Paikka Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, Frenckellinaukio 2 K, neuvotteluhuone Kutvonen. 27 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) Aika , klo 16:00-19:07 Paikka Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, Frenckellinaukio 2 K, neuvotteluhuone Kutvonen Käsitellyt asiat 27 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 28 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 29 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 30 Energiatehokkaiden palvelurakennusten kokonaisvaltaisen tarkastelumallin kehittämishankkeen (COMBI-hanke) tilannekatsaus 31 Ekokompassi-ympäristöjärjestelmätyön nykytilan tilannekatsaus 32 Tilakeskuksen toimintajärjestelmän kehittämisen tilannekatsaus 33 Raportti Tilakeskuksen vuoden 2016 asiakastutkimuksen tuloksista 34 Selvitys rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen vertailusta 35 Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toisen vaiheen hankesuunnitelman hyväksyminen jatkosuunnittelun pohjaksi 36 Tredun Hepolamminkadun toimipisteen B-talon LVIperusparannuksen ja muutostöiden hankesuunnitelma 37 Tilakeskuksen Nekalan konekorjaamorakennuksen muutostöiden tarveselvityksen hyväksyminen 38 Tampereen Klassillisen lukion muutostöiden ja laajennuksen lopputilityksen hyväksyminen 39 Raportti tilahallinnon ja toimitilapalveluiden seudullisesta yhteistyöstä 40 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 41 Toimitusjohtajan katsaus

2 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Simo Hirvonen, varapuheenjohtaja, kokouksen puheenjohtaja Mauri Forsberg Riitta Lyytikäinen Raija Kytöharju Veikko Pajunen Pekka Lahdentausta, varajäsen Saana Vahvelainen, varajäsen Aleksi Jäntti, kaupunginhallituksen edustaja, saapui 16:13, poistui 17:32 Virpi Ekholm, toimitusjohtaja, esittelijä Riitta Vatjus-Männikkö, johdon assistentti, pöytäkirjanpitäjä Antti Lakka, hankepäällikkö, saapui 16:06, poistui 16:19 Anna Koivumäki, projektisihteeri, saapui 16:21, poistui 17:03 Pertti Koivisto, projektipäällikkö, saapui 16:21, poistui 17:03 Jani Niemi, projektisuunnittelija, saapui 16:21, poistui 17:03 Mauri Heikkinen, hallintopäällikkö, saapui 17:06, poistui 17:22 Jussi Kuoppala, kiinteistöpäällikkö, saapui 17:24, poistui 17:43 Kirsti Hankela, hankearkkitehti, saapui 17:45, poistui 18:00 Jukka Kauppinen, rakennuttamispäällikkö, saapui 17:45, poistui 18:35 Liisa Parviainen, hankearkkitehti, saapui 18:03, poistui 18:35 Niko Suoniemi, tilapalvelupäällikkö, saapui 18:37, poistui 18:42 Esa Kanerva, puheenjohtaja Hanna Kallio-Kokko Allekirjoitukset Simo Hirvonen Puheenjohtaja Riitta Vatjus-Männikkö Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Markku Forsberg Veikko Pajunen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksessa, Frenckellinaukio 2 K.

3 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) Riitta Vatjus-Männikkö, johdon assistentti

4 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 27 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtajan esityksestä yksimielisesti päätettiin muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä siten, että esityslistan pykälä 38, Tampereen klassillisen lukion muutotöiden ja laajennuksen lopputilityksen hyväksyminen, käsitellään ennen pykälää 30. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 28 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan jäsenet Markku Forsberg ja Veikko Pajunen (varalle Saana Vahvelainen ja Riitta Lyytikäinen). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina

6 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 29 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus tässä kokouksessa projektipäällikkö Pertti Koivistolle, projektisihteeri Anna Koivumäelle ja projektisuunnittelija Jani Niemelle pykälien 30, 31 ja 32 käsittelyn ajaksi, hallintopäällikkö Mauri Heikkiselle pykälän 33 käsittelyn ajaksi, kiinteistöpäällikkö Jussi Kuoppalalle pykälän 34 käsittelyn ajaksi, hankearkkitehti Kirsti Hankelalle pykälän 35 käsittelyn ajaksi, hankearkkitehti Liisa Parviaiselle pykälien 36 ja 37 käsittelyn ajaksi, hankepäällikkö Antti Lakalle pykälän 38 käsittelyn ajaksi, rakennuttamispäällikkö Jukka Kauppiselle pykälien käsittelyn ajaksi sekä tilapalvelupäällikkö Niko Suoniemelle pykälän 39 käsittelyn ajaksi.

7 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 30 Energiatehokkaiden palvelurakennusten kokonaisvaltaisen tarkastelumallin kehittämishankkeen (COMBI-hanke) tilannekatsaus TRE:7896/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Koivisto Pertti Valmistelijan yhteystiedot Projektipäällikkö Pertti Koivisto, puh , Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli COMBI-kehittämishankkeen tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Projektipäällikkö Pertti Koivisto, projektisihteeri Anna Koivumäki ja projektisuunnittelija Jani Niemi olivat asiantuntijoina kuultavina läsnä kokouksessa kello ennen pykälien 30, 31 ja 32 käsittelyä ja päätöksentekoa. Perustelut Suomen tavoitteena on, että vuoden 2019 alusta lähtien käyttöönotettavat uudet julkiset rakennukset rakennetaan lähes nollaenergiarakennuksina. Myös olemassa olevien palvelurakennusten energiatehokkuutta pyritään korjausten yhteydessä parantamaan entisestään. Energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa palvelurakennuksiin integroidaan enemmän myös uusiutuvan energian tuotantoa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen kustannustehokkaasti rakennusteknisin keinoin nykyisestä määräystasosta on erittäin haasteellinen tehtävä, ja tämä korostuu erityisesti julkisissa palvelurakennuksissa. Rakennuksen arkkitehtonisilla perustekijöillä kuten tilallisella ja toiminnallisella ratkaisumallilla sekä muilla suunnitteluvalinnoilla on erittäin tärkeä merkitys palvelurakennusten energiatehokkuuden lähtökohtia määritettäessä. Suunnittelun alkuvaiheessa, siis kaavoituksessa, tarve- ja hankesuunnittelussa sekä rakennuksen luonnossuunnittelussa, valitaan hyvin pitkälle rakennuksen tilankäyttöön, muotoon tai esimerkiksi suuntaukseen liittyvät perustekijät. Ne vuorostaan määrittävät rakennuksen energiankulutuksen lähtötason. Palvelurakennuksissa tilojen

8 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) käyttö on hyvin monimuotoista ja rakennusten toimivuudelle asetetaan erityisiä vaatimuksia. Myös rakenteiden ja teknisten järjestelmien toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska sisäolosuhteiden laatuvaatimukset ovat tavanomaista korkeammat. Siirryttäessä kohti lähes nollaenergiarakentamista energiatehokkuuden parantamista joudutaan etsimään yhä pienemmistä osatekijöistä, jolloin huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa ja kokonaisuuden hallinta monimutkaistuu. Tämä edellyttää myös suunnittelu- ja rakentamisprosessien uudistamista sekä panostamista kiinteistöjen käyttö- ja kunnossapitotoimiin merkittävällä tavalla nykyiseen toteutukseen verrattuna. Myös käyttö- ja kunnossapitotoimiin on panostettava rakennuksen toimivuuden ja sisäolosuhteiden säilymisen varmistamiseksi. COMBI-hankkeen avulla Tampereen kaupunki ja ympäristökunnat yhteistyössä alan yritysten ja toimijoiden kanssa (37 kpl) selvittävät edellä esitettyjen asioiden vaikutuksia palvelurakennusten energiankulutukseen, rakenteiden toimintaan, sisäilman olosuhteisiin ja kustannuksiin sekä uudisettä korjausrakentamisessa. COMBI-hanke tukee keskeisesti myös INKA-ohjelman älykkään kaupungin teema-alueen tavoitteita, joita ovat mm. energiahuollon älykkäät ratkaisut, energiatehokkaat täydennysja korjausrakentamisen mallit ja alueelliset ja kiinteistökohtaiset lähes nollaenergiaratkaisut. COMBI-hanke on Tampereen talousalueen kärkihanke INKA-ohjelmassa rakentamisen osaalueella. COMBI-hankkeen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: Tarkastella palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista lähes nollaenergiatasoon kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon energiatehokkuuden parantamisen vaikutukset rakennusten arkkitehtuuriin ja tiloihin, rakenneratkaisuihin, sisäilman olosuhteisiin, taloteknisiin järjestelmiin, uusiutuvan energiantuotannon ratkaisuihin sekä rakentamisen prosesseihin ja rakennusten ylläpitoon. Parantaa palvelurakennusten energiatehokkuutta siten, että valitut ratkaisut täyttävät myös niille asetetut muut vaatimukset ja tavoitteet. Näitä ovat mm. korkealaatuisuus, terveellisyys, riskittömyys, kosteusturvallisuus, taloudellisuus, viihtyisyys, helppokäyttöisyys, muunneltavuus, ympäristöystävällisyys, huollettavuus ja pitkäaikaiskestävyys. Saada aikaan tutkimustuloksia, jotka luovat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, nostavat yritysten osaamistasoa ja selkeyttävät niiden käytäntöjä energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyen.

9 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) Tuottaa tutkimustietoa lähes nollaenergiatasoa olevien palvelurakennusten arkkitehtonisista, tilallisista ja toiminnallisista ratkaisumalleista sekä kehittää tilankäyttöä tehostavia monikäyttöisiä ja muunneltavia suunnitteluratkaisuja tilasuunnittelun ja teknisten ratkaisujen osalta. Kehittää palvelurakennusten rakenneratkaisuja, korjausvaihtoehtoja ja toteutustapoja vaipparakenteiden energiatehokkaaseen toteuttamiseen sekä uudis- että korjauskohteissa siten, että niissä otetaan huomioon kosteusturvallisuuden ja sisäilman olosuhteiden asettamat vaatimukset. Kehittää palvelurakennusten energiatehokkaita taloteknisiä ratkaisuja lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien, ilmanvaihdon, valaistuksen ja sähkön omatuotannon osalta siten, että niissä otetaan huomioon taloudelliset, toiminnalliset ja sisäilman olosuhteiden asettamat vaatimukset. Selvittää millä tavoin uusiutuvan energian etätuotanto voidaan ottaa huomioon sekä palvelurakennusten että muiden rakennusten energiatehokkuustarkasteluissa ja arvioida sen vaikutuksia ja hyötyjä lähes nollaenergiarakentamisessa. Kehittää rakentamisen prosesseja siten, että tekijät, jotka vaikuttavat palvelurakennusten olosuhteiden hallintaan, energiatehokkuuteen ja elinkaaritalouteen, otetaan oikea-aikaisesti huomioon ja että jokaiselle hankkeelle asetetaan elinkaaritaloutta palvelevat tavoitteet. Tuottaa tutkimustietoa siitä, miten energiankulutuksen pienentäminen vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin koko elinkaaren aikana ja optimoida eri ratkaisuvaihtoehtoja energiatehokkuuden parantamisen, muiden vaatimusten ja tavoitteiden sekä taloudellisuuden kannalta. Laatia suosituksia lähes nollaenergiarakennusten energiatehokkuusvaatimuksille palvelurakennusten osalta Suomen olosuhteissa ja selvittää valitun vaatimustason aiheuttamia vaikutuksia rakennusten ja rakenteiden toimintaan. Jakaa tietoa palvelurakennusten energiankulutuksen pienentämisen vaikutuksista sekä valituista ratkaisuista kunnille, ministeriöille ja yrityksille. Tutkimuksen tuloksista laaditaan lisäksi koulutuspaketti kuntien ja yritysten käyttöön.

10 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) COMBI-hanke koostuu viidestä työpaketista, jotka sisältävät seuraavat osatehtävät: WP1 Tutkimuksen organisointi ja tiedotus WP2 Arkkitehtonisten ratkaisujen vaikutus energiatehokkuuteen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta ja sisäilman olosuhteet WP4 Talotekniikkajärjestelmien ja uusiutuvan energian tuotannon ratkaisut WP5 Hankeprosessien kehittäminen ja rakennusten toimivuuden varmistus Tutkimusta ja pilotointia varten COMBI-hankkeeseen on ennalta valittu seuraavat toteutetut ja suunnitteilla olevat Tampereen kaupungin case-kohteet: Luhtaan päiväkoti Koukkuniemen vanhainkodin Jukola-talon peruskorjaus ja laajennus Vuoreksen uusi koulukeskus, vaiheet 1, 2 ja 3 Kalevanharjun päiväkodin peruskorjaus Ruskon uusi ateriakeskus Hervannan toimintakeskuksen peruskorjaus Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus Tesoman yhtenäiskoulun peruskorjaus ja laajennus Härmälän uusi koulu ja päiväkoti Vehmaisten uusi koulu ja päiväkoti Koukkuniemen vanhainkodin uusi A-talo ja alueen kehittäminen Keskustan tehostetun palveluasumisen ryhmäkodit, peruskorjaus ja laajennus Tampereen ammattikorkeakoulun uusi T-talo Case-kohteissa selvitettävät asiat vaihtelevat tutkimustarpeiden sekä case-kohteen tyypin ja toteutusajankohdan perusteella. Liitteenä olevasta Tekes-väliraportoinnista selviää, miten tähän mennessä toimenpiteissä on edetty. Edellä mainittujen case-kohteiden lisäksi hankkeeseen voidaan vielä ottaa mukaan myös muita kohteita, jotka katsotaan hyödyllisiksi tutkimuksen toteutuksen kannalta. Hankeohjelman mukaan case-kohteiksi voidaan valita myös pienimuotoisempia olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä kohteita. Esimerkkinä erikseen sovitusta case-kehityskohteesta on Tampereen uintikeskusta ja tulevaa maauimalaa käsittävä kaukojäähdytyksen lauhdelämpöä hyödyntävä lämpöpumppu- ja aurinkovoimalaratkaisu, jossa yhteistyössä TAMK:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa selvitettiin ratkaisun kannattavuutta ja valmisteltiin avustushakemus työ- ja elinkeinoministeriöön. Tiedoksi laajennettu johtoryhmä/tike, Anna Koivumäki, Jani Niemi

11 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) Liitteet 1 COMBI-hankkeen väliraportti Tekesille

12 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 31 Ekokompassi-ympäristöjärjestelmätyön nykytilan tilannekatsaus TRE:8154/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: Koivisto Pertti, Koivumäki Anna Valmistelijan yhteystiedot Projektipäällikkö Pertti Koivisto, puh , ja projektisihteeri Anna Koivumäki, puh , Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli Selvitys Ekokompassi-ympäristöjärjestelmätoiminnan nykytilasta merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Projektipäällikkö Pertti Koivisto, projektisihteeri Anna Koivumäki ja projektisuunnittelija Jani Niemi olivat asiantuntijoina kuultavina läsnä kokouksessa kello ennen pykälien 30, 31 ja 32 käsittelyä ja päätöksentekoa. Perustelut Ekokompassi on ympäristöasioiden hallintaa ja johtamista helpottava järjestelmä, jonka avulla varmistetaan, että kaikki keskeiset ympäristönäkökohdat on otettu toiminnassa huomioon. Järjestelmän rakentaminen on yksi keino säilyttää kilpailukyvy ja kehittää toimintaa, minkä lisäksi se mahdollistaa ympäristöasioiden hallinnan järjestelmällisen kehittämisen. Ekokompassin käyttöönotolla vastataan muun muassa Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteeseen, jonka mukaan kaupungin omistamilla yhtiöillä ja kaupungin merkittävillä osakasyhtiöillä on käytössään todennettu ympäristöjärjestelmä vuoteen 2020 mennessä. Ekokompassissa on kymmenen kriteeriä, jotka sisältävät järjestelmän yleisiä vaatimuksia ja yrityksen toimia ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Eri yksiköistä koottu ympäristötiimi kartoitti Tilakeskuksen lähtötilanteen syksyllä 2015, tunnisti toiminnan ympäristönäkökohdat ja laati ympäristöohjelman. Tiimin tehtävänä on ympäristöohjelman laatimisen lisäksi asettaa ympäristötoiminnalle vuosittaiset tavoitteet ja seurata niiden toteutumista. Ympäristöohjelmaan

13 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) valitaan kerrallaan kaksi osa-aluetta, joille asetetaan tavoitteita ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja määritellään toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelman toimenpiteet päivitetään vuosittain ja tarvittaessa sen tavoitteita tarkistetaan. Uudet kehittämiskohteet (osa-alueet) valitaan vähintään kolmen vuoden välein. Vuonna 2016 kehitettäviksi osa-alueiksi valittiin hankintojen ohjaaminen ympäristömyönteisempään suuntaan ja ympäristöviestintä. Tavoitteiksi asetettiin ympäristönäkökohtien systemaattinen huomioiminen rakennushankkeissa ja sisäisen ympäristöviestinnän kehittäminen. Ympäristöjärjestelmän rakentamisen myötä Tilakeskukselle laadittiin ympäristöpolitiikka, jonka johtoryhmän hyväksyi , ja kartoitettiin toimintaa koskevan ympäristölainsäädännön velvoitteet. Lainsäädännön seuraamista varten Tilakeskukseen hankittiin lakiseurantapalvelu ENW Oy:ltä. Ympäristöjärjestelmä auditoidaan Ekokompassitoiminta jatkuu sertifikaatin saamisen jälkeen. Tiedoksi laajennettu johtoryhmä/tike, Anna Koivumäki, Jani Niemi

14 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 32 Tilakeskuksen toimintajärjestelmän kehittämisen tilannekatsaus TRE:7860/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Niemi Jani T Valmistelijan yhteystiedot Projektisuunnittelija Jani Niemi, puh , Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli Tilakeskuksen toimintajärjestelmän kehittämisen tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Projektipäällikkö Pertti Koivisto, projektisihteeri Anna Koivumäki ja projektisuunnittelija Jani Niemi olivat asiantuntijoina kuultavina läsnä kokouksessa kello ennen pykälien 30, 31 ja 32 käsittelyä ja päätöksentekoa. Perustelut Tilakeskuksen toimintajärjestelmän prosessikuvaukset valmistuivat vuoden 2015 aikana. Toimintajärjestelmän järjestelmäalustaksi kaavailtu Sharepoint-järjestelmä Virta osoittautui tarpeeseen sopimattomaksi. Toimintajärjestelmäkokonaisuuden hallinta ja kehittäminen onkin ollut vaikeaa ja pirstaleista, koska työssä on jouduttu käyttämään useita eri ohjelmistoja ja -järjestelmiä. Myös vuonna 2016 käynnistyneet organisaatiomuutokset edellyttävät toimintajärjestelmän päivittämistä. Toimintajärjestelmän kehittämiseen on haettu ideoita benchmarkkaamalla muita organisaatioita. Käynneiltä on saatu hyviä ajatuksia jatkokehitystyöhön. Uusia kehitysideoita haetaan edelleen mm. yritysvierailuilta ja erilaisista koulutustilaisuuksista. Prosessikuvauksia on päivitetty ja uudistettu vuoden 2016 aikana erityisesti kiinteistönpidon ja kiinteistöteknisen tuotannon osalta. Tavoitteena on ollut prosessikuvausten yhtenäistäminen, selkeyttäminen ja ymmärrettävyyden lisääminen. Prosessikuvausten ja prosessikartan uudistustyö jatkuu koko organisaation osalta vuoden 2017 aikana. Toimintakäsikirjaa on päivitetty, ja se on laitettu työntekijöiden

15 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) saataville intranettiin. Toimintakäsikirjan päivittäminen ja uudistustyö on jatkuvaa. Yksikkökohtaisista toimintakäsikirjoista on luovuttu. Toimintajärjestelmä on tarkoitus integroida osaksi Tilakeskuksen intranettiä vuoden 2017 aikana. Tilakeskukselle on päätetty hankkia sähköinen ohjelmisto, jonka avulla toimintajärjestelmää kyetään kehittämään entistä järjestelmällisemmin ja tehokkaammin. Ohjelmiston avulla toimintajärjestelmä pystytään kokoamaan yhdeksi harmoniseksi kokonaisuudeksi, jota koko henkilökunta pystyy hyödyntämään. Ohjelmistohankintaa on valmisteltu vuoden 2016 aikana, ja tavoitteena on järjestää hankinnan kilpailutus vuoden 2017 alussa. Ennen kilpailutusta HILMAjärjestelmään laitetaan tietopyyntö, jonka avulla kartoitetaan markkinoilla olevia palveluratkaisuja ja -toimittajia. Hankintaa valmistellaan kaupunkitasolla, ja tämän hetken tiedon mukaan hankintaan osallistuvat Tilakeskuksen lisäksi Tampereen Infra ja Tuomi Logistiikka. Apua hankinnan toteutuksessa, kriteerien määrittelyssä ja suunnittelussa antavat Tampereen kaupungin tietohallinto ja Tuomi Logistiikka. Ohjelmistohankinta on herättänyt kiinnostusta myös muissa kaupungin toimijoissa kuten Tampereen Voimiassa ja kiinteistötoimessa. Tiedoksi laajennettu johtoryhmä/tike, Jani Niemi, Anna Koivumäki Liitteet 1 Tilakeskuksen toimintajärjestelmän idean esittely

16 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 33 Raportti Tilakeskuksen vuoden 2016 asiakastutkimuksen tuloksista TRE:7739/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Heikkinen Mauri Valmistelijan yhteystiedot Hallintopäällikkö Mauri Heikkinen, puh , Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli Tilakeskuksen asiakastutkimuksesta saatu selvitys merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Hallintopäällikkö Mauri Heikkinen oli asiantuntijana kuultavana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana kello ennen päätöksentekoa. Perustelut Tilakeskus toteutti asiakastutkimuksen kesä elokuussa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Tilakeskuksen mainetta, toiminnan tasoa, lisäarvon tuottamista sekä onnistumista Tilakeskuksen strategian eri painopistealueilla. Tutkimukseen vastasi yhteensä 183 henkilöä, joista 90 oli asiakkaita 93 henkilöstön edustajia. Tutkimus antaa yleiskuvan asiakassuhteiden tilasta ja henkilöstön käsityksistä. Ammattitaitoinen henkilöstö ja toiminnan vakaus ovat Tilakeskuksen imagon vahvuuksia. Tyytymättömyyttä asiakkaamme ilmoittavat kokevansa eniten tuotteista ja palveluista viestimiseen, toiminnan läpinäkyvyyteen, asiakaslähtöisyyteen sekä tuotteiden ja palveluiden hinta laatu-suhteeseen. Tilakeskuksen palveluita arvioidaan kokonaisuutena kohtalaisiksi. Tutkimuksen perusteella asiakaskunta näyttää kuitenkin tuntevan palvelut heikosti lukuun ottamatta tilajärjestelyjä, kiinteistökohteiden johtamista ja asiakastyötä, palvelutuotantoa ja sen toimintaa sekä ennakoivaa kiinteistönpitoa. Arviot Tilakeskuksen tuottamasta lisäarvosta jäävät kohtalaisiksi. Asiakaslupauksessa, joka on "Mahdollistamme kaupungin palvelutoiminnalle turvalliset, tehokkaat ja toimivat tilaratkaisut. Olemme asiakkaan palvelutarpeet tunnistava palveluntarjoaja

17 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) uudistuva, varma ja tuloksellinen.", Tilakeskus ei ole asiakkaiden mielestä onnistunut riittävästi. Tilakeskuksen strategiassa on onnistuttu parhaiten keskustelevassa ja aktiivisessa yhteistyössä ja asiantuntijuuden tuottamassa kilpailuedussa. Tutkimus listaa merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi avoimen ja rehellisen tiedottamisen, asiakaslähtöisyyden ja hinnat suhteessa muihin alan toimijoihin. Tutkimuksen tulokset on käyty läpi sekä Tilakeskuksen johtoryhmässä että yksiköissä, ja tulosten pohjalta on nostettu esiin kehittämiskohteita ja -toimenpiteitä vuodeksi 2017.

18 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 34 Selvitys rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen vertailusta TRE:7883/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Kuoppala Jussi Valmistelijan yhteystiedot Kiinteistöpäällikkö Jussi Kuoppala, puh , Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli Selvitys Tampereen kaupungin omistamien rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen vertailusta merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kiinteistöpäällikkö Jussi Kuoppala oli asiantuntijana kuultavana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana kello ennen päätöksentekoa. Kaupunginhallituksen edustaja Aleksi Jäntti poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana kello Perustelut Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on päivittänyt arviotaan omistamiensa kiinteistöjen korjausvelan määrästä. Korjausvelkaa on määritetty käytössä olevan kiinteistötietojärjestelmän työkaluilla ja laskentaperiaatteilla. Korjausvelan määrittelyllä pyritään saamaan kokonaiskuva tilaomaisuuden arvosta ja sen kunnosta. Korjausvelkamäärittely toimii työkaluna kehitettäessä omaisuutta ja tarkasteltaessa erilaisia omistusrakenteita. Tarkastelun kohteena on siis koko tilaomaisuus, eivät yksittäiset rakennukset. Kokonaistilanteen tiedostaminen auttaa tilaomaisuuden käytön ja toimenpiteiden priorisoinnissa sekä ohjaa investointien ja ylläpitotoimenpiteiden kohdistamisessa. Korjausvelkalaskenta ja korjausvelan kehityksen seuraaminen auttavat myös asiakas- ja sidosryhmäviestinnässä. Yksittäisen kiinteistön korjausvelka määritellään kiinteistön jälleenhankinta-arvon (JHA = uuden vastaavan rakennuksen tarkasteluhetkellä arvioitu rakentamiskustannus) ja teknisen arvon (TeknA = rakennuksen todellisiin fyysisiin ominaisuuksiin

19 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) perustuva arvo) kautta. Korjausvelka lasketaan kaavalla = 75 % x JHA - TeknA, eli rakennukset, joiden tekninen arvo on alle 75 % uuden vastaavan rakennuksen arvosta, kerryttävät korjausvelkaa. Korjausvelan määrä kuvaa sitä taloudellista panostusta, joka olisi tarkasteluhetkeen mennessä pitänyt investoida kiinteistöomaisuuden peruskorjauksiin tai kunnossapitoon, jotta korjausvelkaa ei olisi syntynyt. Käytännössä korjausvelkaa hallitaan panostamalla riittävästi kiinteistöjen kunnossapitoon, peruskorjaamalla ja realisoimalla oikeaan aikaan tai purkamalla huonokuntoiset kiinteistöt. Korjausvelkatarkastelussa kyse on omaisuuden tilannekuvan määrittelystä. Korjausvelkamäärittely toimii apuna aktiivisessa tilaomaisuuden hallinnassa ja yhtenä työkaluna päätettäessä investoinneista, ylläpitotoimenpiteistä tai kiinteistöistä luopumisista. Tavoitteena on pitää pitkällä aikavälillä korjausvelan määrä laskevana sekä hahmottaa ja hallita koko tilaomaisuuden kehittymistä. Varsinaiset toimenpiteet, kuten investoinnit ja myynnit, edellyttävät aina selvityksiä ja suunnittelua. Tilaomaisuuden yleisen tilanteen kuvaamiseen riittää korjausvelkatarkastelun kaltainen menettely. Päivitettyjen laskelmien mukaan Tampereen Tilakeskuksen omistamien kiinteistöjen nykyarvo on noin milj. euroa. Laskelmaan sisältyvien 665 rakennuksen yhteenlaskettu korjausvelan määrä kevään 2016 kustannustasolla on noin 297 milj. euroa. Tampere osallistuu tulevinakin vuosina kunnille vuosittain toteutettavaan korjausvelkaindeksiselvitykseen ja vertailuun. Pääpainona osallistumisessa ei ole suora vertailu muihin kuntiin, sillä kunnat saattavat käyttää korjausvelan laskennassa toisistaan poikkeavia menettelytapoja. Tampereen kaupungin korjausvelkaindeksiä seuraamalla pyritään paremminkin tiedostamaan ja hallitsemaan kaupungin korjausvelan kokonaistaso ja hyödyntämään vertailusta saatavia tunnuslukuja yhtenä työkaluna kehitettäessä tilaomaisuuden hallintaa.

20 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 35 Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toisen vaiheen hankesuunnitelman hyväksyminen jatkosuunnittelun pohjaksi TRE:7872/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Hankela Kirsti Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh , ja hankearkkitehti Kirsti Hankela, puh , Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli Linnainmaan hyvinvointikeskuksen osan 2 hankesuunnitelma hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi edellyttäen, että kaupunginhallitus sen myös hyväksyy. Kokouskäsittely Hankearkkitehti Kirsti Hankela ja rakennuttamispäällikkö Jukka Kauppinen olivat asiantuntijoina kuultavina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana kello ennen päätöksentekoa. Perustelut Rakentamishankkeiden käsittely lähtee liikkeelle yleensä palveluverkon kehittämiseen liittyvistä selvityksistä, kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta tai muista tilajärjestelytarpeista. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeesta laaditaan tarveselvitys. Tarveselvityksen hyväksyy asianomainen lautakunta. Tarveselvityksen jälkeen Tilakeskus käynnistää hankkeen hankesuunnittelun, jonka myötä valmistuu hankesuunnitelma. Hankesuunnitelma hyväksytään asianomaisessa johtokunnassa ja lautakunnassa. Jos tilahanke koskee useamman lautakunnan alaista toimintaa, tarveselvityksen ja hankesuunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus. Lisäksi Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta tilojen omistajana hyväksyy hankesuunnitelman. Tämän jälkeen valmistellaan toteutussuunnitelma, jonka hyväksyy Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta. Muihin asianomaisiin toimielimiin toteutussuunnitelma voidaan viedä tiedoksi. Hyväksyttäväksi toteutussuunnitelma viedään muihin toimielimiin vain siinä tapauksessa, että se poikkeaa oleellisesti hankesuunnitelmasta, esimerkiksi kustannusten noustua % hankesuunnitelmasta.

21 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) Koilliselle palvelualueelle Linnainmaan aluekeskukseen on suunniteltu hyvinvointikeskusta, joka sijoittuu kahteen vierekkäiseen kiinteistöön: kauppakeskus Prismaan ja Linnainmaan terveysaseman kiinteistöön. Palvelujen suunnittelussa on lähdetty yhdessä tekemisestä ylittäen perinteisiä sektorirajoja ja mahdollistaen yhteisöllisen toiminnan alueella. Linnainmaan hyvinvointikeskuksen suunnittelussa on otettu huomioon kaupungin palvelumallityö, jossa on etsitty alueellisen hyvinvointikeskuksen ja lähipalvelupisteen toimintamallia. Suunnittelun lähtökohtana ovat eri palveluntuottajien ja yhdistysten yhteistyö sekä alueen asukkaiden palvelutarpeet ja toiveet. Tavoitteena on luoda helposti saavutettavia alueellisia palveluita ja palvelukeskittymiä sekä edistää hyvinvointia vahvistavaa yhteisöllisyyttä. Linnainmaan hyvinvointikeskusta on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Kaupunginhallitus hyväksyi hyvinvointikeskuksen toteuttamisen ja hankesuunnitelman ensimmäisen vaiheen Linnainmaan hyvinvointikeskuksen hankeen ensimmäisessä osassa Prisman kiinteistöön vuokratiloihin sijoitettiin kirjasto- ja nuorisopalvelut, osa hyvinvointineuvolasta, kokoustiloja, pieni liikuntatila sekä monitoimitila. Tilat mahdollistavat järjestöjen ja yhteisöjen sekä jalkautuvien työntekijöiden toiminnan. Hyvinvointikeskuksen tämän osan vuokratiloihin siirtyivät kesällä 2016 seuraavat toiminnot: Pellervon kirjaston toiminta, Linnainmaan, Leinolan ja Tasanteen nuorisokeskusten toiminta sekä Atalan ja Olkahisen neuvoloiden toiminta. Hankkeen toisessa osassa Linnainmaan terveysaseman tiloihin keskitetään alueen perusterveydenhoidon vastaanottotoiminta, suun terveydenhoito sekä osa hyvinvointineuvolasta. Kaupungin omaan terveysaseman kiinteistöön sijoittuvaan hyvinvointikeskuksen osaan siirtyvät seuraavat toiminnot: Atalan terveysaseman toiminta sekä Atalan, Olkahisen ja Takahuhdin hammashoitoloiden toiminta. Terveysasemarakennukseen tehdään toimintojen tarvitsemat muutokset. Linnainmaan terveysaseman tiloissa tehdään htm 2 :n laajuisella alueella muutoksia, jotka mahdollistavat edellä mainittujen toimintojen keskittämisen rakennukseen. Ensimmäiseen kerrokseen toteutetaan neuvolan tilat ja hammashoitola. Perusterveydenhoidon vastaanotto täyttää koko toisen kerroksen alueen. Kolmanteen kerrokseen sijoitetaan kotihoidon ja perhetyön tilat. Hyvinvointikeskuksen toisen osan muutossuunnittelu Linnainmaan terveysasemarakennukseen on käynnissä, ja sen suunnittelu on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2017 alussa. Muutostyöt on suunniteltu aloitettavan maaliskuussa Tilat otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2017 aikana. Toimintojen siirryttyä hyvinvointikeskukseen Atalan terveysasemalta

22 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) vapautuvat tilat voidaan muuttaa päivähoidon käyttöön. Takahuhdin entinen terveystalo voidaan purkaa sen jälkeen, kun kiinteistössä toimivan Takahuhdin koulun kouluterveydenhoidolle on löydetty tilaratkaisu koulukiinteistöstä. Linnainmaan hyvinvointikeskusta terveysasemalle on suunniteltu yhteistyössä tilaajan, Tilakeskuksen ja käyttäjien kanssa. Hankkeelle varattu 1 milj. euron määräraha ei riitä tarvittavien muutosten tekemiseen. Kustannusten nousun syynä ovat laajat piikkaus- ja viemäröintityöt alapohjan alueella neuvolassa ja hammashoitolassa, merkittävät ilmanvaihdon parantamistarpeet johtuen lisääntyvästä henkilökuormasta sekä sähköturvallisuuden vaatimat muutostarpeet tiloissa. Kustannusarvio on tehty jaoteltuna hanke seuraaviin osiin/ vaiheisiin: Neuvolan tilat Kotihoidon ja perhetyön tilat Hammashoitolan tilat Yhteensä e e e e Hanke esitetään toteutettavaksi siten, että ensiksi toteutetaan hammashoitolan muutostyöt ja neuvolan tarvitsemat muutostyöt 1 milj. euron budjetin rajoissa. Loput neuvolan ja kotihoidon toiminnalliset ja tekniset muutokset tehdään pienten investointien rahalla vuosina 2017 ja Tällä menettelyllä pysytään investointikaton puitteissa. Alustava investointisopimus on hankesuunnitelman liitteenä. Avopalveluille vuokrattavien tilojen pääoma- ja ylläpitovuokraksi muutostyön jälkeen on laskettu euroa kuukaudessa, mikä tarkoittaa vuosivuokrana euroa. Tiedoksi Jukka Kauppinen, Kirsti Hankela, Niko Suoniemi, Pirjo R. Koivisto, Jani Knuuttila, Erkki Saarivirta, Jukka Piirto, Lauri Savisaari, Mika Vuori, Maria Päivänen, Anniina Tirronen, Eeva Torppa-Saarinen, Mia Lumio, Sisko Hiltunen Liitteet 1 Linnainmaan hyvinvointikeskuksen toisen vaiheen hankesuunnitelma

23 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 36 Tredun Hepolamminkadun toimipisteen B-talon LVI-perusparannuksen ja muutostöiden hankesuunnitelma TRE:7399/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Parviainen Liisa Valmistelijan yhteystiedot Hankearkkitehti Liisa Parviainen, puh , Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli Tampereen seudun ammattiopiston Tredun Hepolamminkadun toimipisteen B-talon LVI-perusparannuksen ja muutostöiden hankesuunnitelma merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Hankearkkitehti Liisa Parviainen ja rakennuttamispäällikkö Jukka Kauppinen olivat asiantuntijoina kuultavina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana kello ennen päätöksentekoa. Perustelut Rakentamishankkeiden käsittely johto- ja lautakunnissa lähtee liikkeelle yleensä palveluverkon kehittämiseen liittyvistä selvityksistä, kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta tai muista tilajärjestelytarpeista. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeesta laaditaan tarveselvitys, jonka hyväksyy asianomainen lautakunta. Tilatarpeita selvitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, ja näin tarveselvitys usein käsitellään useassa eri lautakunnassa kuten muutkin tilahankkeeseen liittyvät asiakirjat. Johtokuntiin tarveselvitykset viedään tiedoksi. Tarveselvityksen jälkeen Tilakeskus käynnistää hankkeen hankesuunnittelun, jonka myötä valmistuu hankesuunnitelma. Asianomainen johtokunta hyväksyy hankesuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi tilojen osalta ja lautakunta käyttötalousvaikutusten osalta. Lisäksi Tredu-Kiinteistöt Oy:n hallitus tilojen omistajana hyväksyy hankesuunnitelman. Tilakeskus Liikelaitoksen johtokuntaan asia viedään tiedoksi. Tämän jälkeen valmistellaan toteutussuunnitelma, jonka hyväksyy Tredu-Kiinteistöt Oy:n hallitus. Muihin asianomaisiin toimielimiin toteutussuunnitelma voidaan viedä tiedoksi. Hyväksyttäväksi toteutussuunnitelma viedään muihin toimielimiin vain siinä tapauksessa, että

24 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) se poikkeaa oleellisesti hankesuunnitelmasta, esimerkiksi kustannusten noustua % hankesuunnitelmasta. Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli ammatillisen koulutuksen palveluverkkoselvitystä Sen pohjalta osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi ammatillisen koulutuksen palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelun pohjaksi. Palveluverkkomuutosten tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä, vähentää tilojen ja toimipisteidenkin määrää sekä pienentää tilakustannuksia. Tavoitteena on saada monikäyttöisiä, toimivia ja tarkoituksenmukaisia oppimisympäristöjä. Toteuttamisessa otetaan myös huomioon tarve lisätä opiskelijamääriä ja suunnata koulutustarjontaa uudelleen. Osaamis- ja elinkeinolautakunta päätti Tredun prosessiteollisuuden ja laboratorioalan koulutusten siirtämisestä Koivistontien toimipisteestä Hepolamminkadun toimipisteeseen. Lautakunta hyväksyi myös edellä todettujen koulutusten siirtämiseen liittyvän Tredun Hepolamminkadun toimipisteen B-rakennuksen tarveselvityksen jatkovalmistelun pohjaksi. Tarveselvityksen mukaisesti uudisrakennuksen investointikustannukset ovat euroa, josta euroa katetaan vuosittaisilla Tredun pienten investointien määrärahalla, ja loppuosa euroa hankkeeseen osoitetulla erillismäärärahalla. Hankesuunnitelman mukaiset toteuttamiseen liittyvät tiedot Hankesuunnittelu käynnistyi tarveselvityksen pohjalta sen suunnitelmaa tarkentaen, eikä esille tullut varsinaisia toiminnallisia muutostarpeita. Hanke ei kata koko B- rakennuksen perusparannusta, vaan se rajoittuu rakennuksen molempien kerrosten LVI-tekniikan perusparantamiseen sekä prosessiteollisuuden ja laboratoriotekniikan koulutusten siirron edellyttämiin tilamuutoksiin. Hankkeen ensimmäisenä vaiheena rakennuksen ensimmäisen kerroksen eteläpäätyyn toteutettiin ns. pienten investointien määrärahalla kiinteistöpalvelualan opetustilat, joihin opetus on siirtynyt elokuussa 2016 Hepolamminkatu 9:n vuokratiloista. Rakennuksen koko laajuus on brm 2 ja tästä kylmien varastotilojen osuutta 41 brm 2. Huoneistoala on 5 36 htm 2 ja tilaohjelman mukainen hyötyala hym 2. Rakennuksen suunnittelulle asetettuja yleisiä tavoitteita ovat esteettömyys, tehokkuus ja muuntojoustavuus. Suunnittelussa noudatetaan Tilakeskuksen rakennussuunnitteluohjetta. Hankesuunnitelman mukainen molempien vaiheiden yhteenlaskettu kustannusarvio on euroa. Tarveselvitysvaiheessa koko hankkeen kustannukseksi ilmoitettiin erheellisesti 4,0 milj. euroa. Siihen olisi tullut lisätä eikä vähentää ensimmäisessä vaiheessa ns. pienten hankkeiden

25 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) määrärahalla toteutettu kiinteistöpalvelualan opetustilojen toteutus euroa. Siten tarveselvityksen mukaisen hankkeen kokonaiskustannuksen olisi pitänyt olla euroa. Hankesuunnitelman kustannusarvio on siten noussut oikeasta tarveselvityksen loppusummasta noin euroa. Rakennuskustannusindeksin noususta johtuva kustannusten nousu tarveselvityksen ja hankesuunnitelman välillä on euroa, jolloin ilman indeksin nousua rakennuskustannukset olisivat hieman vähentyneet. Lopullinen erillisurakoiden ja -hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Käyttäjän irtokaluste- ja varusteluhankintojen määrä täsmentyy toteutussuunnittelun rinnalla laadittavan suunnitelman myötä. Rakennustyöt on tarkoitus ajoittaa helmikuun ja elokuun 2017 väliselle ajalle. Kiinteistöpalvelualan, media-alan/painotekniikan sekä kone- ja metallialan opetus jatkuu rakennuksessa koko rakentamisen ajan. Investoinnin perusteella veloitettava pääomavuokra määritetään ainoastaan toisen vaiheen investointikustannusten pohjalta. Siihen eivät vaikuta pienten investointien määrärahalla toteutetun ensimmäisen vaiheen kustannukset. Pääomavuokra, ylläpitovuokra ja tontin vuokra ovat yhteensä euroa vuodessa. Hankesuunnitelma on valmisteltu työryhmässä, joka koostui Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinopalvelujen tilaajan, Tredun, Tredu-Kiinteistöt Oy:n ja Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen edustajista. Osaamis- ja elinkeinolautakunta on hyväksynyt hankesuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi Tredun Hepolamminkadun toimipisteen B-rakennuksen tiloja koskeva hankesuunnitelma on mitoitettu 618 laskennallisen opiskelijan tarpeisiin, ja lisäksi B-rakennuksen yleisopintotiloja käyttävät myös koko Hepolamminkadun yhteisten tutkinnon osien (YTO) opiskelijat. Rakennukseen tullaan sijoittamaan myös monitilatoimisto, johon voi sijoittua noin 22 työpistettä. Koko hankkeen investointikustannus on euroa. Vuokrattava ala on htm 2. Pääomavuokra olisi euroa vuodessa ja ylläpitovuokra euroa vuodessa sekä tontin vuokra euroa vuodessa. Yhteensä tilakustannukset olisivat euroa. Tiedoksi Jorma Suonio, Liisa Parviainen, Antti Lakka, Helena Koskinen, Mika Lahtinen, Jukka Piirto Liitteet 1 Hankesuunnitelma

26 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 37 Tilakeskuksen Nekalan konekorjaamorakennuksen muutostöiden tarveselvityksen hyväksyminen TRE:6144/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Parviainen Liisa, Siirtola Marko Valmistelijan yhteystiedot Hankearkkitehti Liisa Parviainen, puh , ja ylläpitopäällikkö Marko Siirtola, puh , Lisätietoja päätöksestä Virpi Ekholm Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli Nekalan konekorjaamon metalli- ja puutyöpajatilojen yhdistämisen ja muutostöiden tarveselvitys hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi. Kokouskäsittely Hankearkkitehti Liisa Parviainen ja rakennuttamispäällikkö Jukka Kauppinen olivat asiantuntijoina kuultavina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana kello ennen päätöksentekoa. Perustelut Tilakeskuksen kiinteistöteknisen tuotannon metalli- ja puutekniikan tuotantotilat sijaitsevat Nekalan toimipisteessä, osoitteessa Viinikankatu 44. Metallipajan tilat sijaitsevat konekorjaamorakennuksessa, jossa ovat myös rakentamisen ja kiinteistötekniikan korjaustilat sekä henkilöstön sosiaalitilat. Nekalan alueella omassa rakennuksessaan sijaitsee myös Tilakeskuksen puutyöpaja ja toimistorakennuksessa kiinteistönpidon toimistotiloja. Alueen muissa rakennuksissa on kaupungin muiden yksiköiden tuotanto-, varasto- ja toimistotiloja. Puutekniikan nykyiset tuotantotilat ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Puutyöpajan rakenteiden erittäin huono kunto aiheuttaa henkilöstölle työturvallisuusriskin ja toiminnalle keskeytysriskin. Tilat eivät myöskään palvele nykyistä toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Rakennuksen ylläpito on kallista huonon energiatehokkuuden ja kattorakenteiden kunnon vaatiman jatkuvan lumenpudotuksen vuoksi. Metallitekniikan tuotantotila on toiminnan supistuttua tehottomassa käytössä. Tuotantotilojen uudelleen järjestelyllä ja tarvittavilla muutostöillä puutekniikan toiminnot voidaan

27 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) sijoittaa samaan metallitekniikan tuotantotilaan, jolloin tilatehokkuus kasvaa merkittävästi. Toimintojen keskittäminen samaan rakennukseen on edullista myös henkilöstöresurssien tehokkaamman hyödyntämisen kautta. Tilamuutokset mahdollistavat omien palvelujen hyödyntämisen paremmin ja pienentävät tarvetta ostaa ulkopuolista palelua. Toiminnan keskittäminen vähentää myös ulkopuolista sijaistarvetta ja mahdollistaa mm. logistisista toiminnoista vapautuvan henkilöresurssin käyttämisen tuotantoon ja antaa näin mahdollisuuden kasvattaa palveluiden myyntiä. Vaihtoehtoisina ratkaisuina metalli- ja puutyöpajojen yhdistämiselle ja puutyöpajan peruskorjaukselle on esitetty tilojen hankkimista vapailta vuokramarkkinoilta, uuden puutyöpajarakennuksen rakentamista nykyisen viereen tai nykyisen puutyöpajan perusparantamista. Tilojen vuokraaminen vapailta markkinoilta vain puutyöpajalle ei anna mahdollisuutta tehostaa toimintaa, ja konekorjaamorakennus jää edelleen tehottomaan käyttöön. Siirrettäessä molemmat työpajat käyttömenot olisi mahdollista pitää vähintään työpajojen yhdistämisen tasolla ja parantaa tuottavuutta vieläkin enemmän. Vaihtoehto johtaisi konekorjaamorakennuksen tyhjenemiseen ja vuokratuoton loppumiseen kyseisistä tiloista. Korvaavaa kaupungin omaa toimintaa ei tiloihin ole näköpiirissä. Kaupungin kannalta vaihtoehto ei ole kokonaistaloudellisesti järkevä. Rakennus tulee Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnon perusteella joka tapauksessa säilyttää. Säilyttämisessä paras lähtökohta on nykyinen tai nykyisen kaltainen käyttö. Uuden työpajarakennuksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu 2,1 milj. euroa. Tällöin metallipajarakennus jäisi edelleen tehottomaan käyttöön. Nykyisen rakennuksen korjauskustannuksiksi on arvioitu 1,9 milj. euroa. Investointisummaa nostavat lisäksi puutyöpajan korjausten aikaiset väistötilakustannukset. Yhdistämällä Tilakeskuksen metalli- ja puutekniikan tuotantotilat konekorjaamorakennukseen voidaan luopua noin 1 112,5 htm 2 :n kokoisen huonokuntoisen rakennuksen ylläpidosta ja tehostaa merkittävästi nykyistä tuotantotoimintaa. Samassa yhteydessä voidaan luopua myös ns. kaarrehallin noin 192 htm 2 :n varasto-osuudesta. Konekorjaamorakennuksen bruttoala on brm 2, huoneistoala htm 2 ja hyötyala hym 2, josta uudistettavia tiloja on hym 2. Konekorjaamon muutostyöhankkeen investointikustannukset ovat tilaohjelmapohjaisen arvion perusteella euroa.

28 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) Investoinnin taloudelliseksi hyödyksi on arvioitu toiminnan tehostumisen, lisääntyvän myynnin ja vähenevien tilojen aiheuttamien kustannusten perusteella euroa vuodessa, jolloin investoinnin takaisinmaksuajaksi on arvioitu noin 13 vuotta. Tämä muutostyöhanke kattaa ainoastaan metalli- ja puutyöpajojen yhdistämisestä aiheutuvat toimenpiteet. Täydellisen perusparannuksen kustannusarviot vaihtelevat kuntoarvioon liittyvän PTS-suunnitelman mukaisen 4 milj. euron ja bruttoalan neliöhinta-arviolla lasketun arvion noin 5,2 milj. euron välillä. Tiedoksi Jukka Kauppinen, Mikko Airosto, Marko Siirtola, Tapio Seppälä, Jussi Kuoppala, Liisa Parviainen Liitteet 1 Tilakeskuksen Nekalan konekorjaamorakennuksen muutostöiden tarveselvitys

29 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 38 Tampereen Klassillisen lukion muutostöiden ja laajennuksen lopputilityksen hyväksyminen TRE:3972/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: Lakka Antti Valmistelijan yhteystiedot Hankepäällikkö Antti Lakka, puh , Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli Tampereen Klassillisen lukion muutostöiden ja laajennuksen lopputilitys hyväksytään. Kokouskäsittely Hankepäällikkö Antti Lakka oli asiantuntijana kuultavana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana kello ennen päätöksentekoa. Kaupunginhallituksen edustaja Aleksi Jäntti saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana kello Perustelut Tampereen kaupungin lukioverkkosuunnitelman mukaisesti Klassillinen lukio kasvaa ja sen oppilasmäärä tulee olemaan noin oppilasta. Aiemmin Klassillisen koulun käytössä ollut vuonna 1905 valmistunut päärakennus siirtyi syksyllä 2013 kokonaan Klassillisen lukion käyttöön yhdessä vuonna 1964 valmistuneen Rongansiiven lisäksi. Käyttötarkoituksen muutos aiheutti tiloihin muutos- ja laajennustarpeita, sillä aiemmin perusopetuksen käytössä olleet tilat eivät sellaisenaan soveltuneet lukiokäyttöön. Teknisen käsityön luokat ja vanhan rakennuksen jumppasali muutettiin suurryhmätilaksi, jonne rakennettiin asianmukainen ilmanvaihtojärjestelmä. Vanhat laboratorioluokat modernisoitiin nykypäivän vaatimusten mukaisiksi. Luokkatilat varustettiin ajanmukaisilla välineillä, ja muutostöissä otettiin huomioon mahdollisuus suorittaa ylioppilaskirjoitukset tietokoneilla. Laajennuksen rakentaminen oli tarpeen rakennusten kytkemiseksi yhteen yhdyskäytävällä ja molempien vanhojen rakennuksen muuttamiseksi esteettömiksi. Muutostyöt ja laajennus toteutettiin vaiheittain, mikä mahdollisti lukion toiminnan keskeytyksittä.

30 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) Kohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Tilakeskuksen rakennusarkkitehti Hannu Silvennoinen, rakennesuunnittelusta Tampereen Juva Oy, LVI-suunnittelusta Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy ja sähkösuunnittelusta TSS Group Oy. Rakennustöiden urakoitsijat kilpailutettiin erikseen jokaisessa kolmessa vaiheessa ja urakat toteutettiin jaettuna urakkana. Vaiheen 1 Rongansiiven muutostöiden urakoitsijat v olivat: pääurakka Karhen Rakennus Oy, sähköurakka Aro Systems Oy, putkiurakka Micora Oy ja ilmanvaihtourakka Kaihlaset Oy. Vaiheen 2b päärakennuksen muutostöiden v urakoitsijoita olivat: pääurakka Rakennusliike Paanurakenne Oy, sähköurakka Aro Systems Oy, putkiurakka Virtain Putkityö Oy ja ilmanvaihtourakka Ilmanvaihtotyöt A. Saarinen Oy. Vaiheen 2b uudisrakennuksen rakentamisen v urakoitsijoita olivat: pääurakka Karhen Rakennus Oy, sähköurakka Aro Systems Oy, putkiurakka Bravida Tampere Oy ja ilmanvaihtourakka Ilmanvaihtotyöt A. Saarinen Oy. Kaikkien rakennusvaiheiden rakennusautomaatiotyöt toteutti Siemens Osakeyhtiö. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta hyväksyi Klassillisen lukion muutostöiden ja laajennuksen hankesuunnitelman ja vaiheen 1 toteutussuunnitelman Johtokunta hyväksyi vaiheen 2 päivitetyn hankesuunnitelman ja vaiheen 2a toteutussuunnitelman Vaiheen 2b toteutussuunnitelman johtokunta hyväksyi Kaupunkikuvatoimikunnan aloitteesta suunnitelmaa kehitettiin, mistä seurasi hankesuunnitelman ja toteutussunnitelmien päivittäminen ja käsittely uudelleen johtokunnassa. Vaiheen 1 rakennustyöt käynnistettiin kesäkuussa 2013 ja ne valmistuivat Vaiheen 2a rakennustyöt käynnistettiin marraskuussa 2014 ja ne valmistuivat Vaiheen 2b rakennustyöt käynnistettiin elokuussa 2015 ja ne valmistuivat talonrakennustöiden osalta ja pihatöiden osalta Rakennusurakoiden taloudelliset loppuselvitykset on pidetty vaiheittain. Vaiheen 2b taloudellinen loppuselvitys pidettiin pääurakoitsijan Karhen Rakennuksen kanssa Kohteen projektipäällikkönä toimi hankepäällikkö Antti Lakka Tilakeskuksen kiinteistökehityksestä. Tampereen Klassillisen lukion muutostöiden ja laajennuksen tunnusluvut: Bruttoala, m 2, koko lukio Bruttoala, m 2, muutosala + uudisrakennus suunnitelma toteutuma

31 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) Hankinta-arvo, milj.e 5,5 5,9 Bruttoalakustannukset e/m Työllistävä vaikutus, henkilötyökuukautta Töiden aloitus 6/2013 6/2013 Kohde valmis 6/2016 8/2016 Muutostyöt ja uudisrakentaminen kohdistuivat koko hankkeessa seuraavasti: päärakennus brm 2 Rongansiipi brm 2 laajennus 952 brm 2 Koko rakennuksen bruttoala on yhteensä m 2, josta siis muutostyöt kohdistuivat m 2 :iin. Kustannukset ylittävät hankkeelle varatun määrärahan eurolla, mikä on 7,5 % kustannuksista. Kustannuksissa on huomioitu veden, sähkön ja kaukolämmön liittymismaksut. Lisäksi kustannuksissa on varauduttu urakoihin sisältymättömien jälkitöiden toteuttamiseen syksyllä 2016, joita ovat päärakennuksen muutokset ja akustinen vaimennus ( e), keittiön tavaralaituri ja rullakkovarasto ( e) ja päärakennuksen suurryhmätilan portaikon henkilönostin (8 000 e). Tiedoksi Jukka Kauppinen, Antti Lakka, Pirjo Koivisto, Jani Knuuttila, Jorma Suonio, Eija Tiisala-Heiskala, Kari Hanninen, Päivi H. Rajala, Pekka Kivekäs, Jukka Piirto

32 Tampere Pöytäkirja 3/ (36) 39 Raportti tilahallinnon ja toimitilapalveluiden seudullisesta yhteistyöstä TRE:7852/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Suoniemi Niko Valmistelijan yhteystiedot Tilapalvelupäällikkö Niko Suoniemi, puh , Lisätietoja päätöksestä Toimitusjohtaja Virpi Ekholm, puh , Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Virpi Ekholm Päätösehdotus oli Raportti tilahallinnon ja toimitilapalveluiden seudullisesta yhteistyöstä merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Tilapalvelupäällikkö Niko Suoniemi oli asiantuntijana kuultavana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana kello ennen päätöksentekoa. Perustelut Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus on asettanut seudun asiantuntijoista koostuvat päätyöryhmät (maankäyttö ja asuminen, liikennejärjestelmä, sosiaali- ja terveydenhuolto, sivistyspalvelut, infrapalvelut), joiden tehtävänä on osallistua kaupunkiseudun tulevaisuutta koskevan selvitystyön valmisteluun vuonna 2013 sekä vastata seutustrategiassa, kuntayhtymän talousarviossa ja MAL-aiesopimuksessa kuvattujen asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta. Työryhmien työskentelyä integroidaan toisiinsa tavoitteiden saavuttamiseksi. Seutuhallitus asetti päätyöryhmien alatyöryhmät kokouksessaan Infrapalveluihin asetettiin alatyöryhmiksi sekä yhdyskuntateknisten palvelujen alatyöryhmä että tilapalvelujen alatyöryhmä. Tilapalvelujen alatyöryhmän keskeiseksi tehtäväksi asetettiin toimia kuntien energiatehokkuussopimusten ja - ohjelmien mukaisesti kiinteistöjen energiatehokkuusasioiden edistäjänä ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuutta edistävän TAPRE-hankkeen tuotosten hyödyntäjänä ja toimintamallien jalkauttajana. Työryhmä jatkaa toimialan tiedon jakamisen, vertailun, kehittämisen ja toimeenpanon kollegiaalisena verkostona. Tilapalveluiden alatyöryhmän puheenjohtajana toimii tilapalvelupäällikkö Ulla Siuko Ylöjärveltä ja jäseninä edustajat