Ehdotus laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. TE-palvelujen kehittäminen alaryhmä

Transkriptio

1 Ehdotus laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista TE-palvelujen kehittäminen alaryhmä

2 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Lakiluonnos Kasvupalvelut ja alueiden kehittäminen liitetty tiiviisti yhteen Maakuntien kasvupalvelut tuotetaan taloudellisin ehdoin, jolloin kilpailu ei vääristy Palvelut järjestetään kilpailullisella monituottajamallilla Maakunta vastaa itse palvelujen tuottamisesta vain silloin kun markkinoilta ei löydy sopivia palvelun tuottajia tai kyse on tehtävistä, joita ei voi viedä markkinoille eli viranomaistehtävät tai maakunnan järjestämistehtävät Markkinoiden avaamisella tavoitellaan - asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämistä - parempaa asiakkaan palvelua - kustannusten säästöä - uusia palveluinnovaatioita ja tehokkaampia toimintatapoja Markkinaehtoiset ratkaisut toteutuvat vähitellen viimeistään mennessä.

3 Kasvupalvelu-uudistus Uudistus kytkee kasvupalvelun ja aluekehittämisen tiiviisti yhteen siten, että kasvupalvelu on yksi aluekehittämisen työväline ja sillä vahvistetaan aluekehittämisen resursseja. Kasvupalvelu ei kuitenkaan ole vain aluekehittämisen osa. Uudistus vastaa talouden ja työmarkkinoiden muutosten aiheuttamiin haasteisiin ja yhdistää sirpaleiseksi jääneet julkiset yritys- ja TE-palvelut asiakaslähtöiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi Uudistus tarkoittaa laajaa systeemistä muutosta, jossa toimivaltaa siirretään lähemmäs asiakasta, sääntelyä puretaan, hallinto muokkaa rooliaan mahdollistavaksi ja tiedolla johtaminen vahvistuu Markkinamekanismien täysimääräinen hyödyntäminen on elementaarinen osa tavoiteltavaa muutosta. Markkinoiden mahdollistaminen ja ohjaus ovat julkisen toimijan uusi vahvistuva rooli. Uudistuksen valmistelu ja toimeenpano sovitetaan maakuntauudistuksen prosessiin, mutta sen päämäärät ja vaikutukset ovat laajemmat Uudistus käsittää myös valtakunnallisen kasvupalvelun kokonaisuuden (Tekes, Finnvera, Finpro ym.), joka yhteensovitetaan maakunnallisen palvelun kanssa saumattomien palveluketjujen varmistamiseksi Uudistuksen keskeinen tavoite on lähentää julkisen palvelun järjestämistasoja (kuntamaakunta-valtio) ja hallinnonaloja toisiinsa synnyttämään vahvempaa lisäarvoa asiakkaille ja talouden kasvulle

4 Tiivistelmä lakiehdotuksista Määrittelee aluekehittämisjärjestelmän, joka varmistaa valtion eri hallinnonalojen ja maakuntien toimivan vuorovaikutuksen ja yhteistyön alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi. Vähentää aluekehittämisen sääntelyn yksityiskohtaisuutta. Tällä varmistetaan maakuntien harkintavalta aluekehittämistä koskevien tehtävien hoitamisessa. Varmistaa kansallisen ja maakuntakohtaisen aluekehittämisen tilannekuvan ylläpitämisen Määrittää siirtymäsäädökset, joilla rakennerahasto-ohjelmaa toteutetaan ohjelmakaudella Määrittää kasvupalvelun tarkoituksen ja toimenpiteet käsittämään maakunnan ja valtion vastuita Sääntelee nykyisten TE-palvelujen ja ELY-yrityspalvelujen siirtymisen uudessa muodossa maakuntien vastuulle ja siihen liittyvät toimintamallit Kytkee kasvupalvelut aluekehittämisen olennaiseksi työvälineeksi kun maakunnat vastaavat sekä aluekehittämisestä että kasvupalveluista kukin alueellaan Määrittää maakunnalliset kasvupalvelut, koska maakunnalla on rajattu toimiala ja lailla varmistetaan, että maakunta voi hoitaa sille maakuntalain 6 :ssä osoitetut työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävät Jättää maakunnille laajan harkintavallan kasvupalvelujen järjestämisessä, mutta määrittää järjestämiselle ja tuottamiselle yhtenäisen toimintamallin kasvupalvelut tuotetaan taloudellisin ehdoin Määrittää julkiset hallintotehtävät ja järjestämistehtävät. Maakunnan järjestämistoiminto tulee olemaan keskeisen tärkeä uudistuksen toteutumiselle Ei koske kuntia tai kuntien tehtäviä. Maakunnallisten kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävien yhteydet hoidetaan maakuntien ja kuntien kesken. Varmistaa valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalvelujen johdonmukaisuuden ja asiakastarpeita vastaavien tarjonnan, mutta ei säädä muutoksia valtakunnallisiin kasvupalveluihin

5 Vaikutusten arviointi 1/2 Vaikutukset alueisiin ja kuntien elinvoimatekijöihin Alueen elinvoiman, kilpailukyvyn ja investointien panostukset riippuvat maakuntien omista painotuksista ja resurssien kohdennuksista. Uudistuksen myötä kasvupalvelut ja niiden resurssit vahvistavat aluekehityksen resursseja. Sääntelyn vähentäminen vahvistaa maakuntien valtaa ja vastuuta alueen kehittämisestä Uudistus ei kohdistu kuntien elinvoimatehtäviin tai niitä koskeviin panostuksiin. Halukkaat ja kyvykkäät kunnat saavat yhtiöidensä kautta mahdollisuuden tuottaa kasvupalvelua maakunnalle, jolloin rahoitus kanavoituu maakunnan kautta. Vaikutukset viranomaisten toimintaan Uudistus siirtää nykyisiä hallinnon itse toteuttamia tehtäviä markkinoille pitkällä aikavälillä, enimmillään % Muutos edellyttää panostuksia arviointiin, valvontaan ja järjestämistoimintoon maakunnissa Vaikutukset valtion budjettitalouteen TEM:n hallinnonalan tehtävistä maakuntien valtionosuusmomenttiin vajaat 900 M Vaikutukset kasvupalveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen Sääntelyn vähentäminen ja kilpailullinen tuotantomalli lisäävät asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia sekä luovat puitteita uusien asiakaslähtöisten palvelujen ja tehokkaiden toimintatapojen syntymiselle. Laajan toimivallan antaminen maakunnille ja markkinoilla toimiville palveluntuottajille antaa mahdollisuudet palvelujen aitoon räätälöintiin maakunnan ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Riskinä on palvelujen laadun vaihtelu eri maakunnissa ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden ongelmat

6 Vaikutusten arviointi 2/2 Vaikutukset heikossa asemassa oleviin väestöryhmiin Oleellista varmistaa palvelutuotanto vastaamaan myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevien tarpeita Palvelu- ja asiakasohjaus varmistettava, jottei jää yksin asiakkaan omalle vastuulle Digitaalisten palvelujen täysimääräisessä hyödyntämisessä varmistettava oma-asioinnin riittävä tuki Henkilöstövaikutukset Uudistuksella on merkittäviä henkilöstövaikutuksia sekä maakuntien toimielimiin ja valtion virastoihin (Tekes, LUOVA, KELA) että toimintojen markkinoille siirtymisen johdosta Toimintojen siirtyminen markkinoille riippuu markkinoiden kehittymisestä ja maakuntien päätöksistä. Henkilöstövaikutukset realisoituvat pitkällä aikavälillä ja vaihtelevat maakuntien välillä. Vaikutukset alueellisten kasvupalveluiden markkinoihin ja alan yrityksiin Tällä hetkellä TE- ja yrityspalveluiden alueille jaetuista määrärahoista kohdentuu noin 300 M julkisen hankintamenettelyn kautta tehtäviin ostopalveluihin ja reilut 150 M hallinnon itse toteuttamiin tehtäviin Karkean arvion mukaan laskennallinen lisäpanos markkinoille voisi olla reilut 100 M Uutta palvelumarkkinaa voisi syntyä mm. hallinnonalojen ja palvelujen rajapintoihin rekrytointi, työnvälitys, valmennus, sote

7 Järjestämistehtävät Järjestämisvastuullinen vastaa siitä, että palvelut ovat saatavilla lain edellyttämällä tavalla ja maakunnan harkinnan mukaisesti. Julkiset varat ovat järjestäjällä. Järjestäjällä on vastuu - palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä - tuotantotavasta päättämisestä - kustannusvaikuttavuuden varmistamisesta - yhden vertaisesta saatavuudesta ja kehittämisestä - omavalvonnasta - palvelun tuottajana olevan maakunnan yhtiön ohjaaminen - toimivallan käytöstä viranomaistehtävissä Järjestäjän keskeisiä tehtäviä ovat - määritellä kriteerit palvelujen tuottamiseen - tilata palvelut palveluntuottajilta - valvoa ostajana palvelun laatua

8 Maakunnalliset palvelukokonaisuudet Rekrytointi ja osaaminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Innovaatioympäristö Kansainvälistyminen Rahoitus Asiakkaiden yhteiset palvelut - työnhakijoiden palvelutarpeiden kartoitus sekä ohjaus maakunnan kasvupalveluihin - yritysten ja muiden yhteisöjen, säätiöiden ja osuuskuntien palveluntarpeiden kartoitus ja niiden mukainen neuvonta sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin - yritysten liiketoiminnan ja tilanteen sekä yritysten kasvu- ja kansainvälistymistavoitteiden arvioiminen sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin - lausunnot työttömien työnhakijoiden oikeudesta työttömyysetuuteen VALTAKUNNALLISET KASVUPALVELUT - Tarkoitetaan palveluja, jotka järjestetään keskitetysti, tuotetaan valtakunnallisesti ja jotka ovat saatavilla koko maassa. - Mm. Finnvera, Finpro, Tekes ja Suomen Teollisuussijoitus Oy

9 Järjestäjä tuottaja malli kasvupalveluissa Kasvupalvelua toteutetaan järjestäjätuottajamallilla, jossa järjestämisvastuu on maakunnalla. Uudistuksen perusperiaate on markkinalähtöisyys eli tuottajien lähteminen samalta viivalta. Silloin järjestäjän ja tuottajien erottaminen on välttämätöntä. Monituottajamallissa tuottajina voivat olla yksityiset yhtiöt, julkisomisteiset yhtiöt ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunnan palvelulaitoksen yhtiö (oma tuotanto) Julkisomisteinen yritys Maakunta Yksityinen yritys Yhdistys Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Julkiset hallintotehtävät Maakunnan tulisi hoitaa seuraavat julkiset hallintotehtävät: palkkatuen myöntäminen; ulkomaalaislain (301/2004) mukaiset työntekijän oleskelulupaan ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupaan liittyvä osapäätökset, ennakkotiedon antaminen sekä päätös pidättyä työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä; lausunto omaehtoisen opiskelun tukemisesta työttömyysetuudella ; (JTYPL 6 luku, maahanmuuttajan omaehtoisen opiskelun tukemisessa lisäksi KotoL lausunnot työttömyysturvan työvoimapoliittista edellytyksistä ja työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä; opintojen etenemisen seuranta ja lausunto opintojen aikaisen tuen lakkauttamisesta päätös kotoutumissuunnitelman ajalta maksettavasta työttömyysetuudesta; alueellista kehittämistä koskevien maakunnan päätösten ja toimintasuunnitelmien sekä maakunnan ja kuntien välisten yhteistyöjärjestelyjen valmisteluun liittyvät tehtävät ja muut kuin maakunnan vaaleilla valituille toimielimille kuuluvat päätökset henkilöasiakkaalle maksettavien tukien myöntäminen ja tukia ja korvauksia koskevan keskeytys- tai takaisinperintäpäätöksen tekeminen; ja muulle kuin henkilöasiakkaalle myönnetyn tuen maksatuksen keskeyttämistä, lopettamista tai takaisinperintää koskevan hallintopäätöksen tekeminen.

11 Palvelutehtävät - markkinat Kasvupalvelun tuottajan velvollisuudet Noudatettava maakuntastrategiaa; Toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti; Noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden palvelun tuottajien kanssa; Tallennettava asiakastiedot maakunnan nimeämiin valtakunnallisiin järjestelmiin ja Toimitettava maakunnalle sen järjestämistehtävän edellyttämät tiedot palvelujen käytöstä. 11

12 Työttömyysturvan työnjakotyöryhmän mietintö ( ) Työryhmän johtopäätökset 1) TE-toimiston antamasta sitovasta työvoimapoliittisesta lausunnosta voidaan luopua. Samoin työttömyysturvaan liittyvät informaatiotehtävät voidaan siirtää etuuden maksajalle. 2) Vuorottelukorvauksen osalta sitovasta lausunnosta luovutaan ja vuorottelukorvaukseen liittyvät informaatiotehtävät siirtyvät etuuden maksajan vastuulle. Vuorotteluvapaasopimus ja selvitys sijaisen palkkaamisesta toimitetaan jatkossa etuuden maksajalle. 3) Starttirahan luonnetta esitetään muutettavaksi toimeentuloetuudesta yleisemmäksi yritystoimintaan kannustavaksi tueksi. Jatkossa palveluntuottaja myöntää starttirahan maakunnan sille asettamissa rajoissa. 4) Työllisyysmäärärahoista henkilölle maksetut kustannuskorvaukset (harkinnanvarinen kulukorvaus sekä matka- ja yöpymiskustannusten korvaus) esitetään kumottaviksi. 5) Työttömyysetuudella tuetun opiskelun edellytysten tutkiminen olisi maakunnan tehtävä. Muut opiskelun tukemiseen liittyvät nykyisin TE-toimistoille kuuluvat tehtävät siirretään työttömyysetuuden maksajan hoidettavaksi. 6) Työnhaku toisessa EU- tai ETA-maassa. Henkilöiden asiointiin liittyvät tehtävät kuuluisivat maakunnalle. Suomesta työnhakijaksi lähtevien työttömyysetuuden saamisen edellytykset ratkaisi työttömyyskassa tai Kela. 7) Jos henkilöasiakas ei syystä tai toisesta käytä verkkoasiointimahdollisuutta, hänen työnhakunsa käynnistäminen ja palveluohjaus toteutettaisiin Kelan kautta.

13 Kansallinen työnvälityksen palvelualusta Työmarkkinatori Digitaalinen alusta, joka hyödyntää kaikkia yhteiskäytössä olevia tietovarantoja (valtio, maakunnat, kunnat & muut sektorit) Personoitu verkkopalvelu sekä henkilökohtainen palvelu, taustalle analytiikkaa Yksityisten ja sidosryhmien palvelut käytössä saumattomasti rajapintojen kautta Työnhakijan tarve tehdä Työmarkkinatori Asiakasta palvellaan eri asiantuntemuksella, luottamuksen eri tasoilla ja eri kanavissa Työnanta jan tarve saada tehtyä Kenelle? Kaikille Mikä? Verkkopalvelu, jossa koottu työmarkkinatieto, kysyntä ja tarjonta kohtaavat Miksi? Vastaa muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin, tehostaa asiakaslähtöisyyttä, luo uutta! Kuka? KEHA-keskus, TE-palvelut, oppilaitokset, yksityiset työnvälitys-/henkilöstöpalvelujen tarjoajat, kunnat, maakunnat Milloin? Kokeilukäyttöön syksyllä 2017

14 Hankkeen tuloksena syntyy: Kumppanuuksiin ja yhteistyöhön perustuvan toimintamalli ja sitä tukeva tekninen ratkaisu (Työmarkkinatori) työvoimakysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi Yhteinen tietopohja, tiedonvaihto ja rajapintaratkaisut tehokkaalle asiakkuudenhallinnalle ja asiakaspalvelulle Asiakkuudenhallinnan tehostuneet prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmäratkaisut Oma asiointi verkkopalvelusta vaiheittain uusia palveluja tarjoava asiointialusta Tekninen ratkaisu, joka mahdollistaa tietojärjestelmien ketterän kehityksen äkillisissä muutostilanteissa kehittämisjohtaja Vesa Jouppila

15 Jari Aaltonen Johtava asiantuntija