Asiakaslähtöisyys - jäsenkeskeisyys. Asiantuntemus - ammattimaisuus. Avoimuus - vuorovaikutus. Yhteishenki - sitoutuminen

Transkriptio

1 Asiakaslähtöisyys - jäsenkeskeisyys Asiantuntemus - ammattimaisuus Avoimuus - vuorovaikutus Yhteishenki - sitoutuminen Toimintakertomus

2 Toimintakertomus 2005 Kiinteistöliitto lyhyesti 3 Vahva valtakunnallinen vaikuttaja 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Järjestötoiminta 6 Jäsenet 6 Alueelliset kiinteistöyhdistykset: 6 Valtakunnalliset toimialajärjestöt: 6 Jäsenmäärä kasvussa 7 Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö 7 Kiinteistöliiton liittokokous Tampereella 7 Koulutukset ja tapahtumat 7 Vaikuttaminen ja viestintä 8 Vaikuttamisessa onnistuttiin hyvin 8 Ennätysmäärä näkyvyyttä 8 Mediaseuranta 8 Viestintäkoulutus aloitettiin 9 Asiantuntijat säännöllisesti Helsingin Sanomissa 9 Viikkotiedote sisäisen viestinnän perusta 9 Verkkopalvelut vetävät kävijöitä 10 Kansainvälinen toiminta 10 Euroopan kiinteistöfederaatio (EPF) 10 Europahouse 10 Lifetime 10 Juridinen toiminta 11 Neuvonta edelleen kysyttyä 11 Kiinteistölainsäädäntö muuttui monelta osin 11 Asunto-osakeyhtiölain uudistaminen 11 Kiinteistörahastolain muutosehdotukset eivät tyydyttäneet 11 Rakennussuojelulain muuttaminen 11 Katujen kunnossa- ja puhtaanapidosta koskevan lain muutokset tulivat voimaan 11 Energiatehokkuustodistus tulossa 12 Kaavavalitusten nopeuttaminen 12 Tutkimus ja kehittäminen 13 Hyvä asuminen Energiatodistuksen käyttöönotto (STABLE) 13 Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke (SVING) 13 Taloyhtiön elinkaaritodistus 13 Muu t&k-toiminta 14 Osakkuusyhtiöt 15 Kiinteistöalan Kustannus Oy 15 Suomen Talokeskus Oy 15 Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö 15 KTI Kiinteistötieto Oy 16 Kiinteistö Oy Anna-Kaleva 16 Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy 16 Seminaarit ja tapahtumat 17 Hyvä asuminen huipputapaaminen Kiinteistöliiton vahdinvaihto 17 Kiinteistö 05 messut 17 Kiinteistö- ja rakennusforum Valtakunnallinen asumistutkimusseminaari 17 Talous ja tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 21 Ihmiset liiton toiminnassa Hallitus 22 Puheenjohtajisto 22 Muut jäsenet 22 Hallituksen työvaliokunta 23 Jaostot 23 Liiton toimihenkilöt 24 Johto 24 Viestintä ja järjestöasiat 24 Lakiasiat 24 Tutkimus ja kehitystoiminta 24 Liiton edustukset yhteisöissä 24 Liittohallituksen vuonna 2005 myöntämät ansiomerkit 26 Viranomaislausunnot 27 2

3 Kiinteistöliitto lyhyesti Suomen Kiinteistöliitto varmistaa hyvän elämän puitteet edistämällä tarpeenmukaisten asuin- ja toimitilojen omistamista, tuottamista, ylläpitoa ja niillä tapahtuvaa kiinteistöliiketoimintaa. Vahva valtakunnallinen vaikuttaja Vuonna 1907 perustettu Kiinteistöliitto on vahvassa kasvussa. Kiinteistöliitto muodostuu 25 alueellisesta kiinteistöyhdistyksestä ja kolmesta valtakunnallisesta toimialajärjestöstä. asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöt, vuokranantajat, suuret kiinteistöjen omistajat ja rakennuttajat sekä kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat yritykset. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt eli Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy. Liitto on osakkaana myös KTI Kiinteistötieto Oy:ssa. Liitto edustaa kaikkiaan noin kiinteistöä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä ja työskentelee yli miljoona ihmistä. Jäsenpohjan muodostavat Kiinteistöliittö-yhteisö Vuokrataloyhteisöt Toimitilakiinteistöt ja infra Vuokranantajat Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt ASRA RAKLI SVA Alueellinen kiinteistöyhdistys 3 valtakunnallista toimialajärjestöä Kiinteistöliitto on jäsenenä Euroopan Kiinteistöfederaatio Kiinteistötalouden Instituutti KTI 25 alueellista kiinteistöyhdistystä Kiinteistöliitto on osakkaana Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Kiinteistöalan Kustannus Oy Suomen Talokeskus Oy KTI Kiinteistötieto Oy kiintliitto_kaavio-05.indd :15:56 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Suomen Kiinteistöliiton 99. toimintavuonna liittoyhteisössä keskusteltiin vilkkaasti järjestörakenteen ja toiminnan kehittämisestä. Samalla jatkettiin liiton toimintastrategian mukaisesti kiinteistöyhdistysten alueellisen yhteistoiminnan kehittämistä. Liittoyhteisön jäsenpohja on viime vuosina tasaisesti vahvistunut, mikä tarjoaa hyvän perustan jatkaa liittoyhteisön jäsenpalveluiden kehittämistä ja edunvalvonnan vahvistamista. Liiton toiminnan taloudellinen tulos vuonna 2005 oli noin euroa ylijäämäinen eli selvästi edellistä vuotta heikompi. Liiton tulorahoituksen perustan muodostavat jäsenmaksutulot. Muita merkittäviä tulonlähteitä ovat osinkotuotot sekä tutkimus- ja kehitysprojekteihin hankittava ulkopuolinen rahoitus. Liiton toiminnan kiinteän kulurakenteen kehitystä on huolella seurattava ja varmistettava, ettei toimintaa mitoiteta liiaksi herkästi vaihtelevien osinko- ja muiden ulkopuolisten tuottojen varaan. Myös liiton maksuvalmiutta pitää vahvistaa sekä kerätä resursseja liiton toiminnan kehittämiseen pidemmällä aikavälillä. Kiinteistöliitto valmisteli vuoden aikana laajaa asumisen kehittämisohjelmaa Hyvä asuminen 2010 yhdessä tärkeiden yhteistyötahojen kanssa. Kehitysohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta asumisen mallimaa. Tähän tavoitteeseen pyritään vahvistamalla asumisen tutkimusta ja kehittämällä asuntomarkkinat toimimaan asukkaiden ehdoilla. Hyvä asuminen ohjelma järjesti kesäkuussa 2005 seminaarin, jonka pääpuhujana oli pääministeri Matti Vanhanen. Marraskuussa 2005 käynnistettiin Kiinteistöliiton ja sen yhteistyökumppaneiden voimin projekti taloyhtiön elinkaaritodistuksen kehittämiseksi. Asunto- ja kiinteistösektorin kansainvälisen edunvalvonnan merkitys on korostunut Euroopan unionin toiminnan ja säädöksien ulottuessa yhä enemmän myös kiinteistöalalle. Kiinteistöliitto on jatkanut aktiivista osallistumistaan Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) toimintaan. EPF:n työlistalla ovat olleet mm. kiinteistörahastot ja kiinteistöjen energiatehokkuusasiat. Kansantaloutemme kehitys oli vuonna 2005 edellisvuotista hitaampaa, mutta kansantuotteemme kahden prosentin kasvu on edelleen Euroaluetta nopeampaa. Talouskasvu oli pitkälti kulutuksen ja viennin varassa. Kotitalouksien ostovoiman kasvua tukivat tuloverokevennykset, työllisyysasteen nousu ja maltillinen hintojen nousu. Yksityinen kulutus kasvoi noin 2,5 prosenttia ja yksityiset investoinnit, etenkin rakennusinvestoinnit tätäkin enemmän. Kuluttajien luottamus kansantalouteen on säilynyt hyvänä. Odotukset työttömyyden alenemisesta ovat olleet vahvat ja asuntolainojen korkotason pysyminen alhaisella tasolla ovat lisänneet luottamusta. Kuluttajahintojen nousuvauhti jatkui hitaana. Euroalueen talouskasvun vahvistumisen myötä Euroopan keskuspankki pyrkii varmistamaan hintavakauden säilymisen. Rahamarkkinoilla EKP:n odotetaan asteittain korottavan ohjauskorkoaan, minkä johdosta asuntoluottojen yleinen viitekorko, 12 kuukauden euribor kääntyi nousuun syksyllä Korkotason maltillisen nousun oletetaan jatkuvan. Alhaisten asuntolainakorkojen ja pidentyneiden lainaaikojen johdosta kotitalouksien asuntoluottokanta jatkoi voimakasta kasvuaan ollen yli 16 prosenttia vuonna Ennakkotietojen mukaan asuntokauppoja tehtiin vuonna 2005 noin kpl, mikä on noin 9 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuositasolla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 9,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 10,2 prosenttia ja muualla Suomessa 7,9 prosenttia. Vuonna 2005 käynnistettiin noin asunnon rakentaminen, mistä ns. ARA-tuotantoa oli vain runsaat asuntoa. ARA:n perusparannuslainoituksin korjatuissa hankkeissa oli noin asuntoa, joista yli asunto-osakeyhtiöissä. Korjausrakentamisen kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta noin kolmella prosentilla. Hissiavustuksen tukiprosentin nosto 50 prosenttiin lisäsi mielenkiintoa. Niinpä toimintavuonna päätettiin yli 200 uuden hissin rakentamisesta ja lähes 400 hissin korjaamisesta. Vapaarahoitteiset vuokrat nousivat vuoden aikana keskimäärin 2,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousu oli keskimäärin 2,4 ja muualla maassa 2,1 prosenttia. Ara- 4

5 va-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,1 prosenttia. Toimitilarakentamisessa kasvua tapahtui eniten teollisuus- ja varastorakentamisessa mm. ydinvoimalahankkeen myötä. Myös liike- ja toimistorakennusten aloitukset lisääntyivät selvästi. Toimitilamarkkinoilla Suomessa jatkui kansainvälisten sijoittajien kiinnostus. Ulkomaisten sijoittajien osuus Suomessa vuonna 2005 tehdyistä suurimmista kiinteistökaupoista oli lähes puolet. Toimistovuokria pitkään vaivannut vuokrien lasku pysähtyi keskeisimmillä markkina-alueilla vuoden loppupuolella. Vahvistunut tilakysyntä käänsi myös tyhjän toimistotilan määrän laskuun. Kiinteistösijoitusmarkkinoilla alhainen korkotaso ylläpiti kiinteistöjen houkuttelevuutta ulkomaistenkin sijoittajien piirissä. rakennuskustannuksia nopeampaa. Työvoimakustannusten ohella ylläpitokustannuksia nostivat eniten lämmityskustannukset, vaikka suotuisat sääolot hillitsivätkin osaltaan niitä. Liiton pitkäaikainen toimitusjohtaja Ukko Laurila jäi eläkkeelle lokakuussa Tässä yhteydessä haluan vielä kerran kiittää Ukkoa hänen Kiinteistöliiton hyväksi tekemästään ansiokkaasta työstä. Maaliskuussa 2006 Harri Hiltunen toimitusjohtaja Kiinteistöjen ylläpitokustannusten noin kuuden prosentin nousu oli edelleen huomattavasti kuluttajahintoja ja 5

6 Järjestötoiminta Kiinteistöliiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan. Jäsenhankinnan tehostamiseksi luotiin jäsenyhdistyksille www-sivuja liiton sivujen yhteyteen, hyödynnettiin Taloyhtio.net-portaalia, jäsenhankintaesitettä ja koottiin jäsenjärjestöille potentiaalisten jäsenten yhteystietoja. Suurin osa kiinteistöyhdistyksiä otti vuoden 2005 aikana käyttöön markkinointinimen. Nimi muodostuu Kiinteistöliitto-sanasta ja sitä määrittää toiminta-alueen nimi kuten Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi. Yhtenäisen nimimallin käytöllä tehostetaan viestintää ja luodaan yhtenäinen kuva järjestöstä. Uusi jäsentietojärjestelmä JTJ otettiin käyttöön Muutos paransi jäsentietojen tietoturvaa ja tehosti ylläpitoa ja käyttöä. Vuoden 2005 aikana jatkettiin JTJ:n työstämistä ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Kiinteistöliiton puhelinjärjestelmä uudistettiin syyskuun alussa, jolloin vaihdettiin vaihdejärjestelmä, operaattori ja päätelaitteet. Valtakunnallisen puhelinnumerojärjestelmän ensimmäiset yritysnumerot otettiin käyttöön joulukuussa perinteisten numeroiden rinnalla. Jäsenet Toimintavuonna 2005 Suomen Kiinteistöliiton varsinaisina jäseninä oli 28 jäsenyhdistystä. Kiinteistöliittoon kuului jäsenjärjestöjen kautta yhteensä noin kiinteistöä, joissa asui yhteensä hieman yli 2 miljoonaa ja työskenteli noin miljoona ihmistä. Alueelliset kiinteistöyhdistykset: Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry Forssan Seudun Kiinteistöyhdistys ry Helsingfors Svenska Fastighetsförening rf Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ry Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys ry Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Kemin Kiinteistöyhdistys ry Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Lapin Kiinteistöyhdistys ry Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Pohjois-Kymen Kiinteistöyhdistys ry Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Porvoon Kiinteistöyhdistys ry Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Rauman Kiinteistöyhdistys ry Satakunnan Kiinteistöyhdistys ry Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Vaasan Kiinteistöyhdistys ry Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Lappeenranta Kotka Seinäjoki Mikkeli Forssa Hyvinkää Imatra Ylivieska Hämeenlinna Kemi Jyväskylä Rovaniemi Oulu Tampere Joensuu Kouvola Kuopio Porvoo Lahti Rauma Pori Vaasa Turku Valtakunnalliset toimialajärjestöt: Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Suomen Vuokranantajat ry 6

7 Jäsenmäärä kasvussa Suomen Kiinteistöliiton organisaatio säilyi rakenteeltaan ennallaan. Liiton alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenten kuutiomäärä kasvoi 3,3 %. Kuutiomääräisesti kasvu oli suurinta Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Oulun läänin ja Keski-Suomen alueilla. Suhteellisesti suurinta kasvu oli Etelä-Pohjanmaan, Etelä- Karjalan, Kalajokilaakson, Pohjois-Kymin, Pohjois- Savon, Oulun läänin ja Keski-Suomen alueilla, joissa kaikissa kaskvu oli yli viisi prosenttia. Jäsenmäärä laski viidessä yhdistyksessä. Valtakunnallisista toimialajärjestöistä Suomen toimitilaja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Suomen Vuokranantajat ry kasvattivat jäsenmääriään. Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry säilytti jäsenmääränsä likimain ennallaan. Jäsenmäärän kokonaiskehitystä voidaan pitää varsin normaalina. Palvelukeskusten muodostuminen ja alueellinen yhteistyö Alueellisen toiminnan kehittämisessä oli vahvasti esillä palvelukeskusten muodostaminen. Jäsenpalveluja voidaan parantaa kokoamalla alueen resurssit yhteen ja tuottamalla usean kiinteistöyhdistyksen jäsenten tarvitsemat palvelut kokopäiväisen henkilöstön voimin yhdestä toimistosta. Kaakkois-Suomessa on palvelukeskus toiminut erittäin hyvin tuloksin jo useita vuosia. Kotkan toimisto tuottaa jäsenpalvelut Etelä-Kymenlaakson, Pohjois-Kymin ja Etelä-Karjalan kiinteistöyhdistysten jäsenille. Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan kiinteistöyhdistykset neuvottelivat alkuvuodesta yhteistyösopimuksen, jonka mukaisesti Tampereen toimisto tuottaa jäsenpalvelut myös Etelä- Pohjanmaan jäsenille. päivänä järjestetyn seminaarin teemat olivat korjausrakentaminen ja Tampereen kehitys. Liiton puheenjohtajana jatkoi toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kauniaisista. Varapuheenjohtajiksi valittiin edelleen toimitusjohtaja Aaro Paakkola Oulusta, kiinteistöpäällikkö Tuomo Aromaa Tampereelta sekä Anja Mäkeläinen Espoosta. Paakkola toimi lisäksi liiton vaalitoimikunnan puheenjohtajana. Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi HTM Vilho Riuttasen Jyväskylästä ja KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy:n Helsingistä. Heidän varamiehikseen valittiin HTM-yhteisö Tilintarkastus Riuttanen Oy Jyväskylästä ja KHT Reijo Peltola Helsingistä. Hallitus valitsi työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtaja Juhani Ruskeepään, varapuheenjohtajat Aaro Paakkolan, Tuomo Aromaan ja Anja Mäkeläisen sekä hallituksen jäsenet Sisko Marjamaan, Pertti Satopään ja Harri Sepän toukokuun kokouksessaan. Hallitus kokoontui toimintavuonna 5 kertaa ja työvaliokunta 7 kertaa. Koulutukset ja tapahtumat Suomen Kiinteistöliiton, jäsenjärjestöjen ja osakkuusyhtiöiden perinteiset neuvottelupäivät pidettiin Seinäjoella. Neuvottelupäivien teemana oli järjestön ja yhteistoiminnan kehittäminen. Suomen Kiinteistöliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL sekä Satelliitti- ja antenniliitto SANT järjestivät yhteistyössä kiinteistöyhdistysten kanssa laajakaista- ja digi-tv-seminaareja. Palvelukeskusten muodostaminen jäsenpalvelujen kehittämiseksi ja tasalaatuisuuden parantamiseksi eteni Itä-Suomessa, jossa Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistykset päättivät muodostaa yhteisen palvelukeskuksen. Syksyllä Kuopion toimistolle rekrytoitiin toinen toimihenkilö, joka yhdessä toiminnanjohtajan kanssa vastaa jäsenpalvelujen tuottamisesta Itä-Suomen kolmen maakunnan alueella. Palvelukeskus toimii nimellä Kiinteistöliitto Itä-Suomi. Marraskuussa pidettiin Oulussa Pohjois-Suomen neljän kiinteistöyhdistyksen yhteinen neuvottelu yhteistoiminnasta. Myös muilla alueilla oli orastavaa keskustelua yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisesta ja alueellisen toiminnan kehittämisen edellytyksistä. Kiinteistöliiton liittokokous Tampereella Kiinteistöliiton liittokokous pidettiin Tampereen Hotelli Rosendahlissa. Liittokokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset kokousasiat. Kokousta edeltävänä 7

8 Vaikuttaminen ja viestintä Vaikuttamisessa onnistuttiin hyvin Kiinteistöliiton vuoden 2005 vaikuttamisen painopisteenä oli osallistuminen asunto-osakeyhtiölain uudistustyöhön, kaavoituksen tehostaminen ja kiinteistörahastolainsäädännön uudistaminen. Lisäksi keskityttiin erityisesti asumis- ja toimintakustannusten nousun hillitsemiseen ja kaavoitusprosessin tehostamiseen. Oikeusministeriön vuonna 2004 asettama työryhmä jatkoi työtään uudeksi asunto-osakeyhtiölain valmistelussa. Kiinteistöliiton edustajana työryhmässä oli johtava lakimies Helena Kinnunen saakka ja päälakimies Anu Kärkkäinen alkaen. Ryhmän avustavana sihteerinä on toiminut kesästä 2005 alkaen neuvontalakimies Marina Furuhjelm. Harmaiden markkinoiden torjuntaan rakennusalalla liittyvät kysymykset nousivat esiin, kun työministeriön UL- TEVA 2 -työryhmä ehdotti tilaajavastuun laajentamista koskemaan rakennushankkeeseen ryhtyvää mm. ehdottamalla tilaajan vastuulle huolehtia kuvallisten tunnisteiden olemassa olosta rakennustyömailla. Kiinteistöliitto onnistui yhdessä muiden tilaajatahoja edustavien järjestöjen kanssa lieventämään tilaajavastuita siten, että tilaajan huolehtimisvelvoite rajoittuu ainoastaan sopimukseen otettaviin ehtoihin. Asumis- ja toimintakustannusten nousun hillitsemiseksi annettiin useampaan kertaan kommentteja kiinteistöveron tasoon ja kiinteistöveron alarajannostopyrkimyksiin. Kiinteistöliitto osallistui RAKLIn käynnistämään hankkeeseen, jossa neljä oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijaa tekivät tutkielmansa maankäyttösopimusten ja kehittämiskorvausten tulkinnoista ja käytännön ongelmista. Yksi tutkielmista rahoitettiin Kiinteistöliiton myöntämällä stipendillä. Hankkeessa valmisteltiin myös maankäyttösopimusten tekemiseen muistilistaa. Kiinteistöliitto osallistui RAKLIn ja KTI:n vetämään Kiinteistörahastojen kehittämistyöryhmään. Työryhmä on toimittanut mm. taustamateriaalia valtiovarainministeriön Kiinteistörahastotyöryhmälle. Työryhmän esitykset eivät ole riittäviä kiinteistöalan näkökulmasta, sillä alan ehdottama veroneutraali osakeyhtiömuotoinen rahasto jäi lähes kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. 8 Kiinteistöliitto teki edelleen yhteistyötä Vuokralaisten Keskusliiton kanssa Hyvän vuokratavan mukaisten pelisääntöjen saamiseksi vuokraustoimintaan. Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Vuokranantajat ja Vuokralaisten Keskusliitto laativat vuonna 2003 ohjeistuksen Hyväksi vuokratavaksi asuinhuoneistojen vuokraamisessa. Yhteisen suosituksen tarkoituksena on luoda pelisäännöt vuokrasopimustoimintaan ja edesauttaa siten ongelmattoman ja toimivan vuokrasuhteen luomisessa, sen jatkuvassa hoitamisessa ja asianmukaisessa päättämisessä. Kiinteistöliiton yhtenä vaikuttamisen painopisteenä kuluneena vuonna oli korjausrakentamisen edistäminen. Tätä varten on vuonna 2004 perustettu työryhmä, jossa on edustajia liiton eri jäsenjärjestöistä. Toimintavuonna suunniteltiin korjausrakentamiseen liittyvää seminaarikiertuetta putkiremonttien toteuttamisesta. Kampanja sai nimekseen Mahdollisuuksien remontti. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen rakennuspoliittisen ohjelman Ohjelman tavoitteena on parantaa laatua, elinkaariosaamista, ympäristöosaamista, kilpailua ja tuottavuutta sekä pyrkiä asuntojen rakentamiseen asukkaan ehdoin. Seurantaryhmän väliraportti luovutettiin alkuvuodesta 2005 ja ryhmän kaksivuotinen toimikausi päättyi Väliraportissa nostettiin jatkotyön painopisteiksi kiinteistörahastojärjestelmän kehittäminen, kaavoitusmenettelyn kehittäminen, kilpailun edistäminen ja kehittäminen, rakentamisen laadun nostaminen, esteettömyyden edistäminen sekä asukas- ja käyttäjänäkökulman edistäminen asuntorakentamisessa. Rakennuspoliittisen ohjelman seurantaa jatkettiin uudella seurantaryhmällä, jossa Kiinteistöliiton edustajana oli saakka johtava lakimies Helena Kinnunen ja alkaen toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Ennätysmäärä näkyvyyttä Kiinteistöliiton viestintä on osa yhteiskunnallista vaikuttamista. Kiinteistöliitto on vaikuttanut strategiansa mukaisesti kiinteistöalaa koskevaan päätöksentekoon ja saanut alan uutisille ja edunvalvonnan tavoitteille laajaa julkisuutta. Mediaseuranta Näkyvyyttä mediassa seurattiin ja arvioitiin Observerin lehtileikepalvelulla. Tämän perusteella mediaosumia oli vuonna 2005 yhteensä 949. Sanomalehdissä oli 66 prosenttia osumista, aikakaus- ja ammattilehdissä 17 prosenttia, verkkolehdissä kahdeksan prosenttia ja muissa sähköisissä tiedotusvälineissä yhdeksän prosenttia osumista. Liitto julkaisi toimintavuoden aikana 34 lehdistötiedotetta sekä avusti toimialajärjestöjä ja osakkuusyhtiöitä niiden omien tiedotteiden laadinnassa. Kiinteistöliitto näkyi ennätyksellisen hyvin tiedotusvälineissä lokakuun aikana. Julkisuutta toi erityisesti lokakuussa julkistettu perinteinen koko maan kattava kiinteistöverovertailu sekä toimitusjohtaja Hiltusen esitys kiinteistöille kehitettävästä kuntoindeksistä. Aiempi en-

9 nätys vuoden 2004 helmikuulta parani lähes neljälläkymmenellä osumalla, kun kuukausittainen ennätys nousi 221 osumaan. Asiantuntijat säännöllisesti Helsingin Sanomissa Kiinteistöliiton ja Helsingin Sanomien historiassa alkoi lokakuun alussa uusi luku. Lehden Asunto-osioon lisättiin kolme toimitettua asumisen erikoissivua, joilla julkaistaan Lakimies vastaa ja Insinööri tietää palstaa. Palstalla Kiinteistöliiton lakimiehet ja neuvontainsinööri vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Palstat ovat viesti luottamuksesta Kiinteistöliittoon ja sen henkilöstön asiantuntemukseen. Yhteistyötä Joka Kodin Asuntomarkkinat tv-ohjelman kanssa jatkettiin. Kiinteistöliiton ja Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen edustajat olivat haastateltavina useissa ohjelmasarjan TV-lähetyksissä. Lehdistösuhteita hoidettiin erilaisten tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien avulla. Tiedotusvälineitä palveltiin tiedon hankinnassa ja haastateltavien henkilöiden etsimisessä aktiivisesti. Liiton asiantuntijoita haastateltiin toimintavuonna joka kuukausi noin 40 eri lehteen. Vuoden 2005 merkittävin toimittajatapaaminen oli YLEn radio- ja TV-uutisten toimittajien vierailu Kiinteistöliittoon huhtikuussa. Tapaamisessa keskusteltiin kiinteistöverotuksesta, kiinteistörahastojen vaikutuksesta kiinteistömarkkinoihin sekä esiteltiin indeksitalovertailu ja säännönmukaisesti julkistettavat raportit. Lisäksi Kiinteistöliitossa vieraili ulkomaalaisia toimittajia mm. ryhmä petroskoilaisia tv- ja sanomalehtitoimittajia, Pietarin television toimittajia ja Pietarin kaupungin viestintäosaston henkilöstöä. Elokuussa liiton vieraana oli ryhmä Suomen kiinteistömarkkinoista kiinnostuneita, kiinalaisten rahoituslaitosten ja pankkien edustajia. Viestintäkoulutus aloitettiin Ensimmäinen Kiinteistöliiton järjestämä kriisiviestintäkoulutus toteutui AnnaK:n koulutustiloissa. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot haastavissa asiakaskohtaamisissa koulutukseen osallistui Kiinteistöliiton henkilökunnan lisäksi Kiinteistöalan Kustannus Oy:n ja Kiinteistöalan koulutuskeskuksen henkilökuntaa. Koulutuksen tavoitteena oli tarkastella vuorovaikutustaitoja haastavissa asiakaskontakteissa erityisesti asiakastyössä toimivien oman vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta. Koulutuksessa tutustuttiin viestintäkouluttaja Tuuli Nilssonin ja turvallisuuskouluttaja Totti Karpelan johdolla kriisitilanteiden ennakoimiseen ja pohdittiin sanatonta viestintää ja äänenkäyttöä haastavissa asiakaspalvelutilanteissa. Myönteisen palautteen vuoksi viestintäkursseja päätettiin jatkaa vuonna Viikkotiedote sisäisen viestinnän perusta Kiinteistöliiton sähköpostitse lähetettäviä viikkotiedotteita toimitettiin vuoden aikana 49 kappaletta kiinteistöyhdistysten ja toimialajärjestöjen henkilöstön ja luottamusmiesten käyttöön. Viikkotiedotteiden pohjalta toimitettiin perinteisiä jäsentiedotteita 11 numeroa. Lisäksi erikseen sovituille jäsenyhdistyksille toimitettiin liiton toimiston kokoamat ns. yhteistiedotteet, joita toimitettiin vuoden aikana kuusi numeroa. Yhteistiedote on liiton maksullinen palvelu lähinnä pienimmille alueellisille yhdistyksille, joilla ei ole mahdollisuuksia tehdä omaa tiedotetta. Kiinteistöliitto perusti sisäisen viestinnän ryhmän, johon kutsuttiin edustaja kaikista yhteisön organisaatioista, toimialajärjestöistä ja osakkuusyrityksistä. Ryhmän toiminnan tarkoituksena on parantaa tiedonkulkua ja lisätä työntekijöiden tietämystä yhteisöstä sekä edesauttaa hallitsemaan, käyttämään ja hyödyntämään yhteisöä koskevaa tietoa omassa organisaatiossaan. Kiinteistöliitto on ollut aktiivisesti mukana Visio 2010 viestintäryhmän toiminnassa. Ryhmä tuotti Visio 2010: n neljännen raportin, uudet nettisivut ja vastasi Kiinteistö- ja rakennusforumin viestinnästä. 9

10 Verkkopalvelut vetävät kävijöitä Kiinteistöliiton nettisivuilla oli vuoden 2005 aikana kävijöitä henkilöä eli keskimäärin viikossa ja kuukaudessa Määrä on noussut edellisvuodesta peräti kävijällä. Lisäksi toimitettiin liittoyhteisön toimihenkilöiden ja luottamusmiesten käyttöön tarkoitettua suljettua Extranet-osiota. Taloyhtio.net -portaali ylitti kolmen tuhannen rekisteröityneen käyttäjän rajan Yli puolet rekisteröityneistä käyttäjistä on Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäseniä ja isännöitsijöitä. Kiinteistöliitto-yhteisön kehittämä ja ylläpitämä Taloyhtio.net toimii osoitteessa Europahouse Suomen ryhmä toimi vilkkaasti vuoden aikana ja osallistui mm. Hyvä asuminen 2010 ohjelman toimintaan. Suomen ryhmän puheenjohtajana toimi syksyyn saakka Ukko Laurila, jonka jälkeen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin apulaisjohtaja Alpo Uski Valtion asuntorahastosta. Lifetime Kiinteistöliitto on osallistunut vuonna 2005 päättyneeseen VTT:n koordinoimaan, EU:n 5. puiteohjelman verkostohankkeeseen LIFETIME Thematic Network. Verkostohankkeen tarkoituksena on elinkaari- ja ympäristöajattelun edistäminen rakentamisessa ja kiinteistöalalla. Kansainvälinen toiminta Euroopan kiinteistöfederaatio (EPF) Suomen Kiinteistöliitto on Euroopan kiinteistöfederaation (European Property Federation, EPF) perustajajäsen. Kiinteistöfederaation vuosikokous pidettiin kesäkuussa Lontoossa. Kokouksessa valittiin uudelleen federaation puheenjohtajaksi Pedro Gamero del Castillo Espanjasta ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Liz Peace Englannista. Kiinteistöliittoa järjestön hallituksen kokouksissa edustaa yleensä liiton toimitusjohtaja. EPF teki lokakuussa aloitteen Euroopan Unionin komissiolle eurooppalaisen kiinteistösijoitusrahaston (EU Reit, Real Estate Investment Trust) säädöspohjan kehittämiseksi. Aloitevalmistelun taustatyöhön on osallistunut asiantuntijana johtaja Hanna Kaleva Kiinteistötalouden instituutista. Euroopan kiinteistöfederaation hallitus kokoontui toimintavuonna kolme kertaa, minkä lisäksi federaation asiantuntijaryhmät valmistelivat kannanottoja EU:ssa valmisteltaviin direktiivihankkeisiin. Energiatehokkuusdirektiivin seurantaan ja energiapalveludirektiivin valmisteluun on Kiinteistöliitosta asiantuntijana osallistunut Markku Rantama. EPF:n komitea Energy Efficiency &IAQ Committee jatkoi rakennusten energiatehokkuus-direktiivin seurantaa. Komitean puheenjohtajana toimi edelleen Markku Rantama. Hän toimi EPF:ää edustavana asiantuntijajäsenenä EU:n komiteassa, jonka tehtävänä on seurata direktiivin toteutumista ja ehdottaa täydentäviä ja korjaavia toimenpiteitä. Europahouse Kiinteistöliitto koordinoi Suomen toimintaa kansainvälisessä asuntosuunnittelua ja rakentamista edistävässä Europahouse-yhteistyössä. Työssä on mukana suomalaisten lisäksi osapuolia Alankomaista, Saksasta ja Tanskasta. Europahousen vuosikokous pidettiin syksyllä 2005 Hollannissa. 10

11 Juridinen toiminta Liiton juridinen neuvontatoiminta on pysynyt merkittävänä. Maksullista puhelinneuvontaa jatkettiin edelleen toimintavuonna. Maksullinen puhelinneuvontapalvelu on tarkoitettu myös eijäsenille. Lausuntojen määrä pysyi ennallaan. Kiinteistöliitto oli mukana lukuisissa lainvalmistelutöissä, joista vuoden merkittävimmät olivat asunto-osakeyhtiölaki, rakennussuojelulaki ja energiatehokkuusdirektiivin voimaan saattamista koskeva lainsäädäntö. Neuvonta edelleen kysyttyä Puhelinneuvonta säilytti vankan asemansa tärkeimpänä liiton palvelumuotona jäsenille. Neuvonnassa oli yleensä kaksi lakimiestä tavoitettavissa klo Liiton lakimiehet hoitivat yli neuvontapuhelua vuoden aikana. Kirjalliset lausunnot taloyhtiöille olivat yhä tärkeä osa jäsenpalvelua. Niitä annettiin 136 kpl. Lausuntojen määrä oli edelleen nousussa. Lausuntojen lisäksi lakimiehet valmistelivat muutamia yhtiöjärjestyksen muutoksia ja sopimuksia jäsenille. Lisäksi liiton lakimiehet antoivat Kiinteistöliiton lausuntoja eri viranomaisille ja yhteisöille. Lainsäädäntöön liittyviä juridisia lausuntoja annettiin 24 kpl. Kiinteistölainsäädäntö muuttui monelta osin Asunto-osakeyhtiölain uudistaminen Oikeusministeriön nimittämä työryhmä jatkoi asuntoosakeyhtiölain uudistuksen valmistelua. Kiinteistöliiton edustajana työryhmässä oli johtava lakimies Helena Kinnunen saakka. Työryhmän avustavaksi sihteeriksi kutsuttiin neuvontalakimies Marina Furuhjelm. Työryhmän työn tuli olla valmis , mutta työryhmä sai jatkoaikaa saakka. Työryhmän väliraportti valmistui keväällä Väliraportti sisälsi ehdotukset kunnossapitovastuuta, osakkaan muutostöistä sekä vastiketta koskevien säännösten uudistamiseksi. Kiinteistörahastolain muutosehdotukset eivät tyydyttäneet Valtiovarainministeriöön asetettiin vuonna 2004 työryhmä valmistelemaan kiinteistörahastolainsäädäntöä. Työryhmä antoi väliraporttinsa vuoden 2004 lopussa. Kiinteistöliitto antoi työryhmän väliraportista yhteisen lausunnon RAKLIn, ASRAn ja KTIn kanssa. Järjestöjen tavoitteena on ollut saada aikaan tietyin laissa erikseen edellytyksin verovapaa osakeyhtiömuotoinen kiinteistörahasto (=Real Estate Investment Trust, lyhennettynä REIT). Tätä tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu väliraportin perusteella. Ministeri Enestam otti kiinteistörahastojen tärkeyden esille hallituksen iltakoulussa, jossa käsiteltiin valtakunnallisen rakennuspoliittisen ohjelman seurantaa. Rakennussuojelulain muuttaminen Ympäristöministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus rakennussuojelulain muuttamisesta hallituksen esityksen muodossa sai työnsä valmiiksi toimintavuonna. Kiinteistöliittoa työryhmässä edusti johtava lakimies Helena Kinnunen, joka jätti mietintöön eriävän mielipiteensä. Lain muuttamisen tavoitteena oli määritellä rakennusperintö nykykäsitystä vastaavaksi sekä valtion viranomaisten erityiset intressit rakennusperinnön säilyttämiseksi. Lisäksi työryhmän tuli selvittää keväällä 2003 opetusministeriön sisätilatyöryhmän mietinnön ehdotukset ja valtion käynnissä olevat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan luovutuksiin liittyvät erityiskysymykset rakennussuojelun kannalta. Lisäksi tehtävänä oli selvittää rakennussuojelulain perusteella maksettavien korvausten edellytykset ja perusteet sekä omistajan että valtion kannalta. Kiinteistöliitto antoi yhdessä RAKLIn ja ASRAn kanssa ehdotuksesta lausunnon, jossa kritisoitiin erityisesti suojelupiirin laajentumista ja korvausmenettelyjen riittämättömyyttä. Katujen kunnossa- ja puhtaanapidosta koskevan lain muutokset tulivat voimaan Katujen kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevan lain muutos tuli voimaan syyskuussa. Muutosta valmistelleessa asiantuntijatyöryhmässä Suomen Kiinteistöliittoa edustivat Helena Kinnunen ja Sirkka Terho. Uudistuksella ei muutettu aiemminkin voimassa ollutta kunnan ja kiinteistönomistajan kunnossapitovastuun pääasiallista sisältöä vaan tarkennettiin esiintyneitä tulkintaongelmia. Katujen kunnossapidolta vaadittava taso määritellään jo uudistuksen voimaan tulon jälkeen laissa. Katu on pidettävä liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa ottaen huomioon mm. kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokaudenaika ja ennakoitavissa olevat säätilan muutokset. Määrittelyn tarkoituksena on pystyä aiempaa paremmin selvittämään, 11

12 milloin huolellinen kadun kunnossapito on toteutunut, ja asettamaan myös katujen käyttäjien omalle huolellisuudelle ja toiminnalle vahinkotapauksissa merkitys. Energiatehokkuustodistus tulossa EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan rakennuksen käyttöönoton, myynnin tai vuokrauksen yhteydessä on oltava saatavilla rakennuksen energiatehokkuustodistus. Todistuksen avulla kuluttajat pystyisivät vertailemaan ja arvioimaan rakennuksen energiatehokkuutta. Todistukseen on direktiivin mukaan liitettävä suosituksia energiatehokkuuden kustannustehokkaista parannuskeinoista. Todistuksen voimassaoloaika ei saa ylittää kymmentä vuotta. Julkisissa rakennuksissa energiatodistukset on asetettava näkyville. Energiatodistuksia ei tarvita rakennustyypeille, joille energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset voidaan jättää antamatta. Nykyisen hallituksen toimikauden ajaksi päätettiin asettaa poikkihallinnollinen työryhmä seuraamaan ehdotusten toteuttamista ja tekemään tarvittaessa lisäehdotuksia. Ryhmässä ovat oikeusministeriön ohella ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, korkeimman hallinto-oikeuden, Turun hallinto-oikeuden, Suomen Kuntaliiton, Suomen Kiinteistöliiton, Suomen Luonnonsuojeluliiton sekä rakennuttajajärjestöjen edustajat. Suomen Kiinteistöliittoa edusti saakka johtava lakimies Helena Kinnunen ja sen jälkeen päälakimies Anu Kärkkäinen, työryhmässä on lisäksi mukana RAKLIn edustajana Seppo Kuitunen. Seurantaryhmän toimikausi on Se antoi väliraporttinsa ja loppuraportti tulee antaa mennessä. Energiatodistusten on oltava direktiivin mukaan täysimääräisesti käytössä vuoden 2009 alussa. Energiatodistusten käyttöönoton edellyttämää lainsäädäntöä valmistelemaan asetettiin vuonna 2004 työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Klaus Frösén ympäristöministeriöstä. Työryhmän lakiehdotukset valmistuivat kesällä Kiinteistöliittoa ryhmässä edusti johtava lakimies Helena Kinnunen. Kiinteistöliitto antoi yhdessä RAKLIn ja ASRAn kanssa ehdotuksista lausunnon, jossa todettiin mm. että energiatehokkuustodistuksen kustannukset ja resurssien riittävyys riippuvat ennen kaikkea siitä, kuinka raskaaksi energiatehokkuustodistuksen laatimismenetelmä muodostuu, millaisiksi energiatehokkuustodistuksen laatijoiden pätevyysvaatimukset määritellään ja minkälaisia vaatimuksia asetetaan todistuksen laatimismenettelyn ja laatijoiden riippumattomuudelle. Lausunnossa toivottiinkin käytettävän direktiivin sallima liikkumavara, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisten ja energian säästöä tukevien käytäntöjen kehittämisen kansallisista lähtökohdista. Kaavavalitusten nopeuttaminen Hallitus päätti iltakoulussaan , että kaavavalitusten käsittelyn nopeuttamiseksi kehitetään menettelyä kaavoituksessa ja liikennehankkeissa sekä kehitetään hallinto-oikeuksien virkarakennetta tuomaripainotteiseen suuntaan. Päätös edellyttää hallinto-oikeuksien ratkaisukokoonpanon keventämistä sellaisissa asiaryhmissä, joissa se ei vaaranna oikeusturvaa, erityisasiantuntemuksen parantamista hallinto-oikeuksissa, hallinto-oikeuksien henkilöresurssien vahvistamista, hallintooikeuksien työmenetelmien kehittämistä sekä valituslupajärjestelmän tarkistamista. 12

13 Tutkimus ja kehittäminen Liiton tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi säilyi edellisvuoden tasolla. Pääpaino oli Hyvä asuminen kehitysohjelmassa ja Energiatodistusten käyttöönotto (STABLE) -hankkeessa. Toimintavuoden lopulla käynnistyivät lisäksi Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke sekä Taloyhtiön elinkaaritodistus -projekti. Hyvä asuminen 2010 Hyvä asuminen kehitysohjelman lähtökohtana ovat asukkaiden tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Kiinteistö- ja rakennusalan vision mukaisesti asuntomarkkinat toimivat vuoteen 2010 mennessä asukkaiden ehdoilla. Toimintavuonna päättyi ohjelman valmisteluvaihe, jonka keskeiset tulokset ja syntyneet toimintamallit koottiin loppuraportiksi. Valmisteluvaiheen esiselvitysraportit ja mm. asumista koskeva tutkimusjulkaisu- ja hanketiedosto julkistettiin ohjelman kotisivuilla. Valmisteluvaiheen työn pohjalta laadittiin toimintastrategia, joka julkistettiin kesäkuussa pidetyssä huippuseminaarissa. Tilaisuudessa pääministeri Vanhanen korosti mm. asumisen merkitystä maamme kansainväliselle kilpailukyvylle Teknologian kehittämiskeskus Tekesin järjestämä ns. aiehaku alan yrityksille tuotti yli 60 aietta, joista kymmenkunta johti jatkovalmisteluhakemuksiin. Tämän jatkoksi Tekes käynnisti asumisen yritysklusterihankkeen. Ohjelmalla on myötävaikutettu mm. erilaistuva asuminen ja kannustava ohjaus kaavoituksessa -painopistealueiden käynnistymiseen. Niin ikään on edistetty sekä asumisen osaamiskeskus- että asumisen tutkijakouluhankkeita. Hyvä asuminen 2010 ohjelman toimijat ovat järjestäneet huippuseminaarin lisäksi kaksi tutkimusklubitilaisuutta, ns. kehityskohdeverkostotapaamisen ja suurimpana yli sadan hengen tapahtuman, valtakunnallinen asumistutkimusseminaarin. Toimintavuoden syksyllä julkaistiin ohjelman toinen tiedotuslehti suomenja englanninkielisinä versioina. Energiatodistuksen käyttöönotto (STABLE) Motivan koordinoima EU:n EIE (European Intelligent Energy) -ohjelman hanke käynnistyi helmikuussa kahdeksan maan yhteistyönä. Sen tavoitteena on varmistaa, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukainen energiatodistus saavuttaa vakiintuneen ja tunnustetun aseman koko Euroopassa. STABLE-hanke on kohdennettu kiinteistönomistajille, rakennusten käyttäjille, kaikille alan ammattilaisille kuten katselmoijille, konsulteille ja suunnittelijoille sekä energiansäästön hallinta- ja edistämisorganisaatioille. Suomessa projektia rahoittaa EUtuen lisäksi KTM, YM ja Kiinteistöliitto. Liitto vastaa hankkeen osatehtävästä, jonka tavoitteena on herättää ja aktivoida eurooppalaisia kiinteistönomistajia sekä lisätä heidän tietoisuuttaan direktiivista, energiakatselmuksista ja energiatodistuksista kaikissa maissa. Osatehtävässä mm. luodaan kampanjamateriaali ja seurataan jatkossa kampanjan tuloksia siihen osallistuvissa maissa. Liitto vastaa kampanjan toteuttamisesta Suomessa. Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitysja koulutushanke (SVING) Toimintavuoden syksyllä käynnistyi jo pitkään valmisteltu Etelä-Suomen ja Viron INTERREG III A -ohjelman hanke, jota Kiinteistöalan Koulutussäätiö koordinoi. Hankkeen tavoitteena on vuosina syventää Suomen ja Viron välistä yhteistyötä, jotta kiinteistönpidon taso nousisi ja kiinteistöjen arvo säilyisi ja paranisi. Hankkeessa kohotetaan kiinteistön ylläpidosta vastaavien osaamista tiedotuksella, koulutuksella ja harjoittelijavaihdolla. Hankkeessa tuotetaan tietoa kiinteistöjen ylläpidosta koko rakennuksen elinkaaren ajalta tarkastelemalla mm. kustannuksia, savutettavaa laatutasoa, energian säästöä ja ympäristöarvoja. Liiton vastuulla on kiinteistöalan toimintaympäristöosiossa selvittää kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien osalta maiden väliset eroavuudet ja ongelmat sekä tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi etenkin kunnossapitovastuun sekä peruskorjausten ja -parannusten päätöksenteon kannalta. Hankkeessa täydennetään myös alan sanastoa. Elinkaarisuunnitteluosiossa liitto tarkastelee rakennusperinnön vaalimiseen liittyviä näkökohtia kuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten käyttöä, osaavaa kunnossapitoa ja ammattimaista korjaamista. Tavoitteen on edistää rakennusperinnön vaalimista kiinteistöalalla toimivien keskuudessa mm. lisäämällä koulutuksen avulla tietämystä siitä, mitkä ovat rakennusperintöstrategiset tavoitteet ja miten korjausteknisin ja kiinteistönhoidollisin toimin voidaan edistää rakennusperinnön säilymistä. Taloyhtiön elinkaaritodistus Loppuvuonna 2005 käynnistyi myös Taloyhtiön elinkaaritodistus -projekti. Runsaan vuoden aikana on tarkoitus tuottaa ennen muuta asuntokaupan tueksi tiivistetyssä muodossa oleva asiakirja, josta ilmenee yhteenvedonomaisesti joko numerisin tai muin symbolein, mikä on ko. kiinteistön kunto. Hanketta rahoittaa Tekesin ja ym- 13

14 päristöministeriön lisäksi liitto ja lähes 20 järjestö- ja yritysosapuolta. Johto- ja ohjausryhmien lisäksi työtä tekee kolme työryhmää, minkä lisäksi siitä tiedotetaan työn kuluessa laajalle sidosryhmäverkostolle. Muu t&k-toiminta Toimintavuoden helmikuussa laadittiin viides ns. indeksitalovertailu, jossa verrattiin samanlaisen asuinkerrostaloyhtiön kiinteistöveroja ja ns. kunnallisia maksuja 31 eri kaupungissa. Syksyllä tehtiin perinteinen koko maan kattava kiinteistöverovertailu. Jo syksyllä 2004 Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy: lle siirrettyä PAVe-internetpalvelua kehitettiin edelleen noin 35 palvelunkäyttäjän kanssa. Tutkimus- ja kehitystehtävissä oli pääsääntöisesti viisi toimihenkilöä. Osa työstä teetettiin alihankintana. Omalta osaltaan t & k-henkilöstö on tuottanut tiedote- ym. materiaalia mm. liiton internet- ja Taloyhtio.net -sivuille sekä antanut teknistaloudellista neuvontaa. 14

15 Osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy Suomen Kiinteistöliitto ry omistaa 100 prosenttia Kiinteistöalan Kustannus Oy - REP Ltd:n osakekannasta. Kustannuksen hallituksen puheenjohtajana toimi Asko Salminen. Muut yhtiön hallituksen jäsenet toimintavuonna olivat varapuheenjohtaja Ukko Laurila ( ) ja Harri Hiltunen ( ) sekä Kyösti Ekdahl, Jorma Koutonen, Juhani Ruskeepää ja Pertti Satopää. Kiinteistöalan Kustannus Oy - REP Ltd:n toimitusjohtajana toimi Paavo Saarelainen. Kiinteistöalan Kustannuksen toiminta muodostui kirjojen ja lomakkeiden kustantamisesta, Suomen Kiinteistölehden sekä messu- ja näyttelytoiminnasta. Vuonna 2005 Suomen Kiinteistölehti täytti 80 vuotta ja lehden numerokohtainen levikki kasvoi kappaleeseen. Yhtiö toteutti myös merkittäviä investointeja kuten yhtiön kirjamyymälän uudistaminen Kiinteistöfoorumiksi. Toimintavuonna Kiinteistöalan Kustannuksen liikevaihto oli tuhatta euroa ja henkilökuntaan kuului 18,5 henkeä. Vuoden 2004 tuloksesta Kiinteistöalan Kustannus maksoi Kiinteistöliitolle vuonna 2005 osinkoa euroa. Yhtiö maksoi liitolle nimenkäyttömaksua noin euroa. Yhtiö on tehnyt yhteistyötä Kiinteistöliiton kanssa tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja asiakasrekisterin kehittämisessä. Suomen Talokeskus Oy Kiinteistöliitto omistaa 59,9 % Suomen Talokeskus Oy:n osakekannasta. Liiton edustajina Suomen Talokeskuksen hallituksessa ovat olleet varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen Tuomo Aromaa, Jarmo Eskelinen, Harri Hiltunen ( alkaen), Ukko Laurila ( asti), Kaisa Leiwo, Harri Seppä (hallituksen puheenjohtaja), Olli Salakka ja Erkka Valkila. Talokeskuksen muita merkittäviä osakkeenomistajia ovat mm. Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry (8,3 %), Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry (7,9 %), Pirkanmaan Kiinteistöyhdistys ry (5,7 %) ja Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys (5,7 %). Suomen Talokeskuksen toimitusjohtajana on ollut Markku Salminen. Suomen Talokeskus on monialainen insinööritoimisto, joka tuottaa konsultti- ja asiantuntijapalveluita korjausja uudisrakennushankkeisiin, kiinteistöjen energiatalouden hallintaan sekä kiinteistöjen hoitoon ja huoltoon. Lisäksi Talokeskus kehittää, myy ja ylläpitää internetissä toimivia kiinteistönpidon atk-sovelluksia (Tampuurikiinteistötietojärjestelmä). Talokeskuksen tärkeimpiä teknisiä osaamissektoreita ovat rakennus-, LVI- ja sähkötekniikka, taloautomaatio, energiankäytön hallinta sekä kiinteistönhoidon suunnittelu ja ohjaus. Toimintavuonna 2005 Suomen Talokeskuksen liikevaihto oli 10,76 miljoonaa euroa, tilikauden voitto 1,21 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä vuoden lopussa 92 henkeä. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 14,6 %. Vuoden 2004 tuloksesta Talokeskus maksoi toimintavuoden 2005 aikana osakkeenomistajilleen osinkoa yhteensä euroa. Lisäksi Kiinteistöliitolle on maksettu vuodelta 2005 nimenkäyttömaksua euroa. Liitto on toiminut yhteistyössä Talokeskuksen monien osastojen kanssa. Yhteisvoimin on osallistuttu mm. erilaisiin asiantuntijatapaamisiin. Talokeskus on liiton tärkeä asiantuntijataho alan lausuntojen valmistelussa. Yhtiön edustajat vastaavat ratkaisevalla tavalla liiton teknisen jaoston toiminnasta. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinteistöliitto omistaa 50 prosenttia Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n osakekannasta. Kiinteistöliiton edustajina Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n hallituksessa, Kiinteistöalan Koulutussäätiön hallituksessa ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillisen oppilaitoksen johtokunnassa ovat toimintavuonna toimineet puheenjohtajana asianajaja Arto Palsala ja jäseninä kiinteistöneuvos Marja Jussila, toimitusjohtajat Ukko Laurila ja Harri Hiltunen, pääjohtaja Aulis Kohvakka sekä toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen. Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen toimitusjohtajana ja Koulutussäätiön asiamiehenä sekä samalla myös Koulutussäätiön ammatillisen oppilaitoksen rehtorina toimii varatuomari Keijo Kaivanto. Kiinteistöliiton koulutustoiminnasta vastaavat pääosin Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillinen oppilaitos, joka on opetushallituksen valvoma valtakunnallinen erikoisoppilaitos. Toimintavuonna Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen liikevaihto oli euroa ja henkilökuntaan kuului 11 henkilöä. Vuoden 2004 tuloksesta Koulutuskeskus maksoi Kiinteistöliitolle osinkoa euroa. Kiinteistöalan Koulutussäätiön liikevaihto oli euroa ja henkilökuntaan kuului 17 henkilöä. Koulutuskeskus järjestää ajankohtaiskoulutusta sekä yrityskohtaista koulutusta, valmennusta ja konsultointia. Henkilöstövalintapalvelujen kysyntä on kasvanut ja toimintaa markkinoidaan Rekryverkko-nimellä. Koulutuskeskus järjestää myös tietotekniikan koulutusta ja ottaa vastaan atk-ajokorttisuorituksia. Koulutussäätiö järjestää 15

16 alan pitkäkestoista koulutusta, omia tutkintoja, ammattitutkintoja (esim. isännöinnin ammattitutkinto) sekä osuuksia ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnoista. Toimintavuoden aikana jätettiin Kiinteistönvälitysalan ammattitutkintotoimikunnalle näyttötutkinnon järjestämistä koskeva lupahakemus. Järjestämissopimus myönnettiin Koulutussäätiölle tammikuussa 2006 ja ensimmäinen Kiinteistönvälitysalan ammattitutkintokoulutus käynnistyy maaliskuussa Kiinteistöalan Koulutuskeskus on yhdessä Kiinteistöalan Koulutussäätiön kanssa suunnitellut ja toteuttanut kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistönvälitykseen, rakennuttamiseen ja asumiseen liittyvää koulutusta. Toimintavuonna järjestettiin noin 150 ajankohtaista ja yrityskohtaista koulutustilaisuutta, joihin osallistui lähes henkilöä. Tutkintokoulutusohjelmiin osallistui noin henkilöä, jotka suorittivat opintoja noin opintoviikkoa. Isännöitsijän ammattitutkintoon on vuoden 2005 loppuun mennessä osallistunut yli henkilöä, joista kaikki tutkinnon osiot on suorittanut 1392 henkilöä. Ensimmäinen uusimuotoinen isännöinnin ammattitutkinto käynnistyi helmikuussa Uusimuotoisen ITS-tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2005 lopussa 205 henkilöä ja AIT-tutkinnon suorittaneita 802. Kiinteistö- ja tilajohdon jatko- ja täydennyskoulutusohjelmaan (PGP) on osallistunut yli 300 henkilöä. KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kiinteistöliitto ry omistaa 18 prosenttia KTI Kiinteistötieto Oy:n osakekannasta. Liiton edustajana KTI Kiinteistötieto Oy:n hallituksessa on tutkimusjohtaja Mauri Marttila. Yhtiön toimitusjohtajan sijaisena toimii Hanna Kaleva. Yhtiön toimitusjohtaja Olli Olkkonen on ollut sairauslomalla alkaen. Toimintavuonna 2005 KTI Kiinteistötieto Oy:n liikevaihto oli ,80 euroa ja henkilökunnan määrä keskimäärin 17 henkeä. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 8 %. Vuoden 2004 tuloksesta KTI maksoi toimintavuoden aikana osakkeenomistajilleen osinkoa yhteensä ,41 euroa. KTI Kiinteistötieto Oy perustettiin joulukuussa 1999 tuotteistamaan ja kehittämään KTI Kiinteistötalouden Instituutti ry:n palvelutoimintaa. Sen kotipaikka on ja sillä on toimipiste myös Turussa. KTI Kiinteistötieto Oy:n osakkaita ovat KTI ry:n lisäksi Suomen Toimitila- ja Rakennuttajaliitto Rakli ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry sekä KTI:n avaintyöntekijät. asuntomarkkinoilla. KTI:n tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen aihepiirit käsittävät koko kiinteistöjohtamisen kentän niin kiinteistösijoittamisen, -rahoituksen kuin toimitilajohtamisenkin aihealueilta. KTI:n kansainvälinen yhteistyöverkosto on laaja, ja kattaa kaikki merkittävät eurooppalaiset kiinteistöalan järjestöt, tutkimuslaitokset ja informaationtuottajat. Yhtiön keskeisin ulkomainen kumppani on IPD (Investment Property Databank), jonka julkaisemien markkinaindeksien kanssa KTI:n Kiinteistöindeksi on vertailukelpoinen. KTI julkaisee vuosittain useita markkinaraportteja ja katsauksia sekä tutkimushankkeisiinsa perustuvia raportteja. Kiinteistö Oy Anna-Kaleva Kiinteistöliitto omistaa 33,44 prosenttia Kiinteistö Oy Anna-Kalevan osakekannasta. Liiton edustajina yhtiön hallituksessa olivat johtava lakimies Helena Kinnunen ja toimitusjohtaja Ukko Laurila saakka ja lähtien toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Anna- Kalevan tiloissa on Suomen Kiinteistöliiton toimiston lisäksi Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen, Asuntoja rakennuttajaliitto ASRAn, Suomen Vuokranantajien, Kiinteistöalan Kustannuksen ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:n toimitilat. Kiinteistön myymälähuoneistot sekä osa toimitiloista on vuokrattu ulkopuolisille. AnnaK-koulutus- ja neuvottelutilat ovat olleet käytössä aktiivisesti. Tilat on vuokrannut Kiinteistö Oy Anna-Kalevalta Kiinteistöalan Koulutuskeskus. Koulutuskeskus järjestää tiloissa omia koulutustilaisuuksiaan sekä tarjoaa kokous- ja koulutuspalveluja niin ulkopuolisille käyttäjille kuin Anna-Kalevan omistajayhteisöille. Kiinteistöosakeyhtiön isännöitsijänä on toiminut kauppat. maist. Peter Estlander (Estlander&Co). Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy on 100 prosenttisesti Suomen Kiinteistöliitto ry:n omistama yhtiö. Vuosi 2005 oli yhtiön toiminnan seitsemästoista vuosi. Toimintavuonna yhtiö mm. tarjosi asiakkailleen maksullista kiinteistöjuridiikan puhelinneuvontaa sekä PAVeinternet-palvelua kiinteistönhoitopalvelujen vertailuun ja arviointiin. KTI Kiinteistötieto tuottaa asiantuntija-, tutkimus- ja informaatiopalveluja kiinteistöjohtamisen moninaisiin tarpeisiin. Yhtiön toiminnan ytimen muodostavat laajat markkinatietokannat mm. vuokrista, tuotoista, ylläpitokustannuksista sekä asiakastyytyväisyydestä toimitila- ja 16

17 Seminaarit ja tapahtumat Hyvä asuminen huipputapaaminen Huipputapaaminen kokosi Hyvä asuminen 2010 ohjelman toimijat in, Valkoiseen Saliin. Huipputapaamisen teemana oli Suomesta asumisen mallimaa. Tilaisuuden avasi pääministeri Matti Vanhanen, jonka seminaariesitelmän aiheena oli Miten asumisen mallimaaksi? Tilaisuudessa puhui myös mm. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Asumisen haasteista pääkaupunkiseudulla. Valtakunnallinen asumistutkimusseminaari Kiinteistöliitto järjesti kuudennen valtakunnallisen asumistutkimusseminaari Helsingissä. Viitenä edellisenä vuotena seminaari järjestettiin Turussa. Helsingin tilaisuus kokosi yhteen 170 kiinteistöalan ja asuntomarkkinoiden toimijaa ja tutkijaa. Seminaarin teemana oli Eriytyvät asukastarpeet. Kiinteistöliiton vahdinvaihto Kiinteistöliitto järjesti pitkäaikaisen toimitusjohtajan Ukko Laurilan eläkkeelle jäämisen ja tehtävässä aloittaneen kauppatiet. maisteri Harri Hiltusen kunniaksi Vahdinvaihto-tilaisuuden AnnaK:n kokousja juhlatiloissa. Tilaisuutta edelsi hallituksen kokous, jossa esitelmän ja kiitospuheen Ukko Laurilalle piti Korkeimman hallintooikeuden presidentti Pekka Hallberg. Vahdinvaihto-juhlia kunnioitti vierailullaan eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Kiinteistöliiton pitkäaikainen toimitusjohtaja Ukko Laurila (vas.) ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen Kiinteistö 05 messut Kiinteistö 05 messut pidettiin Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma järjestettiin 10. kerran. Ajankohta siirtyi keväältä syksyyn ja messut muuttuivat yleisötapahtumasta ammattimessuiksi. Kiinteistöliitto ja sen jäsenjärjestöt olivat mukana tuottamassa messujen laadukasta seminaariohjelmaa järjestämällä luentotilaisuudet asuinkiinteistöjen peruskorjauksista, putkiremonteista, energiatehokkuudesta ja laajakaistaratkaisuista. Kiinteistöliitto-yhteisöllä oli messuilla yhteinen osasto, jolla kävi messuvieraita odotetusti. Pääministeri Matti Vanhanen Kiinteistö- ja rakennusforum 2006 Kiinteistö- ja rakennusforumin teemana oli Tieto, osaaminen ja vuorovaikutus. Finlandia-talossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui lähes 600 henkilöä. Kiinteistö- ja rakennusforumissa julkistettiin Visio 2010 ryhmän uusin raportti (Raportti 4), jossa arvioidaan vuonna 2002 määritettyjen visioiden toteutumista ja alan kehitystarpeita. Kiinteistö- ja rakennusforum on päätetty järjestää vuoteen 2010 saakka. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

18 Talous ja tilinpäätös

19 19

20 20