SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Transkriptio

1 SUOM EN VIRALLINEN TILASTO.» X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO K O U LU TO IM EN YLIHALLITUKSEN JULKAISEM A 46 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIME EN LU K U V U O N N A H E L S IN G IS S Ä 9 6 KEISARILLISEN SENAATIN KIR]APAINOSSA

2 Sisällysluettelo. Table des m atières. Teksti. Sivu 2. Texte. Pages 2. Tauluja. Seminaarit. sivu. I. Opettajien ja oppilaiden luku.. 2 II. Oppilaiden äidinkieli, kotipaikka, s ä ä ty... 4 III. Oppilasluvun muutokset ja oppilaiden siirto... 6 IV. Seminaarien talo u s... 8 V. Rahastot, kirjastot y. m... 0 VI. Kuuntelijaoppilaat... 2 VII. H arjo itu sk o u lu t... 4 Tableaux. Ecoles normales primaires. Page. Professeurs et élè v e s... 2 Langue m aternelle et domicile des élè v e s... 4 Variations du nombre des élèves; leur passage à la classe su iv a n te 6 Economie des séminaires... 8 Ponds scolaires et bibliothèques etc. 0 Candidats-stagiaires... 2 Ecoles-annexes des séminaires... 4 Kaupunkien kansakoulut. VIII. K oululuokat ja opettajisto... 6 IX. O p p ila at X. Jatkoluokat, erikoiskoulut y. m. 24 XI. Koulujen talous Ecoles primaires des villes.! Classes et instituteurs... 6 Elèves Cours supplémentaires etc Economie des écoles Maalaiskuntien kansakoulut. X II. Yleisiä tietoja piirittäin X III. Oppilaat k u n n ittain Ecoles primaires des communes rurales. Données générales par d istric ts 32 Renseignements détaillés sur les élèves 46 Kansanopistot, isäntä- ja emäntäkoulut. XIV.. K ansanopistot Varsinaiset em äntäkoulut Ecoles supérieures populaires, écoles d agriculteurs et de ménagères. Ecoles supérieures populaires Ecoles de m é n ag è re s... 90

3 Sivu. XV. K iertokoulunopettajasem inaarit 92 Page. Séminaires d instituteurs d écoles enfantines XVI. Kirkolliset la ste n k o u lu t 94 Ecoles enfantines Y hteenveto X IL sta Taulusta lulukuvuosilta Yhteenveto X IIL sta Taulusta lukuvuosilta Résumé du tableau X II: années scolaires Résumé du tableau X III: années scolaires

4 Y leissilm äys. T äm ä tilastollinen katsaus kansakoululaitoksen toim intaan lukuvuotena sisältää tauluosastossaan ensinnäkin tavanm ukaiset tiedot sem inaareista, kaupunkien kansakoululaitoksesta, m aalaiskuntien kansakouluista, k a n sanopistoista, em äntäkouluista ja kiertokoulunopettajasem inaareista sekä k aiken täm än lisäksi tilastollisen selostelun kirkollisista lastenkouluista vuonna 95. Viimein ju lk aistu t tied o t n äistä kouluista p eru stu iv at vuoden 90 oloihin ja sisälty v ät täm än julkaisusarjan vuosikertaan lukuv Oppilaitosten, opettajiston ja oppilaiden luku p:nä helmikuuta 95. Sem inaareja. Seminaarien harjoituskouluja. L uokkia kaupunkien varsinaisissa kansakou luissa. jatkokouluissa. ilta- ja tehtaalaisk ou luissa. laim inlyötyjen lasten kou luissa. Kaupunkien k asvatuslaitoksia kansakoulusta siirrettyjä varten. Maalaiskuntien kansakouluja. Kansanopi sto ja..emäntäkouluja. j K iertokoulunopettajasem inaareja. Toiminnassa oli n Opettajiston luku Oppilaiden luku Seminaarit. Syttyneen sodan tak ia alkoi lukuvuosi, K eisarillisen Senaatin päätöksen m ukaan, v asta syyskuun 2 päivänä. P ääsy tu tk in to o n oli k u tsu ttu yhteensä 269 m iespuolista ja 49 naispuolista pyrkijää. N äistä jäi k uitenkin erityisistä syistä verraten suuri m äärä tu lem atta. P ääsy tu tk in to tilaisu u teen saapui eri Kansakoulutilasto

5 2 sem inaareihin kaikkiansa 592 pyrkijää. N äistä h y v äk sy ttiin uusiksi oppilaiksi 32 mies- ja 5 naispuolista eli yhteensä 283 pyrkijää. Sem inaarien oppilaista, joiden luku helm ikuun päivänä oli 089, erosi ) o ppim äärää p ä ä ttä m ä ttä 30 ja 2) täydellisen oppim ärän su o ritettu aan s. o. 'päästötodistuksen saaneina 268. N äistä oli 22 m iehen ja 46 naisenpuolta. Kelpoisuustodistuksen kansakoulunopettajan virkaan sai 48 kuuntelijaoppilasta, joista 33 ennen sem inaariin tuloaan olivat läpikäyneet semmoisen oppilaitoksen, jolla on päästöoikeus yliopistoon, m uut 5 v ähintäin kaksi luokkaa valtion jatko-opistoa. K elpoisuustodistuksia käsitöiden ta i m uun harjoitusaineen o p ettajan v irk aan an n ettiin yhteensä 40. Raum an sem inaari on tä n ä lukuvuotena saanut ensim äisen lahjarahastonsa,,000 m arkkaa. Sem inaarin harjoituskoulun yliopettajan, m arraskuun 5 p äiv än ä keskeltä ty ö tään ja to in taan tem m atu n Juho N ikon oppilaat ovat koonn eet täm än rahaston, jonka korot ovat k ä y te ttä v ä t harjoituskoulun köyhien op pilasten avustam iseksi. Kaupunkien kansakoululaitos. L ukuvuotena oli varsinaisissa kansakouluissa 22 luokkaa ja oppilaita yhteensä Luokkahuoneita oli 896 ja opettajistoon kuului kaikkiansa 374 henkeä. Lisäys edellisestä lukuvuodesta oli: luokkia 8, oppilaita 867, luokkahuoneita 6 ja o p ettajia. M?'e,spuolisia opettajia oli n y t v ä hem m in, m u tta naispuolisia sitä v astoin 2 enem m än: ja Päästötodistuksen sai oppilasta eli lähes 98 % ylim m än luokan koko oppilasm äärästä. Tulos on hiukan parem pi kuin lukuvuotena 93 94, jolloin päästötodistuksen saaneiden luku nousi vähän yli 97 %. Jatkoluokkia oli n y t toim im assa 33 eli 4 enem m än kuin edellisenä lukuvuotena. H elsinkiin, Porvooseen, T urkuun, Tam pereelle ja K uopioon oli tu llu t lisäksi luokka, Joensuussa oli täm ä koululaji ( luokka) lak k au tettu. O ppila ita oli n y t 944, edellisenä v u o ten a 732. Ilta- ja tehtaalaiskoululuokkia oli n y t 2; lukuvuotena 93 4 oli n iitä 26. Tam pereella ja K uopiossa oli tällaisia luokkia 8 ja, k un n iitä sitä vastoin edellisenä lukuvuotena oli 0 ja 4. Sitä vastoin on H angossa tällainen luokka n y t ensi kerran ollut toim im assa. Oppilaita, edellisenä lukuvuotena 430, oli n y t 337. L aim inlyötyjen lasten kouluissa oli luokkien lu k u m äärä, 27, edellisestä lu kuvuodesta p y sy n y t m u u ttu m atta. O ppilaita oli n y t 0 enem m än: 378 ja 388. K aupunkien kansakoululaitoksen tu o tta m a t kustannukset tek iv ät yhteensä m arkkaa (arvioitua vuokraa lukuun o ttam atta). Lisäys edellisestä

6 3 vuodesta oli m arkkaa. M enoerä»palkkaus» on kohonnut lähes m arkalla, m u tta sitä vastoin olivat»kalusto, opetusvälineet ja kirjasto» v ähän pienem m ät: n y t : - ja lukuv : - Valtioapu oli m ark asta alentunut m arkkaan vähennys siis vähän yli m arkkaa m u tta kaupunkien omat menot sen sijaan kohonneet m arkalla ( : - lukuv ja : - lukuv ). K oulukiinteim istöjen arvo, m arkkaa, oli vähän yli m arkkaa suurem pi kuin edellisenä lukuvuotena. E nin m äärä ta s ta m ark k aa tu li R aum an ja m arkkaa V iipurin osalle. Maalaiskuntien kansakoulut. M aalaiskunnissa toim i lukuvuotena 94 5 yhteensä ylem pää kansakoulua, joista suom enkielistä, 433 ruotsinkielistä ja suomenruotsinkielistä. K u ten y h teenvetotaulusta siv. 25 nähdään, jak aantu iv a t n äm ät koulut eri lääneille seuraavasti: Uudenm aan l ä ä n i Turun ja P o rin lääni Häm een lä ä n i V iipurin» 569 Mikkelin lääni K uopion» 398 Vaasan» 495 Oulun» 275 N äistä koulusta esiintyivät 78 n y t ensi kerran virallisessa tilastossa, ja on ne sentähden tauluosastossa m erk itty uusiksi kouluiksi. Seuraavassa n äm ät u u d et koulut luetellaan lään ittäin ry h m itetty n ä opetuskielen m ukaan. Lääni, kunta ja kou lu. j Suom en- k ielisiä. Ruotsin- i kielisiä. Lääni, ku nta ja koulu. j Suom enkielisiä. R uotsink ielisiä. Uudenmaan lääni. Turun ja Porin lääni. Espoo, Viherlaakso (yksit. k.).. i Houtskari, S averkeit... Kirkkonummi, In g e ls... i Kisko, O rijärv i... i» Ö fverby... i Suomusjärvi, Laperila... i Vihti, S iippoo... i Siikainen, Samminmaja... i Helsinki, Vantaa suomal. k. Karvia, K antinkyiä... i : i _ i Tuusula, Y li-k erava... i _ Kiikka, Jo k isiv u... i Yhteensä 4 2 Loimijoki, I s o p e r ä... i» K arh u la... i 6

7 4 Lääni, kunta ja koulu.! J Suomen-! kielisiä. Lääni, kunta ja koulu. Kokemäki, Rakkulainen... i Mikkelin lääni. Paattinen, P aav o la... i Joutsa, Marjataipare... i Raisio, Tahvio... i Pieksämäki, Paltane (Pieksämäen Jyväskylän Maaria, Tortinmäki... i rautat. k.) i Yhteensä 2 i Puumala, L iim attala... i ia Rantasalmi, T o ra sa lo... i Enonkoski. K arv ila... i Yhteensä 5 Hämeen lääni. 5 Ruovesi, Ruhala... Kuru, Olkitaipale..... Kuopion lääni. Juupajoki, Salokuntaseutu... l Kiihtelysvaara, Kuusvaara Lempäälä, Lastunen... l» Rasivaara...» Säijenm aa... l Ilomantsi, K u rk ela... Messukylä, H u rm a... Polvijärvi, Sola (Haaparanta).. Tammela, Kaisu...» Sammakkovaara (yksit. Urjala, H arittu... k.)... Längelmäki, Eväjärvi... Kuusjärvi, O utokum pu... Kuorevesi, S u in u la... Kitee, Piimäjärvi... Kuhmoinen, Sappee... Iisalmi, Kaarakkala... Padasjoki, K asuniem i...» Ryhälänmäki... Yhteensä 2 Kiuruvesi, Kiuruveden piiri.. _» Ryönä... 2 Muuruvesi, R e n u la... Tuusniemi, Juojärvi... Viipurin lääni. Y hteensä 3 Pyhtää, Sittakylä... 3 Miehikkälä, Lapjärvi... Sippola, H aapala... Vaasan lääni. Luumäki, Kurvila... Kauhajoki, Kokko-Lylysalo... Muola, Pölläkkälän k y lä... Laihia, Metsäkylä... Hiitola, H iito la... P Perälä...» K opsala... Yöyri, Kaurajärvi... p M ustola... Kortesjärvi, Purmojärvi... I Parikkala, K esusm aa... Soini, K e is a la... _ Sortavala, H ein ä jo k i... Alavus, Asema...» L ahdenkylä... Virrat, Vaskuu... Yhteensä i Jyväskylä, Leppälahti (Jyväskylän Pieksämäen rautat. k.) _

8 5 L ään i, k u n ta ja koulu. Suom enk ielisiä. R u o tsin. k ielisiä. L ääni, k u n ta ja k o u lu. Suom enk ie lisiä. R u o tsin k ielisiä. Jyväskylä, Kuohu... i Paltamo, K iv esk y lä... i _ Saarijärvi, K olkanniem i... i Sotkamo, Laaka... i Yhteensä 0 Sodankylä, Kierinki (yksit, k.) i > S a tta n e n... i n Yhteensä 7 Oulun lääni Kalajoki, P itk äsen p iiri... i _ Kaikkiaan Haapajärvi, Kuusaa... i 74 4» Y lip ä ä... i 78 Tässä on vielä m ain ittav a e ttä Pudasjärven kunnan R annan koulu (Oulun lääniä), joka lukuvuotena sopivan huoneiston p u u tteesta oli lakkautustilassa, syksyllä 94 taas ry h ty i toim im aan. L ukuvuotena toim ivista kouluista on ainoastaan Å vistin koulu Purm on kunnassa V aasan lääniä tä n ä lukuvuotena»taloudellisista syistä» ollut lak k au tettu n a. K u ten täällä jo m ainittiin, p eru stettiin lukuvuotena yhteensä 78 koulua, joka on vähin m äärä viim ekulum eina 0 vuotena. U usia kouluja on näinä vuosina p eru stettu seuraavasti: lukuv koulua > » > »» » > » lukuv koulua» »» »» *» » Vuosikym m enen kuluessa on siis p eru stettu yhteensä 8 u u tta koulua, s. o. k eskim äärin 2 vuodessa. M iten lukuvuotena toim ivat kansakoulua jak aantu iv a t eri lääneille on jo m ainittu. K uinka n äm ät koulut ja k aantu iv a t eri kunnille, se on kuinka m onessa kunnassa oli yksi, kaksi, kolm e ja niin edespäin koulua, selviää seuraavan taulukon num eroista.

9 6 Lääni. Kuntien i lukumäärä.! K untia, joissa oli seuraava määrä k o u n j a loin M M M l' M M Uudenmaan Turun ja P orin Hämeen Viipurin M ikkelin Kuopion Vaasan... ) Oulun Yhteensä Suurin m äärä kouluja oli ykä edelleen V iipurin sekä Porvoon m aalaiskunnassa, edellisessä 35, jälkim äisessä 32 koulua. Iisalm en k u n ta, johon 2 u u tta koulua on p eru stettu, on n y t päässyt Porvoon rinnalle sekä sam alla tässä suhteessa vienyt voiton K uopion m aalaiskunnasta, jossa koulujen luku k u ten lä h in n ä edellisenäkin lukuvuotena oli 3. M aalaiskuntien kansakouluissa oli täällä kyseessä olevana lukuvuotena»varsinaisia opettajia» yh teen sä 4 38 sekä mies- ja naiskäsitöissä o p etta ja a (o p ettajatarta). E ri lääneille täm ä opettajisto jak au tu i seuraavasti: V a r s i n a i s i a O p e t t a j i a L ä ä n i. o p e t t a j i a. o p e t t a j a t t a p a. Y h t e e n s ä. m i e s k ä s i - t ö i s s ä. n a i s k ä s i t ö i s s ä. Uudenmaan Turun ja P o rin Hämeen Viipurin M ikkelin K u o p io n V7 aasan Oulun Yhteensä h Uusi kunta: Kinnula.

10 7 E dellisestä lukuvuodesta on varsinainen opettajisto lisään ty n y t 73 o p e tta jalla ja 23 o p e tta ja ta re lla sekä mies- ja naiskäsitöiden opettajain lukum äärä y h teensä 22 hengellä. Useimmissa kouluissa on sam a henkilö koulun sekä jo h taja e ttä o p ettaja. M in oli asian laita täällä kyseessä olevana lukuvuotena koulussa, joka v astaa 74 % kaikista kouluista, 705 koulussa oli jo h tajan kerällä apuopettaja, 93 koulussa 2 sellaista j. n. e. N äistä seikoista liitetään täh än seuraa va selostelu: K o u lu ja, jo is sa o p e tti Lääni. ainoastaan jo h taja tai jo h ta ja ta r. johtaja (-tar) sek ä a p u o p ettaja (-tar). johtaja (-tar) sek ä 2 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 3 a p u o p ettaja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 4 a p u o p ettaja a (-tarta) johtaja (-tar) sek ä 5 a p u o p ettaja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä t> a p u o p ettaja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 9 ap u o p ettaja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä a p u o p e tta ja a (-tarta). Y h teen sä. Uudenmaan i 38 Turun ja P o rin i i 530 Hämeen n 2 i 40 Viipurin *) i 2) i 569 M ikkelin K u o p io n i 398 V aasan i 495 Oulun Yhteensä kouluja ; 3 i i Yhteensä opettajia näissä kouluissa Oppilaita oli helm ikuun päivänä 95 m aalaiskansakouluissa yhteensä Lisäys edellisestä vuodesta oli 807. N iinkuin uusia kouluja, k u ten täällä jo on huom autettu, p eru stettiin pienem pi m äärä kuin m illoinkaan viime 0-vuotisk autena, oli oppilasm äärän lisäys sam oin n y t vähin. T äm ä oppilasm äärän kasvam inen n ähdään seuraavista num eroista: lukuv oppilasta lukuv oppilasta »» » > »» >» »» ) > » > » J) Tiiliruukki. 2) Kolikkoinmäki, kumpikin Viipurin pitäjässä.

11 8 T aulukon num eroista käy selville, kuinka vähäinen oppilasm äärän lisäys itse asiassa oli. N äyttääh än siltä kuin u u d et koulut ensinnäkin olisivat tehneet koulunkäynnin oppilaille vähem m än raskaaksi. N oita kolm ea oppilasryhm ää, ) koulum atka lyhyem pi kuin 3 kilom etriä, 2) koulum atka 3 5 kilom etriä ja 3) 5 kilom etriä pitem pi, lähem m in tark astettaessa huom ataan e ttä ensim äinen ryhm ä lisääntyi 84 ja toinen ryhm ä 285 oppilaalla, m u tta e ttä kauim pana koulusta sauvien luku sitä vastoin aleni 39 oppilaalla. Sam oin o so ttav at ne koulum atkan p itu u tta koskevat tied o t, jo tk a lukuvuodesta alkaen on näissä katsauksissa julkaistu, e ttä kehitys viim e vuosina on k äy n y t täh än suuntaan. Siten lisääntyi ta h i v äh enty i (2 kertaa) näiden kolm en oppilasryhm än oppilasluku allam ainittuina 5 lukuvuotena seuraavasti: Oppilasryhmä I il m Yhteensä N um eroista näkyy aivan selvästi, kuinka tu n tu v asti ryhm ä I ja I I lisääntyneet, s. o. kuinka monelle oppilaalle koulum atka on tu llu t väherr rasittavaksi. L ukuvuotena o tettiin kouluihin uusia oppilaita yhteensä eli 796 vähem m in kuin edellisenä lukuvuotena, jolloin tuo luku oli K urssia loppuun su o rittam atta erosi n y t kyseessä olevana lukuvuotena ja edellisenä lu k u v u o ten a N eljännen vuosiosaston oppilaista, y h teensä , sai oppilasta päästötodistuksen. Valm istavissa kursseissa syyslukukauden alussa oli n y t oppilasta. Edellisenä lukuvuotena oli n iitä , s. o. 78 enem m än. Jos koulujen oppilasm äärä olisi tasan ja k au tu n u t kaikkien koulun sekä sam oin 4 38 varsinaisen o p ettajan kesken, olisi k u nkin koulun osalle tu llu t 46 ja k u tak in o p ettajaa kohti 35 oppilasta. Jatkokurssit m aalaiskuntien kansakouluissa jäiv ät sekä vuotena 94 e ttä vuotena 95 valtio n av u stu sta vaille. Seuraus tä s tä oli heti huom attavissa. K alenterivuotena 93 oli tä tä tark o itu sta v arten m arkan suuruinen

12 m äärärah a m yönnetty ja lukuvuotena pidettiin yhteensä 35 ja tk o kurssia. N yt, k un valtioapua ei m yönnetty, supistui kurssien lukum äärä 87:ään. K uinka tu n tu v a sti valtionavustuksen m yöntäm inen ja sam oin sen kieltäm inen v aik u ttaa täm än kansanopetushaaran eloisuuteen n ähdään seuraavista num e roista. K alenterivuosi. Valtioapu. Sfmf L ukuvuosi. Jatk okursseja N uorison puolelta n äk y v ä t n äm ät kurssit saavan yhä enem m än suosiota. L ukuvuotena oli niissä kuulijoita keskim äärin 2.8, lukuvuonna oli tu o keskim äärä Lähem piä num erotietoja viime lukuvuotena an n ettu jen jatkokurssien luv r a sekä niiden tu n ti- ja oppilasm äärästä on k o o ttu seuraavaan lään ittäin laad ittu u n taulukkoon. J atkoku r s s e j a. - r. f^ L ä ä n i. K oko N iistä kesti Oppilaita. luku. 75 tuntia. 00 tuntia. 50 tuntia Uudenmaan Turun ja P o rin Hämeen Viipurin M ikkelin K u o p io n V aasan Oulun Yhteensä Kansakoulutilasto

13 0 Kansanopistot. Aina lukuvuodesta alkaen on kansanopistojen luku pysy n y t m u u ttu m atta: suom alaisia 27 ja ruotsalaisia x) 4, kunnes täällä kyseessä olevan lukuvuoden alusta näiden lisäksi uusi sellainen, Karhunm äen kristillinen kansanopisto Lapualla alkoi toim ia. Jo ensim äisenä lukuvuotena oli tässä vastaperustetussa opistossa 73 oppilasta. A inoastaan L ahden ja Pohjois- Savon kansanopistossa oli enem m än oppilaita: edellisessä 04, jälkim äisessä 75. K aikissa kansanopistoissa oli yhteensä 555 oppilasta, joista sisäoppilaita 93. V apaaoppilaiden luku oli 463. K ansanopistot sekä isäntä- ja em äntäkoulut olivat kalenterivuotena 93 n au ttin eet valtioapua, edelliset ja jälkim äiset m arkkaa. K un niille sitä v asto in kalenterivuodelle 94 m y ö n n ettiin ain o asta an 50 % m ain itu ista m ääristä, se on kansanopistoille 3 000, isäntä- ja em äntäkouluille 500 m arkkaa, niin täm ä tiety sti tu n tu v a sti v aik u tti opistojen taloudelliseen asem aan. Sitä to d ista v at eri m enoerissä esiin ty v ät alennukset. N iin an n ettiin n y t stipendejä oppilaille yhteensä m arkkaa, k un tällaista av u stu sta sitä v astoin lukuvuotena oli ja e ttu m arkkaa. K ansanopistojen kiinteim istöjen arvo joulukuun 3 päivänä 94 nousi m arkkaan. K u n tuo arvo v u o tta ennem m in oli m arkkaa, oli se siis kohonnut noin m arkalla. ra a v a t kansanopistot sekä kiinteim istönarvon lisäys niissä: Tässä suhteessa m ainittakoon seu- K arhunm äen kristillinen kansanopisto.' Itä-H äm een k an sanopisto Itä-P o h jan m aan» S ydvästra Finlands sv. folkhögskola M itä Itä-K arjalan kansanopiston kiinteim istön arvoon tulee, h u o m au tettakoon e ttä siihen n y t sisältyy m yöskin itse maatilan arvo m arkkaa, kun siihen ennen oli m erk itty ainoastaan rakennusten arvo. K oska Kokkolan emäntäkoulun rakennukset n y t ovat siirtyneet valtion huostaan, on kiinteim istön arvo taulukosta poistettu. K u te n edellisinäkin vuosina o v a t Tampereen, O ulun ja K otkan Työväenopistot Y lihallitukselle to im itta n e e t vuosikertom uksensa. N äihin on n y t liitty n y t T urun suomenkielinen työväenopisto. Varsinaiseen opettajistoon kuului kevätlukukaudella yhteensä 7 henkeä ( f 3 + 6) ja oppilaiden luku oli 966 ( f ). *) Vöra landtmanna- ooh husmodersskola ei kuitenkaan ollut toiminnassa lukuvuotena

14 Kirkolliset lastenkoulut. Tilastollisessa katsauksessa lukuvuodelta 90 9 julkaistujen tietojen m ukaan löytyi m aassam m e vuonna 90 kirkollisia lastenkouluja yhteensä 467 evankelis-luterilaisessa seurakunnassa ja oli näiden koulujen lukum äärä silloin 667, joista yhdellä paikalla toim ivia 33 ja kiertäviä 336. O pettajistoon kuului 500 henkeä ja oppilaita oli yhteensä Millä kehitysasteella täh än k u u lu v at olot vuotena 95 olivat, nähdään tauluosaston yksityiskohtaisista num erotiedoista (taulu X V I). V iisivuotiskauten a tap ah tu n eista m uutoksista an taa seuraava vertailu ainakin yleispiirteisen kuvan. Seurakunt. missä oli kirkoll. lastenkoul. Kirkollisia lastenkoul. Opettajia. Oppilaita L isäys tah i vähennys K irkolliset lastenkoulut on siis jälkeen 90 lak k au te ttu (tai ovat lak an neet) 3 seurakunnassa. A sioita seikkaperäisem m in tu tk ittaessa huom ataan kuitenkin e ttä niin on ta p a h tu n u t 2 seurakunnassa. N äm ät ovat: T urun hiippakunnassa. Eaum an m aaseurakunta Dragsfjärd F in ström Saltvik Ham m arland Brändö S ui va K ristiinankaupungin m aaseurakunta Ä htävä Vöyri K ruunuby Alaveteli ' Porvoon hiippakunnassa. Pernaja. Liljendal L apträski Espoo Siuntio Janakkala Savonlinnan hiippa kun n assa. Sippola Lavansaari Seiskari Sitä vastoin on kirkollisia lastenkouluja jälkeen 90 p eru stettu M yrskylän sekä In iö n seurakuntaan, ja vanhojen seurakuntien jakam isen k a u tta 6 u u tta seurakuntaa sy n ty n y t, n im ittäin Mellilä, Vilppula, Juupajoki, K innula, Ä änekoski ja Vuoksela, joissa kaikissa ennestään toim ineet lastenkoulut yhä edelleen on ylläpidetty. Siten on niiden seurakuntien lukum äärä, joissa kirkollisia lastenkouluja on toim im assa, täällä kyseessä olevana viisivuotiskautena itse asiassa v äh enty n y t 3. Edellisessä lueteltuihin 2 seurakuntaan, m issä kirkollisten lasten koulujen to im in ta on lak an n u t, n ä k y y Lapväärtti olevan liittym äisillään.

15 2 V uonna 90 oli n äet tässä seurakunnassa 2 kirkollista kiertokoulua, m u tta olot o v at sittem m in niin m u u ttu n eet, e ttä siellä n y t on»0 ruotsalaista ja 2 suom alaista lastenkoulupiiriä sekä e ttä näissä piireissä toim ivista lastenkouluista ainoastaan D agsm arkin piirin koulu on kirkollinen.» Samoin n ä y ttä ä m uissakin seurakunnissa lastenopetus siirtyvän kuntien huostaan. Niin on laita esim. Mustasaaressa, m issä kirkollisten lastenkoulujen ylläpitäm inen on eri lukukun- tien velvollisuutena. P idetyssä kirkonkokouksessa»kävi kuitenkin selville e ttä enem m istön toivom us oli se että, jos lastenkoulut u udestaan järjestettäisiin, ne teh täisiin kunnallisiksi.» Missä teollisuuslaitokset ta h i yksityiset henkilöt ovat olleet halukkaita huoltam aan lastenopetuksesta, n äk y y kirkollinen seurakunta luopuvan tä stä toim esta. Dragsfjärdissä ovat lastenkoulut»joko k unnan ta h i sikäläisten teollisuuslaitosten huostassa.» Pietarsaaressa toim ii, p aitsi 3 kirkollista kiertävää koulua, 4 kiintonaista, yksityisillä varoilla y lläpidettyä yksityistä lastenkoulua, jo tk a ovat syntyneet yksityisten ja kirkkoherran alotteesta». K ristiinankaupungin m aaseurakunnassa»päätettiin kirkonkokouksessa 4 päivänä syyskuuta 9 e ttä 3 kirkollista lastenkoulua ylläpidettäisiin. Sen jälkeen on p eru stettu 3 kiintonaista kunnallista lastenkoulua, ja kirkollisten lastenkoulujen toim inta on lak an n u t, v aikka tä stä m itään nim enom aista p äätö stä ei ole olemassa.» Opettajain palkat on viim ekuluneitten 5 vuoden aikana jossain m äärin koro tettu. V uonna 90 oli niiden keskim äärä 343 m arkkaa, vuonna 95 sen sijaan 408 m arkkaa, m u tta ne vaihtelivat tu n tu v asti. Maariassa 4 lastenopettajaa k an to i kukin 900 m arkkaa, ja ainoastaan sai ty y ty ä 850 m arkkaan. Jepualla ja Maksamaassa oli palkka o p ettajaa k o h ti 00 m arkkaa. Jälkim äisessä seurakunnassa lausuu kirkkoherranvirasto näistä kouluoloista:»7 koulua pitäisi olla» (niitä on 3). vähem m än epäpäteviä. saadaksensa parem pia.»»ainoastaan o p ettaja on toim eensa pätevä, m u u t enem m än tah i M utta seurakunta ei ole täh än saakka teh n y t m itään K ysym ys lastenopetuksen uudestaanjärjestäm isestä siihen suuntaan, e ttä se m u u ttu isi k unnan velvollisuudeksi, on jo m uutam in paikoin saanut ra tk a i sunsa, m u tta m onin paikoin n ä y ttä ä siltä kuin asianom aiset eivät vielä olisi t ä h än asiaan k iin n ittän eet erityistä huom iota. M itään yleistä uudistuspyrkim ystä tuskin lienee odotettavissa, ennenkuin kunnilla on v arm at toiveet siitä, e ttä ne tä tä tark o itu sta v arten saav at n a u ttia av u stu sta yleisistä varoista. H elsingissä, K oulutoim en Y lihallituksessa heinäkuussa 96. Oscar Roos.

16 T A U L U JA. T A B L E A U X.

17 3 4 9 i i i i i T au lu I. K ansakoulunopettaja«sem inaarit helm ikuunp:nä95.o p e tta jie n ja oppilaiden lu k u Sém inaires d instituteurs et d institutrices primaires, lefévrier95'n om b n d ep a s s e u r s et d élèves i i S e m i n a a r i k a u p u n k i. Année de fondatio n. Lieio d u sém inaire. V a k i n a i s i a. P e r u s t e t t u v u o n n a. H om m es. O rdinaires. M i e h i ä. S e m i n a r i n o p e t t a j i a. P rofesseurs des sém inaires. Fem m es. N a i s i a. V i r k a a t o i m i t t a v i a. H om m es. E x tr a o r d i naires. M i e h i ä. Fem m es. N a i s i a. H om m es. Y h t e e n s ä. Total. M i e h i ä. Fem m es. N a i s i a. H a r j o i t u s k o u - l n n o p e t t a j i a. P rofesseurs des écoles-annexes. \ M i e h i ä. Hommes. Fem m es. I N a i s i a. T y ö n j o h - t ä j i. i. de tra- M altres nuels. v a u x ma- H om m es. j M i e h i ä. Fem m es. N a i s i a. O p p i l a i t a e r i l u o k i l l a Nombre d élères de chaque classe. I. I I. I I I. I V. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. H ommes. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. H ommes. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. H ommes. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. Hommes. Y h t e e n s ä. Total. K a i k k i a a n. Total. N a i s i a. Femmes. M i e h i ä. Hom m es. w O p p i l a i s t a o l i : S i s ä - o p p i l a i t a. Internes. E xternes. U l k o - o p p i l a i t a. 6 jy v ä sk y lä... S ortavala... R au m a... R aa h e... H einola... K ajaani ' i 7 Yhteensä Total , _,.. F in n o s. a ) Suomenkieliset _ Tammisaari... Uusikaarleby... Yhteensä Total K aikkiaan »! b) Ruotsinkieliset. S u é d o is I » _ » 8 9 0

18 o T au lu II. K ansakoulunopettaja* sem inaarit helm ikuun p:nä 95. O ppilaiden äidinkieli j a k o tip aik k a sekä heidän vänhem*päinsä sääty. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires, le er février 95.Langue maternelle et domicile des élèves; position sociale de leursparents. t 2» 4 5 G 7! i i S e i n i n a a i l k a p u n k i. L ie u d u sém in a ire. O p p ila id e n lu k u. jo id e n ä i d i n k ie li oli : Langue m aternelle des élèves. S u o m i. Finnois. R u o t s i. Suédois. M u u k ie li. A u tre langue. O p p ila id e n lu k u, jo id e n k o t i p a i k k a o li: N om bre d élèves dom iciliés: E n i n t ä ä n 00 k m se m in a a r i s t a. à 00 k m au p lu s d u sém in a ire. Y li 00 k m s e m in a a r i s t a. d p lu s de 00 k m d u sém in a ire. V ir k a m i e h iä j a v a p a id e n a n i m a it. h a r j o i t t. Fonction publique, profession libérale. i S u u r li ik k e e n j h a r j o i t t a j i a. Négoce. O p p ila id e n l u k i j o i d e n v a n h e m m a t o i v a t : Position sociale des parents. P i k k u l i i k k e e n T o r p p a r e i t a j a h a r j o i t t a j i a T y ö v ä k e ä P i k k u - m a a n v il je l y s - s e k ä p a l v e l u s ( p a it s i 3 s a r.). S u u r t i l a l l i s i a.' ti l a l l i s i a. ty ö v ä k e ä. m ie h iä. T ra vailleurs Grands pro priétaires ruraux. étaires ru ra u x. tra vailleurs P etits p ro p ri P etits ferm iers, P etit c o m (exe. col. 3). m e rc e, com m is. r u r a u x. O p p ila ita y h t e e n s ä. T otal des élèves. a) Suomenkieliset. Finnois. J y v ä s k y l ä i 2Sortavala Rauma R aahe Heinola Kajaani Yhteensä Total b) Ruotsinkieliset. Suédois. s Tammisaari Uusikaarleby Yhteensä Total ! K a i k k i a a n»

19 i I T au lu III. K än sako ulun o pettaj as sem inaari t l u k u v u o n n a O ppilasluvun m uutokset j a o p p i l a i d e n siirto. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires (année scolaire 94 jgjgj Variations du nombre des élèves; leur passageà h classe suivante. S e m in a a rik a u p u n k i. L ien d u sém inaire P ä ä s y tu tk in to o n k u ts u tu is ta C atididats a d m is a u x épreuves de V exam en d entrée q ui ont été _ reçus. h y v ä k sy tty. refusés. h y ljä tty. K a n sak o u lu ista. venant d écoles com m unales « O ppilaita otettu: Nombre, d élèves nouveaux inscrits I lu o k k a a n. en l:e année : V alm istu sk u rsseista ia -koulu is ta. tenant des cours ou tes écoles prépara- menant d établissements d 'in stru c tion secondaire. O p p ik o u lu ista. A u tres. M uualta. I I IV lu o k k a a n, i dans les années 2:e 4:e. Total. Admis à Vessai. K o eo p p ilaita. Oppilaita eronnut. Nombre d, élèves sortis. Oppim äärää päättäm ä ttä. Avant la fin des cours. M orts. \ K u o lle e t. A u tres. M u u t. Après completion des cours. Täydellisen o p p im ä ä rä n s u o rite ttu a a n. Y h te e u sä. Total. Augmentation f - f ; ou d im in u tion ( ) du nombre d élèves. O ppilasluvun lisäys (+ ) tai vähennys (. Oppilaiden sirto. Passage d la classe su iva n te. Illman ehtoja seura a v a lle luokalle s iirre ty t. Après avoir passé Ehdot suoritettuaan seuraavalle luokalle s iirre ty t. Restés d la même classe. Luokalle jä ä n e e t. ' ) _ a) Suomenkieliset. Finnois Jyväskylii _ Sortavala Rauma l b 2 4 R a a h e H einola _ K ajaani Y hteensä Total b) Ruotsinkieliset. Suédois 8 Tammisaari ! U usikaarleby Yhteensä Total ' K a i k k i a a n *) Näistä 2 erotettu.

20 T au lu IV. K a n s a k o u l u n o p e t t a j a s e m i n a a r i t lukuvuonna T ieto ja o p p i l a i t o s t e n taloudesta. Séminaires d instituteurs et d institutrices primaires ( a n n é s c o l a i r e 94 95). Economie des séminaires S e m i n a a r i k a n p u n k i. L ie u d u sém inaire. des professeurs des sém inaires. P a l k k a u s. A p p o in tem en ts S e m i n a a r i n o p e t - t a j i e n. H a r j o i t u s l t o u l u n - o p e t t a j i e n j a t y ö n j o h t a j i e n. des professeurs des ; écoies-annexes et \ des maîtres de tr a vaux m anuels.» 6 7 J 8 y M e n o t. Dépenses. T u l o t. Recettes V a l t i o n a v u s t u s v a r a t t o m i l l e o p p i l a i l l e. Subvention de V E ta t a u x élèves pauvres. I B ourses. A p u r a h o j a. N o u rritu re. H u u a n p i t o. S e m i n a a r i t a l o n h o i t o - j a k o r j a u s k u s t a n n u k s e t. Entretien et réparations des immeubles du sém inaire. Dépenses pour le ja r d in du sém inaire. S e m i u a a r i p u u t a r h a n m e n o t. Autres dépenses. M u u t m e n o t. Stmf. 7m. jm. Smf. jm Shnf. H 7m ~ Kmf. m jm Sfinf jm S t v jiü (fmf. jm. (fmf. jm jm. ttn f jm. S&nfi fië. Y h t e e n s ä. Total. A r v i o i t u v u o k r a ( 5 % s e m i n a a r i - t a l o n a r v o s t a ). Loyer calculé 5 % de la va leu r des édifices). Taxe des internes. S i s ä o p p i l a i d e n m a k s u t. S e rn i n a a r i p u u t a r h a n t u l o t. Revenus tirés du ja r d in du sém inaire. Autres revenus. M u u t, t u l o t. Y h t e e n s ä. Total. K e s k i m ä ä r ä i n e n v u o s i k u s t a n n u s ( s a r ) o p p i l a s t a k o h t i.! Dépense moyenne annuelle par élève (col ). Partie de cette dépense p a yée par V E tat. S i i t ä v a l t i o m a k s a n u t o p p i l a s t a k o h t i. a ) Suom enkieliset. - Finnois. Jy v äsk y lä ; » S o rta v a la _ » R a u m a R aahe ] j _ H ein o la » K a ja an i ! Y hteensä Total ] » b) Ruotsinkieliset. Suédois. 8 T am m isaari...: ] I l i s U usikaarleby... j _ j ;58 483,8 9 0 Y h teen sä Total : , ! 9! » '68! 0 K a i k k i a a n ' 43560» S7] ] » » ( ; Kansanop. tilasto

21 J V T aulu. K ansakoulunopettajassem inaarit l u k u * v u o n n a S e m in a arita lo ih in sijo itetu t pääom at s e m i n a a r i e n r a h a s t o t ja k irjasto t. Séminaires d instituteurs et d institutrices prim aires C a p i t a u x p l a c é s dans les immeubles des sém inaires; le u rs fo n d s et bibliothèques ' 0 n S e in in a a rik a u p u n k i. L ie u (ht sém inaire. S em in aari taio n arvo jo u lu k u u n 3 p. Valeurs en capital des édifices des sé m in a i res, le 3 déc. Stipendi-, palkinto - y. m. senlaatuiset T u l o t - R e c e t t e s. rahastot ja varat. Fonds destinés a u x bout ses et a u x p rim e s etc. J a e ttu je n stip e n d ie n ja p a lk in to je n B ourses accordées. S e m in a a rin h o id e tta v ie n ra h a sto je n tila jo u lu k u u n 3 p. E ta t des fo n d s a d m in istré s p a r le sém in a ire (3 déc.). S e m in a a rin m u i d en ra h a s to je n p ä ä o m a jo u lu k. 3 p. M ontant des capita u x des a u tres fo n d s d u sém in a ire (3 déc.). K o rk o ja p ä ä om asta. Lahjoituksia y. m. k o k o n a is R entes des capita u x. N om bre de M ontant total. Nombre, de Y h te e n sä. Total. lu k u. su m m a. L u k u. P ääom a. Capital. D onations etc. bourses. fonds. &nf. pe. (fm f fit. Smf. fa: Smfc fis (tmf. (fmf. fit. 5%? fis. K irja s to n n i te id e n lu k u jo u lu k u u n 3 p. Nombre des volu m es de la bibliothèque (3 déc.). a) S u o m e n k i e l i s e t. F in n o is. J y v ä s k y l ä _ : 2 S o r t a v a l a ! _ R a u m a _ 000 _ R a a h e _ H e i n o l a _ K a j a a n i Y h te e n sä T o ta l j b) R u o t s i n k i e l i s e t. S u é d o is. 8 T a m m i s a a r i U u s i k a a r l e b y Y h te e n sä T o ta l K aikkiaan : j

22 j i V I T aulu. K a n s a k o u lu n o p e tta j a = s e m in a a r iilu k u v u o n n a T ieto ja tu tk in n o n s u o r i t t a n e i s t a k u u n t e l i j aoppilaista. Séminaires d instituteurs et d institutrices prim aires (année sco taire 94 95). Candidats-stagiaires ayant passé l examen. i 2 3 i «6 i i 0 S e m in a a rik a u p u n k i. L ie u d u sém inaire. K e lp o is u u s to d is ta k s e n s a a n e ita k a n s a k o u lu n o p e tta ja n v irk a a n. Nom bre de candid a ts-sta g ia ires a y a n t reçu le certificat de compétence p o u r le poste d H h stitu te u r p rim a ire. S em m o isen o p p ila ito k sen lä p ik ä y n e itä, jo lla o n p ä ä stö o ik e u s Y lio p isto o n. Après avoir fa it leur études dans une in stitu tio n conduisa n t a u baccalauréat. M iehiä. H om m es. N aisia. F em m es. V ä h in tä in k ak si lu o k k a a v a ltio n ja tk o o p is to a k ä y n e itä. A près a voir étu d ié dans d e u x classes a u m o in s des écoles d études supérieures. Y h te e n sä T otal. M u ita k u u n te lijo ita, jo tk a k a n sak. a se tu k se n 2 :n n o ja lla ta h i e h d o llise n e riv a p a u tu k se n s a a n e in a o v a t tu tk in to ja s u o ritta n e e t. A u tres ca n d id a ts-sta g ia ires a y a n t sttbi l exam en én vertu de l a r t 2 de l'o rdonnance s u r les écoles primaires, ou d une dispense. M iehiä. H om m es. N aisia. F em m es. \ Y h teensä. Total. K -e lp o isu u sto d istu k sen s a a n e ita k ä sitö id e n ta h i m uun harjoitusaineen opettajanv irk a a n. Nom bre de candidats-stagiaires a y a n t reçu le certificat de compétence p o u r le p oste de m a itre de tr a v a u x m a n u els ou a u tres exercices. M iehiä. H om m es. \ N aisia. Fem m es. Y h te e n sä. Total. i a) Suomenkieliset. Finnois. Jyväskylä... i 3 n! Sortavala j Rauma _ Raahe ; 4 5 Heinola _ ; Kajaani... i : i Yhteensä Total b) Ruotsinkieliset. Suédois. 8 Tammisaari... 2 _ 6 6 S 9 Uusikaarleby ' Yhteensä Total ; K a i k k i a a n j 2 3 j

23 j V II T aulu. Sem inaarien h a r j o i t u k o u l u t lu k u v u o n n a Eco/es-annexes des séminaii(année scolaire 94 95). 2 ' 3 t ' [ 0 2 3! 4 i s j i» j 2 f > j Sei uin n a r i k a n p u n k i. L iè a d u sém inaire. Nombre total ( I VI). K o k o l u k u ( I V J ). I - I I. S u k u p u o l e n m u k a a n. P o i k i a. Garçons. U l - V L. Sexe. Ï-I. T y t t ö j ä, Filles. \ I I I - V I. O p p i l a i d e n l u k u h e l m i k u u n p N om bre d'élèves le lier février. 7, m u t t a e i 9 v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 7 et 9 ans. T j ä n m u k a a n. 9, m u t t a e i I B v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 9 et 3 ans. Age.! I B, m u t t a e i 5 v u o t t a j t ä y t t ä n e i t ä. Entre 3 et 5 äns. I 5 ans et aiv dessus., O p e t u s k i e l e n m u k a a n. F in n o is. L angue. \ S u o m i. j Suédois. R u o t s i. V a n h e m p a i n s ä ä d y n m u k a a n. P osition sociale des paren ts. \lservice public, négoce, \ grande in d u strie. I V i r k a m i e s t e n j a s u u r - l i i k. h a r j o i t t. l a p s i a. P i k k u i i i i t k. h a r j o i t t a }, j a p a l v e l u s m. l a p s i a. Petit commerce, p etite industrie, com m is. i T y ö v ä e n l a p s i a. O uvriers. I. V u o s i o s a s t o j e n m u k a a n. ' S A nnées scolaires.. I I I. I V. V. V I. O p p i l a i t a o l l u t k o u l u s t a p o i s s a l u k u v u o d e n k u l u e s s a. Elèves a y a n t été absents : 0 p ä i v ä ä. de à 0 jo u rs. B O p ä i v ä ä. de à 30. j o u r s p ä i v ä ä t t e 3 à 60 io u rs. E n e m m. k u i n 6 0 p ä i v. plus de 60 jo u r s. U u s i a o p p i i. o t e t t u k o u l u u n. Elèves nouv e a u x ; in scrits. I I L I I I V I. P ä ä s t ö t o d i s t u k s e n s a a n e i t a. Elèves ayant quitté l'école avec certificat d'études. i ' - a) Suomenkieliset. Finnois J y v äsk y lä n 60 ' 56 37! Sortavala e! ! , Rauma ! R aa lie j ! H e in o la , : 23 87! 43 i ' 8 6 K ajaani ! 7 Yhteensä Total [ ; ! ; 63! b) Ruotsinkieliset. Suédois. 8 Tammisaari, j i _ 33 2j ; ! 8 9 Uusikaarlebv j 52' 33 9l - j j 96 j j ' 39 40j 34 30j ] 8 2 i 3 34 B Yhteensä Total j ! ! j ; j ! K a i k k i a a n j i ; ; Muist. Harjoituskoulujen opettajisto löytyy seminaarien I taulukossa.

24 6 94» V III T aulu. K aupunkien k an sak o u lu t h e l m i k u u n p m ä 95. T ie to ja luokista ja opettajista. Ecoles primaires des villes (er février 95).Classes et instituteurs ! H ! I 26 I 27 L u o k k a M u ita (la u lu n, v o im iste lu n, Luokkia. h u o n e ita. Varsinaisia luokkaopettajia. k ä s itö id e n y. m.) o p e tta jia. Classes. Classes Instituteurs-générauoc proprem ent dits. A u tres m aîtres (chant, g y m situées nastique, tr a v a u x m a n u els etc.). L ä ä n i ja k a u p u n k i. G ouvernem ent et ville. Nombre total. Koko lu k u. Suom enk ie lisiä. F innoises. I I I. I I I V I. R u o ts in k ie lisiä. Suédoises. I II. I I I VI. Omassa talo ssa. dans une maison scolaire spéciale. V uokratuita. dans un local loué. K a u p u n g in k ansak o u lu la it. p alv ei. o li o p e tta jia ja o p e tta ja tt. k a ik kiansa: Nom bre total de m a îtres et de m a î tresses dans les écoles p rim a ires des villes. Total. Koko lu k u. M iehiä. H om m es. N aisia. Femmes. K o k o lu k u. N om bre total. I II. III-V I. Y h te e n sä. Total. M iehiä. H om m es. I - I I. I I I VI. I - I I. N aisia. Fem m es. I I I VI. V irk akelp o isia. Compétents. S e m in a a rin V irk akelp o i su u s to d is tu s ta k ä y n e itä. j M uita. v a illa. A vec certificat S a n s certificat A u tres. d u sém inaire. de compétence. I - I I. I I I - V I. I I I. I I I V I. I II. III-V I. j Koko lu k u. j Nombre to ta l. H om m es. M iehiä. F em m es. N aisia.! Uudenm aan lääni H e l s i n k i 8 U O m e n k ie l k' 4i 2 / ru o tsin k ie l.» » / 2 3 P o r v o o ! 2 7 U! L o v i i s a ' H a n k o...! 2 2I Y h te e n sä T o ta l ! Turun ja Porin lääni. 8 T u r k u N a a n t a l i _ _ 9 0 U u s i k a u p u n k i ) U R a u m a.... * j j 2 P o r i ( y n n ä R e p o s a a r i ) ! M a a r i a n h a m i n a Y h te e n sä T o ta l i H äm een lääni. 5 H ä m e e n l i n n a T a m p e r e U 6 7 L a h t i Y h te e n sä T o ta l ! U 8 V iipurin lääni. 9 Viipuri ; 8: H a m i n a L a p p e e n r a n t a : j j K ä k i s a l m i ! S o r t a v a l a K o t k a Y h t e e n s ä T o ta l ; ; ) K oulu oikeastaan Vll-luokkainen. Kansanop. tilasto!) B

25 6 94 9«. 9 i i l 2 3 j I» j L u o k k a K a u p u n g in k a n sa- V a r s i n a i s i a u o k k a o p e a j i a. M u ita (la u lu n, v o im iste lu n, L u o k k i a. h u o n e ita. k o u lu la it. ç a lv e l. k ä s itö id e n y. m.) o p etta jia! Classes. Classes oli o p e tta jia ja Instituteurs-généraux proprement dits. Autres maîtres (chant, gymnastique, travaux manueîs situées o p e tta ja tt. kaik etc.). Lääni ja kaupunki. Gouvernement et ville. Koko lu k u. Nombre total. Suom enk ielisiä. Finnoises. I II. I I I VI. R u o ts in k ie lisiä. Suédoises. i n. I I I VI. Omassa talo ssa. dans une maison scolaire \ spéciale. V u o k ra tu lta. dans un local loué. kiansa : Nombre total de maîtres et de maîtresses dans les écoles prim aires des villes. Koko lu k u. Total. M iehiä. Hommes. N aisia. Femmes. K oko lu k u. Nombre total. I - I I. I I I V I. Y hteensä. Total. M iehiä. Hommes. I - I I. n i vi. N aisia. Femmes. I - I I. I I I V I. V irk a k e lp o isia. Compétents. V irk ak elp o i- S e m in a a rin s n u s to d is tu s ta k ä y n e itä. M uita. v ailla. Avec certificat Sans certificat Autres. du séminaire. de compétence. I il. m vi. I n. III-V I. I I I. III-V I. Koko lu k u. Nombre total. M iehiä. Hommes. N aisia. Femmes. Mikkelin lääni i i 2 Savonlinna _ 6 _ i Yhteensä Total i Kuopion lääni. 4 Kuopio i i i 5 Joensuu.,...* ' Iisalmi Yhteensä Total i i i. _ Vaasan läni. g Nikolainkaupunki M ) ! 9 Kristiinankaupunki U 2j _ K askinen Pietarsaari _ 2 Kokkola." _ 2 3 Jyväskylä ! 4 i Yhteensä Total j ; 7i ! j j Oulun lääni. j ; 3 5 j Oulu j IR aahe... 5! q 2 5 5! _ 6 7 Kajaani _! 7 8 Tornio i _ 8 9 [Kemi (ynnä Laitakari).. U « * 20; Yhteensä Total ! ! K a i k k i a a n j j2 *) 2:a luokalla oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppilaita. 2) Vuokratta luovutettu.

26 T au lu IX. K aupunkien k an sak o u lu t l u k u * v u o n n a T ieto ja oppilaista. Ecoles primaires des villes ( a n n é e s c o la ire 94 95). Elèves. L ä ä n i j a k a u p u n k i. Gouvernement et ville. Nombre total (cl. I VT). 2 Koko luku (I V I) s ! [ S u k u p u o l e n m u k a a n. P o i k ia. Garçons. I I I. I I I V I. Sexe. T y t ö jä. F il les. i n. H I V I. O p p i l a i d e n l u k u h e l m i k u u n p. N om bre d élèves le lie r février. V a n h e m p a in s ä ä d y n O p p ila ita o l l u t k o u l u s t a p o i s s a l u k u v u o d e n k u l u e s s a. 7, m u tta ei 9 v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 7 et 9 ans. I j ä n m u k a a n. Age. 9, m u tta ei lä v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 9 et 3 ans. 3, m utta ei 5 v u o t t a t ä y t t ä n e i t ä. Entre 3 et 6 ans. 5 v u o tta t ä y t t ä n e i t ä. 5 ans et au-dessus. O p e t u s k ie l e n m a k a a n. L a n g u e d enseig n em ent. F innois. S u o m i. Suédois. R u o t s i. m a k a a n. SE ta t social des p a ren ts. V ir k a m ie s t. ja s u u r - liik k ee n h a ri. la p s ia. Fonction p u b lique, négoce, grande in d u strie. P i k k u liik k. h a rj. ja p a lv e lu s m ie s t. la p s ia. Petit commerce, p etite industrie, com m is. O uvriers. T yöväen la p s ia. V u o s io s a s to je n m u k a a n. A nnées scolaires. I. I I. I I I. I V. V. V I. E lèves a y a n t été absents -0 p ä iv ä ä., de à 0 joivrs. de à 30 jo u rs. 30 p ä iv ä ä p ä iv ä ä. de 3 à 60 jo u rs. E n em m än kuin 60 p ä iv ä ä. plus de 60 jo u rs. U u s ia oppi* l a i t a o t e t t u k o u l u u n. Elèves nouv e a u x in scrits. I I I. i n - v i. P ä ä s tö to d is tu k s e n s a a n e i t a. Elèves ayant quitté l école avec certificat d études. K r e ik k.- v e n. u s k o n t. k u u l. o ç p il. Elèves appartenant à V E ghse grecque. Uudenm aan lääni. jg, j. (suomenkiel. k jl Iruotsinkiel.» ! j 2 3 Porvoo L oviisa Tammisaari Hanko j «7 Yhteensä T o ta l j i Turun ja Porin lääni. j i! 8 Turku ; i Naantali Uusikaupunki R aum a i i 2 Pori (ynnä Reposaari) : i Maarianhamina ! 2 4 Yhteensä T o ta l ! H äm een lääni. ï 5 Hämeehlinna j i6 Tampere : i 7 Lahti j Yhteensä T o ta l i V iipurin lääni. 9 V iipuri... *) i : Hamina ! Lappeenranta _ !2 I 22 K äkisalm i ' j Sortavala K otka ' ; : j 2 5 Yhteensä îb f a ü j ; j *) Sitä paitsi kansakoulun yhteydessä toimivissa kursseissa aikuisia varten 48 oppilasta(84miestäja4naista);päästötodistuksensai2oppilasta.