Satakunnan ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen. Tilannekatsauskäynti

Transkriptio

1 Satakunnan ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen Tilannekatsauskäynti

2 Tekijät: Anna-Kaisa Tiihonen ja Auli Ryhänen Taitto: Martti Hänninen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

3 Sisällys 1. Johdanto Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Opin ovet koordinoituna ja verkostoituna Opin ovi -projektit Satakunnan ELY-alueella Tilannekatsauskäyntien toteutus Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumallit Sähköiset palvelut Strategiat ja toimintasuunnitelmat Verkostot Julkaisut ja oppaat Jatkokehittäminen ja opit Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta Muuta esille tullutta Yhteenveto Lähteet Liitteet Liite 1: Ennakkokyselylomake Liite 2: Ennakkokyselyn yhteenveto 2

4 1. Johdanto 1.1 Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (ESR ) on tavoitteena edistää työelämän kohtaantoa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä ja vahvistamalla valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjaus(tno)-palveluja kaikille asiakkaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Kehittämisohjelman avulla lisätään kansalaisten tietämystä TNO-palvelujen toimijoista. Tavoitteena on vertaisoppimisen mahdollistaminen asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden kesken. Lisäksi tuetaan kehittämistyössä saavutettujen kokemusten jakamista ja toimivien käytäntöjen levittämistä. Hallinnonalojen välisellä uudistavalla toiminnalla ja työelämäyhteistyöllä tehostetaan kokonaisvoimavarojen käyttöä. Kehittämisohjelman visio tavoittelee elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävää moniammatillista TNO-palvelujen kokonaisuutta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Kehittämisohjelma koostuu kolmesta laaja-alaisesta osaohjelmasta: Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi -OSAOHJELMA Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen -OSAOHJELMA Ohjaustyön arviointi ja tutkimus -OSAOHJELMA NUOVE koulutusneuvontaja uraohjauspalvelujen kehittämisprojekti Sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen (päättynyt 2011) STUDIO- ja ERKKERI-koulutusprojektit: Aikuisohjaajien ja -kouluttajien osaamisen kehittäminen Alueelliset Opin ovi-projektit: Aikuisneuvonnan ja -ohjauksen alueellinen kehittämistoiminta Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti: Kehittämisohjelman projektien keskinäisen verkostoitumisen, viestinnän, seurannan ja arvioinnin koordinointi sekä Opin ovi -projektien tukeminen alueellisessa kehittämistyössä LAITURI-projekti: Aikuisohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen alueellisen kehittämisen tukiprojekti NUOVE / Tutkimusosiot 3A ja 3B 3A Ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus kansainvälisellä tasolla opetus- ja työhallinnossa sekä arviointi- ja palautejärjestelmien sekä arviointivälineiden kehittäminen (päättynyt 2010) 3B Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus (päättynyt 2013) 3

5 1.2 Opin ovet koordinoituna ja verkostoituna Kehittämisohjelman koordinoinnista vastaa Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Projektin tehtävänä on tukea muita kehittämisohjelman projekteja sekä koota niissä syntyviä tuloksia, hyviä käytäntöjä ja levittää niitä valtakunnallisesti. Koordinaatioprojekti pitää yhteyttä Itä-Suomen vastaavia toimintoja toteuttaviin tahoihin. Kehittämisohjelmassa syntyneitä tuloksia tulevat hyödyntämään aikuisopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset opettajakorkeakoulut, yliopistot, vapaan sivistystyön järjestöt, ELY-keskukset, TE-toimistot sekä elinkeinoelämä. Lisäksi projektien tuloksia voivat hyödyntää aikuiskoulutuksen ja ohjauksen alueellisista palvelujärjestelyistä vastaavat päättäjät. Vuonna 2014 Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tehtävänä on kerätä tietoa Opin ovien tulosten ja kehitettyjen palvelujen juurtumisesta sekä seurata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittymistä Opin ovien päättymisen jälkeen. ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Koordinaatioprojektin tehtäviin kuuluu myös varmistaa kehittämisohjelman toteutuksesta saatujen kokemusten siirtyminen ELY-keskusten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien käyttöön niiden hyödyntämiseksi seuraavalla rakennerahastokaudella. Toiminnassa tehdään yhteistyötä LAITURI-projektin kanssa. 1.3 Opin ovi -projektit Satakunnan ELY-alueella Satakunnan Opin Ovi kehitti alueellista aikuisopiskelun ohjausta ja neuvontaa, verkostomaista yhteistyötä ja toimintatapaa ja alueellisen aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategian. Projektin tehtävänä oli myös aikuisopiskelun TNO-strategian levittäminen ja juurruttaminen. Satakunnan Opin ovi tuotti alueelle sähköisen palvelukartan. Projekti toteutettiin kahdessa vaiheessa: ja Projektin päätoteuttaja oli Satakunnan oppisopimuskeskus ja osatoteuttajina toimivat Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä, SATAEDU. Vuoden 2013 päätoteuttamisvastuu siirtyi WinNovalle. 4

6 2. Tilannekatsauskäyntien toteutus Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti kerää tietoa alueellisten projektien tulosten ja hyvien käytäntöjen jatkuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Alueelliset tilannekatsauskäynnit ovat yksi toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa palveluista ja verkostoista eri puolilla Suomea. Tilannekatsauskäynnit toteutetaan kaikille ELY-alueille projektien päättymisen jälkeen. Yhteiseen tapaamiseen kutsuttiin ELY-alueelta kaikkien siellä toimineiden Opin ovi -projektien yhteyshenkilöitä ja edustus ELY-keskuksen ELO-ryhmästä sekä TE-toimistosta. Ennen alueellista tapaamista kutsutuille lähetettiin ennakkokysely, jossa selvitettiin perusasioita projektien tuloksista sekä vastaajien käsityksiä tulosten juurtumisesta ja alueellisen verkoston ja palvelujen tilanteesta. Alueellinen tapaaminen suunniteltiin ennakkokyselyyn saatujen vastausten pohjalta. Ennakkokyselyyn vastasi Satakunnan alueella kuusi (6) henkilöä. Ennakkokyselyyn oli mahdollista vastata myös niiden henkilöiden, jotka eivät päässeet osallistumaan tapaamiseen. Yhteyshenkilöitä pyydettiin välittämään kyselyn linkki eteenpäin itse valitsemalleen vastaanottajaryhmälle. Tilannekatsauskäyntien yhteenvetoraporttien tekemiseen hyödynnetään projekteista koottuja aiempia aineistoja sekä tilannekatsauskäynnin yhteydessä saatuja tietoja. Raportit toimitetaan tiedoksi myös opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle sekä valtakunnalliselle ja alueellisille ELO-ryhmille. Tilannekatsauksista saatua tietoa levitetään myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin julkaisemassa Opin ovi -uutiskirjeessä. Tilannekatsauskäynnin osallistujat Satakunnan ELY-alueella: Minna Giss Ulla-Maija Heino Elina Peurala Liisa Sarasoja Juhani Sundell Paavo Valtanen Koulutusasiantuntija, Satakunnan ELY-keskus Projektipäällikkö, Satakunnan Opin ovi -projekti, WinNova Palvelujohtaja, Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto Projektipäällikkö, WinNova, Hanke- ja työelämäpalvelut Yksikön päällikkö, Satakunnan ELY-keskus Opiskelijapalvelupäällikkö, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu Haastattelijoina Auli Ryhänen ja Anna-Kaisa Tiihonen, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tilannekatsauskäynti järjestettiin Satakunnan ELY-keskuksessa

7 3. Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Satakunnan Opin ovi -projekti toteutettiin kahdessa vaiheessa alkaen elokuusta Alueen oppilaitosten yhdentymisistä johtuen projektin toiminta saatiin vauhtiin vasta vuoden 2010 alkupuolella. Projektin toinen vaihe käynnistyi elokuussa 2012 ja projekti päättyi vuoden 2013 lopussa. Tilannekatsaustapaamisessa toimijat alueen projekteista kertoivat projektin päätuotoksista sekä niiden nykytilanteesta. Samalla nostettiin esille toiminnan haasteita projektien päättymisen jälkeen. Kehittämistyön lähtötilanteessa alueella aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut olivat hajanaisia, eikä yhteisesti määriteltyjä toimintatapoja ollut. Kukin organisaatio tuotti aikuisten ohjausta oman toimintatapansa mukaan, tai jopa ilman organisaatiokohtaisiakaan ohjeistuksia. Lähtötilanteessa oli myös puutetta maakunnan ohjauspalveluista, eikä organisaatioissa tiedetty, millaisia palveluja maakunnassa oli saatavilla tai mitä naapuriorganisaatioissa tehtiin. Sen vuoksi asiakkaita jouduttiin pompottelemaan luukulta toiselle. Myös tilannekatsauksen ennakkokyselyssä nostettiin esille alueellisena tarpeena verkoston rakentaminen ja yhteistyön ja synergian vahvistaminen ohjauspalveluihin. Esim. Kaikki toimivat omillaan eikä yhteis(verkosto)työtä, ainakaan systemaattista, tehty. Toimittiin omista lähtökohdista käsin. Ei tunnettu toistemme ohjauspalveluja. Vastaajat kertoivat myös, että alueella oli tarvetta aikuisohjauksen kehittämiseen, tieto-, neuvontaja ohjauspalveluista tiedon levittämiseen sekä yhteisten haasteiden ratkaisemiseen. Ohjauskäytäntöjen ja -palveluiden kuvattiin olleen hajanaisia, eikä alueella ollut aikuisopiskelun ohjauksen strategiaa. Kuva 1. Tilannekatsauskäynti Porissa Ulla-Maija Heino, Liisa Sarasoja, Minna Giss, Paavo Valtanen, Elina Peurala ja Juhani Sundell. 6

8 Ennakkokyselyssä vastaajia pyydettiin valitsemaan, mitä eri asioita projektissa kehitettiin. Satakunnassa on kehitetty alueellinen ohjauksen verkosto (6 mainintaa), verkkosivusto (6), alueellinen strategia tai toimintasuunnitelma (5), oppaita tai aineistoja ohjaajalle (5) sekä toistuva neuvontaja ohjaustapahtuma yhteistyökumppaneiden kanssa (5). Lisäksi pienempi määrä vastaajista oli valinnut projektin tuotoksiksi myös selvitykset kehittämistyötä varten (esim. ohjaajien osaamistarpeista, palvelujen käyttäjistä) sekä oppaat asiakkaille. Alueella ei kehitetty fyysistä palvelupistettä tai puhelin- ja sähköpostineuvontaa asiakkaille. Satakunnan Opin oven merkittävimmiksi tuloksiksi vastaajat kertoivat Sataovi-verkkosivuston (sähköinen palvelukartta), alueellisen strategiatyön, toimivan yhteistyöverkoston luomisen sekä alueelliset tapahtumat ja tapaamiset. Projektin ansioksi mainittiin esimerkiksi: ohjaajien tiedon saannin helpottuminen ja verkoston muodostuminen. Projektin tulosten juurruttaminen Kehittämistyö eteni kolmella toimintalinjalla: strategiset painopisteet, ohjaustoiminnan kehittäminen ja ohjaustoimijoiden osaamisen kehittäminen. Projekti on kestänyt useita vuosia, mutta siitä huolimatta verkosto on pysynyt matkassa tiiviisti ja ohjaukseen on saatu laajaa osaamista. Verkostossa on opittu toisilta ja varsinkin uutta tietoa toisten toiminnoista. Ohjaustoimintaa kehitettiin Satakunnassa erilaisilla toimenpiteillä, joita on dokumentoitu projektin loppuraportissa sekä wiki-työtilassa. Kehittämisen kohteisiin kuuluivat mm. näyttötutkinnon aikana saatavat ohjauspalvelut (henkilökohtaistamiseen liittyen), ohjaajille ja neuvojille suunnatut ohjausoppaat sekä oppilaitosten sihteereille ja tukihenkilöstölle suunnatut omat oppaat ohjaukseen. Ohjaustoimijoiden osaamista kehitettiin seminaareilla ja workshopeilla sekä Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toteuttamalla verkostovalmennuksella. Eväitä kehittämiseen saatiin myös laajemmalta verkostolta ja muilta Opin ovi -projekteilta. Ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyi Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia , joka kokoaa ja ohjaa maakunnan ohjaustoimijoita sekä mahdollistaa yhdenmukaisen aikuisille tarjottavan palvelun. Toisen vaiheen tavoitteena oli levittää ja juurruttaa strategian mukaisia toimintoja sekä sitouttaa verkostoa. Projekti kokosi tuolloin edelleen TNO-palvelujen toimijakarttaa, jolla tuettiin strategian mukaista toimintaa sekä selkeytettiin palveluita. Yhteisen sähköisen alustan perustaminen nähtiin ratkaisuna, kun haluttiin päästä enemmän konkreettisen toiminnan tasolle. Sähköinen palvelukartta nähtiin Satakunnan alueen yhtenä luukkuna aikuisten TNO-palveluihin. Sähköiseltä alustalta haluttiin löytyvän kaikki palveluntuottajat ja tieto mitä ja mistä palveluita on saatavissa. Ennakkokyselyn vastaajat arvioivat vakiinnuttamisen ja juurtumisen edenneen onnistuneimmin tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen toimijoiden verkosto- ja ohjausosaamisen kehittymisessä: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimijoiden verkosto- ja ohjausosaaminen on lisääntynyt (jatkuvuus projektin jälkeen turvattu: 3 vastaajaa, osittain kesken: 2 vastaajaa) Palvelujen toteuttamisessa aidosti verkostomaisesti sekä riittävän helposti saavutettavina nähtiin olevan vielä kehittämistä. Vakiintumisen ja juurtumisen nähtiin olevan vielä osittain kesken seuraavissa kohdissa: 7

9 TNO-palvelut on tuotettu verkostomaisesti. Verkostoituminen koskee viranomaisia, TE-hallintoa, oppilaitoksia, korkeakouluja, työelämän toimijoita, järjestöjä ja kolmatta sektoria. Alueelliset ja paikalliset monikanavaiset TNO-palvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Vastaukset hajosivat erityisesti seuraavissa kohdissa, joissa yhtäältä osa vastaajista näki jatkuvuuden turvatun mutta toisaalta oli yhtä paljon vastauksia, joiden mukaan vakiinnuttaminen ei toteutunut: Alueella on moniammatilliset, organisaatioiden rajat ylittävät verkostot ja vertaisryhmät. Alueellinen TNO-strategia ja toimintasuunnitelma on käytössä. Projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä on kuvattu mm. tuotekorttien muodossa Opin ovi -sivustolla ( ja ) sekä projektin kehittämällä wikisivustolla ( 3.1 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumallit Satakunnassa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimintaperiaatteena on se, että asiakas saa tarvitsemansa tiedon heti ensimmäisellä yhteydenotolla ja asiaa hoidetaan siinä yhteydessä eteenpäin mahdollisimman pitkälle. Toimintaa vahvistavat yhteisesti luotu järjestelmä, verkosto ja siitä tehdyt sopimukset. Ennakkokyselyssä monet vastaajista totesivat, että alueellisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO-palvelut) tilanne on nykyään asiakkaan näkökulmasta parempi kuin ennen projekteja. Vastaajat kuvasivat muun muassa, että palvelut ovat kohtuulliset, paremmalla tolalla tai yhdenmukaisemmat, mutta ne vaativat yhä selkeyttämistä ja edelleen kehittämistä. Huolta palvelujen saavutettavuudesta ja selkeydestä kuitenkin on, esim.: Organisaatioiden ulkopuolella olevien uraohjausta tarvitsevien henkilöiden on edelleen varmaankin vaikeata tietää, mistä voi saada ohjauksellista apua? Projektissa pilotoitiin erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen malleja; kokeiltiin neuvontaa esim. kauppakeskuksissa ja muilla julkisilla paikoilla. Tällaista mallia haluttiin kokeilla, kun oli seurattu muiden Opin ovien toimintaa. Tiedotustoiminnasta julkisilla paikoilla on se hyöty, että siinä yhteydessä on mahdollista mainostaa myös brändiä. Sittemmin koettiin tarpeelliseksi vahvistaa sähköistä palvelua, joka nähtiin asiakkaan näkökulmasta hyödyllisemmäksi ja tehokkaammaksi. Alueella tarvittiin tietoa siitä, mitä eri organisaatiot tekevät ja keitä on palvelua tuottamassa. Ohjausverkoston toimijatkaan eivät tienneet tarpeeksi toisistaan. Tämä toimi taustana alueellisen palvelukartan kokoamiselle. 8

10 3.2 Sähköiset palvelut Satakunnan Opin oven toisessa vaiheessa kehitetty sähköinen palvelukartta Sataovi nähtiin Satakunnan alueen yhtenä luukkuna aikuisten TNO-palveluihin. Yhteiseltä sähköiseltä alustalta haluttiin löytyvän kaikki palveluntuottajat ja tieto siitä, mitä ja mistä palveluita on saatavissa. Sivusto löytyy osoitteesta Palvelukartta suunnattiin alkuvaiheessa erityisesti ohjaajien käyttöön sen avulla ohjaaja ja asiakas pystyvät helpommin rakentamaan asiakkaalle polun ja hakemaan tarvittavat yhteystiedot. Tavoitteena on palvella asiakasta yhden luukun periaatteella, eli asiat selvitetään kerralla, ei vain anneta seuraavan palveluntarjoajan yhteystietoja. Oppilaitosten linkkien sijaan sivustolta löytää suoraan ohjaajien yhteystietoja ja jopa kellonaikoja, jolloin heidät tavoittaa. Näin asiakas saa heti paremman palvelun, eikä tietoja tarvitse etsiä useilta eri sivustoilta. Asiakkaan omaan palvelukarttaan kootaan tarvittavat tiedot, jotka voi tallentaa tai tulostaa itselleen. Alueen toimijat osaavat jo käyttää Sataovi-sivustoa ja kokevat sen omakseen. Sivusto toimii parhaimmillaan ohjaajan ja asiakkaan yhteiseen asioiden selvittämiseen, mutta asiakkaat pääsevät käyttämään palvelua itsenäisestikin. Palvelua ei kuitenkaan ole ehditty vielä kunnolla lanseerata asiakkaiden suuntaan. Se jäi projektin aikana hieman puolitiehen. Jalkauttamista voisi tehdä enemmän, esimerkiksi opastaa käyttäjille tavallisimpia reittejä ja vahvoja verkostopolkuja sivustolta. Kun SataOvi-palvelukarttaa on esitelty asiakkaille, ovat kommentit olleet pääosin innostuneita. Sivusto näyttää käyttäjien mukaan väljältä ja yksinkertaiselta. Sähköisen palvelukartan ylläpidosta on sovittu, että verkoston toimijat päivittävät itse osaa tiedoista. Yksinkertaisesti päivitettävissä ovat mm. ns. käyntikorttiin tulevat yhteystiedot. Toimijoiden kanssa on suunniteltu, että tiedot pyydetään tarkistamaan ja päivittämään vähintään puolen vuoden välein. Tietojen ajankohtaisuus on tärkeää, sillä vanhentuneet ja väärät tiedot turhauttavat kävijöitä nopeasti. Ylläpidon kannalta nähdään hyvänä se, että yhteistyösopimuksen tehneitä organisaatioita on melko maltillinen määrä. Noin 30 toimijan tietojen pitäminen ajan tasalla ei tuntunut tilannekatsauksen osallistujista mahdottomalta tehtävältä. Tilannekatsauksessa keskusteltiin myös siitä, että uusien tietojen kerääminen on välillä haastavaa, koska uusia pieniä toimijoita tulee koko ajan (esim. yksityisiä, erilaiset työelämäpalvelut, työnhakuvalmennukset). Joitakin yksityisiä toimijoita palvelukartasta kuitenkin löytyy ja, ja palvelun laatua voisi kehittää edelleen myös nämä pienet toimijat huomioiden. Verkosto päätti jo sivuston valmisteluvaiheessa, ettei Sataovi-järjestelmään koota tarkkoja tietoja itse koulutuksista. Oppilaitoksissa oli kuitenkin erilaisia odotuksia sivustolle, ja samaan aikaan huolena nousi koulutustietojen päivitysmahdollisuudet. Linjausta siitä, että sivusto kokoaisi vain saatavilla olevat palvelut, haluttiin kuitenkin korostaa. Toiminnan todettiin olevan siinä vaiheessa, että kun nyt järjestelmä ja verkosto on luotu, on seuraavaksi aika tarkastella palvelukartan jatkokäyttöä ja -kehittämistä. Tarpeelliseksi projektia seuraavaksi jatkotyöksi ja tulevaisuuden tehtäviksi nähtiin ainakin Sataovi-sivuston jalkauttaminen paremmin asiakkaiden ja toimijoidenkin käyttöön. Lisäksi tarvittaisiin verkkosivuston laadullista arviointia ja kehittämistä. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin myös Sataovi-palvelun kävijöiden 9

11 seuraamisesta. Kävijälaskuria ei ole vielä otettu käyttöön, eikä järjestelmä muutenkaan tallenna tietoja kävijöistä. Koska Sataovi ei tallenna käyttäjätietoja rekisteriin, voidaan sulkea pois mahdolliset henkilörekisteriongelmat. 3.3 Strategiat ja toimintasuunnitelmat Satakunnan Opin ovi -projekti (ensimmäinen vaihe 8/2009-7/2012) tuotti Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategian , joka kokoaa ja ohjaa maakunnan ohjaustoimijoita sekä mahdollistaa yhdenmukaisen aikuisille tarjottavan palvelun. Aikuisten TNOpalvelujen strategia valmistui vuonna 2012: Satojen koulutusten Satakunta, Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia Alueellinen strategiatyö käynnistyi yhteisten aikuisille suunnattujen TNO-palvelujen yhteisten pelisääntöjen rakentamisen tarpeesta. Työn käynnistyessä tehtiin tietoisesti valinta, että strategiatyö aloitetaan alueella aivan alusta, ilman esimerkiksi muilta alueilta otettavaa mallia. Niinpä alueelle perustetut työryhmät käynnistivät kehittämistyön aivan perusasioista. Henkilöiden tutustuminen toisiinsa ja yhteiseen tavoitteeseen oli tilannekatsauksen osallistujien mukaan hyvä asia. Strategia määrittelee maakunnalliset linjaukset TNO-palveluille sekä verkostoyhteistyölle. Strategiatyö nosti esille myös haasteita projektin toiseen vaiheeseen, jolloin strategian mukaisia toimintoja levitettiin ja verkostoa sitoutettiin toteuttamaan strategiaa. TNO-palvelujen toimijakartan kokoamisella tuettiin strategian mukaista toimintaa sekä selkeytettiin palveluita. 3.4 Verkostot Alueellisen verkoston rakentaminen alkoi projektin alkuvaiheessa ja sitä jatkettiin edelleen projektin toisessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa perustettu asiantuntijafoorumi oli vielä käynnissä ja sitä haluttiin varmentaa ja päivittää toisen vaiheen alussa. Sitä varten toteutettiin kysely ja Sataovi-järjestelmää rakennettaessa käytiin myös haastattelemassa toimijoita ja selvitettiin halukkuutta tulla toimintaan mukaan. Nimilistalle saatiin koottua 30 eri organisaatiota, jotka olivat kiinnostuneita yhteistyöstä. Verkostossa on sen jälkeen tehty yhteistyösopimukset ja sovittu omista pelisäännöistä sekä siitä, miten yhteistä sivustoa ylläpidetään. Verkoston koordinointi- ja vetovastuusta on Satakunnassa sovittu siten, että koordinoinnista vastaa kahden vuoden sykleissä kaksi toimijaa yhdessä. Ensimmäisessä vaiheessa vetovastuussa ovat WinNova ja Sataedu. Verkoston yhteistyösopimuksia ja parityönä tehtävää koordinointia on pidetty hyvänä ratkaisuna. Koordinointivastuuta kierrätetään erityisesti alueen isoimpien toimijoiden välillä, sillä pienemmillä yhteistyökumppaneilla ei luonnollisestikaan ole yhtä paljon resursseja tehtäviin. Yhteistyösopimuksia tehtäessä joissakin organisaatioissa emmittiin mukaan lähtemistä, sillä koordinointivastuuseen joutuminen epäilytti. Projektin päätyttyä verkostotoimintaa aktivoidaan taas. Vuonna 2014 on alueella kokoonnuttu yhden kerran ja alkukesällä oli vuorossa seuraava tapaaminen, jossa oli tarkoitus laatia omaa toimintasuunnitelmaa. Ennakkokyselyn vastaajat kuvasivat ajatuksiaan alueellisesta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun verkostosta jatkamalla lausetta Verkosto on kuin. Verkostoa kuvattiin mm. tehtävänsä ydintä 10

12 ihmetteleväksi innokkaaksi ryhmäksi ja omia uomiaan hakevaksi joeksi. Konkreettisesti näkemys yhdessä tehtävästä työstä nousee esille vastauksessa: työkavereita eri työpaikoilla. Vastaajat kuvasivat verkostoa myös seuraavasti: pienoiskoossa Satakunnan toimijat kasteinen hämähäkin seitti, näkyy kun osaa katsoa, mutta myös näkymätön... tietopankki ja apuvoima, kun herää kysymyksiä. Projektin alkuvaiheessa toimi kaksi teemaryhmää: työelämän teemaryhmä ja ohjauksen teemaryhmä. Teemaryhmätoiminta oli osa alueellista verkostoitumista, ja tapaamisissa selvitettiin yhteiseen teemaan liittyen ajatuksia ja tarpeita. Samassa yhteydessä käynnistyi strategian tekeminen pitkän kaavan kautta verkoston yhteisenä aikaansaannoksena. Teemaryhmillä oli iso rooli, niissä valmisteltiin strategiatyöhön esimerkiksi nykytila-analyysit ja tarveselvityksiä. Työskentelytapana oli mm. workshopeja. Työ kesti yhteensä neljä vuotta, joten verkosto on ollut näiden asioiden parissa jo pitkän aikaa. Satakunnan aikuisohjauksen verkostoon kuuluu aikuiskoulutusorganisaatioita, työ- ja elinkeinopalveluorganisaatioita, työelämäorganisaatioita, terveydentilaan liittyviä - sekä muita yhteistyöorganisaatioita. Aikuiskoulutukseen liittyen on mukana oppilaitoksia eri tasoilta. Työelämän organisaatioihin kuuluu mm. työelämän kehittäjäorganisaatioita ja työmarkkinajärjestöjä. Muut kumppanit ovat esim. yhdistyksiä, kauppakamari ja yrittäjät. Tilannekatsauskäynnillä keskustelussa nousi esille, että Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK voisi olla hyvä työelämän yhteistyökumppani alueen ohjaukseen liittyvissä verkostoissa. Alkutuotantoon ja maatalouteen liittyvät ryhmät usein unohdetaan, vaikka alalla käytetään usein mm. kausityövoimaa ja nuoria työntekijöitä. Verkostomaisen toiminnan kuvattiin Satakunnan alueella toimivan talkootyön periaatteella, toisin sanoen oman työn ohella. Tilannekatsauskäynnin osallistujat kertoivat, että Sataovi-palvelukartan verkkosivustosta aiheutuva kustannus on noin 100 euroa vuodessa, minkä lisäksi muita kustannuksia ei suoraan synny. Palvelukartan ylläpitoon tarvittava rahallinen kustannus tuskin aiheutuu ongelmaksi tulevaisuudessakaan, mutta suurempi haaste on varmistaa verkostomaiseen TNO-toimintaan tarvittava henkilöstö. Keskustelussa tuotiin esille myös ajatuksia, ettei oman työn ohella toteutettava käytäntö välttämättä kanna pitkälle. Uhkana on myös henkilöstön vaihtuminen. Organisaatioissa säästetään resursseja ja pienennetään henkilöstöä. Keskustelun osallistujat olivat toisaalta sitä mieltä, että verkostossa tehtävä ohjaustyö on kaikille kuuluvaa työtä, kunhan vaan sille jäisi aikaa muun työn joukossa. Organisaatiot hyötyvät alueellisesta verkostoyhteistyöstä, ja yleisemmällä tasolla verkostona toteutettu ohjaustoiminta voi nostaa paremmin esille ohjauksen merkittävyyttä. Verkostoyhteistyön hyötyjä tarkasteltaessa ei voida pysyä vain siinä näkökulmassa, tuottaako yhteistyö lisää opiskelijoita omaan organisaatioon, vaan on nähtävä myös laajempi näkökulma. Opin ovi kehittämistyössä on alueellisten toimijoiden mukaan ollut hyvää se, ettei se ole ollut vain organisaatiolähtöinen asia, vaan toiminnan kehittäminen on käynnistynyt toimijoista ja toiminnan matalalta tasolta. Verkostomaisuus, poikkihallinnollisuus ja asiakaslähtöisyys ovatkin olleet ESR-kehittämisohjelman keskeisiä lähtökohtia. Verkostoyhteistyön tulevaisuutta pohdittaessa tilannekatsauksessa todettiin, että alueellisiin työryhmiin osallistuminen tulevaisuudessakin on mahdollista (asiantuntijafoorumi, ELO), sillä sellainen ei vie paljon aikaa. 11

13 Verkoston sitouttaminen on haaste. Satakunnassa pyritään siihen, että kaikki olisivat aidosti aktiivisina toimijoina, eivätkä vain kulkisi kahden vahvimman organisaation mukana. Tätä henkeä alueella ajateltiin nostattaa kesän alussa järjestettävässä kokoontumisessa. Kuinka verkostoa voidaan pitää aktiivisena myös jatkossa? Satakunnassa esitettiin, että yhteiset tapaamiset ja aktiivinen toiminta ovat parhaita keinoja ylläpitää verkostoa. Sitä tarkennettiin mm. seuraavasti: TNO-ryhmän aktiivisena toimintana ja Toivottavasti jatkossakin on yhteisiä tapaamisia. Projektin koettiin edistäneen yhteistyön mahdollisuuksia. Yhteinen toiminnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen ovat keinoja pitää verkostoa aktiivisena: Asiakastyön tarpeista syntyvä käytännön yhteistyö on paras verkoston pysyvyyden tae. Vastaajat luettelivat lisäksi mm. seuraavia asioita: Organisaatioiden johdon tulee suhtautua asiaan myötämielisesti ja nimetä verkoston ylläpitoon vastuuhenkilöt Verkoston toimintaa koordinoi vetäjäpari, joka vaihtuu parin vuoden välein. Vetäjäpari toimii koollekutsujana ja tuo mm. ELO-yhteistyöryhmän toiminnasta tietoa verkostoon. 3.5 Julkaisut ja oppaat Satakunnan Opin ovi -tuotti vuonna 2012 strategiajulkaisun Satojen koulutusten Satakunta, Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia Projektissa tuotettiin myös oppaita ja aineistoja ohjaajille. Näihin kuuluu esimerkiksi aikuiskoulutuksen kentällä toimiville ohjaajille ja sihteereille suunnatut oppaat hakeutumisvaiheen neuvontaja ohjaustyöhön (2013). Satakunnan Opin ovi -kehittämistyö on ollut esillä myös muissa kuin projektin omissa julkaisuissa, esimerkiksi Opin ovi -kanavalla haastattelussa joulukuussa 2013 ( 12

14 4. Jatkokehittäminen ja opit Alueellisen yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen koetaan yhteiseksi jatkokehittämistarpeeksi myös tulevaisuudessa. Ennakkokyselyn vastauksissa tarpeellisena pidettiin sitä, että tulevaisuudessa järjestetään enemmän tapaamisia ja koulutuksia alueellisille aikuisohjauksen toteuttajille. Sähköistä palvelukarttaa sekä ammattilaisille suunnattuja, sujuvia infosivustoja haluttiin myös kehitettävän edelleen. Myös ohjaustoiminnan laadunhallinta tuli esille vastauksissa. Ennakkokyselyn jatkettavassa lauseessa Metsään mentiin haluttiin vastaajien kertovan ns. sudenkuopista, joissa projekti kohtasi jonkinlaisia epäonnistumisia tai haasteita. Tässä kohdassa ongelmaksi kuvattiin mm. se, että kaikki eivät kaikki sitoutuneet riittävästi ja että työ olisi voitu aloittaa aiemmin, jo 10 vuotta sitten. Vastaajat kertoivat myös sähköisen palvelukartan vaativasta kehittämisprosessista, jossa olisi voitu onnistua paremminkin: ei osattu arvioida sähköisen palvelukartan työmäärää etukäteen. Projekti vähän niin kuin lopahti kesken, ja uusien verkkosivujen lanseeraus jäi vähän puolitiehen. Tilannekatsauskäynnillä todettiin, että monikanavaisen ohjauksen kehittäminen vaatii vielä paljon tekemistä. Verkkopalvelu voi jatkossa olla muutakin kuin yksi verkkosivu. Palvelukartta on hyvä lähtökohta, mutta vaatii kehittämistä vielä. Jos työhön ei ole luvassa lisäresursseja, on mietittävä strategiaa, jolla verkosto pystyy viemään eteenpäin palvelun ylläpitoa ja kehittämistyötä. Verkostomaisen TNO-palvelun toteuttamiseen liittyen keskustelussa nousi esille huomio, että kehittämisprojektit tuovat työhön tarpeellista lisäresurssia. Jos taas toiminta jää vedettäväksi pelkästään ihmisten oman työn ohella, ei sen jatkuvuus tunnu niin turvatulta. Kuva 2. TE-hallinnon edustajat olivat mukana ryhmähaastattelussa. Elina Peurala ja Juhani Sundell, haastattelijana Auli Ryhänen Kuinka projektit olisivat voineet onnistua paremmin? Kysymykseen siitä, mitä projektin nykyistäkin parempaan onnistumiseen olisi tarvittu, ennakkokyselyn vastaajat mainitsivat paremman sitoutumisen ja yhteisen tekemisen ja tapaamisten lisäämi- 13

15 sen, esim.: vielä voimakkaampaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen ja kehittämiseen. Parempaan onnistumiseen ajateltiin tarvittavan myös lisää palkattua työvoimaa projektin aikana ja projektin jälkeenkin palkattua vastuuhenkilöä. Kehittämistyön kohteen ja merkityksellisyyden parempi sisäistäminen nostettiin esille yhdessä vastauksessa: asian merkityksen (yhteiskunnallisen tilauksen) laajempi sisäistäminen. Projektin myötä syntyneistä oivalluksista ja opeista tuleviin projekteihin vastaajat nostivat esille, että kehittämistyön myötä verkoston yhteistyön hyödyt ovat avautuneet hyvin: yhteistyö on voimaa ja yhdessä osaamme todella paljon. tarvitsemme toisiamme. Myös aikuisohjauksen merkitys on vahvistunut: aikuisohjauksella on todella suuri merkitys nyky-yhteiskunnan muuttuviin toimintaympäristöihin. Vastaajat totesivat myös, että projektissa oivallettiin toimijoiden suuri määrä ja se, että lähtökohdat ja näkökulmat ovat erilaisia. Mainittiin myös, että verkostossa toimittaessa helpot yhteydenottotavat ovat avuksi. Parannettavaa nähtiin kuitenkin olevan vielä: perusteissa on parantamista. 14

16 5. Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Satakunnan alueella ELO-ryhmä on yleinen strategisen tason työryhmä, johon valittiin johtotason henkilöitä, joilla on mahdollista tehdä päätöksiä ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen alueella (esim. työvoimapalvelujen hankinnat, TE-palveluissa annettava ohjaus). Tällaisella valinnalla pystytään huolehtimaan siitä, että elinikäisen oppimisen ohjaus huomioidaan toiminnan ja prosessien kehittämisessä keskeisissä organisaatioissa. Satakunnan ELO-ryhmälle on viety tietoa Satakunnan Opin ovi -projektin tekemästä kehittämistyöstä. Ryhmä on tietoinen esimerkiksi Sataovi-palvelukartasta ja asiantuntijafoorumista, ja tietoja vaihdetaan edelleen. Tilannekatsauskäynnillä todettiin, että taustalle tehty työ alueellisessa Opin ovi -projektissa on helpottanut alueellisen ELO-työn käynnistymistä. Satakunnan alueellisen ELO-ryhmän toimintaa on käynnistetty syksyllä 2013, jolloin kimmoketta toimintaan haettiin myös Elinikäinen ohjaus Suomessa seminaarista Tampereella. Ryhmä kokoontuu suunnitelmien mukaan 3-4 kertaa vuodessa. Satakunnan omaa ELO-toimintasuunnitelmaa on työstetty wiki-työtilassa. Toimintasuunnitelmaa varten on laadittu yleiset linjaukset ja käyty läpi ohjauksen kokonaistilannetta alueella. Alueella kuitenkin pohditaan sitä, kuinka paljon toimintasuunnitelmatyöhön voidaan vielä panostaa. ELO-ryhmän työssä on käytetty pohjana myös alueen aikuiskoulutusstrategiaa. Tilannekatsauskäynnin keskustelussa nostettiin esille, että alueellisessa ELO-ryhmässä on yhteinen ymmärrys strategisista tavoitteista. Elinikäisen ohjauksen laajuus vauvasta vaariin kuitenkin tuo työskentelyyn erilaisia ajatuksia siitä, mihin kehittämisen kärki olisi laitettava. Työhallinnon edustajien kantana on ollut erityisesti se, että tärkeitä kohderyhmiä ovat erityisesti nuoret aikuiset ja työelämässä mukana olevat ohjauksen asiakkaat. Tätä tarvetta perusteltiin esimerkiksi sillä, että jopa puolet työttömistä aikuisista joutuu olemaan puoli vuotta ilman työtä ja tilanteen parantamiseksi tarvitaan panostuksia. Kehittämisen painopisteiden rajaamiseen ajateltiin olevan alussa tarvetta myös sen vuoksi, ettei ole mahdollista haalia kaikkea kerralla. Keskusteltiin siitä, että monilla alueilla on perustettu ELO-ryhmälle alaryhmät tiettyjä teemoja, kuten nuorten ohjaus, varten, ja myöhemmin ryhmät sulautuvat jälleen yhteen. Elinikäisen ohjauksen kehittämiseen halutaan mukaan enemmän myös työelämää. Työelämä alueverkoston kanssa on suunniteltu yhteisiä kokoontumisia. Aiheena tulevassa tapaamisessa on osaamisen kehittäminen työpaikoilla, joka onkin tärkeä teema myös elinikäisessä ohjauksessa. Satakunnassa kerrottiin olevan toimivat työllisyys- ja yrittäjyys-neuvottelukunta sekä ELY-keskuksen neuvottelukunta, joissa tätä teemaa voidaan myös nostaa esille. Eri työryhmät tapaavat toisiaan eri yhteyksissä. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin myös Vokes-verkkoalustasta, johon on koottu tiedot ELYalueille suunnatusta ELO-kyselystä. Satakunnan toimijat olivat tarkastelleet sieltä myös muiden alueiden antamia vastauksia esimerkiksi siitä, millaista henkilöresurssia alueelliseen ELO-työhön tarvitaan. 15

17 6. Muuta esille tullutta Tilannekatsauksessa käsiteltiin myös alueellisten TNO-palvelujen seurantaa ja arviointia. Vain yksi ennakkokyselyn vastaajista mainitsi Satakunnassa olevan väline alueellisten TNO-palvelujen seurantaan ja arviointiin: ELO- ja TNO-ryhmät. Kaksi vastaajista oli sitä mieltä, että välineitä arviointiin ei ole, ja kolme vastaajista ei tiennyt, olisiko välineitä olemassa. TE-hallinnon ohjaustoiminnan arviointia varten kehitetyllä Työelämätutka-mallilla voidaan arvioida ohjauksen asiakkaan tilannetta ja sen etenemistä. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin tästä tutka-mallista ja osallistujat kommentoivat sen olevan hyvä väline ohjaajalle, koska sen avulla pääsee alkuvaiheessa nopeammin asiaan ja jyvälle siitä, millaista ohjausta tarvitaan esimerkiksi alaa vaihdettaessa. Työelämässä olevalle suunnatun testin pitäisi kuitenkin olla toisaalta rennommalla otteella vastaamisen mahdollistava, niin että voisi enemmän antaa mennä. Nykyiset kysymykset ovat sellaisia, että niihin vastatessa alkaa helposti halkoa hiuksia. Satakunnan palvelukarttaa, jota hyödynnetään ohjaajan kanssa yhdessä, pidetään myös toimivana eri mahdollisuuksien tutkiskelemiseen. Järjestelmästä riippumatta tulosten avaamiseen tarvitaan kuitenkin aina keskustelukumppania ja ohjausta. Alueellisten sähköisten palvelujen mallia voisi hyödyntää valtakunnallisten palvelujen kehittämisessä. Tilannekatsauskäynnillä sivuttiin myös Opintopolku.fi-palvelun kehittämistä. Satakunnan toimijat näkivät tärkeäksi sen, että Opintopolun kehittämistyöhön panostettaisiin kunnolla. Tilannekatsauskäynnillä nostettiin esille myös ELY-keskusten tehtävien muuttuminen ja toiminnan kehittyminen. Satakunnassa tehdään suunnitelmia esimerkiksi vuoden 2015 toimintaan ja yhteistyöhön, mutta tulevat muutokset aiheuttavat epävarmuutta. ELY-keskuksen toimijat pohtivat, voiko ELY-keskuksessa enää tulevaisuudessa toteuttaa virkatyönä kehittämishankkeita samaan tapaan ja yleisemmin, voidaanko ELY-keskukseen enää tukeutua niin vahvana alueellisena kehittäjänä. ELY-keskusten toiminnan kehittäminen voikin vaikuttaa tulevaisuudessa myös alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien toimintaan. Satakunnassa ollaan kiinnostuneita lähtemään seuraavan ESR-rakennerahastokauden Ohjaamokehittämistyöhön, ja siihen tarvittavia rakenteita alueelta voisi jo löytyäkin valmiina. 16

18 7. Yhteenveto Alueen Opin ovi -projekti kehitti verkostomaisesti tuotettuja aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja Satakunnassa. Tuloksena syntyneen verkoston lisäksi projekti tuotti verkkopalvelun, Sataovi - sähköisen palvelukartan. Toimintaa vahvistaa laaja aikuisten TNO-palvelujen strategia, mutta tilannekatsauksessa havaittiin, että strategiaa voisi juurruttaa vieläkin paremmin käytännön toimintaan. Sähköinen palvelukartta Sataovi kokoaa alueen ohjauspalveluja tuottavat ja heidän palvelutarjontansa yhteen helposti löydettäväksi. Hyvin suunniteltu ja toteutettu palvelukartta on erinomainen lähtökohta ja toimiva ohjauksen väline. Monikanavaisen ohjauksen kehittäminen vaatinee kuitenkin jatkuvaa kehittämistä. Sivuston ylläpitäminen ja sisällön ajankohtaisuus ovat asioita, joista verkoston tulee huolehtia yhteistyössä myös tulevaisuudessa. Satakunnan verkostolla on uskoa siihen, että palvelua kehitetään, ylläpidetään ja levitetään yhä, mutta resursseja säästettäessä tai henkilöstön vaihtuessa tarvittavien työntekijöiden järjestäminen voi koitua haasteeksi. Tällä hetkellä voimissaan oleva TNO-verkosto voidaan pitää aktiivisena yhteisen arjen tekemisen ja tapaamisten avulla. Myös koordinointivastuista huolehtimista pidetään alueella tärkeänä. Ilman vastuullista tahoa verkostomainen toiminta voi hiipua. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen laadun seurannan ja arvioinnin kysymykset ovat ajankohtaisia myös Satakunnassa. Alueella toimintaansa käynnistänyt elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä voi toimia yhtenä välineenä palvelujen seurantaan ja arviointiin. Satakunnan Opin ovi -projektin keskeisiä tuloksia ja hyviä käytäntöjä on esitelty valtakunnallisella Opin ovi -sivustolla, joka toimii verkossa vähintään vuoteen 2020 saakka. Sen avulla hyvät käytännöt ovat hyödynnettävissä myös tulevissa kehittämisohjelmissa. Opin ovi -kiertueen tilannekatsauskäynnit ovat Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa Opin ovi -projektien tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä aikuisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) tilanteesta ELY-alueilla. Tämä yhteenveto Satakunnan ELY-alueen Opin ovi -projektien tuloksista ja TNO-palvelujen tilanteesta on rajattu katsaus tiettyihin tilannekatsauksen yhteydessä käsiteltyihin teemoihin. Tietoaines on rajallinen myös sen vuoksi, että ennakkokyselyyn ja tilannekatsauskäynnille osallistui vain osa alueellisista toimijoista. Tarkemmat tiedot Opin ovi -projektien kaikista tuotoksista ja toiminnasta ovat löydettävissä projektien omista loppuraporteista. Lisätietoa koordinaatioprojektin toiminnasta: 17

19 8. Lähteet Satakunnan Opin Ovi -projektin toiminta. Epävirallinen loppuraportti Wiki-työtila Ivonipo. Sataovi-palvelukartta verkossa. Satojen koulutusten Satakunta, Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia KUISOHJAUSSTRATEGIA%202012_PAIVITETTY_ pdf/ /SATAKUN- NAN%20AIKUISOHJAUSSTRATEGIA%202012_PAIVITETTY_ pd Muut aineistot: Tilannekatsauskäyntien ennakkokysely Ryhmähaastattelu Porissa. 18

20 19 Liite 1

21 20

22 21

23 22

24 A Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Alueelliset tilannekatsauskäynnit 2014, ennakkokysely Satakunnan ELY-alue , Vastaajien määrä: 6 Vastaajista Opin ovi -projektin työntekijöitä 1 Ohjaajaverkoston jäseniä 2 Opin ovi -projektin ohjausryhmän jäseniä 1 Asiantuntijaryhmän jäsen (esim. alueell. ELO-ryhmä) 3 Mihin tarpeeseen Opin ovi -projekti alueellanne synnytettiin? En ole ollut ko. hankkeessa mukana mutta ymmärtääkseni tarve oli turvata/lisätä ohjauksen tarpeessa oleville henkilöille mahdollisuus saada ohjausta. Tiedon levittäminen ohjausverkostosta ja eri organisaatioiden tarjoamasta ohjauspalvelusta. Aikuisohjauksen kehittämiseen Luomaan synergiaa alueen aikuisohjauksen kentälle, helpottamaan verkostoitumista alueen ohjaustyötä tekevien keskuudessa ja selkiyttämään asiakkaille osoitteet ja henkilöt, joilta voi ohjausta saada Aikuiskoulutusta tarjoavien organisaatioiden ja muiden aikuiskoulutuksen parissa työskentelevien tahojen (mm. työhallinto, oppisopimustoimijat) ohjauskäytännöt ja voimavarat olivat hajanaisia. Alueella ei ollut yhteisesti laadittua aikuisopiskelun ohjauksen strategiaa. Kaikki toimivat omillaan eikä yhteis(verkosto)työtä, ainakaan systemaattista, tehty. Toimittiin omista lähdökohdista käsin. Ei tunnettu toistemme ohjauspalveluja. aikuiskoulutuksen ohjausyhteistyön kehittäminen aikuisopiskelijan tarpeen näkökulmasta, tiedon kulku, verkostoituminen, yhteisten haasteiden ratkaiseminen jne Aikuisten ohjaustoimijoiden yhteistyön lisäämiseen ja verkoston rakentamiseen Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... Alueellinen strategia ja/tai toimintasuunnitelma 5 Alueellinen ohjaajien verkosto 6 Selvityksiä kehittämistyöhön, esim. ohjaajien osaamistarpeista, palvelujen käyttäjistä Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelupiste 0 Puhelinpalvelu 0 Verkkosivusto 6 Sähköpostipalvelu/verkko-ohjauspalvelu 0 Oppaita asiakkaalle 1 Oppaita tai aineistoja ohjaajalle 5 Toistuva neuvonta- ja ohjaustapahtuma yhteistyökumppaneiden kanssa 5 3

25 Miten projekti onnistui? Jatka seuraavia lauseita. Asiakkaan näkökulmasta TNO-palvelut alueellamme ovat tällä hetkellä -...kohtuulliset. - Organisaatioiden ulkopuolella olevien uraohjausta tarvitsevien henkilöiden on edelleen varmaankin vaikeata tietää, mistä voi saada ohjauksellista apua? - epäselvät - paremmalla tolalla kuin ennen, mutta selkiyttämistä olisi edelleen - nähtävissä osoitteessa Sataovi.fi - hyvässä mallissa ja kehittyvät koko ajan eteenpäin, jotta asiakas saisi laadukkampaa ohjausta. - yhdenmukaisempia Projektimme tuloksista merkittävimpiä ovat - SataOvi -sivusto - TNO-verkoston jatkaminen ja alueellinen strategia - verkkosivusto + alueelliset tapahtumat ja tapaamiset - Sataovi.fi -sähköinen palvelukartta, aikuisopiskelun tno-strategia sekä tno-verkosto. - toimivan yhteistyöverkoston luominen ja nettisivut sekä oppaat - ohjaajien tiedon saannin helpottuminen ja verkoston muodostuminen. Projektissa syntynyt verkosto on kuin - tehtävänsä ydintä ihmettelevä innokas ryhmä - pienoiskoossa Satakunnan toimijat - kasteinen hämähäkin seitti, näkyy kun osaa katsoa, mutta myös näkymätön... - omia uomiaan vielä hakeva joki. - tietopankki ja apuvoima, kun herää kysymyksiä - työkavereita eri työpaikoilla Metsään mentiin siinä, kun - en tiedä, mentiikö metsään lainkaan - kaikki eivät sitoutuneet -? - ei osattu arvioida etukäteen sähköisen palvelukartan työmäärää etukäteen. - tätä ei aloitettu jo 10v sitten! - projekti vähän niin kuin lopahti kesken ja uusien verkkosivujen lanseeraus jäi vähän puoli tiehen.. Parempaan onnistumiseen olisi tarvittu... - asian merkityksen (yhteiskunnallisen tilauksen) laajempi sisäistäminen - laajampaa sitoutumista suunnitelmaan - enemmän yhteistä keskustelua ja tapaamisia?

26 - vielä voimakkaampaa sitoutumista yhteiseen tekemiseen ja kehittämiseen. - lisää palkattua lisätyövoimaa projektin aikana ja varsinkin projektin jälkeen edes yksi palkattu henkilö vetovastuuseen - enemmän yhteistä aikaa ja yhteistä tekemistä. Projektin aikana oivalsimme, että - helpot yhteydenottotavat verkoston sisällä auttavat - perusteissa on parantamista - toimijoita on paljon, lähtökohdat ja näkökulmat ovat erilaisia - aikuisohjauksella on todella suuri merkitys nyky-yhteiskunnan muuttuviin toimintaympäristöihin. - yhteistyö on voimaa ja yhdessä osaamme todella paljon - tarvitsemme toisiamme Arvioi kehittämistyön ja palveluiden juurruttamisen onnistumista. 4 = Jatkuvuus projektin jälkeen on turvattu. 3 = Vakiinnuttaminen osittain kesken. 2 = Vakiinnuttaminen ei toteutunut. 1 = Ei ole tehty / ei ole projektisuunnitelmassa. 0 = En tiedä. Vastaajien määrä: 6 1. Alueella on moniammatilliset, organisaatioiden rajat ylittävät verkostot ja vertaisryhmät En tiedä TNO-palvelut on tuotettu verkostomaisesti Verkostoituminen koskee viranomaisia, TE-hallintoa, oppilaitoksia, korkeakouluja, työelämän toimijoita, järjestöjä ja kolmatta sektoria Alueellinen TNO-strategia ja toimintasuunnitelma on käytössä Alueelliset ja paikalliset monikanavaiset TNOpalvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimijoidenverkosto- ja ohjausosaaminen on lisääntynyt

27 Jatkokehittämistarpeita, joita projekt(e)ista on syntynyt? Aikuisohjausta tekevien/järjestävien tahojen tapaamisia ja koulutuksia olisi järjestettävä alueella säännöllisin välein, ammattilaisille vielä sujuvampia infosivustoja, jonka avulla saisi kaivettua yht. työ kumppanit esiin ja esiteltyä myös asiakkaille Sähköisen palvelukartan edelleen kehittäminen osana verkoston työskentelyä sekä ohjaustoiminnan laadunhallinta. yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen, näkyvyyden lisääminen Edelleen tiiviimpää yhteistyötä ja asioiden miettimistä useammalta kantilta.. Onko TNO-palvelujen seurantaan ja arviointiin olemassa käytäntöjä alueellanne? Onko TNO-palvelujen seurantaan ja arviointiin olemassa käytäntöjä alueellanne? Kyllä, millaisia? 1 Ei 2 En tiedä 3 Avoimet vastaukset: Kyllä, millaisia? ELO- ja TNO-ryhmät Onko alueellisen Opin ovi -projektin tietoja viety alueellisen ELO-ryhmän toimintaan? Onko alueellisen Opin ovi -projektin tietoja viety alueellisen ELO-ryhmän toimintaan? Kyllä 5 Ei 0 En tiedä 1 Onko ELO-ryhmässä edustaja, joka tuntee Opin ovi -projektin työtä? Onko ELO-ryhmässä edustaja, joka tuntee Opin ovi -projektin työtä? Kyllä 6 Ei 0 En tiedä 0

28 Miten ohjausverkosto pysyy jatkossa aktiivisena? Luettele alueenne keinoja. Asiakastyön tarpeista syntyvä käytännön yhteistyö on paras verkoston pysyvyyden tae. Hanke on edistänyt yhteistyön mahdollisuuksia. TNO-ryhmän aktiivisena toimintana organisaatioiden johdon tulee suhtautua asiaan myötämielisesti ja nimetä verkoston ylläpitoon vastuuhenkilöt? Verkoston toimintaa koordinoi vetäjäpari, joka vaihtuu parin vuoden välein. Vetäjäpari toimii koollekutsujana ja tuo mm. ELO-yhteistyöryhmän toiminnasta tietoa verkostoon. Suunnittelemme toimintaa yhdessä vuosittain eteenpäin. Toiminta pitää sisällään mm. yhteisiä tapahtumia. säännölliset tapaamiset, ensin Winnovan ja sitten Sataedun kautta vetovastuussa oleva tekijä vuosittain Toivottavasti jatkossakin on yhteisiä tapaamisia. Lisäksi mainittiin: On hienoa, että olemme saaneet vietyä aikuisopiskelun ohjausta ainakin pienen askeleen eteenpäin ja tuoneet sille enemmän näkyvyyttä. Työtä kuitenkin vielä riittää, joten hanskoja ei voi tiskiin heittää. Lisätietoja kyselystä: Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, projektipäällikkö Auli Ryhänen,