Jyväskylän kaupunki Valinnanvapauskokeilu -hanke (VaVa hanke)

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Valinnanvapauskokeilu -hanke (VaVa hanke)

2 STM:n valinnanvapauskokeiluun valitut kunnat/ kuntayhtymät Rahoitettavien hankkeiden painopistealueet ovat: Hyvinkään kaupungin hallinnoima konsortio: tuottajien korvausmalliin sisältyvän bonussanktio - elementin käyttö sekä henkilökohtaisen budjetin käyttö jatkopalveluissa, 2 milj. euroa Hämeenlinnan kaupunki: tuottajien korvausmalliin sisältyvän ikäryhmäpainotteisen kapitaatiokorvauksen käyttö sekä sähköisten omahoitopalvelujen kytkeminen valinnanvapauspalvelujen yhteyteen, 2 milj. euroa Jyväskylän kaupunki: yritys- ja järjestöyhteistyö, jossa osapuolten kesken kehitetään mm. valinnanvapauden piiriin kuuluvaa palvelutuotetta, tuetaan pienten yritysten verkottumista sekä syvennetään järjestöjen roolia hyvinvoinnin edistäjinä, 0,8 milj. euroa Tampereen kaupunki: tuottajien korvausmalliin sisältyvän suoritepohjaisen elementin käyttö sekä palvelusetelin käyttö jatkopalveluissa, 1,5 milj. euroa Ylä-Savon sote-kuntayhtymä: haja-asutusalueen kokeilu suppeamman valikoiman palveluilla, 1,5 milj. euroa. Lisäksi rahoitusta jätetään erikseen myönnettäväksi kokeilun aikana tarvittavien muutosten tai laajennusten toteuttamiseen

3 Valinnanvapauskokeilun laajuus Jyväskylän avosairaanhoidon ja yleisen sosiaaliohjauksen ja neuvonnan valinnanvapaus Palvelusetelipilotointi kolmella terveysasema alueella Huhtasuo Keskusta Kuokkala Rinnalla vahvistetaan terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden toteutumista

4 Pilotointitapa Palveluseteliä tarjotaan asiakkaille vaihtoehtona kunnalliselle palvelulle Ei henkilöille jotka jo ovat kunnallisen säännöllisen kotihoidon tai palveluasumisen piirissä (vanhuspalveluiden asiakkaat) Kuntalainen sitoutuu valitsemaansa palveluntuottajaan vähintään 6 kk ajaksi, jonka jälkeen hän voi halutessaan palata kunnalliselle palveluntuottajalle tai vaihtaa toiselle hyväksytylle yksityiselle palveluntuottajalle

5 Pilotointitapa Järjestelmien osalta hyödynnetään hyvin pitkälle nykyisiä järjestelmiä ja mallinnettua palveluseteliprosessia Palveluntuottajien kanssa jatketaan valmistelua, sääntökirja kommentoitavaksi viikolla 48 Kaikki terveysasemat tuottajarekisteriin, (struktuuri valmiiksi) Julkisen toiminnan jokainen terveysasema Kaikki hakeutuneet ja hyväksytyt muut palveluntuottajat Kaikki kuntalaiset saavat valita kaikista julkisista sote -asemista itselleen toimipisteen Kuntalaisille jotka käyttävät valintaa tehdään kysely valintaan ja palveluntuottajaan liittyen Myöhemmin tutkitaan laajentamismahdollisuuksia esimerkiksi suun terveydenhuollon osalta Järjestö ja yhdistys yhteistyötä mallinnetaan myös ennaltaehkäisevän toiminnan osalta

6 Pilotointitapa Palveluntuottajan tulee sitoutua paikallisiin yhteistyökäytäntöihin muun muassa sairaanhoitopiirin kanssa. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut resursoimaan lääkärityötä yhteispäivystykseen väestöpohjan suhteessa. Palveluntuottajan tulee osoittaa lääkäriresurssi yhteen päivystysvuoroon kuukaudessa/ tuhat listautunutta asiakasta. Päivystävä lääkäri on kuitenkin suorassa työsuhteessa sairaanhoitopiiriin päivystäessään Pätevyys- ja sisältövaatimukset määritellään sääntökirjaan (henkilöstö, toiminnan vastuuhenkilö, sosiaaliohjaus) Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies (ohjeistus)

7 Pilotointitapa Järjestäjän hyväksymät ohjelmat ja suunnitelmat, esim. ennalta ehkäisevän työn suunnitelma, lastensuojelusuunnitelma, sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitusohje, tulkkivälitysohje ja päihdeohjelma sekä kehittämishankkeiden pohjalta käyttöön otetut toimintamallit velvoittavat palveluntuottajaa. Suunnitelmat kootaan yhteen paikkaan tutustuttavaksi

8 Tietojärjestelmät Tuottajan tulee ottaa käyttöön kaupungin asiakas- /potilastietojärjestelmä (Effica) Järjestäjä maksaa kustannukset Lisenssien määrä / asiakkaiden määrä määritellään tarkemmin

9 TUOTTEEN Palvelut voi tuottaa SOTE- ASEMA VASTUUTIIMI Kuntalainen saa palvelut yhden tuottajan järjestämänä pääasiassa samassa toimipisteessä tuotettuna. SOTE-ASEMA vastaa kokonaisuudessaan kuntalaisen saamasta palvelukokonaisuudesta. (Sote-asemalla voi olla useita eri palveluntuottajia alihankintana) Kuntalaisen palveluiden tuottamisesta vastaa hoitaja-lääkäri tiimi. TUOTTEEN muut palvelut tiimi voi järjestää yhteistyöverkostonsa kautta, esimerkiksi siten, että palvelut voivat olla hajautettuna useampaan eri toimipisteeseen tai muut palveluntuottajat tulevat tarvittaessa vastuutiimin tarjoamiin tiloihin tuottamaan palveluja tarpeen mukaan. Vastuutiimi on vastuussa TUOTTEEN palveluiden toteutumisesta tarpeen mukaisesti ja koordinoi palvelukokonaisuutta.

10 SOSIAALIOHJAUS TUOTTEEN SISÄLLÖT JA PALVELUT Asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu- ja palveluissa ohjaus Asiakkaan tarpeen mukainen ohjaus ja avustaminen sosiaalisten tarpeiden perusteella; tarvittaessa ohjaus sosiaalipalveluihin, avustaminen sosiaalituen hakemisessa, yhteistyö asiakkaan ja asiakkaan hoitoon osallistuvien muiden tahojen kanssa asiakkaan laajemmassa palveluiden tarpeessa tai niiden toteutuksessa. Sosiaalihuollon ammattihenkilö (sosiaaliohjaaja) neuvoo ja antaa ohjausta palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Henkilöiden tilanteet voivat liittyä esimerkiksi työttömyyteen, kuntoutumiseen, talouden hallintaan, päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien seurauksiin, asumiseen sekä lapsen ja perheen hyvinvointiin. Neuvonnalla voidaan tukea hyvinvointia edistäviä valintoja ja toimintatapoja. Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa myös kotikäynneillä. Kotikäynnillä voidaan kuulla henkilön ja hänen perheensä näkemyksiä tuen tarpeesta ja ohjata heitä tarvittaessa palvelujen tarpeen arviointiin. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtäviin voi kuulua myös sosiaalisen raportoinnin toteuttaminen sovitulla tavalla. Asiakas ohjataan tarvittaessa eteenpäin palvelutarpeen arviointiin kaupungin muihin palveluihin. Toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupungin muiden palveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kanssa ja kykyä tunnistaa sosiaalihuollon palvelujen tarpeessa olevat henkilöt

11 AVOSAIRAANHOITO Hoitaja- ja lääkärivastaanotto (kiireellinen ja kiireetön) Palveluja tarjotaan sähköisinä ja vastaanotolla sekä puhelimessa Ennaltaehkäisevä toiminta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi sisältäen lakisääteiset ja erikseen määritellyt ehkäisevät palvelut (esim. influenssarokotukset) Neuvonta ja ohjaus palveluihin hakeutumisesta (myös muihin palveluihin siirtymisestä) Hoitajan ja/tai lääkärin tekemä hoidon tarpeen arvio sekä annettavan hoidon suunnittelu Hoitajan ja lääkärin tarjoama oireiden ja tavanomaisten terveysongelmien neuvonta, tutkimus ja hoito (vastaanotolla, sähköisesti ja puhelimitse) ja tarvittaessa ohjaaminen yhteispäivystyspalveluihin Palveluintegraatiota vahvistava yhteistyö asiakkaan tukemiseksi ml. omaiset ja järjestöt. Hyvien käytäntöjen ja laatujärjestelmien mukaiset, vastaanottotoiminnan yhteydessä toteutettavat diagnostiset palvelut Vieritestit (laadunvarmistus!) Laboratoriotoiminta (viitearvot vastaavat JYTEssä nyt käytössä olevia, tulokset tulevat Efficaan, analysoiva laboratorio on akkreditoitu) Kuvantaminen (röntgen, kuvat ja lausunnot oltava Effican kautta luettavissa) Lääkärin ja hoitajan koulutuksen mukaiset pientoimenpiteet Maakunnan palvelulaitoksen asiantuntijoiden konsultointi suoraan valittavan palvelun suunnittelun tueksi (ml. asiakirja-, puhelin- ja videokonsultoinnit ilman hoitovastuun siirtoa) Lääkärin- ja hoitajan todistukset ja lausunnot Tarvittaessa hoitosuunnitelman valmistelu ja asiakkaan ohjaaminen suoraan valittavia palveluja laajempien palvelujen piiriin, mukaan lukien erikoissairaanhoitoon lähettäminen

12 Kapitaatiokorvauksen laskenta Laskennan perustana on tuotekuvauksen perusteella tehty ns. vastuunjakotaulukko Vastuunjakotaulukon perusteella lasketaan palvelun järjestäjän vastaava kustannustaso Kustannustasoa painotetaan (järjestäjän) palvelujen käyttöä kuvaavin ikäkertoimin -> taulukko Kokeilun aikana seurataan myös muita mahdollisia kustannusvaikuttajia, mutta niitä ei oteta mukaan kertoimiksi Tällaisia ovat mm. sairastavuus, työttömyys, sosio-ekonomiset tekijät Lisäksi kokeilun aikana selvitetään eroa valtakunnallisiin mm. THL:n kertoimiin Jyväskylän kaupunki 12

13 Kustannusperustaan eivät kuulu Koulutusvelvoitteen mukaiset maksut Julkisen sektorin yksiköt vastaavat koulutusvelvoitteen täyttymisestä Virkatehtävien hoidon kustannukset Hoidetaan edelleen julkisella sektorilla kokeilun aikana Ulkopaikkakuntalaisten kiireellisten käyntien kustannukset Ohjataan julkisen sektorin yksiköille Varhaiseläkemenoperusteiset maksut (KuEL) Maksuja ei kohdenneta yksityiselle sektorille kokeilun aikana Jyväskylän kaupunki 13

14 Kannustin- ja sanktiomalli Tällä hetkellä sääntökirjaan on tulossa optio kannustin- ja sanktiomallista Kokeilukunnat ja kuntayhtymät voivat ottaa mallin halutessaan käyttöön Kannustin- ja sanktiomallin perustana on triple aim malli, jolla tavoitellaan Terveyshyötyjä ja vaikuttavuutta Kustannustehokkuutta Positiivista asiakaskokemusta Kannustin- ja sanktiomallin suunniteltu osuus kuukausikorvauksesta olisi +/ % Jyväskylän kaupunki vesa.voutilainen@jkl.fi 14

15

16 Yhdyspintatyö JÄRJESTÄJÄ Vapaan valinnan tuote, julkinen Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Vapaan valinnan tuote, yksityinen Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Avoterveydenhuolto KELA Erikoissairaanhoito Sivistyspalvelut

17 Jyväskylän valintakokeiluhankkeen erityisalue Yritys- ja järjestöyhteistyö, jossa osapuolten kesken kehitetään mm. valinnanvapauden piiriin kuuluvaa palvelutuotetta, tuetaan pienten yritysten verkottumista sekä syvennetään järjestöjen roolia hyvinvoinnin edistäjinä

18 Yritysyhteistyö Valinnanvapauskokeilun tuotetta on valmisteltu yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa, toimintaa jatketaan Palvelusetelitoiminnan kautta mallit yritysyhteistyölle ja tapaamisille olemassa Sote foorumi vakiintuneena yhteistyö käytäntönä kaupungin ja yritysjärjestöjen toimijoiden kesken Tehdään kuvaus yritys- ja järjestöyhteistyön edistämisestä hankkeen aikana, kuullaan yrityksiä asiasta Huomioidaan myös eri rajapinnoilla toimivien yritysten kanssa tehtävä yhteistyö Sitran sote senssit, yritys/ järjestörekisteri, hintojen avaaminen

19 Järjestö- ja yhdistysyhteistyö Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä) - Jäsenistön ja apua tarvitsevien tarpeiden esilletuominen ja etujen ajaminen, yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen, vapaaehtoistyön järjestäminen ja vertaistuen tuottaminen - Julkinen hallinto voi edistää tämän tehtävän hoitamista avustuksilla ja toimintaedellytysten luomisella Palvelujen tuottaminen (julkishyötytehtävä) - Järjestöt tuottavat palveluja, joista suuri osa sellaisia, joita myös julkinen hallinto ja yksityiset yritykset tuottavat - Julkinen hallinto ostaa osan sen tehtäväksi kuuluvista palveluista järjestöiltä Yhteistyö on käynnistetty ( Keski-Suomen yhteisöjen tuki, Keski-Suomen järjestöareena, tuottajatilaisuudet, aloitusseminaari 13.10) Hankehaku meneillään: YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE ( ) - Ray:n projektiavustusta haetaan Keski-Suomen kuntien asukkaiden kokeman yksinäisyyden ja turvattomuuden vähentämiseen muun muassa järjestöjen, sote - tuottajien ja kuntien tavoitteellisella hyvinvointiyhteistyöllä

20 Järjestö- ja yhdistysyhteistyö, esiin nousseita kysymyksiä Mikä on järjestäjän, palveluntuottajien ja mikä kuntien tehtävä ja asema julkisen hallinnon ja järjestöjen yhteistyöstä? Keiden toimijoiden kanssa järjestöt ovat vuorovaikutuksessa ja sopivat yhteistyön periaatteista? Missä päätetään järjestöavustuksista ja muusta tuesta? Miten kunnat, palveluntuottajat ja järjestöt tekevät yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtimisessa ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä? Miten järjestöt otetaan mukaan hyvinvointipolitiikan hoitamiseen ja strategioiden luomiseen? Miten ihmisten kokemustietoa hyödynnetään ja minkälaisia ovat esim. potilasjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet? Minkälaisia julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyöelimiä perustetaan?

21 Jatkosta sopiminen Sitran alustava sääntökirja ilmestyy tällä viikolla Sääntökirja julkaistaan hankkeen sivuilla Jyväskylän sääntökirjaa ryhdytään muokkaamaan Sitran mallin pohjalta Jyväskylän sääntökirjaa käsitellään työpajassa klo (kaupungintalon juhlasali) ja tuottajatilaisuudessa klo (kaupungintalon juhlasali)