Helsingin kaupungin tavoitteet energiakorjaamisessa Rakennusfoorumi Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin tavoitteet energiakorjaamisessa Rakennusfoorumi Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja

2 Miten energiatehokkuus otetaan huomioon peruskorjauksissa? Mitä kokemuksia peruskorjauksista energiatehokkuuden kannalta?

3

4 Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuus Ylläpito Energiakatselmukset ja toimenpiteet Energiatehokas ylläpitokorjaaminen Perusparannukset Paikalliset uusiutuvat energialähteet

5 Peruskorjauksen syitä Huono sisäilma Kosteusongelma Vanhentuneet LVISA-järjestelmät Rakenteelliset puutteet Puutteet toiminnallisuudessa Ikä Peruskorjauksen syynä ei pelkästään energiatehokkuuden parantaminen

6 Haasteita, esteitä.. Suojellut rakennukset Rakennusten kunnioittaminen aikakautensa helmet Rakennusfysiikka kosteusongelmien pelko Rakennukset pilataan, monimutkaistuvat Vaiheistus Tekniikan tilantarve Riittävien lähtötietojen puuttuminen Kustannusten pelko Aikataulut Osaamattomuus

7 Energiatehokkuuden paraneminen vai energiansäästöä? Miksi energiankulutus peruskorjauksissa nousee? Energiansäästöllä tarkoitetaan energiankäytön absoluuttista vähentämistä Voi aina mitata, laskea tai arvioida Energiatehokkuus on suhteellinen käsite Suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla tai pienemmällä energiankäytöllä samanaikaisesti säilyttäen tai nostaen palvelutasoa Tehokkuutta ei voi suoraan mitata Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat kytköksissä, mutta eivät sama asia Energiankäyttö voi tehostua ilman, että syntyy varsinaisesti energiansäästöä Energiansäästö parantaa aina energiatehokkuutta

8

9 Peruskorjaukset vuoden 2001 jälkeen Koulut Helsingissä Lämmitysenergia 70,00 60,00 50,00 40,00 Lämpö ennen kwh/m3 30,00 Lämpö jälkeen kwh/m3 20,00 10,00 0, Lämmön ominaiskulutus ennen ja jälkeen peruskorjauksen

10 Peruskorjaukset vuoden 2001 jälkeen Koulut Helsingissä Sähköenergia 25,00 20,00 15,00 10,00 sähkö ennen kwh/m3 sähkö jälkeen kwh/m3 5,00 0, Sähkön ominaiskulutus ennen ja jälkeen peruskorjauksen

11 Peruskorjauksissa toteutettuja toimenpiteitä Ikkunoiden ja ovien uusinta Yläpohjien lisäeristys Koneellinen ilmanvaihto ja LTO (jos mahtui) IV:n ohjaustapaa parannettiin Säätöautomatiikan uusiminen/asentaminen Sähköjärjestelmät ja valaistus uusittiin Valaistuksen ohjaus Vesikalusteita uusittiin Edustavat vakiintunutta tekniikkaa Riippuu lähtötilanteesta

12 Peruskorjauksen vaikutukset energiankulutukseen Lämmitysenergia Keskimäärin laski 6,5 % (aik. + 7 %) 70 %:ssa kulutus pieneni 2,5 30 %, keskimäärin 15 % 30 %:ssa kulutus kasvoi 4 50 %, keskimäärin 22 % Vaikutus riippuu voimakkaasti lähtötilanteesta ja korjausratkaisusta! Sähköenergia Keskimäärin nousi 30 % (aik %) 20 %:ssa kulutus pieneni 4,5-18 %, keskimäärin 10 % 80 %:ssa kulutus kasvoi %, keskimäärin 38 % Riippuu Lähtötilanteesta Ilmanvaihto- ja valaisturatkaisuista Käyttäjän laitekannasta, keittiö

13 Peruskorjauksen energiatavoitteet Energiatehokkuutta parannetaan muiden korjauksien yhteydessä Laadulliset tavoitteet Ei erillisiä energiatehokkuustavoitteita peruskorjauksille Matalaenergiaohjeet vuodesta 2010 uusille rakennuksille, soveltaen peruskorjauskohteissa E-luku ja ostoenergiatavoitteet Tekniset tavoitteet Käyttöaika *) E-luku SRMK D3 (2012) kwh/netto-m² Koulu ma-pe Päiväkoti ma-pe Toimisto ma-pe Terveydenhoito (terveysasema)**) ma-pe Kirjasto**) ma-pe Monitoimitalo**) ma-pe kwh/netto-m² Luonnos 2015, odotetaan YM:n päätöstä Vanhat primäärienergiakertoimet

14 Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Ympäristöministeriön asetus 4/13 5 Teknisten järjestelmien vaatimukset, joita noudatetaan kun järjestelmiä peruskorjataan, uudistetaan tai uusitaan Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä eli LTO-vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45 % Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s). Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/s) Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan, ei saa yleensä heikentyä Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusiminen: sovelletaan uudisrakentamisen säädöksiä

15 Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Ympäristöministeriön asetus 4/13 Uusiutuva energia TAI TAI 4 rakennusosakohtaiset vaatimukset 6 Rakennuksen energiankulutusvaatimukset rakennusluokittain 7 Rakennuksen E-lukuvaatimus rakennusluokittain

16 Selvitys HKR-Rakennuttajan ohjeet vs. asetus kolmessa valitussa kohteessa Tavoitteena Selvittää laskennallisesti täyttävätkö valittujen kohteiden peruskorjaukset voimassa olevat korjausrakentamismääräykset Esittää energiatehokkuuden parannuskeinoja sekä arvioida niiden kustannustehokkuutta tapauksissa, joissa peruskorjauksissa toteutetut toimenpiteet eivät täytä rakennukselle tai rakennuksen osajärjestelmälle asetettuja parannusvaatimuksia, tai joissa energiatehokkuuden parannuspotentiaalia halutaan selvittää muilla perusteilla Kullekin kohteelle laskettiin laskennalliset energia-arvot tilanteissa ennen peruskorjausta ja peruskorjauksen jälkeen

17 Kohteet Tarkastelussa kolme viime vuosien aikana toteutettua peruskorjauskohdetta Kohteissa toteutettu mittava peruskorjaus Ilmanvaihto perusparannettu Käpylän ja Myllypuron kohteissa kokonaisuudessaan koneelliseksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi Käpylän ja Myllypuron kohteissa tavoitteena ollut matalaenergiataso Käpylän peruskoulu Myllypuron ala-aste Lasten päiväkoti Keula valmistunut 1955, laajennus 1987 pinta-ala 7866 m 2 5 kerrosta noin 730 oppilasta Helsingin kaupungin pilotti matalaenergiakorjauksissa otettu käyttöön 1/2013 valmistunut rakennusta (koulu ja päiväkoti) pinta-ala yhteensä 4500 m 2 2 kerrosta noin 400 oppilasta tehty Helsingin matalaenergiaohjetta soveltaen otettu käyttöön 9/2013 valmistunut 1981 pinta-ala 1312 m 2 1 kerros noin 95 lasta otettu käyttöön 10/2013

18 Energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen Rakennusosien ja teknisten järjestelmien kohdalla Käpylän ulkoseinän u-vaatimukset eivät täyttyneet (pieni osa) LPK Keulan kohdalla energiankulutustavoite ei täyttynyt Käpylän peruskoulu Rakennusosakohtaiset ja teknisten järjestelmien vaatimukset Energiankulutusvaatimukset rakennusluokittain E-luku-vaatimus rakennusluokittain Täyttyvätkö vaatimukset? Huomioita Täyttyvätkö vaatimukset? Huomioita Täyttyvätkö vaatimukset? Huomioita - Ulkoseinien U-arvo on paikoin - Energiankulutuksen - E-luvun muutos EI KYLLÄ KYLLÄ 0,18 W/m 2 K muutos > > 106 Myllypuron alaaste, rakennus 1 KYLLÄ - Yläpohjan U-arvo on paikoin 0,14 W/m 2 K (puolilämmin tila) KYLLÄ - Energiankulutuksen muutos > 133 KYLLÄ - E-luvun muutos > 136 Myllypuron alaaste, rakennus 2 KYLLÄ - Yläpohjan U-arvo on paikoin 0,14 W/m 2 K (puolilämmin tila) KYLLÄ - Energiankulutuksen muutos > 120 KYLLÄ - E-luvun muutos > 129 Lasten päiväkoti Keula KYLLÄ - Yläpohja uusittu kokonaan, ikkunat ja ovet osittain EI - Energiankulutuksen muutos > 166 KYLLÄ - E-luvun muutos > 165

19 Energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen Helsingin kaupungin matalaenergiaohjeiden mukaisesti peruskorjatut rakennukset täyttivät laskennalliset korjausrakentamismääräykset selvästi LPK Keula täytti niukasti E-lukuvaatimuksen, mutta ei energiankulutusvaatimusta

20 Toteutuneet energiankulutukset selvityskohteissa Hanke Energiankulutus ennen Energiankulutus jälkeen (2015) Muutos Lämpö Sähkö Kokonais Lämpö Sähkö Kokonai Lämpö Sähkö Kokonais MWh MWh MWh MWh MWh MWh Käpylän pk % 33 % -41 % Myllypuro a-a&lpk % 58 % -10 % LPK Keula % 41 % 21 %

21 E-luku tarkastelu (Vanhat primäärienergiakertoimet) Hanke Energiankulutus ennen Energiankulutus jälkeen (2015) Muutos Lämpö Sähkö Kokonais Lämpö Sähkö Kokonais Lämpö Sähkö Kokonais MWh MWh MWh MWh MWh MWh Käpylän pk % 33 % -28 % Myllypuro a-a&lpk % 58 % 3 % LPK Keula % 41 % 27 %

22 Kulutusten vertailusta Laskennalliset lämmön ja sähkön kulutukset ennen peruskorjauksia ovat usein selvästi toteutuneita suurempia Suurin vaikuttava tekijä ilmanvaihto, standardikäyttö Laskennallisia energiankulutuksia ei tule verrata toteutuneisiin kulutuksiin Lasketa perustuu standardoituun käyttöön Helsingin kaupunki edellyttää ostoenergiatavoitteen laskennan Todellinen lämpöenergiankulutus yleensä laskee, sähkön nousee Riippuu voimakkaasti lähtötilanteesta Kulutuksia vertailtaessa huomioitava ensimmäisen käyttövuoden ilmanvaihdon tehostettu käyttö Säätöjä joudutaan tekemään vielä ensimmäisen käyttövuoden aikana

23 Tulosten vertailua asetusluonnoksen rajoihin Kohde Lämpö Sähkö Kokonais E-luku E-luku E-luku Osto la Osto la Osto la vanhat kertuudet kert. asetusehd. kwh/m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 kwh/m 2 Käpylän pk Myllypuro Ala-aste LPK LPK Keula

24 Johtopäätökset selvityksestä Helsingin kaupungin matalaenergiarakentamisohjeiden (HEnZEBarvot tulossa) mukaan toteutetut peruskorjauskohteet täyttävät laskennalliset korjausrakentamisenmääräykset suhteellisen selvästi Peruskorjattaessa vanhaa rakennusta selvästi matalaenergiatasoa vähäisemmin, on todennäköistä, että helpoimmin saadaan täytettyä rakennusosakohtainen vaatimus tai E-lukuvaatimus (suhteellinen) Kokonaisenergiankulutusta on mahdollista pienentää tavoitteellisella ja huolellisella suunnittelulla, rakentamisella ja käytöllä Jo nykytekniikalla on päästävissä nollaenergiarakentamista koskevan asetusluonnoksen arvoihin laskennallisesti Todellista käyttöä vastaava ostoenergiankulutus laskettava Tarvitaan energiakoordinaattori!

25 Peruskorjauksissa parannetaan olosuhteita, toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä - energiatehokkuus E-lukua, standardikäytön energiankulutusta ja todellista ostoenergiankulutusta ei tule verrata keskenään N

26 Muistiin. Rakennukset tehdään ihmisiä ja toimintaa varten Laatu, toiminnallisuus ja käytettävyys Huolellinen tutkiminen Kuntotutkimukset Sisäilmaselvitykset Energiakatselmus Huolellinen suunnittelu ja rakentaminen! Lämpökamerakuvaus Tiiviyskoe Aikaa käyttöönottokokeille Rakennuksen vanhalle ilmeelle mahdollisuus!

27 Kiitos mielenkiinnostanne!