Maakunnan ja kuntien yhteistyö Kainuussa Kainuun liiton näkökulmia

Transkriptio

1 Maakunnan ja kuntien yhteistyö Kainuussa Kainuun liiton näkökulmia Pentti Malinen, maakuntajohtaja

2 Kainuun liiton tehtävät siirtyvät maakuntaan 1. Kainuun liiton kaikki lakisääteiset tehtävät siirtyvät hyväksyttävänä olevan maakuntalain sekä uudistetun maankäyttö- ja rakennuslain sekä aluekehitys- ja kasvupalvelulakiehdotuksen mukaisesti uuteen maakuntaan Maakuntaohjelma, aluekehitystehtävät Rakennerahasto- ja muut rahoitustehtävät Maakuntakaavoitus 2. Em. tehtäväalueet integroituvat ELY-keskuksissa lähinnä vastaavien tehtävien kanssa laajemmaksi kokonaisuudeksi Rakennerahastotehtävät kaikilla maakunnilla ts. POP- ELY:n hoitamat tehtävät palaavat Kainuuseen Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueelliset liikennetehtävät kootaan maakuntaan (maantielain uudistus linjaa vielä yksityiskohtia)

3 Maakuntaohjelmavalmistelu tähtää jo tulevaan maakuntaan 1. Kainuun liiton vetämänä (voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti) Kainuun maakuntaohjelma valmistuu joulukuussa 2017 Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto hyväksyy / voi muuttaa ohjelmaa Maakuntaohjelman toimeenpano jatkuu Maakunnan yhteistyöryhmän (YTR) koordinoima Voimassa olevat EU-osarahoitteiset ohjelmat jatkuvat ohjelmakauden loppuun 3. Maakuntaohjelman perusteella kukin maakunta käy maakuntauudistuksen jälkeen vuosittain aluekehittämistä koskevat neuvottelut valtion (kaikki ministeriöt) neuvottelut Neuvotteluprosessia testataan jo syksyllä

4 Mikä on Kainuun kuntien rooli?

5 Kainuu-ohjelma : työvaiheet 1. Työpaja: mkv ja henkilöstö; Aloitus ja määrittelyvaiheessa asetetaan strategiset kysymykset, joilla etsitään vastausta keskeisimpiin aluekehitysongelmiin nykyisessä toimintaympäristössä: määritellään ja rajataan ongelmat mahdollisimman täsmällisesti. 2. Työpaja: ELY ja muut sidosryhmät Seminaari + työpaja Analyysivaiheessa arvioidaan ja visioidaan olosuhteet ja mahdolliset tulevaisuudet: siis arvioidaan nykytila ja sitä, millaiset tulevaisuuden kuvat, mahdollisuudet tai potentiaalit nousevat ulkoisesta ympäristöstä. 3. Työpaja: Sidosryhmät ja Muutosfoorumi Kesäkuussa Strategiavaiheessa muotoillaan interventiologiikka visio, missio, tavoitteet ja keinot loogiseksi kokonaisuudeksi. 4. Työpaja: Muutosfoorumi ja MH / MV Elokuussa Strategian terävöittämisvaiheessa valitaan strategia, joka on mahdollista jollakin interventiologiikalla toteuttaa ja joka vastaa parhaiten tavoitteita ja on realistisesti resursoitavissa. 5. Lausunnot ja lopputyöpaja: Tasa-arvotyöpaja/ Muutosfoorumi ja MH / MV lokakuu Elokuussa Lopuksi tehdään toteutettavuuden arvio(inti) lausuntojen perusteella: arvioidaan onko strategia toteutettavissa ja mitkä ovat sen mahdolliset vaikutukset VUOSI

6 Maakuntaohjelma strategisemmaksi Toimintaympäristön muutokset ja odotukset Ennakoitavissa olevat lähiajan muutokset / kehitysnäkymät Terrafamen, Trastechin, St1:n, CLT:n, KaiCell Fibersin, matkailun, datacenterien jne kehitysmahdollisuudet -> INVESTOINNIT Kainuussa jaettavissa oleva EU-rahoitus on vain yksi aluekehityksen instrumentti Keskeisissä aluekehitystavoitteissa ei ole edistytty suunnitellusti: väestökehitys, kohtaanto-ongelma -> työvoimapula, saavutettavuus Hallitusohjelman ja Kainuun maakuntaohjelman yhteiset tavoitteet Tavoitteena työllisyysasteen selkeä nostaminen Kokeilut / Kainuu sote- ja maakuntauudistuksen edelläkävijänä Resilienssin eli muutosjoustavuuden vahvistaminen aluekehityksen valtakunnallisena tavoitteena Näkymät tulevaan maakuntahallintoon

7 Valtion ja maakunnan neuvotteluprosessi TYÖPAJAT: valtion ja uusien maakuntien prosessien simulointi Valtion ja maakuntien ALUEKEHITTÄMISEN TILANNEKUVA keskustelut aluekehittämisestä (18 kpl) Valtion ja maakuntien 1. JTS-neuvottelut (18 kpl) Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Tilannekuvan valmistelu, ministeriöt, maakunnat Keskustelumenettelyn ja agendan valmistelu, ministeriöt, maakunnat Maakuntien tehtävien ja kustannusten arviointi, kukin ministeriö Keskustelujen lopputulos ja kytkeytyminen JTSneuvotteluihin

8 Kainuun maakuntakuva ja vetovoima Vahvuudet: luonto, luonto, luonto; rauhallisuus; ulkoilu, retkeily, liikunta; maisemat Riskit: Yksipuolinen luontopainotus; muita kärkialoja ei tunneta; ympäristökriisit Mahdollisuudet: luonnon tuotteistaminen, matkailu; nuoret eivät miellä Kainuuta Nälkämaaksi Heikkoudet: etäisyys, syrjäisyys, työttömyys; nuorille Kainuu ei sano juuri mitään KAINUTLAATUINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN EDELLÄ- KÄVIJÄ LUONTO Miten Kainuu voi erottua luonnolla? Luonnon tuotteistaminen? Luonto vahvuutena Suomi maailman vihrein ja puhtain maa! SYRJÄISYYS/ETÄISYYS Mielikuvat pahentavat tosiasiaa Saavutettavuuden parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen!

9 Maakunnalliset kasvupalvelut EU koheesiorahoitus 217 M Vajaa 100 htv Tekesiin Kansallinen rahoitus 866 M Vajaa htv maakuntiin Maakunnallinen kasvupalvelu euroina v.2015 yht. > 1000 M Maakunnallinen kasvupalvelu htv:llä tarkasteltuna v

10 Kasvupalvelujen toimintamalliehdotus: Järjestäjä-tuottaja-malli + kilpailullisuus Kasvupalvelua toteutetaan järjestäjä-tuottajamallilla. Kilpailullisella tuotantomallilla ja asiakkaiden valinnanvapaudella vahvistetaan palvelujen vaikuttavuutta, synnytetään uusia palveluinnovaatioita ja luodaan uutta palvelumarkkinaa. Maakunnan oma tuotanto hoitaa markkinapuutteet. Monituottajamalli toimii taloudellisin ehdoin palvelut tuotetaan markkinoilla ja tuottajat ovat kilpailullisesti tasa- arvoisessa asemassa Julkisomisteinen yhtiö Maakunta Yksityinen yhtiö Yhdistys

11 Maakuntayhteistyö / Pohjois-Suomi uusien maakuntien poliittinen ja strateginen yhteistyö, yhteistyöelimen ja sen tehtävien selvittäminen kansainväliset asiat, yhteistyöverkostot ja niiden jäsenyydet sekä yhteinen Brysselin toimisto Itä-Suomen maakuntien kanssa rakennerahastotehtävät, joissa kukin maakunta vastaa välittävän toimielimen roolista, yhteistyön mahdollisuudet liittyvät teknisiin asioihin (maksatukset, takaisinperintä jne.) kuntien olemassa olevat yhteistyörakenteet, jotka ulottuvat vähintään kahden maakunnan alueelle ELYn ja AVIn nykyisellään keskitetysti hoidetut yksittäiset tehtävät tai toiminnot, kuten vesienhoitoon, kalatalouteen, liikenteeseen jne. liittyvät tehtävät Sovittiin, että tukipalveluiden valmistelun yhteydessä arvioidaan yhteistyön mahdollisuudet, vaikka kukin maakunta ensisijaisesti hakee ratkaisuja tehtävien hoitamiseen omaan alueensa sisältä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa