Psykoosi pähkinänkuoressa. Opas psykoosiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen

Transkriptio

1 Psykoosi pähkinänkuoressa Opas psykoosiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen

2 Psykoosi pähkinänkuoressa -tekstin on kirjoittanut ylil. Reijo Laitinen Tekstin tarkastaja on prof. Pekka Niskanen Janssen-Cilag Oy, Vaisalantie 2, Espoo, puh , fax

3 Psykoosi pähkinänkuoressa Psykoosiin sairastuminen on monin tavoin hämmentävä kokemus sekä sairastuneelle että hänen perheelleen. Asian mukainen tieto tästä sairaudesta auttaa ymmärtämään sairastumista. Tämän oppaan tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea sekä psykoosiin sairastuneelle että hänen perheelleen. Mitä psykoosi on? Psykoosilla tarkoitetaan mielen sairautta, jossa ihmisen kyky arvioida todellisuutta on alentunut. Psykoosiksi nimitetty sairaus ilmenee eri ihmisillä erilaisena todellisuuden tajun heikkenemisenä. Psykoosi on varsin yleinen sairaus. Nuorista ihmisistä kaksi tai kolme sadasta sairastuu jonkin mittaiseen psykoot tiseen jaksoon. Millaisin oirein psykoosi ilmenee? Asianmukainen tieto psykoosin oireista helpottaa sen tunnistamista ja ymmärtämisistä. Psykoosia sairastavalla henkilöllä esiintyy häiriöitä mm. seuraavien henkisten toimintojen alueella: Psykoottinen ajattelu ei noudata normaalia logiikkaa. Se on joskus hyvinkin vaikeasti käsitettävää tai suorastaan järjetöntä. Psykoottisella ihmisellä on keskittymis- ja muis ti vaikeuksia. Ajatuksen juoksu saattaa olla nopeutunutta tai normaalia hitaampaa. Psykoosia sairastavalla henkilöllä voi olla monenlaisia epärealistisia uskomuksia, joiden todenperäisyydestä hän voi olla niin vakuuttunut, etteivät mitkään loogiset perustelut saa häntä muuttamaan mieltään. Tällaisia uskomuksia voivat olla esim. käsitys, että henkilön veri aivoissa virtaa väärään suuntaan tai että häntä jatkuvasti tarkkaillaan poliisin toimesta. Psykoottisella henkilöllä esiintyy usein aistiharhoja eli hän saattaa nähdä, kuulla, tuntea, haistaa tai maistaa mitä tahansa ilman aistiärsykettä. Hän voi esim. kuulla puhetta silloinkin, kun ketään toista ei ole läsnä. Ruoan maku tai haju saattaa psykoosissa muuttua tavalla, josta henkilö päättelee ruoan olevan myrkytettyä. 3

4 Psykoosissa ihmisen tunne-elämä voi muuttua monin tavoin. Erilaiset tuntemukset voivat nopeasti aaltoilla lai dasta laitaan ja tunteiden kokeminen voi salpautua niin, ettei psykoosivaihetta elävä tunne juuri mitään tunteita. Varsin kin psykoosin alkuvaiheessa olevalla voi esiintyä hyvin voimakkaita tunteita, esim. pelkoa, hämmennystä, kiihtymystä, ahdistusta tai masennusta. Psykoosivaiheessa myös ihmisen käyttäytyminen muuttuu. Hänen kykynsä keskustella ja toimia ihmissuhteissa vaikeu tuu. Henkilöstä voi tulla näennäisesti äärimmäisen energinen tai hän saattaa pysähtyä lähes täydelliseen toimet to muuteen. Psykoosia sairastava voi olla ärtynyt ilman havaittavaa aihetta tai hän saattaa naureskella itsekseen. Pelätessään itseensä kohdistuvaa uhkaa psykoottinen henkilö hankkii toisinaan suojakseen lisää lukkoja. Pelko, ahdistus ja muut vaikeat tunteet aiheuttavat unen ja nukku misen häiriöitä. Psykoosia sairastavan ihmisen työ- ja toimintakyky saattaa olla monin tavoin alentunut. Minkä tyyppisiä psykooseja tunnetaan? Jokainen ihminen on omalla tavallaan ainutlaatuinen kuten myös hänen psykoosinsa. Usein psykooseissa on kuitenkin tiettyjä ominaispiirteitä, joiden perusteella ne ovat diagnosoitavissa muutamaan päätyyppiin. Psy koosien tyypittely helpottaa niiden ymmärtämistä ja hoitamista. Parhaimmillaan diagnostinen työskentely tapahtuu yhdessä potilaan, hänen perheensä ja hoitavan työryhmän kesken. 1. Skitsofrenia Skitsofrenia on hyvin monimuotoinen ja usein pitkä kestoi nen, henkilön toimintakykyä suuresti rajoittava psy koosi. Skit sofrenialle tyypillisiä oireita ovat puheena ilmenevät kuuloharhat ja suuruusharhainen käsitys itsestä ja mah dollisuudesta vaikuttaa toisten ajatuksiin tai toisaalta vahva tunne, ettei itse voi vaikuttaa oman mielensä toimin taan. Skitsofrenialle tyypilliset harhaluulot ovat usein sisällöltään sen laatuisia, ettei niitä kerta kaikkiaan voi esiintyä arkitodellisuudessa, kuten esim. mahdollisuutta asettaa ihmiseen jokin vastaanotin, jonka avulla hänestä voitaisiin tehdä tahdoton robotti. Älykkyyteen sinänsä skitsofrenialla ei ole vaikutusta, mutta sairaus usein alentaa ihmisen kykyä käyttää älyllistä lahjakkuuttaan, mikä ilmenee esim. keskitty mis kyvyn ja muistitoimintojen heikkenemisenä. Usein myös tunneelämä kapeutuu eikä ihminen kykenee olemaan kiinnos tunut muista ihmisistä, vaan keskittyy omaan sisäiseen todellisuuteensa. 4

5 2. Harhaluuloisuushäiriö Keskeisin oire harhaluuloisuushäiriössä on henki lössä ilmenevä realiteeteista poikkeava käsitys asioiden toden peräisyydestä. Psykoottinen uskomus on sisällöltään sellainen, että se on ajateltavissa oleva myös ns. arkito delli suudessa eikä se ole selvästi outo tai hyvin omituinen. Harhaluuloisuushäiriössä esiintyviä oireita voivat olla esim. käsitys puolison uskottomuudesta tai ajatus varkau den kohteeksi joutumisesta. 3. Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö ilmenee erityisesti mieli alan säätelyn häiriönä. Mielialassa esiintyy maanisia kohoamis vaiheita ja depressiivisiä lama kausia yksilölli sesti vaihdellen normaalin mielialan kanssa. Depressiovaiheessa henkilön toimintakyky alenee voimakkaasti kaikilla elä män alueilla ja hän itsekin useimmiten tiedostaa kyvyt tömyytensä. Maanisessa vaiheessa sama henkilö puolestaan on tarmokas ja touhuava huomaamatta itse arvostelukyvyttömyyttään ja muuta alttiuttaan itseä ja ympäristöä vahingoittavaan käyttäytymiseen. 4. Psykoottinen depressio Psykoottisessa depressiossa on kyse vaikeasta depressiosta, johon ei sairauden missään vaiheessa liity maanisia kausia. Psykoottista depressiota sairastava ihminen saattaa ol la vaka vasti itsetuhoinen kuvitellessaan, ettei hänen elämällään ole enää mitään mieltä ja merkitystä kenellekään. 5. Skitsoaffektiivinen psykoosi Skitsoaffektiivinen psykoosi luokitellaan nykyisin skitso freenisten häiriöiden joukkoon. Siinä on kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle tyypillisten kausittaisten mielialan vaih te lui den lisäksi skitsofreenisen psykoosin oireita, ku ten skitsofrenialle tyypillisiä aisti- ja ajatushäiriöitä. Toi pu minen välistä rajuistakin maanisista tai depres sii vi sis tä vaiheista on kuitenkin usein täydellisempää kuin varsi naisessa skitsofreniassa. Mistä psykoosi aiheutuu? Nykyisin vallalla olevan käsityksen mukaan psykoosi syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksen tuloksena. Ilmei sesti on niin, että monenlaiset stressitekijät voivat laukaista psykoosin henkilössä, joka on sen kehittymiselle altistunut. Altistuminen viittaa toisaalta biologisiin tekijöihin, esim. perinnöllisyyteen ja toisaalta vaikeisiin kasvuolosuhteisiin lapsuudessa ja nuoruudessa. 5

6 Psykoosin puhkeamista edel tävät stressitekijät ovat henkilön senhetkisen henkisen kesto kyvyn ylittäviä tekijöitä, joko äkillisiä tai pitkään häntä kuormittaneita. Kuinka psykoosiin sairastunutta tutkitaan? Psykoosin puhjetessa on erittäin tärkeätä pyrkiä selvittä mään potilaan oirekuva, psykoosin tyyppi ja sen synty historia niin pitkälle kuin mahdollista. Tärkein tutkimus menetelmä on psykiatrinen haastattelu. Nykyisin tutki mus hyvin usein tapahtuu yhteisneuvotteluina, joissa sairastuneen lisäksi on hänen perheensä ja mahdolli sesti muutakin lähiverkostoa. Palaverit hoitavien henkilöi den kanssa voivat tapahtua terveyskeskuksessa, mielenterveystoimistossa tai potilaan kotona. Psykoosiin sairastuminen on koko perheen kriisi Yhden perheenjäsenen sairastuminen psykoosiin järkyttää koko perheen tasapainoa. Myös muut perheenjäsenet tunte vat suurta hämmennystä, pelkoa, kiukkua, itsesyytöksiä tai tarvetta kieltää koko sairauden olemassaolo. Hekin ovat asianmukaisen informaation, avun ja tuen tarpeessa. Sekä psykoosiin sairastuneelle että hänen läheisilleen pyritään nykyisin tarjoamaan apua niin kauan ja siinä määrin kuin he sitä tarvitsevat. Perhe on voimavara ja yhteistyökumppani Sairastuneen perhe on usein hänen tärkein ja joskus ainoa ihmissuhdeverkostonsa. Läheisiltä saatava tuki edistää toipumista monin tavoin. Perhe voi auttaa hoitavaa tahoa mm. tarjoamalla tietoa, joka auttaa ymmärtämään sairastumiseen liittyviä tekijöitä. Perheeltä saatava tieto edistää hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua. Millainen on psykoosin ennuste? Psykoosista toipuminen on erittäin yksilöllinen asia. Joku toipuu äkillisestä psykoosistaan lähes ilman mitään hoitoa muutamassa päivässä, kun taas joku toinen tarvitsee vuosi kausien mittaista hoitoa ja kuntoutusta eikä sittenkään saa kokonaan kurotuksi umpeen sitä kehityksellistä viivet tä, minkä psykoosi on hänelle aiheuttanut. Siinäkin tapauk sessa, etteivät kaikki vaivat täysin parane, psykoosiin sairas tunut voi kasvaa kohti suurempaa itsellisyyttä ja oppia elämään sairaudestaan huolimatta täysipainoista elämää. 6

7 Koska psykoosiin sairastunut tarvitsee sairaalahoitoa? Psykoosin hoito ja kuntoutus tapahtuu pääsääntöisesti avohoitona. Joskus psykoosin puhkeaminen joko ensim mäinen psykoosi tai psykoosin uusiutuminen tapahtuu niin rajuin oirein, että niiden hallinta vaatii sairaalaan lähettämistä. Potilaan tahdosta riippumatonta eli ns. pak ko hoitoa tarvitaan silloin, kun potilaalla ei ole riittävää sairauden tuntoa ja omaa hoitomotivaatiota, mutta psykoosin hoitamatta jättämisestä aiheutuisi ilmeistä vahinkoa sairastuneelle tai muille ihmisille. Miten psykooseja hoidetaan? 1. Lääkehoito Psykoosien hoito ja kuntoutus on varsin yksilöllistä ja monimuotoista. Lähes kaikki psykoosiin sairastuneet tarvitsevat lääkitystä. Lääkehoidon perustan muodostaa ns. antipsykoottinen lääkehoito, jota täydentämään käytetään muitakin psyykenlääkkeitä, kuten mielialalääkkeitä ja joskus rajoitetun ajan myös rauhoittavia lääkkeitä. 2. Psykoterapia Erilaiset psykoterapeuttiset lähestymistavat ovat olen nai nen osa lähes kaikkien psykoosien hoitoa. Niitä to teutetaan verkosto-, perhe-, ryhmä- tai yksilökeskeisesti. Nykyaikaista perheterapeuttista lähestymistapaa toteu tetaan koulutuksellisen eli ns. psykoedukatiivisen hoi to mal lin puitteissa. Keskeistä siinä on pyrkimys luo da mahdollisimman avoin ja luottamuksellinen, molemmin puolinen vuorovaikutussuhde sairastuneen ja hänen perheensä sekä hoitavan työryhmän välille. 3. Kuntoutus Aina silloin, kun psykoosiin liittyy voimakasta ja pitkä aikaista työ- ja toimintakyvyn laskua, lääkityksen ja psykoterapeuttisen hoidon rinnalle tarvitaan myös kuntouttavia toimia. Niiden tavoitteena on parantaa sairastuneen fyy sistä, psyykkistä ja sosiaalista toiminta kykyä, jotta sairaudesta aiheutuneet toiminnalliset haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Sairastuneen yksilöllisten tarpeiden mukaan kuntouttavien toimien kirjo vaihtelee arjen askareiden harjoittelusta pitkä jänteiseen ammattiin tähtäävään opiskeluun. 7

8 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, Espoo Puh Fax JC