LOVISA SCC RUOTSINKIELINEN KOULUKESKUS HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 LOVISA SCC RUOTSINKIELINEN KOULUKESKUS HANKESUUNNITELMA

2 LOVISA SCC RUOTSINKIELINEN KOULUKESKUS HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo: 0. Yhteenveto Hankesuunnitelman laadinta Yleistiedot Hankeryhmä Tarve Mitoitus Pidetyt kokoukset ja neuvottelut Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat suunnitelmat Rakennuspaikkaselvitys Sijainti Omistusselvitys Kaavaselvitys Rakennuspaikka Liikenne tontilla ja pysäköinti Olevat johdot ja putket Lisärakentamismahdollisuudet Ympäristön vaatimukset Tekninen selvitys Purkutyöt Perustamisolosuhteet Rakenneperiaatteet Vesi, viemärit Pintavesien hallinta Sähkö Lämmitys ja jäähdytys Käyttäjän tavoitteet Toiminnan tavoitteet Tavoitteet fyysiselle ympäristölle Osallistamisprosessi Tilat Toiminnan vaatimat tilat Uudisrakennus Korjausrakennettavat tilat Tilaohjelma Hankkeen laajuus Väestönsuojatilat Muut tilat Tontin käyttö laajennetussa kirjastossa Yleistä Tontin käyttö Toimintojen sijoittuminen rakennukseen Tilakonsultit TM2 Oy 1/22

3 6.4 Toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Elinkaari Yleistä Kestävyys ja muunneltavuus Energiatehokkuus Kustannustehokkuus Kustannukset Rakennuskustannusennusteet Yhteenveto investointiosan kustannusarviosta Erillisoptioiden kustannukset Muut kustannukset Toteutus Aikataulu Toteutusmuoto Vaiheistus Liitteet Tilakonsultit TM2 Oy 2/22

4 0. Yhteenveto Tässä hankesuunnitelmassa on kuvattu Loviisan ruotsinkielisen koulukeskuksen, Lovisa SSC -rakennushanke, sisältäen Lovisanejdens högstadiumin (LNH) uudisrakentamisen sekä Lovisa Gymnasiumin (LG) peruskorjauksen. Hanke sisältää koulutontin pihatoimintojen kehittämisen ja lähiliikuntapaikan rakentamisen. Hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että koulutoiminta tontilla jatkuu rakennustöiden ajan. Uudisrakennus rakennetaan nykyisen, purettavan LNH:n paikalle. LG:n rakennuksen korjaus- ja muutostyöt toteutetaan uudisrakennuksen valmistuttua siten, että opetustoimintaa kyetään jatkamaan keskeytyksettä. Hankkeen laajuus: LNH:n Uudisrakennus ohm 2, brm 2 (e=1,4) [lyöntivirhe korjattu ] LG:n peruskorjaus ohm 2, brm 2 Yhteensä: ohm 2, noin brm 2 LNH:n purkutyöt yhteensä brm 2 (päärakennus, Stallet) Kustannusarvio: Uudisrakennus , /brm 2 Peruskorjaus , /brm 2 Lähiliikunta-alue Ensikertainen kalustaminen ja varustelu Yhteensä , /brm 2 Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%), hintataso Helsinki 83,7 / ). Erillisoptiona hankkeessa on tutkittu Monitoimi-/konserttisalin (520 ohm2, 676 brm2, 1,7 M ) rakentamista uudisrakennuksen yhteyteen. Toimenpiteet ja tavoiteaikataulu: Hankesuunnitelman hyväksyminen (12/2016-1/2017) Hankintamenettelyn valinta ja aikataulutus Hankeen toteutussuunnittelu (3/ /2017) Rakennuslupa (syksy 2017) Urakkakyselyt (1-2/2018) Urakoista päättäminen (3/2018) Toteutusvaihe, uudisrakentaminen (5/2018 6/2019) Toteutusvaihe, korjausrakentaminen (6 12/2019) Kokonaisuudessaan valmis käyttöönotettavaksi (12/2019) Aikataulu on riippuvainen päätöksenteon sujuvuudesta hankkeen eri vaiheissa. Liite 1 Hankeaikataulu Tilakonsultit TM2 Oy 3/22

5 1. Hankesuunnitelman laadinta Tämä hankesuunnitelma on kohteisiin aiemmin (2009 ja 2015) laadittujen hankesuunnitelmien päivitys. Hankesuunnitelman lähtökohtana on Lovisanejdens högstadiumin (LNH) elinkaarensa päässä olevat, purkukuntoiset tilat jotka on syytä korvata uudisrakentamalla. Koulu toimii tällä hetkellä pääosin vuokraparakeissa. Samalle tontilla sijaitseva asemakaavalla suojeltu Lovisa Gymnasiumin (LG) rakennus kaipaa teknistä perusparannusta. Tilamitoitus on laadittu väestö- ja oppilasennusteiden mukaisesti (400 oppilasta: yläkoulu 270 ja lukio 130). Rakennushankkeelle on laadittu koulujen yhteinen alustava huonetilaohjelma, jossa tilojen käytön tehostaminen on huomioitu mm. rakennusten yhteiskäyttöisyyden sekä ilta- viikonloppukäytön synergioiden kautta. Hankesuunnitelmassa on esitetty erillishintaisina optiona monitoimisali (konserttisali) 300 hengelle. Lukiorakennuksen korjaus- ja muutostöiden suunnittelun lähtötietona toimii vuosina 2002, 2003 ja 2008 laaditut kuntotutkimus- ja arvioraportit. Korjaussuunnittelun yhteydessä suoritetaan tarkentavat tutkimustoimenpiteet. Peruskorjaushanke pitää sisällään: Talotekniikan ajanmukaistaminen Sade- ja pintavesien poisjohtamisen tehostaminen Hissin rakentaminen Ikkuna- ja sisätilaremontti Sisä- ja ulkotilojen käytettävyyden parantaminen 1.1 Yleistiedot Kohteen nimi Lovisanejdens högstadium, Lovisa Gymnasium Sijainti ja osoite Hanke sijoittuu Loviisan ruotsinkielisen koulukeskuksen tontille ( ), osoitteessa Brandensteininkatu 27, LOVIISA. 1.2 Hankeryhmä Loviisan kaupunki: - Timo Tenhunen koulutuspäällikkö - Antti Kinnunen tilapäällikkö - Mikko Mattinen suunnitteluinsinööri - Jutta Angus vt. rehtori, Lovisanejdens högstadium - Anders Nordström rehtori, Lovisa Gymnasium Hankesuunnittelukonsulttina on toiminut Tilakonsultit TM2 Oy: - Mikko Marja-aho toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA - Janne Henriksson hankesuunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA Kustannuslaskentakonsulttina on toiminut FMC Laskentapalvelut Oy: - Janne Silvennoinen johtava kustannusasiantuntija Tilakonsultit TM2 Oy 4/22

6 1.3 Tarve Lovisanejdens högstadiumin (rak. 1969) rakennukset ovat tekninen käyttöikänsä elinkaarensa päässä. Tilat eivät vastaa opetustiloille asetettavia vaatimuksia, ja niiden peruskorjaaminen nykytarvetta vastaavaksi ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti perusteltua. LNH:n päärakennus on purkukuntoinen koulun toimiessa vuokraparakeissa. Lovisa Gymnasiumin peruskorjaustarpeet kohdistuvat erityisesti taloteknisten järjestelmien ajanmukaistamiseen sekä ikkunoiden ja sokkelinvierustojen pintavesienhallinnan kuntoonsaattamiseen. Rakennuksen kokonaispinta-ala on lukion oppilasmäärään nähden ylisuuri, mutta toisaalta tilat eivät laatunsa ja toiminnallisen tilarakenteensa puolesta täysin vastaa nykypäivän vaatimuksia. Hanke lisää koulukeskuksen palvelutasoa sekä mahdollistaa tilojen nykyistä monipuolisemman, tehokkaamman ja taloudellisemman käytön. Puurakentaminen toteutusvaihtoehtona Loviisassa on virinnyt kiinnostusta toteuttaa hanke puurakenteisena. Vaihtoehtoisina puurakennustapoina on ollut esillä erityisesti hirsirakentaminen sekä CLT-teknologian hyödyntäminen, josta löytyy myös paikallista osaamista. Puurakentamis-option plussat ja miinukset: + positiiviset mielikuvat tilojen viihtyisyyden ja sisäilman laadun osalta + akustisesti miellyttävän ympäristön toteuttaminen helpompaa + mahdollinen paikallisen teollisuuden hyödyntäminen - tavanomaisesta poikkeava rakennustapa lisää epävarmuustekijöiden määrää - kustannusvaikutus (oletettavasti lisää kustannuksia) - pitkällä aikavälillä mahdollinen kyllästyminen materiaaliin - puurakennuksen sovittaminen maisemaan arveluttaa - hirsirakenne ei ole kovin muuntojoustava Muut esiin tulleet tarpeet Kaupungissa on tarvetta esiintymistiloille. Hanke mahdollistaisi noin 300 hengen monitoimi- /konserttisalin toteuttamisen (erillisoptio). Koulukeskuksen toimintapiiriin kuuluu myös kaupunginkirjasto, johon kohdistuu myös investointitarpeita. Kirjasto-option plussat ja miinukset: + toimintojen keskittäminen; toiminnalliset synergiat + uuden OPS:n toteuttaminen tehostuu - tontinkäyttö vaikeutuu; johtaa mahdollisesti 3.kerrokseen (poikkeaa asemakaavasta) - mahdollisen 3.kerroksen vaikutukset puurakennusvaihtoehtoon? - aikatauluvaikutukset Kirjasto-option tutkiminen edellyttäisi lähtötietojen tarkempaa selvittämistä. Tilakonsultit TM2 Oy 5/22

7 1.4 Mitoitus Koulutoiminta on mitoitettu hankesuunnitelmassa oppilasennusteiden mukaan: - ruotsinkielinen yläkoulun yleisopetus 270 oppilasta - ruotsinkielinen lukion yleisopetus 130 oppilasta 1.5 Pidetyt kokoukset ja neuvottelut hankeryhmän aloituskokous hankeryhmän kokous hankeryhmän kokous hankeryhmän kokous kustannuslaskentapalaveri hankeryhmän kokous hankeryhmän kokous Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat suunnitelmat Hankesuunnittelutyön aikana on ollut käytettävissä seuraavat asiakirjat ja suunnitelmat: - Loviisan ruotsikielinen koulukeskus ja päiväkodit -hankesuunnitelma Lovisanejdens högstadium -hankesuunnitelma Lovisa Gymnasiumin pohjapiirrokset - Kuntoarviot, Raksystems Anticimex insinööritoimisto Oy Lovisa Gymnasium Lovisanejdens högstadium Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, SSM Oy Lovisanejdens högstadium Lovisa Gymnasium Tilakonsultit TM2 Oy 6/22

8 - Ote asemakaavasta, korttelin asemakaavanmuutos Tilakonsultit TM2 Oy 7/22

9 2. Rakennuspaikkaselvitys 2.1 Sijainti Hanke sijoittuu Loviisan keskustakortteliin 307, tontille 2. Ruotsinkielisen koulukeskuksen tontti sijaitsee Loviisan keskustassa, Brandensteininkadun päässä, urheiluhallin vieressä, merenlahden pohjukassa. Tontin ala on noin m Omistusselvitys Alueen omistaa Loviisan kaupunki. 2.3 Kaavaselvitys Kaavoitustilanne Alueella on voimassa oleva asemakaava, Loviisanlahden alueen asemakaava ja asemakaavan muutos, joka on vahvistettu Nykyiset kaavamääräykset Asemakaavassa on, kortteli 307 määritelty opetus- ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YOU. Koulutontin enimmäisrakennusoikeudeksi määrittyy asemakaavassa esitetyllä tonttitehokkuudella (e=0,6) kem 2 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi 2. Lovisa Gymnasium on suojeltu sr-kaavamerkinnällä ja lukion eteläpuolinen piharakennus on suojeltu su-merkinnällä. Lisäksi kaavassa on tontin osalle määritetty pääasiassa vapaaksi jätettävä näkymälinja, joka syksyllä 2016 kaavoittajan kanssa käydyn keskustelun perusteella on mahdollista siirtää tontin eteläosaan, purettavan Stalletin (nykyinen työpajarakennus) rakennusalalle. Autopaikkojen vähimmäismäärä YOU-korttelissa on 1 ap/150 kem 2. Korttelin itäreunassa on Virkistysalue, joka voidaan rakentaa pääasiassa pysäköintialueeksi (V/p). Alueen pohjoisosaan, liikuntahallin taakse on toteutettu noin 65 autopaikkaa. (Koko korttelin enimmäisrakennusoikeuden mukainen autopaikkavaatimus on noin 96 autopaikkaa. Pelkän koulutontin osalta autopaikkavaatimus on noin 64 autopaikkaa.) Asemakaava sisältää lisäksi määräyksiä Rantabulevardin ajoradan ja kevyenliikenteen väylän rakentamisesta. Liite 2. Ote asemakaavasta 2.4 Rakennuspaikka Fyysiset ominaisuudet Rakennuspaikan pohjatutkimus tulee suorittaa viimeistään rakennussuunnittelun yhteydessä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan LNH:n nykyinen koulurakennus on perustettu osittain kovalle maaperälle ja osittain paalujen varaan Saavutettavuus Loviisan ruotsinkielinen koulukeskus sijaitsee kaupungin keskustassa, Loviisanlahden pohjukan länsirannalla. Paikka on hyvin saavutettavissa mm. kevyen liikenteen kulkumuodoin, henkilöautolla ja linja-autolla. 2.5 Liikenne tontilla ja pysäköinti Tontti toimii nykyisellään koulukäytössä. Liikenne tontille tulee pääsääntöisesti Brandensteininkadulta liikuntahallin itäpuolisen pysäköintialueen tai Mestarinkadun kautta. Nykyisen keittiön huoltoliikenne tulee idästä liikuntahallin ja purettavan LNH:n päärakennuksen välistä. Tilakonsultit TM2 Oy 8/22

10 Ajoneuvoliikenne pyritään järjestämään eroteltuna piha-alueista sekä kevyen liikenteen kulkureiteistä turvallisuuden takaamiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää saatto- ja huoltoliikenteen sujuvuuteen sekä kevyiden moottoriajoneuvojen pysäköintijärjestelyihin. Liikennejärjestelyjä ja kevyenliikenteen reittejä tulee tarkastella kokonaisuutena. Pysäköinnin lisääminen on mahdollista liikuntahallin pysäköintialuetta laajentamalla. Koulutontin liikennejärjestelyjen suunnittelu tulee kytkeä lähialueen muuhun suunnitteluun (esim. asemakaavan mukainen Rantabulevardi). 2.6 Olevat johdot ja putket Vesijohdot, viemärit ja sähkö Kaikki tarvittavat kunnallistekniikan linjat sijaitsevat rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä ja niihin voidaan liittyä normaalisti. Tontilla sijaitsevien putkien sijainti ja kunto on selvitettävä kussakin rakennusvaiheessa erikseen. 2.7 Lisärakentamismahdollisuudet Asemakaavan mukaista rakennusoikeutta jää hankkeen jälkeen tontilla käyttämättä arviolta noin kem 2. Hankkeen toteutus tulee suunnitella siten, että asemakaavan enimmäisrakennusoikeuden mukainen laajennettavuus tontilla on mahdollista. 2.8 Ympäristön vaatimukset Rakennuksen suunnittelussa noudatetaan lähtökohtaisesti asemakaavan määräyksiä. Korttelin keskeinen sijainti sekä koulun tehtävä kaupungin tärkeänä julkisena rakennuksena asettavat korkeita vaatimuksia uudisrakennuksen kaupunkikuvalle ja arkkitehtuurille. Rakennuksen suunnittelussa huomioidaan liittyminen ympäröiviin katu-, puisto-, tori- ja ranta-alueisiin. Tavoitteenmukaista on, että uudisrakennus eheyttää ja aktivoi lähiympäristöään. Urakka-alueelta kartoitetaan raivattava sekä säilytettävä kasvillisuus. Säilytettävät puut merkitään ja suojataan ennen rakennustöitä. Piha-alueiden suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen toimivuuden ja viihtyisyyden näkökulmasta. Mitoituksessa ja varustelussa noudatetaan suunnitteluohjeita sekä Loviisan kaupungin yleisiä käytänteitä. Koulutoiminta tontilla jatkuu koko rakennusurakan ajan. Työmaan aiheuttamat haitat (mm. melu-, pöly- ja liikenteelliset haitat) tulee minimoida hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Käyttäjät sekä naapurit huomioiviin työmaajärjestelyihin ja tiedottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilakonsultit TM2 Oy 9/22

11 3. Tekninen selvitys Rakennuksen myöhempiä toiminnallisia muutoksia mahdollistava muuntojoustavuus otetaan huomioon mm. seuraavissa seikoissa: tilarakenne ja sisäiset yhteydet tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus rakennejärjestelmän joustavuus talotekniikan nousujen keskittäminen LG:n korjausrakentamisessa on varauduttu: Talotekniikan järjestelmien perusparannus Sokkelinvierustojen ja salaojien korjaaminen/uusiminen Sadevesiviemäröinnin uusiminen Hissin rakentaminen Ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostaminen/uusiminen Pääportaan palo-osastoiminen kerrostaso-ovin Mahdolliset tilamuutokset 1950-luvun siivessä (kevyet väliseinät) Sisäpintojen puhdistus ja huoltomaalaus Piha-alueiden rakenteiden ja rakennusosien kunnostus 3.1 Purkutyöt Uudisrakennuksen tieltä purentaan LNH:n nykyinen päärakennus, brm 2. Työpajarakennus Stallet, 820 brm 2 toimii väistötilana koko rakennushankkeen ajan, ja se puretaan vasta aivan lopuksi. 3.2 Perustamisolosuhteet Viimeistään rakennussuunnitteluvaiheessa rakennuspaikalla tulee suorittaa pohjatutkimus ja laatia perustamistapalausunto. 3.3 Rakenneperiaatteet Uudisrakennuksen rakennusrunko tehdään joko puusta, teräsbetonista tai teräksestä. Hankkeessa tulee vaihtoehtona selvittää hirsirakentamisen mahdollisuutta. Julkisivumateriaalin (tai julkisivukäsittelyn) valinnassa huomioidaan arkkitehtuurille asetettavat vaatimukset sekä pyritään pitkään elinkaareen ja huollon helppouteen. Alapohjarakenne on kantava. Kerroskorkeuksien suunnittelussa on huomioitava talotekniikka siten, että vapaa huonekorkeus on salitilojen osalta vähintään 4 m ja muiden huonetilojen osalta keskimäärin noin 3 m. Lovisa Gymnasiumin korjaustyöt toteutetaan suunnitelmien mukaisesti, pääosin nykyistä tilajakaumaa noudattaen. Kantaviin rakenteisiin ei tehdä muutoksia. Talotekniset järjestelmät uudistetaan ja pintarakenteet kunnostetaan kuntotutkimusten ja korjaussuunnittelun perusteella. Sisäpinnat puhdistetaan kauttaaltaan ja uudistetaan tai kunnostetaan korjaussuunnittelun mukaisessa laajuudessa, rakennuksen alkuperäinen henki huomioiden. Ikkunat ja puurakenteiset ulko-ovet kunnostetaan (tai tarvittaessa uusitaan vanhan mallin mukaisesti). Ikkunoiden ja ovien liittymät tarkastetaan ja puutteet korjataan kunnostuksen yhteydessä. Vesikattorakenteet pellityksineen tarkastetaan ja huolletaan tarvittaessa erillisen suunnittelun mukaisesti. Sokkelit ja salaojat korjataan ja käsitellään arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaisesti. Sade- ja pintavesien Tilakonsultit TM2 Oy 10/22

12 3.4 Vesi, viemärit Uudisrakennus liitetään kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkkoon ja se käyttää olemassa olevia liittymiä. Olemassa oleva vesi- ja viemärijärjestelmä korjataan LVI-suunnittelun mukaisesti. 3.5 Pintavesien hallinta Uudisrakennus salaojitetaan ja rakennuspaikka varustetaan sadevesiviemäröinnillä. Pintavedet johdetaan maanpinnan kallistuksilla pois rakennuksen läheisyydestä. Sisäänkäyntien ympäristö pinnoitetaan pihakivillä ja varustetaan toimivin kallistuksin. Kattovedet johdetaan syöksytorvista putkella suoraan sadevesikaivoon. Salaojat ja sadevesiviemäröinti uusitaan hankkeen yhteydessä. Pintavedet johdetaan maanpinnan kallistuksilla pois rakennuksen läheisyydestä. Sisäänkäyntien ympäristön pinnoitus toteutetaan pihakivillä (tai asfaltilla) ja varustetaan toimivin kallistuksin. Kattovedet johdetaan syöksytorvista putkella suoraan sadevesikaivoon. 3.6 Sähkö Sähköt toteutetaan sähkösuunnittelun mukaisesti. Taloautomaation järjestelmät toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Paloilmoitinjärjestelmä. 3.7 Lämmitys ja jäähdytys Lämmitys ja ilmanvaihto toteutetaan LVIA-suunnittelun mukaisesti. Tilakonsultit TM2 Oy 11/22

13 4. Käyttäjän tavoitteet Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista, mahdollistaen myös itsenäinen opiskelu. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. (OPS2016) Lovisa Gymnasiumin perinteiden jatkuvuus huomioidaan lukiorakennuksen korjaussuunnittelun tilankäytössä. Lukiolaisille on tarpeen toteuttaa oppilasmäärään mukaiset riittävän väljät tilat siten, että kaksi ylintä kerrosta varataan pääosin lukion tilaksi. Ensimmäinen kerros toimisi koulujen yhteiskäytössä musiikkiopetuksen salin sekä kuvataiteen opetustilan osalta. 4.1 Toiminnan tavoitteet Koulun tehtävä on antaa opiskelijoille hyvää perusopetusta, joka kehittää oppilaan taitoja työskennellä itsenäisesti omaa opiskeluaan kehittäen, mutta yhtä lailla kehittää taitoja sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön muiden opiskelijoiden kanssa. Oppimisen kannalta on tärkeää luoda sellaisia oppimistapahtumia, jossa itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa jo opitun kautta pystytään omaksumaan uusia asiayhteyteen liittyviä asioita pohtimalla, kokeilemalla ja oivaltamalla. Koulutiloilla on suuri merkitys, jotta yhteistyö ja samanaikaisopetus olisi mahdollista toteuttaa. Erilaisia tiloja tarvitaan, jotta erilaisille oppijoille voitaisiin taata tarkoituksen mukaisimmat oppimisolosuhteet kulloiseenkin oppimistapahtumaan yhdessä useamman opiskelijan kanssa, pienemmissä ryhmissä tai itsenäisesti. Tavoitteena on saada elinikäisen oppimiseen innostuneita nuoria, joilla ei ole pelkästään opittuja tietoja vaan myös laaja-alaisia taitoja ja sosiaalisuutta toimia erilaisten ihmisten kanssa yhdessä uutta oppien. Käyttäjät Ensisijaisia käyttäjäryhmiä ovat oppilaat ja opettajat. Mikäli koulun yhteyteen liitetään henkilökunnan, asukkaiden ja sidosryhmien toiveiden mukaisesti myös kulttuuri- ja liikuntapalveluita, käyttäjäryhmiin kuuluvat kaikki asukkaat lapsista vanhuksiin, sekä kaupungissa vierailevat kulttuuripalveluiden asiakkaat. Toiminta Rakennukseen toivotaan omia alueita/siipiä eri toiminnoille. Keskelle halutaan kokoontumistilat: auditorio, kulttuuri/musiikkitilat, ravintola/kahvila ja rentoa oleskelutilaa. Piha-alueelle halutaan paljon aktiivista toimintaa ja liikuntaa tukevia välineitä ja alueita. Kulttuuritoiminta, konsertit, koulutukset, messut, myyjäiset, juhlatilat ja monipuoliset liikuntapalvelut ovat hyvin toivottuja. Esim. Sibelius Festival -kamarimusiikkitapahtuman konsertit halutaan sijoittaa koulun juhlasaliin/auditorioon. Ympäristö Rakennus sijoittuu merelliselle rantatontille. Käyttäjät toivovat meren ja luonnon näkyvän myös rakennuksessa sisällä; puurakenteissa, sekä avarina näkyminä ympäröivään kauniiseen luontoon. Esteetön ympäristö on ehdoton vaatimus, sillä käyttäjissä on myös liikunta- ja toimintaesteisiä. Kaikki tilat tulee olla saavutettavissa myös ilta-aikaan. Objektit Monikäyttöisten yhteisten tilojen kalusteiden ja varusteiden tulee tukea monenlaista toimintaa ja käyttäjiä. Pinottavuus, liikuteltavuus ja keveys ovat ensisijaisia ominaisuuksia. Kalusteiden toivotaan olevan myös mukavia. Yhteistyö Koulurakennukseen ideoitiin luontevana lisätoimintona erityisesti kulttuuritoimintaa kuten konsertteja. Kirjasto nähtiin erityisesti synergisena kumppanina koululle. Kulttuuritapahtumien, ku- Tilakonsultit TM2 Oy 12/22

14 ten Sibelius Festival, nähdään sopivan osaksi rakennuksen toimintaa. Konsertti- ja kulttuuritoimintaa toivottiinkin runsaasti. Työpajoissa ideoitiin myös kesäyliopistoa ja monenlaista kurssi- ja harrastustoimintaa. 4.2 Tavoitteet fyysiselle ympäristölle Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. (OPS2016) Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. (OPS2016) Koulurakennuksen korjauksen ja uudisrakennuksen suunnittelussa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan pedagogiset tavoitteet niin koulurakennuksen sisällä kuin ulkonakin. Nuorille muodostetaan luokkatilojen ohella opiskelupaikkoja monipuolisiin aineopetustiloihin, koulukirjastoon, auloihin ja piha-alueeseen. Koulun tulee mahdollisimman hyvin palvella 7-9-luokkien muuttuviin tarpeisiin. Luokkatiloja tulee pystyä muuttelemaan joustavasti huomioiden kuitenkin tekniset vaatimukset mm. riittävä äänieristys. Opiskeluympäristön tulee soveltua oppimiseen sekä tukea opetuksen tavoitteita, sisältöä ja oppimisprosessia. Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa oppilaiden terve kasvu ja kehitys. Toiminnallisuus Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. (OPS2016) Koulurakennuksen muita mahdollisia käyttäjäryhmiä tulee olemaan mm. kansalaisopistot. Yleis- ja aineopetuksen sekä erityisopetuksen tilojen tulee soveltua kooltaan ja varustukseltaan opetustoimintaan joustavasti tarjoten mahdollisuuden vaihtelevien opetusmenetelmien käyttämiseen. Opetustilojen tulee sisältää riittävä määrä pienryhmä- / jakotiloja. Jakotilaksi riittää jopa m2 kokoinen huone. Jakotiloja voidaan toteuttaa myös siirtoseinin. Terveellisyys ja turvallisuus Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaita ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan kaikissa oppimisympäristöissä. Hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat oppimista. (OPS2016) Koulun suunnittelussa on kaikilta osin huomioitava terveellisyys ja turvallisuus. Rakenteellisesti on huomioitava sisäilman hyvä laatu. (ilmastointi, ikkunat, pölyä keräävien paikkojen minimointi ym.) Liikkumisväylät sekä sisällä että ulkona on suunniteltava turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Erityisesti on huomioitava huoltoliikenne (koulu, keittiö, oppilaiden koulukyyditykset ym.), henkilökunnan paikoitus, oppilaiden pyörien säilytys yms. Liikenne pitäisi pyrkiä ohjaamaan pois välituntipihalta. Piha-alueen välineiden sijoittelussa ja rakenteissa on huomioitava turvallisuusvaatimukset. Kouluympäristön tulee osaltaan edistää koulukiusaamisen vähentämiseen tähtäävää työtä. Korjaustyön tavoitteena on estää myöhempien kosteusvaurioiden syntyminen. Varmistetaan rakennuksen käyttöturvallisuus. Rakennuksen valaistus ja lämpötila tulee olla asianmukaiset Esteettisyys ja viihtyisyys Koulurakennuksen arkkitehtuuri muodostaa paikallista identiteettiä ja siihen liittyy myös vahvoja merkityssisältöjä; rakennus- ja korjaustyön tavoitteena on vahvistaa näitä kokemuksia. Tilakonsultit TM2 Oy 13/22

15 Joustavuus ja monikäyttöisyys Koulurakennuksen tulee palvella koulun toiminnan lisäksi iltakäyttöä, kuten. Loviisan kansalaisopisto ja Lovisa medborgarinstitut. Koulurakennuksen keskeinen sijainti antaa mahdollisuuden käyttää tiloja tapahtumien järjestämiseen. Tilojen tehokkuus Tilat suunnitellaan mahdollisimman tehokkaiksi olevia rakennuksia hyödyntäen. Tontti, pihajärjestelyt Tavoitteena on koulupiha jonka kulkuyhteydet ovat turvalliset sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille. Pihan tavoitteena on myös edistää fyysistä terveyttä ja arkiliikuntaa. Huoltoliikenteen eriyttämisellä parannetaan pihan turvallisuutta. 4.3 Osallistamisprosessi Samanaikaisesti tämän hankesuunnitelman päivityksen kanssa on suoritettu ulkopuolisen asiantuntijan ohjaama LNH:n henkilöstön ja käyttäjien osallistamisprosessi, Kasvukausi. Liitteenä oleva prosessin tiivistelmä on hyödynnettävissä rakennussuunnitteluvaiheessa. Liite 6. Osallistamisprosessin tiivistelmä Tilakonsultit TM2 Oy 14/22

16 5. Tilat 5.1 Toiminnan vaatimat tilat Hankkeen tilaohjelmassa on esitetty Lovisanejdens högstadiumin ja Lovisa Gymnasiumin toiminnan vaatimat tilat, jotka sijoittuvat uudisrakennukseen sekä peruskorjattavaan LG:n rakennukseen. Sisätilojen lisäksi ratkaistavaksi tulevat tontin pihatoiminnot, jotka on esitetty hankesuunnitelman tontinkäyttöluonnoksessa. Koulut käyttävät liikunnanopetuksessaan läheistä urheilukenttää ja liikuntahallia. [siirretty ed. kappaleesta] 5.2 Uudisrakennus Purettavan LNH:n uudisrakennuksen paikalle rakennetaan 2-kerroksinen uudisrakennus, sisältäen opetustilojen lisäksi mm. ruokalan (jakelukeittiö) sekä erillisoptiona esitetyn monitoimisalin. Osa LNH:n opetustiloista sijoitetaan LG:n rakennukseen. Keittiö ja ruokasali sekä muut tilat, mitoitetaan 400 oppilaalle. Ruokasali mitoitetaan 3-vuoroiseksi 180 m2 saliksi (1,2m2 /ruokailija). Ruokasali liittyy aulatilaan siten, että tila mahdollistaa koulun yhteiset kokoontumiset. Perusopetuksen tilojen lisäksi rakennetaan aineopetuksen ja tukitoimintojen tilat. Rakennusten sijoittelu, piharakentaminen ja arkkitehtuuri sovitetaan osaksi keskustan historiallista ympäristöä. 5.3 Korjausrakennettavat tilat Korjaus- ja muutostöiden alaista tilaa on nykyinen 3-kerroksisen lukiorakennus, laskennalliselta laajuudeltaan ohm 2, brm 2. Korjaus- ja muutostöiden lopullinen sisältö tarkentuu toteutussuunnittelun aikana. Tilatoiminnalliset muutokset ovat mahdollisia suojelurakennuksessa esim. sisustusratkaisujen kautta. Kellarikerrokseen ei ohjelmoida opetustiloja. 5.4 Tilaohjelma Alustava huonetilaohjelma on asiantuntijakonsultin laatima, perustuen yläkoulu- ja lukiotoiminnan laskennallisiin tilatarpeisiin. Tilojen sekä toimintojen määriä ja laajuuksia on mahdollista säätää toteutussuunnittelun aikana tilaohjelmassa esitetyn kokonaislaajuuden puitteissa. Yhteenveto tilaohjelmasta: Tila/toiminto (vaihe) ohm 2 brm 2 Vaihe 1 - UUDISRAKENNUS 1. Hallintotilat Kirjastotilat Oppimisen tilat Opiskeluhuolto- ja sosiaalitilat Oppilastilat Ruokailutilat Huoltotoimen tilat Tekniset tilat Monitoimisali-optio (520) (676) Tilakonsultit TM2 Oy 15/22

17 Vaihe 2 - KORJAUSRAKENTAMINEN 1. Hallintotilat Kirjastotilat Oppimisen tilat Opiskeluhuoltotilat 0 5. Oppilastilat Ruokailutilat 0 7. Huoltotoimen tilat Tekniset tilat 50 Liite 3. Huonetilaohjelmat Hankkeen laajuus Uudisrakennuksen arvioitu kokonaislaajuus on brm 2. Kokonaisalaan sisältyy kaikki tilaohjelman mukaiset tilat, hankkeen edellyttämät tekniset tilat sekä rakennuksen sisäisten yhteyksien vaatimat käytävätilat. Monitoimisali-option arvioitu kokonaislaajuus on edellisen lisäksi 676 brm 2. Peruskorjattavan lukiorakennuksen kokonaislaajuus on käytettävissä olleen tiedon perusteella brm 2. Hankkeen kokonaislaajuus tarkentuu arkkitehdin suunnitteluratkaisun sekä toteutussuunnitteluvaiheessa laadittavien kustannusselvitysten perusteella. 5.6 Väestönsuojatilat Uudisrakennus edellyttää väestönsuojan rakentamista. Rauhanajan käytössä väestönsuojaan voidaan sijoittaa tilaohjelman mukaisia tiloja. Väestönsuojien rakentamista käsitellään laissa ja asetuksessa väestönsuojista sekä RTohjekorteissa. 5.7 Muut tilat Väistötilat Hanke toteutetaan siten, että vuokraparakit, nykyinen työpajarakennus sekä ensiksi rakennettava uudisrakennus toimivat väistötiloina. Korjausrakentamisen väistötarpeita voidaan lisäksi minimoida ajoittamalla koulutoiminnalle eniten häiriötä aiheuttavat työvaiheet kesäaikaan. Tilakonsultit TM2 Oy 16/22

18 6. Tontin käyttö laajennetussa kirjastossa 6.1 Yleistä Tilaohjelman mukaisten toimintojen sijoitusta rakennuspaikalle on tutkittu laadittujen tontinkäytön luonnoksen. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tontti mahdollistaa suunnitellun käytön sekä tilojen ja toimintojen sijoituksen. Liite 4. Tontinkäyttöluonnos 6.2 Tontin käyttö Uudisrakentaminen sijoittuu kaavan mukaisesti, kahteen kerrokseen purettavan LNH:n päärakennuksen itäpuoliselle tontin alalle. Hankkeeseen sisältyvät tärkeimmät tontinkäytölliset muutokset liittyvät saatto- ja huoltoliikenteen sekä koulujen pihatoimintojen järjestämiseen. Tavoitteena on toiminnallisesti looginen, kaupunkikuvallisesti eheä ja kaunis kokonaisuus. Tulevan uudisrakennuksen itä-/kaakkoisjulkisivu avautuu kohti merta. Luoteis-länsijulkisivu avautuu kohti pihaa ja lukiorakennusta. Liittymät tontille suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne saadaan eroteltua toisistaan turvallisesti. Tontille rakennetaan riittävä määrä laadukkaita pysäköintipaikkoja polkupyörille. 6.3 Toimintojen sijoittuminen rakennukseen Tilaohjelmassa kuvatut toiminnot sijoittuvat rakennukseen arkkitehtisuunnittelun perusteella. Hankeryhmä ohjaa suunnittelua. 6.4 Toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Keskeinen sijainti mahdollistaa koulukeskuksen monipuolisen kehittämisen tulevaisuudessa. Luontevia mahdollisia yhteistoimijoita ja toimintoja ovat mm. kansalaisopistot (Vako, Mi), kaupunginkirjasto, kokous- konsertti- ja seminaaritoiminta ym. Tontti mahdollistaa myös koulutoiminnan laajenemisen, esim. yhtenäiskoulu. Tilakonsultit TM2 Oy 17/22

19 7. Elinkaari 7.1 Yleistä Uudisrakennukselle on tarkoituksenmukaista asettaa vuoden käyttöikätavoite. Tavoitteet asetetaan rakennuksen toteutushetken rakentamismääräysten mukaan. Perustusten ja runkorakenteiden osalta tavoiteikä on 100 vuotta, julkisivujen osalta sama kuin rakennuksen käyttöikä ja taloteknisten järjestelmien osalta vuotta. Julkisivujen suunnittelussa ja julkisivumateriaalin valinnassa tulee kiinnittää huomiota julkisivun kaupunkikuvallisiin ominaisuuksiin, luonnonvalon hyödyntämiseen sisätiloissa sekä rakenteiden huollettavuuteen, korjattavuuteen ja kestävyyteen. Nykyiset tilojen korjaukselle on tarkoituksenmukaista asettaa vähintään vuoden käyttötavoite. Peruskorjattavien tilojen energiatehokkuutta parannetaan ikkunarakenteiden korjaamisen ja taloteknisten järjestelmien uusimisen kautta. 7.2 Kestävyys ja muunneltavuus Hanke suunnitellaan elinkaaritehokkaasti, huomioiden mm. seuraavat tekijät: komponenttien käyttöikä, muuntojoustavuus ja energiatehokkuus. 7.3 Energiatehokkuus Uudisrakennus suunnitellaan voimassa olevien energiamääräysten mukaisesti. Lovisa Gymnasiumin uusittavat tekniset järjestelmät, rakenteet ja rakennusosat toteutetaan voimassa olevien määräysten mukaisesti. Kunnostettavien rakenteiden ja rakennusosien energiatehokkuutta parannetaan harkinnan varaisesti, mahdollisuuksien mukaan. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen mahdollisuuksia voidaan tutkia hankeen suunnittelun yhteydessä. 7.4 Kustannustehokkuus Suunnittelussa pyritään siihen, että rakennusta voidaan pitää käyttökunnossa mahdollisimman kauan kohtuullisin kustannuksin vain pintoja korjaamalla sekä rakennusosia ja järjestelmiä uusimalla. Tällöin varsinaisia laajoja peruskorjauksia ei jouduta suorittamaan ns. ikäkorjauksina. Lyhyemmän käyttöiän järjestelmien huollettavuuteen ja uusittavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Rakennuksen käyttöikään ja käyttökustannuksiin vaikutetaan myös hyvällä hoidolla, huollolla ja siivouksella. Näiden toimintojen tarpeet tulee vakavasti ottaa huomioon tilojen ja järjestelmien suunnittelussa, materiaalivalinnoissa ja toteutuksessa. Tilakonsultit TM2 Oy 18/22

20 8. Kustannukset 8.1 Rakennuskustannusennusteet Tavoitehinta Laskelma on tehty Helsingin/Loviisan hintatasoon (11/2016). Kustannusarvio on laadittu Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella tavoitehintalaskelmamenetelmällä Taku 2016 ohjelmalla. Käytetty Haahtela indeksi on 83,7 rakennuskustannusindeksin ollessa 101,2 (2015 = 100). Kustannuslaskennan laajuus on ohm 2 ja brm 2. Tavoitehinta hintatasossa 11/2016 on (alv 0%). Neliöhinta on /brm 2 (alv 0%). Laskelmaan on sisällytetty purkutöiden sekä piha-alueiden rakentamisen kustannukset. Hankkeen kokonaiskustannusarviossa on laskettu uudisrakentaminen ja LG:n rakennukseen kohdistuvat korjaustyöt omina kustannusarvioina. Liite 5: Kustannusselvitys Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen Kustannusarviossa lueteltujen erillishankintojen ja hankelisien lisäksi käyttäjätoimiala varaa ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen (irtokalusteet, opetuskalusteet ja -varusteet) sekä mahdollisiin myöhemmin täsmentyviin oheiskustannuksiin , alv 0 %. Kalusto- ja varustehankinnan kustannuksen on arvioitu keskimäärin 184 /ohm2 8.2 Yhteenveto investointiosan kustannusarviosta Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on , /brm 2 (alv 0%): - Rakennuskustannukset, uudisrakennus (alv 0%) - Rakennuskustannukset, peruskorjaus (alv 0%) - Rakennuskustannukset, lähiliikunta-alue (alv 0%) - Hankevaraukset yhtensä (alv 0%) - Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen (irtaimistohankinta) (alv 0%). 8.3 Erillisoptioiden kustannukset Erillisoptiona esitetyn Monitoimi-/konserttisalin arvioitu hinta on noin (alv 0%), perustuen uudisrakennuksen kustannustasoon. Mikäli uudisrakennus päätetään toteuttaa puurakenteisena, voidaan rakennustavan kustannusvaikutusta arvioida seuraavasti: - toteutus massiivipuuelementtirakenteisena, uudisrakennuksen hinta + 12,5% - toteutus hirsirakenteisena, uudisrakennuksen hinta + 7,5%. 8.4 Muut kustannukset Hankkeen aiheuttamia, käyttötalousarvioon kohdistuvia muita kustannuksia ovat: - koulun purkukustannukset, arvio (alv 0%) - purettavan koulun poistojen kirjanpitoarvo, noin (alv 0%). Lisäksi vuokrattujen väistötilaelementtien (parakkikoulu) kustannusvaikutus ajanjaksolla on (alv 0%). Tilakonsultit TM2 Oy 19/22

21 9. Toteutus 9.1 Aikataulu Käyttöönoton tavoite on uudisrakennuksen osalta kesäkuussa 2019 ja LG:n peruskorjauksen osalta joulukuussa Aikatarpeet riippuvat oleellisesti mm. valittavasta urakkamuodosta. 9.2 Toteutusmuoto Toteutus- ja urakkamuodosta päätetään kunnassa toteutusajankohdan suhdanteet huomioiden. 9.3 Vaiheistus Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, johtuen mm. toiminnan katkeamattomuuden vaatimuksesta. Tilakonsultit TM2 Oy 20/22

22 10. Liitteet Liite 1 Hankeaikataulu Liite 2 Ote asemakaavasta Liite 3 Huonetilaohjelma, Tilakonsultit TM2 Oy Liite 4 Tontinkäyttöluonnos, Tilakonsultit TM2 Oy Liite 5 Kustannusselvitys, FMC Laskentapalvelut Oy Liite 6 Osallistamisprosessin tiivistelmä, Tilassa Oy 11/2016 Tilakonsultit TM2 Oy 21/22