kostn adern a for vârm e, lyse, stadning och undervisningsm aterial v a rit proportionsvis hógre án lasáret Fôljande tabell utv isar de olika skolgruppernas árskostnader i genom snitt per lárjunge under de señaste lâsâfen. 15. Keskimääräiset vuosikustannukset oppilasta kohden, mk. Arliga medelkostnader per lärjunge, mk. Average annual expenditure per pupil, mk. Läs&r Valtion koulut Stats Ruotslnk. Svens k s pr. Kaikki, koulut Alla Bkolor AU schools Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvata Municipal and private schools Kaikkiaan Inalles Ruot sink. Kaikki koulut Alla A ll schools Siitä valtionapu D&rav understöd av staten Incl. state grants Ruotslnk. Kaikki koulut Alla AU schools ' Y ksityiskoulujen tied o ista k äy selville, e ttä lu k u vuonna olivat vuosikustannukset oppilasta kohden ruotsinkielisissä kouluissa 32.7 % korkeam m at kuin suomenkielisissä. L ukuvuonna vastaava prosenttiluku oli V altion kouluissa on kyseessäölevä prosenttiluku m ain ittu in a lukuvuosina p y sy n y t suunnilleen ennallaan. T au lu sta 16 ilm enevät oppikoulujen tu lp t lukuvuosina ja Y ksityiskoulujen lukuvuoden kokonaistuloista m uodostivat valtion ja kunnan avustukset 69.9 %, oppilasm aksut 24.3 % ja m u u t tu lo t 5.8 %. Taulussa 17 on tie to ja valtion ja yksityisten koulujen oppilasm aksuista. Av uppgifterna för privatna fram gär a tt k o stnaderna per lärjunge läsäret v ar 32.7 % högre i svenskspräkiga än i finskspräkiga. L äsäret v ar m otsvarande p rocenttal I statsna h ar ifrägavarande procenttal näm nda läsär förblivit ungefär oförändrat. Tabell 16 belyser läroverkens inkom ster läsären och Av privatläroverkens totalinkom ster läsäret utgjorde im derstöden av sta te n och kom m unen 69. o %, elevavgifterna 24.3 % och övriga inkom ster 5.8 %. Tabell 17 innehäller uppgifter om. elevavgifterna i stats och privat.

17 16. Oppikoulujen tulot, 1000 mk. Läroverkeng inkomster, 1000 mk. Income o f secondary schools, 1000 mk. 16 Läsär School year Valtionkoulut Stats Oppilasmaksut Elevavgifter Pupil's fea Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvata Municipal and primate, schools Avustukset kunnallisille ja yksityisille kouluille Understöd &t koramu* nala och prlvata Grani* to iocal govt. and prívate schools Valtiolta Av staten State Kunnalta Av kommunen Local govt. Muut tulot övriga inkomster Other income Valtion koulut Stats Kunnalliset ja yksityiset koulut ' Kommunala och prlvata Municipal and prívate echools Valtion koulut Stats Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvata Municipal and prívale schools Kaikki oppikoulut Samtliga läroverk 1 A li secondary echools L ukuvuonna oppilasm aksujen kokonaissum m a nousi 779 m iljoonaan, jo sta 688 m iljoonaa eli 88.3 % tu li suom enkielisten koulujen osalle. O ppilasm äärään v erra ttu n a kaksi viim em ainittua lukua on suhteellisen alhaisia. T äm ä jo h tu u siitä, e ttä k u n oppilaiden luku luokkaa kohden on suom enkielisissä kouluissa suurem pi kuin ruotsinkielisissä, oppilasm aksut o v at edellisissä jonkin v erran alem m at k u in jälkim - maisissa. Läs&r T otalsum m an av elevavgifterna uppgick läsäret tili 779 m iljoner, v ära v 688 m iljoner eller 88.3 % i finskspräkiga. Jä m fö rt m ed elevnumerären. är siffrom a förhällandevis läga, vilket beror p â a tt d ä elevantalet per klass är större i finskspräkiga ä n i svenskspräkiga, elevavgifterna i de förra i genom snitt är nägot lägre i de señare. 17. Oppilasmaksut, mk. Elevavgifter, mk. Pupil s fees, mk. Valtion koulut Stats Ruotslnk. Kunnalliset ja yksityiset koulut Kommunala och prlvata» Munici/pal and private schools Ruotslnk. Kaikki oppikoulut Samtliga läroverk All secondary schools Ruotslnk Ylioppilastutkinto 7. Studentexamen. Seuraavassa tau lu ssa on tie to ja vuoden 1939 ja v u o sien ylioppilaskokelaista. Vuosi Ar Year U ppgifter om stu d e n tk a n d itatem a är 1939 och ären fram gä u r följande tabell. 18. Ylioppilaskokelaat. Studentkandidater. Pupils sitting matriculation examination. Varsinaisia oppilaita Ordinarle lärjnngar Ordinary pupils Yksityisoppilaita Keväällä - Om váren In spring Syksyllä Om hösten In autumn Private pupils koulut schools Ruotslnk. koulut schools koulut schools Ruotslnk. koulut 8ChoolS Keväällä Om vären In spring Syksyllä Om höbten In autumn ouvlliu' kirjoitukset Militärskrivningar Special papers for army candidates _ * Y lioppilaskokelaiden lu k u m äärät o so ittav at vuosina vain hyvin vähäisiä v aihteluita, ja näin on asianlaita sekä suom en- e ttä ruotsinkielisissä k o u luissa. M u tta v oli kokelaiden lu k u m äärä suom alaisissa kouluissa 327 eli 9. l % suurem pi kuin edellisenä vuonna, kun ta as lisäys ruotsinkielisissä kouluissa oli vain 15 eli 2.9 %. K eväällä 1951 oli suom enkielisiä kokelaita 87.a %, v % koko m äärästä. A ntalet stu d e n tk a n d iteter om váren förete áren m ycket sm ä fluktuationer. D e tta gäller säväl finsk- som svenskspräkiga. Men är 1954 ökades an ta le t k an d itater i finska jäm fört m ed föregäende är m ed 327 eller m ed 9. i %, under det a tt m otsvarande ökning för svenska endast utgjorde 15 eller 2.9 %. V áren 1951 utgjorde a n tale t studentk an d itater i d e.fö rra 87.5 % av to ta la n talet, är %.

18 17 Vuosi Ár Year 19. H yväksytyt kokelaat. Godkända kandidater. Matriculated. ' Varsinaisia oppilaita Ordinarie lärjungar - Ordinary pupils Keväällä - Om váren - - In spring koulut schools Ruotslnk. koulut schools Syksyllä Om hösten - In autumn koulut schools Ruotsink. koulut schools Yksityisoppilaita» Privatister Private pupils Keväällä Om váren In epring Syksyllä Om hösten In aiuumn Sotilas* kirjoitukset Hilitärskrivningar Special papers for army candidates Kaikkiaan Inalles ' i i H y v äk sy tty jen kokelaiden suuri lisäys vuodesta 1953 vuoteen 1954 jo h tu u siitä, e ttä sekä suomen- e ttä ruotsinkielisistä kouluista h y v äk sy tty jen luku on noussut. H y lätty je n luku oli v paljon pienem pi kuin v T aulusta 20 ilm enee uusien ylioppilaiden ja k a u tu m inen sukupuolen m u k aan (yksityisoppilaita lu k u u n o ttam atta). Vuosi Ar Year D en k raftig a ökningen av to ta la n talet godkända kandidater frän 1963 tili 1954 beror p ä a tt an tale t godk än d a s&väl i finska som i svenska ökades. A n ta le t underkända v ar är 1954 b ety d lig t m indre än Tabell 20 u tv isar de n y a studenternas fördelning efter kön (privatister in te m edräknade). 20. H yväksytyt kokelaat. Godkända kandidater. Matriculated. Suomenkieliset koulut Finskspr&kiga schools Miehiä Man Males Kaisla Kvlnnor Females Ruotsinkieliset koulut Svensk8pr&klga schools Miehiä Man Males Kaisla Kvlnnor Females Miehiä Man Males Kaikkiaan Inalles Kaisla Kvinnor Females Inalles T aulusta nähdään, e ttä h y v äk sy tty jen kokelaiden lisääntym inen sodanedelliseen aik aan v e rra ttu n a jo h tu u varsinkin naispuolisten. kokelaiden lukum äärän kasvusta. T äm ä taas on yh tey d essä siihen, e ttä n a i set sodan jälkeen yhä yleisim m in y rittä v ä t valm istua johonkin om aan am m attiinsa, m u tta m yös v an n e ttu m ääräys, jonka m ukaan m atem atiik k a ja reaalikoe ovat ylioppilastutkinnossa vaihtoehtoiset, on tä h ä n v aik u tta n u t. T aulusta 21, joka sisältää tie to ja Pohjoism aissa hyväksyttyjen ylioppilaskokelaiden kokonaism ääristä, ilmenee, e ttä naispuolisten h y v äk sy tty je n kokelaiden suhteellinen osuus on kaikissa m aissa sodanedellisestä ajasta lisääntynyt. K aikissa Pohjoism aissa, p aitsi Suomessa, on k u i tenkin m iespuolisten ylioppilaskokelaiden suhdeluku edelleen suurem pi kuin naisten. U r tabellen framg&r a t t ókningen av a n tale t godkan d a k an d id ater jam fó rt m ed tid en fóre kriget huvudsakligen beror p& a t t a n tale t kvinnliga kandidater ókats. D e tta beror till sto r del p& a t t k v in n o m a efter kriget i allt stórre u tstráck n in g stra v a t efter a tt skaffa sig e tt eget yrke, m en aven bestam m elsen av ár 1943 genom vilken m atem atik- och realprovet blivit inbórdes valbara h ar inverkat. U r tabell 21, som inneháller uppgifter om totalajita let godkánda stu d e n tk a n d id ate r i de nordiska landerna, framg&r a t t de kvinnliga k an d id atem as relativa andel jam fórt m ed fórkrigstiden ókats i sam tliga lander. I alia nordiska lander, m ed u n d an tag for F inland ar likval de m anliga stu d en tk an d id atern as procentuella andel fó rtfaran d e stó rre a n de kvinnligas. 21. Hyväksytyt kokelaat Pohjoismaissa vuosina 1939 ja i) A ntalet godkända kandidater 1 de nordiska ländem a ären 1939 och i) Approved candidates m the Scandinavian counti-ies in 19S9 and i) VU08Í Ar Year Suomi Finland KuotsI Sverige Sweden Norja Norge - - Norway Tanska Danmark Denmark Mp Np Yht. Mp 1 Kp Yht. Mp Np Ÿ h t. Mp Kp Yht. Mk % Kv. k. % S:ma Mk % Kv. k. % Sana Mk % Kv. k. % Sana Mk % K v.k. % S:ma Male Fem. Male Fem. Male Fem. - Male Fem Í , i) Yksityisoppilaat mukaanluettuina. Privatister inräknade. Including pupils prepared privately for matriculation. 5 CfilO 55