Pirkanmaan Design Network

Transkriptio

1 Pirkanmaan Design Network ESISELVITYS MUOTOILUN TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ PIRKANMAALLA LOPPURAPORTTI Esa A.O. Tuominen, FT. Jaakko Koivisto, YTM.

2 Sisällysluettelo. Johdanto sivu. Käsitteet. Teollinen muotoilu. Design thinking 3. Yrityshaastattelut 3. Yrityshaastattelujen toteutus 3. Yrityshaastattelujen tulokset 3.3 Yrityshaastattelujen johtopäätökset. Muotoilijahaastattelut. Muotoilijahaastattelujen toteutus. Muotoilijahaastattelujen tulokset.3 Muotoilijahaastattelujen johtopäätökset. Yhteistyökumppanuudet 7. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset 7

3 Pirkanmaan Design Network Loppuraportti Johdanto Pirkanmaan Design Network esiselvityshanke käynnistyi toukokuussa 03. Hankkeen tavoitteena on luoda Pirkanmaalle pysyvä muotoiluverkosto, joka edistää pirkanmaalaisten yritysten kilpailukykyä muotoilun avulla. Hankkeen käynnistivät Suomen Muotoilusäätiö yhteistyössä Pirkanmaan Ely-keskuksen, Euroopan Unionin aluekehitysrahaston, Tampereen kauppakamarin ja Tredean kanssa. Toukokuussa käynnistyneellä hankkeen esiselvitysvaiheella oli kolme toisiinsa läheisesti liittyvää tavoitetta: Etsiä ja tunnistaa ne käyttäjälähtöisen muotoilun osaamistarpeet, joita alueellisen kasvun strategian toteuttaminen edellyttää. Arvioida Pirkanmaan toimintaympäristöä sekä osaamispotentiaalia. Laatia ehdotus niistä toimenpiteistä, joihin alueella tulisi ryhtyä muotoilun juurruttamiseksi. Tavoitteena oli selvittää muotoilun kysyntä ja tarjonta sekä luoda kuva muotoilun toimintaympäristöstä Pirkanmaalla. Muotoilun kysyntää selviteltiin haastattelemalla 0 paikallista yritystä. Muotoilun tarjontaa selviteltiin haastattelemalla paikallista muotoilutoimistoa/muotoilijaa. Toimintaympäristön kartoittamiseksi haastateltiin noin parikymmentä mahdollista yhteistyökumppania. Näiden haastattelujen tulokset esitellään tässä raportissa. Käyttäjän ja tuotteen tai palvelun välisen toimivan vuorovaikutuksen rakentaminen on yksi muotoilun haasteista. Muotoiluratkaisut tukevatkin osaltaan tuotteiden ja palveluiden käyttäjäkokemusta. Teollisen muotoilun osaamista on kehittää tuotetta tai palvelua tietyille markkinoille ja tietylle hintatasolle tai kun halutaan luoda tuotteelle, palvelulle tai ympäristölle tietty ulkoasu. Teollinen muotoilu on myös käytettävyyttä, toiminnallisuutta, ergonomiaa sekä kustannustehokkuutta. Steven Jobsin sanoin asian voi ilmaista seuraavasti: Jotkut sanovat, että on annettava asiakkaille sitä, mitä he haluavat. Se ei ole minun tapani toimia. Meidän tehtävämme on saada selville, mitä he haluavat jo ennen kuin he itsekään tietävät sitä. Muistaakseni Henry Ford sanoi kerran, jos olisin kysynyt asiakkailta, mitä he haluavat, he olisivat vastanneet haluavansa nopeamman hevosen!. Eivät ihmiset tiedä, mitä he haluavat, ennen kuin näytät sen heille. Siitä syystä en luota markkinatutkimuksiin. Mutta tietysti tärkein asia oli käyttäjäkokemus. Sen eteen oli tehtävä kaikki mahdollinen. Suurin osa pk-yrityksistä ei osaa hyödyntää tai ei kykene hyödyntämään asiakaslähtöisen tuote- ja palvelukehityksen antamia kilpailuetuja liiketoiminnassaan. Ruotsin teollisen muotoilun säätiön (Svid) tutkimushankkeessa todettiin, että Muotoiluun jatkuvasti investoivien yritysten tuottavuus oli yli 0% korkeampi kuin niiden yritysten, jotka eivät olleet investoineet muotoiluun. Tutkimus kohdistui sekä palveluyrityksiin että valmistavan teollisuuden yrityksiin. (Kansallinen muotoiluohjelma, Muotoile Suomi s. 7). Käsitteet. Teollinen muotoilu Teollinen muotoilu liittyy tuotteiden, palveluiden ja käyttökokemusten suunnitteluun. Se parantaa tuotteiden ja palveluiden haluttavuutta, kilpailukykyä, hinta-laatu-suhdetta, tuotantoa sekä käytettävyyttä. Korkeatasoinen teollinen muotoilu on yksi maamme kilpailuvalteista. Muotoiluintensiivisen teollisuuden osuus Suomessa kasvaa. Perinteisesti siitä ovat pitäneet huolta suuryritykset, mutta tämä painopiste on siirtymässä ja siirtyy entistä enemmän pk-yrityssektorille.. Design thinking Design Thinking -termillä ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Sitä kutsutaan esimerkiksi muotoiluajatteluksi tai suunnitteluajatteluksi. Se on nimensä mukaisesti ajattelutapa, jolla muotoilun asiakaslähtöisiä työmalleja sovelletaan liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun. Suunnitteluajattelu on ajattelutapa ja luova prosessi, jossa muotoilun työmalleja sovelletaan liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. Se ei keskity vain parantamaan olemassa olevia ratkaisuja, vaan tutkii haasteita ja mahdollisuuksia ja löytää niihin uusia, käyttäjistä lähteviä ratkaisuja.

4 3. Yrityshaastattelut 3. Yrityshaastattelujen toteutus Yrityshaastatteluja tehtiin kesä-elokuun välisenä aikana 0 kappaletta, eli hankesuunnitelmassa asetettu tavoite (30-0 haastattelua) ylitettiin. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, eli valmiiksi jäsenneltyinä haastatteluina, jotka jättivät kuitenkin haastateltavalle tilaa viedä keskustelua haluamaansa suuntaan. Yrityksiä tavoiteltiin monin eri tavoin. Tampereen kauppakamari lähetti hankkeen puolesta yhteydenottopyynnön jäsenyrityksilleen. Tämän jälkeen yrityshaastattelijat tavoittelivat yrityksiä yksitellen. Myöhemmin kauppakamari lähetti vielä uuden yhteydenottopyynnön sekä kutsun kolmeen yritystilaisuuteen, jotka järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa Osuuspankin tiloissa. Yrityshaastattelujen painopiste oli pk-yrityksissä, mutta otantaan valittiin myös suur- ja mikroyrityksiä. Haastatteluotantaan haluttiin saada yrityksiä mahdollisimman monesta pirkanmaalaisesta kunnasta sekä mahdollisimman monelta eri alalta. Pirkanmaan vahvan teollisuuskeskittymän vuoksi suurin osa haastatteluista yrityksistä edusti teknologiateollisuutta. Yritysten suurimmat haasteet liittyivät liiketoiminnan kehittämiseen. Taantumasta ja kustannusten laskemisestakin puhuttiin, mutta uusien tuotteiden kehittäminen ja yrityksen kasvattaminen nähtiin merkittävimmiksi haasteiksi. Miten Pirkanmaan toimintaympäristöä voitaisiin kehittää? Yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen Kulkuyhteyksien parantaminen Yhteistyön lisääminen oppilaitosten ja yritysten välillä Kansainvälistyminen Tapahtumien lisääminen Suurin osa haastatelluista yrityksistä ilmoitti olevansa tyytyväisiä Pirkanmaan toimintaympäristöön. Kehitysideoissa nousi kuitenkin esille kaksi teemaa: yhteistyön/verkostoitumisen lisääminen ja kulkuyhteyksien parantaminen. Kuka yrityksessä vastaa tuote- tai palvelukehityksestä? Suuri Keskisuuri Pieni Mikro Teollisuus Muut Tuote- tai palvelukehitystiimi Ylin johto Koko henkilöstö Asiakkaat Tuotekehitys ulkoistettu Tuotekehitys ulkomailla Ei tuotekehitystä Myyntihenkilöstö Ei vastausta Haastatteluihin valikoituneet yritykset osoittautuivat poikkeuksellisen muotoilumyönteisiksi. Tämä selittynee sillä, että muotoilua jo aikaisemmin käyttäneet yritykset olivat myös innokkaimpia kertomaan omista kokemuksistaan. Haastatellut yritykset olivat organisoineet tuote- tai palvelukehityksensä hyvin eri tavoin. Yleisin vastaus oli, että yrityksen kehitystyöstä vastaa tuote- tai palvelukehitystiimi. Yllättävän monessa yrityksessä kehitystyö oli ainoastaan ylimmän johdon vastuulla. Vain muutamassa yrityksessä kehitystyötä ei tehty lainkaan. 3. Yrityshaastattelujen tulokset Onko käyttäjälähtöinen tuote- tai palvelukehitys osa yrityksenne strategiaa? Mitkä ovat yrityksen merkittävimmät haasteet? Yrityksen kasvattaminen Uusien tuotteiden kehittäminen Taantuma Kustannusten laskeminen Kansainvälistyminen Kyllä Ei Ei vastausta

5 Kuinka tärkeänä yritys pitää asiakaslähtöistä tuote- tai palvelukehitystä yrityksen menestymisen näkökulmasta? (asteikolla, ei lainkaan tärkeänä -, erittäin tärkeänä) keskiarvo,8 Minkälaisia muotoilutarpeita yrityksellä on? Tuotemuotoilu Palvelumuotoilu Pakkausmuotoilu Alituinen tarve muotoilulle Käyttöliittymämuotoilu Ei tarvetta muotoilulle Insinöörien muotoilutietämystä pitäisi edistää Myös yritysten muotoilutarpeet vaihtelivat. Tuote- ja palvelumuotoilulle näytti haastattelujen perusteella olevan eniten kysyntää. 0 3 Minkälaisia kokemuksia yrityksellä on muotoilun käytöstä? Puhe käyttäjälähtöisyydestä oli yrityksille erittäin tuttua. Käyttäjälähtöisyys oli osa melkein kaikkien yritysten strategiaa sekä se nähtiin erittäin tärkeäksi seikaksi yrityksen menestymisen näkökulmasta. Onko yritys käyttänyt muotoilua? Ei 8 Kyllä 3 Yrityksistä noin kaksi kolmasosaa ilmoitti käyttäneensä muotoilua. Tosin noin puolet yrityksistä oli käyttänyt muotoilua satunnaisesti sekä jotkin yritykset olivat käyttäneet muotoiluun mainos- tai viestintätoimistoja. Kun yrityksiltä kysyttiin, miten ne muotoilun ymmärtävät, niin vastaukset olivat varsin yksilöllisiä. Muotoilu nähtiin ensisijaisesti tuotteen ulkonäköön keskittymisenä ( kpl). Muotoilu yhdistettiin usein myös tuotteen käytettävyyteen (9 kpl). Muotoiluun yhdistettiin myös sellaisia piirteitä kuin käyttäjälähtöisyys, mielikuvat, ergonomia, innovointi, taide, yllätyksettömyys, kyseenalaistus, muoti, kilpailukyky, trendikkyys, kehitys, erottautuminen, tarkoituksenmukaisuus, kauneus, kokonaisuudenhallinta ja Aalto-maljakko. Muotoilu yhdistettiin palveluihin ainoastaan kolme kertaa. Muotoilu ymmärrettiin kokonaisvaltaiseksi kehitystyöksi ainoastaan yhden kerran. 7 7 Positiivisia Ei kokemuksia Neutraaleja Negatiivisia Yritysten kokemukset muotoilun käytöstä olivat pääasiassa positiivisia. Huonot kokemukset liittyivät ennen kaikkea muotoilijoiden ja insinöörien yhteisen kielen puuttumiseen. Tästä ongelmasta kertoivat myös sellaiset yritykset, joiden kokemukset muotoilusta olivat positiivisia. Käyttävätkö yritykset ulkopuolisia muotoilupalveluita? Eivät käytä ulkopuolisia muotoilijoita Käyttävät ulkopaikkakuntalaisia muotoilijoita Käyttävät paikallisia muotoiljoita Käyttävät mainos- tai markkinointitoimistoja Huomionarvoista on, että ainoastaan joka viides yritys ilmoitti käyttävänsä paikallisten muotoilijoiden palveluita. Miten muotoilu liittyy yrityksen toimintaan? Olennainen osa Muokataan tuotteiden ulkonäköä Ei liity mitenkään Pakkausten muotoilu Palveluiden muotoilu Insinöörit myös muotoilevat Edistetään brändiä Muotoilu liittyi yritysten toimintaan monin tavoin. Hyvin harva yritys kertoi, ettei muotoilu liity yrityksen toimintaan mitenkään. 3 Minkälaisena yritykset pitävät muotoilupalveluiden saatavuutta Pirkanmaalla? 3 3 Ei tietoa Kohtalainen Heikko Hyvä Yli kaksi kolmasosaa yrityksistä ei osannut arvioida paikallisen muotoiluosaamisen saatavuutta. Vain kuusi yritystä arvioi saatavuuden hyväksi.

6 Kuinka kiinnostuneita yritykset ovat osallistumisesta muotoiluverkoston toimintaan? (asteikolla, ei lainkaan tärkeänä -, erittäin tärkeänä) Yritysten kiinnostus muotoiluverkostoa kohtaan oli merkittävää. Asteikolla - vastausten keskiarvo oli 3,, mitä voidaan pitää tässä esiselvitysvaiheessa erittäin korkeana. 3.3 Yrityshaastattelujen johtopäätökset Esiselvitys vahvisti muissakin yhteyksissä esiin tuleen tiedon, että noin kymmenen prosenttia yrityksistä käyttää tai ovat halukkaita käyttämään muotoilua liiketoiminnassaan. Tampereen kauppakamari lähetti jäsenistölleen tiedon mahdollisuudesta osallistua muotoilun esiselvityshankkeeseen. Kymmenen prosenttia jäsenyrityksistä ilmoittautui mukaan hankkeeseen. Haastatelluista yrityksistä poikkeuksellisen moni oli käyttänyt muotoilua. Tutkimusten mukaan suomalaisyrityksistä vain joka kymmenes käyttää muotoilua, kun puolestaan tähän esiselvitykseen osallistuneista yrityksistä yli 0 prosenttia paljastui muotoilun käyttäjiksi. Haastatteluihin osallistuneiden yritysten muotoilutietoisuus oli niin ikään suomalaisittain korkea, vaikkakin yritysjohtajien käsitykset muotoilusta vaihtelivat merkittävästi. Haastattelut yritykset voidaan jakaa neljään luokkaan: muotoilupioneereihin, muotoiluinnokkaisiin, muotoiluepäileväisiin ja muotoiluvastaisiin. 3 Haastatteluista yrityksistä noin neljä viidesosaa voidaan luokitella joko muotoilupioneereiksi tai muotoiluinnokkaiksi. Syynä haastatteluotannan muotoilumyönteisyyteen voidaan pitää sitä, että muotoilua käyttäneet yritykset olivat luultavasti halukkaimpia osallistumaan hankkeen tiedonkeruuvaiheeseen. Muotoilun edistämisen kannalta tämä on rohkaisevaa, sillä muotoiluverkoston toimintaan saadaan jo alkuvaiheessa mukaan yrityksiä, jotka sekä suhtautuvat muotoiluun myönteisesti että ovat jo muotoilua aikaisemmin käyttäneet. Hankkeen seuraavissa vaiheissa on syytä yhdessä yhteistyökumppaneiden ja muotoilumyönteisten yritysten kanssa alkaa tavoitella niitä pirkanmaalaisia yrityksiä, jotka eivät esiselvitysvaiheen haastatteluihin osallistuneet. Yrityshaastattelut paljastivat monta mielenkiintoista seikkaa. Ensinnäkin muotoilumyönteiset yritykset edustivat hyvin monenlaisia eri aloja. Mukana oli niin teollisuusalojen kuin palvelualojenkin edustajia. Palveluyritysten muotoiluinnostus oli yllättävää. Myös yritysten koot vaihtelivat mikroyrityksistä suuryrityksiin. Tästä päätellen muotoilun käytöstä voisivat hyötyä kaikenlaiset yritykset. Haastattelut paljastivat yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeyden. Moni yritys halusi lisätä pirkanmaalaisten yritysten yhteistyötä sekä ajatustenvaihtoa yli toimialarajojen. Yhteistyötä toivottiin myös oppilaitosten ja yritysten sekä insinöörien ja muotoilijoiden välillä. Yritysten suuri kiinnostus muotoiluverkostoa kohtaan tuki niin ikään ajatusta siitä, että Pirkanmaan alueella olisi edellytyksiä lisätä yritysten yhteistyötä perinteisen kilpailuasetelman sijaan. Tämän yhteistyöilmapiirin luomisessa Pirkanmaan Design Networkilla voisi olla jatkossa merkittävä rooli. Haastattelujen perusteella yksi tulevan muotoiluverkoston tärkeimmistä tehtävistä on muotoiluymmärryksen lisääminen. Vaikka haastatellut yritykset paljastuivat poikkeuksellisen aktiivisiksi muotoilun käyttäjiksi, niidenkin käsitykset muotoilusta olivat puutteellisia. Muotoilu yhdistettiin useimmiten tuotteen ulkonäköön. Yritykset eivät olleet tietoisia muotoilupalveluiden saatavuudesta Pirkanmaalla, mutta moni yritys ilmaisi halunsa käyttää paikallista osaamista mikäli sopiva yhteiskumppani löytyisi. Muotoiluverkoston tulisi jatkossa toimia pirkanmaalaisen muotoilun promoottorina sekä auttaa paikallisia muotoilijoita markkinoimaan osaamistaan huomattavasti aiempaa paremmin. Monet yritykset olivat myös halukkaita käynnistämään Suomen Muotoilusäätiön avustuksella oman muotoiluhankkeensa erillisrahoituksella. YRITYKSET MUOTOILUN KÄYTTÄJINÄ NELIKENTTÄ 7 Muotoilupioneerit 0 muotoiluepäileväiset muotoiluinnokkaat muotoiluvastaiset Yrityksellä on mittava kokemus muotoilun käytöstä. Yritys on kiinnostunut muotoilusta, mutta on käyttänyt sitä suppeasti tai ei ole käyttänyt sitä aikaisemmin ollenkaan. Yritys ei pidä muotoilua merkittävänä oman toimintansa näkökulmasta, mutta suhtautuu muotoiluun kuitenkin avoimesti. Yritys on kiinnostunut kuulemaan aiheesta lisää. Yritys ei ole lainkaan kiinnostunut muotoilusta.

7 . Muotoilijahaastattelut. Muotoilijahaastattelujen toteutus Muotoilijahaastatteluja tehtiin elo-syyskuun aikana kappaletta. Haastattelut toteutettiin samalla kaavalla kuin yrityshaastattelut, mutta kysymyspatteria muutettiin jonkin verran yrityshaastatteluista. Minkälaista muotoiluosaamista toimistoilla on? Muotoilutarjonnan selvittäminen oli haastavaa. Pirkanmaalaiset muotoilutoimistot ovat pääasiassa pieniä eivätkä ne juurikaan markkinoi itseään. Muotoilutarjonnan selvittäminen rajattiin muotoilutoimistoihin sekä niihin markkinointi-, insinööri-, suunnittelu- ja viestintätoimistoihin, jotka ilmoittivat tarjoavansa muotoilupalveluja. Lista toimistoista on varsin kattava, mutta listan ulkopuolelle on varmasti jäänyt yksittäisiä muotoilijoita, jotka eivät ole minkään muotoilutoimiston palkkalistoilla. Pirkanmaalaiset muotoilutoimistot muodostivat kattavan, joskin hajanaisen osaamisryppään. Teollinen muotoilu. Muotoilijahaastattelujen tulokset Muotoilutoimistojen merkittävimmät haasteet? Palvelumuotoilu Graafinen suunnittelu Uusien asiakkaiden saaminen Yleinen taloustilanne Kasvunhallinta Kiristynyt kilpailu Osaajien rekrytoiminen Heikko muotoilutietoisuus yrityksissä Liiketoiminnan kehittäminen Paikallisten muotoilutoimistojen ydinosaaminen on teollisessa muotoilussa, mikä selittyy Pirkanmaan vahvalla teollisuuskeskittymällä. Myös palvelumuotoilun paikallista osaamista löytyy merkittävästi. Isommat muotoilutoimistot olivat tottuneet viemään kokonaisia muotoiluprojekteja alusta loppuun, kun taas pienimmät toimistot olivat selkeästi erikoistuneet johonkin muotoilun osa-alueeseen. 0 3 Muotoilutoimistojen merkittävin haaste oli uusien asiakkaiden saaminen. Myös yleinen taloustilanne ja kiristynyt kilpailu nähtiin merkittäviksi haasteiksi. Mielenkiintoista oli sekin, että suurimmat muotoilutoimistot ilmoittivat haasteekseen kasvunhallinnan. Suuret toimistot ilmoittivat tarvitsevansa lisää osaavia muotoilijoita. Miten Pirkanmaan toimintaympäristöä voitaisiin muotoilutoimistojen mielestä kehittää? Tekevätkö toimistot yhteistyötä muiden muotoilijoiden kanssa? Kyllä EI Lisäämällä muotoilutietoisuutta Lisäämällä verkostoitumista Avoimemman ilmapiirin luomisella Toimistot toivoivat, että Pirkanmaan toimintaympäristöä kehitettäisiin avoimemman ilmapiirin luomisella sekä verkostoitumisen ja muotoilutietoisuuden lisäämisellä. Paikalliset muotoilutoimistot ovat tottuneet tekemään yhteistyötä muiden muotoilijoiden kanssa. Viidestä ei-vastanneestakin toimistoista neljä ilmoitti tekevänsä yhteistyötä joidenkin muiden toimijoiden, kuten mainostoimistojen tai insinöörien kanssa.

8 Minkälaisissa asioissa toimistot kaipaavat apua? Markkinointi ja myynti Muotoiluverkostolta toimistot toivoivat asiakkuuksia, näkyvyyttä ja verkostoitumismahdollisuuksia. Myös vienninedistämistä ja lisäkoulutusta toivottiin. Talous ja kirjanpito Viestintä Henkilöstönhallinta Liiketoiminnan kehittäminen ja strategia Tietotekniikka Kuinka kiinnostuneita toimistot ovat osallistumisesta muotoiluverkoston toimintaan? (asteikolla, ei lainkaan tärkeänä -, erittäin tärkeänä) 0 0 Kyllä Muotoilutoimistot kertoivat tarvitsevansa apua erityisesti markkinoinnissa, liiketoiminnan kehittämisessä ja viestinnässä. Pienten toimistojen resurssit eivät yksinkertaisesti riitä kaikista liiketoiminnan osa-alueista huolehtimiseen. Ei 0 8 keskiarvo,3 Minkälaisiin ongelmiin toimistot ovat törmänneet muotoilun myymisessä yrityksille? Muotoilutoimistot ilmoittivat olevansa erittäin halukkaita osallistumaan muotoiluverkoston toimintaan. 3 0 Muotoilusta ei haluta maksaa Muotoilun merkitystä ei tunnisteta Yritysasiakkaiden saaminen on hidasta Yritykset eivät hahmota muotoiluprojektin sisältöä Muotoilun myymisessä yrityksille muotoilutoimistot olivat törmänneet ennen kaikkea siihen ongelmaan, että yritykset eivät tunnista muotoilun merkitystä. Puutteellisesta ymmärryksestä johtuen yritykset eivät myöskään ole aina halukkaita maksamaan muotoilusta eivätkä aina hahmota muotoiluprojektin sisältöä ja etenemistä. Minkälaisia toiveita toimistoilla on muotoiluverkoston suhteen? Auttaa saamaan lisää asiakkaita Auttaa saamaan näkyvyyttä Edistää muotoilijoiden ja yritysten verkostoitumista Edistää muotoilun vientiä Järjestää lisäkoulutusta.3 Muotoilijahaastattelujen johtopäätökset Pirkanmaan muotoilutarjonta on varsin moninaista, mutta paikalliset muotoilutoimistot ovat pääasiassa todella pieniä yhden tai kahden ihmisen yrityksiä. Nämä mikroyritykset edustavat yhtä ääripäätä ja suuret muotoilutoimistot edustavat toista ääripäätä. Näiden väliin jää hyvin vähän keskikokoisia muotoilupalvelujen tarjoajia. Muotoilun tarjonnan osalta tilanne on haastava, sillä suurten toimistojen työvoima ei riitä palvelemaan kaikkia asiakkaita, kun taas pienet toimistot kaipaavat kipeästi lisää asiakkaita. Koska muotoilun tarjonta on tällä tavalla polarisoitunut, eli jakautunut kahteen ääripäähän, niin muotoiluverkoston tulisi saattaa pienet ja suuret muotoilun tarjoajat yhteen sekä rohkaista niitä yhdistämään voimansa. Muotoilun edistämisen näkökulmasta olisi toivottavaa aikaansaada Pirkanmaalle pienten muotoilutoimistojen tiivis yhteenliittymä. Paikallisten muotoilutoimistojen ydinosaaminen on teollisessa muotoilussa, mikä selittyy Pirkanmaan vahvalla teknologiateollisuudella. Palvelumuotoilun tarjoajia oli myös yllättävän paljon. Useat muotoilutoimistot toivoivat muotoilijoiden nykyistä vahvempaa verkostoitumista. Yhteistyön tekemisestä toimistoilla on paljon aiempaa kokemusta, mikä selittää korkean kiinnostuksen Pirkanmaan Design Network hanketta kohtaan.

9 . Yhteistyökumppanuudet Pirkanmaan Design Network hankkeen esiselvitysvaiheessa on paitsi selvitelty muotoilun kysyntää ja tarjontaa myös pyritty haastattelemaan mahdollisimman monenlaisia yhteistyökumppaneita. Koska hankkeen esiselvitysvaiheessa muotoiluverkoston toimintamallia vasta hahmoteltiin, niin yhteistyökeskustelut ovat olleet tunnustelevia. Yhteistyökumppani Toimiala Yhteistyön sisältö Tampereen yliopisto Korkeakoulu Muotoilukoulutus Tampereen ammattikorkeakoulu Korkeakoulu Muotoilukoulutus Yhteistyökumppaneiksi on haettu: a) paikallisia, b) muotoilun kanssa tekemisissä olevia kumppaneita, c) joiden kanssa toteutettavasta yhteistyöstä molemmat osapuolet hyötyvät. Näiden kriteereiden pohjalta valittiin myös ne muotoilua tekevät toimistot, jotka halutaan saada mukaan muotoiluverkoston toimintaan. Tampereen teknillinen yliopisto Tredea Tampereen kauppakamari Korkeakoulu Elinkeino- ja kehitysyhtiö Elinkeinoelämän kehitysorganisaatio Muotoilukoulutus Rahoitus ja yhteistyö muiden Tredean hankkeiden kanssa Rahoitus, yrityskontaktit ja näkyvyys Seuraavaksi esitellään ne tulevat yhteistyökumppanit, joiden kanssa yhteistyöstä on jo ainakin alustavasti sovittu. Yhteistyöhaastattelujen tuloksena muotoiluverkoston ääriviivat ovat piirtyneet selkeinä. Korkeakoulujen roolia selvitetään paraikaa. Tavoitteena on kuitenkin lisätä merkittävästi muotoilualan opetusta ja tutkimusta Pirkanmaalla. Uusi Tehdas Yrityshautomo Yrityskontaktit ja liiketoimintakoulutus muotoilijoille Design on Tampere Muotoiluyhdistys Muotoilijakontaktit ja näkyvyys Modus Muotoiluyhdistys Muotoilijakontaktit ja näkyvyys.yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Yhteenvetona esiselvitysvaiheen aikaansaannokset voidaan tiivistää neljään ennakkokäsitykseen, jotka osoittautuivat virheellisiksi. Selvitystyö herätti seuraavanlaisia kysymyksiä: Miten saadaan lisättyä muotoilun ymmärrystä yritysjohtajien keskuudessa? Miten saadaan lisättyä yhteistyötä muotoilijoiden ja insinöörien kesken? Miten saadaan lisättyä paikallisten muotoilijoiden näkyvyyttä ja tunnettuutta? Miten saadaan muotoilu osaksi Pirkanmaalaisten yritysten strategiaa? Ennakkokäsitys Muotoilun käyttö pirkanmaalaisissa yrityksissä on todella vähäistä. Yritykset eivät ole halukkaita kertomaan omasta tuote- ja palvelukehityksestään, vaan haluavat suojella omia toimintatapojaan. Yhteistyökumppaneiden löytäminen on vaikeaa, sillä muotoiluverkostoa aletaan rakentaa tyhjästä eikä Pirkanmaan Design Networkista ole kuullut kukaan ennen hankkeen ensimmäistä vaihetta. Pirkanmaalla toimii vain muutama muotoilutoimisto. Muotoiluosaamisen löytäminen alueelta on vaikeaa. Todellisuus Muotoilun käyttö vastaa maan keskiarvoa. Yritykset ovat varsin avoimia kertomaan omista kokemuksistaan ja toivoisivat nykyistä enemmän ajatustenvaihtoa yli toimialarajojen. Moni yhteistyöstä kiinnostunut taho otti projektiryhmään yhteyttä oma-aloitteisesti. Pirkanmaalla toimii pitkälle toistakymmentä muotoilua tekevää toimistoa sekä lisäksi Tampereella toimii kaksi aktiivista muotoiluyhdistystä. Teollisen muotoilun toimistoja on alueella kolme. kehitysyhtiö 7

10 Näiden kysymysten ratkomiseksi hanke esittää seuraavia toimenpiteitä: ) Jatketaan muotoiluymmärryksen viemistä pirkanmaalaisiin yrityksiin. ) Varmistetaan pk-yrityksille tiedolliset ja taidolliset edellytykset muotoilun ensimmäisen askeleen ottamiseksi osana innovaatioketjua. 3) Vahvistetaan tuotekehitysinsinöörien muotoiluosaamista. ) Suunnitellaan Finnish Design Center toimintamalli yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton ja paikallisten elinkeinotoimijoiden, yliopistojen, ammattikorkeakoulun sekä yritysten kanssa. ) FDC toimintamallin suunnittelu Pirkanmaalle toimii kansallisena pilottina. ) Edistetään muotoilun tutkimusta ja sovellusta paikallisesti, yhteistyössä yliopistojen kanssa. 7) Haetaan synergiaetuja hakeutumalla tiiviiseen yhteistyöhön muiden alueellisesti merkittävien kasvun kiihdytyshankkeiden, kuten Tampereen kaupungin INKA-hankkeen kanssa. Hankkeen projektiryhmään kuuluivat: Projektipäällikkö Esa Tuominen, filosofian tohtori. Koordinaattori Jaakko Koivisto, yhteiskuntatieteiden maisteri. Yrityshaastattelija Heikki Lappi, tuotekehityksen ja teollisuustalouden opiskelija. Yrityshaastattelija Paula Manninen, liiketalouden opiskelija/muotoilija. Yrityshaastattelija Merja Ryöppy, diplomi-insinööri. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Professori Asko Riitahuhta, Tampereen tekninen yliopisto. Toimitusjohtaja Päivi Myllykangas, Tredea. Johtaja Peer Haataja, Tampereen kauppakamari. Koulutusjohtaja Ari-Pekka Anttila, Tampereen ammattikorkeakoulu. Professori Anssi Männistö, Tampereen yliopisto. Asiamies Pekka Koivisto, Suomen Muotoilusäätiö. Muotoiluasiamies Jorma Lehtonen, Suomen Muotoilusäätiö. Filosofian tohtori Esa Tuominen, hankkeen projektipäällikkö. Yritysasiantuntija Pirjo Isometsä, Pirkanmaan Ely-keskus (Asiantuntijajäsen). 8