Poliittiseen päätöksentekoon osallistuminen internetin välityksellä nousi yhteiskunnallisen

Transkriptio

1 YTL, tutkija Jari Peltola Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Valtio-opin yksikkö Internet ja verkkovalta Poliittiseen päätöksentekoon osallistuminen internetin välityksellä nousi yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi www-muotoisen internetin yleistyttyä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tarkastelen artikkelissani tätä teemaa suomalaisen kuntapäätöksenteon perspektiivistä. Lähtökohtanani on verkkovallan käsite, jota analysoin kansalaisosallistumisen näkökulmasta. Verkolla tarkoitetaan tässä artikkelissa tietokonevälitteisiä verkostoja, joiden tehtävä on kanavoida informaatiota eri toimijoiden välillä. Itse käytän analyysissani case-esimerkkinä Jyväskylän kaupungin internet-sivustoa, joka on voittanut kuntien vertailevan käyttäjätutkimuksen vuosina Toimintatila vai toiminnan välittäjä? 1

2 Verkkovallasta puhuttaessa internetillä voi olla kaksi erilaista roolia: internet voi olla joko toiminnan välittäjä tai itsenäinen toimintatila. Tässä artikkelissa kutsun näitä kahta hahmottamistapaa sähköiseksi asioinniksi ja sähköiseksi hallinnoksi. Jos internet on sähköisen asioinnin välittäjä, kansalaisen pääasiallinen rooli on käyttää valtaapitävien tahojen internetiin tuottamia verkkopalveluja (kalastusluvan hankkiminen internetissä ym.). Mikäli internetin roolia laajennetaan pelkästä asioinnista sähköisen hallinnon toimintatilaksi, kansalaisille avautuu ainakin teoriassa mahdollisuus osallistua verkon välityksellä päätöksentekoprosessiin jo sen kestäessä (aloitteiden tekeminen internetissä, päättäjien ja kansalaisten yhteiset verkkokeskusteluryhmät, internet-äänestykset ym.). Kuten Frank Webster (2002, ) on todennut, pääsy (access) verkkoon on ennakkoehto osallistumiselle verkostoyhteiskunnassa. Verkkotoimija joutuu siis tekemään paitsi oman internetoperaattorinsa niin myös internetin suhteen käyttäjäsopimuksen, jonka allekirjoittamisen hinta on se, että samalla toimija joutuu omaksumaan internetin sisäisen toimintalogiikan, kielenkäytön ja toimintatyylin eli netiketin. Tästä näkökulmasta internet on epädemokraattinen toimintatila, jossa toimijoilla on lähtökohtaisesti eritasoiset toimintaresurssit. Internetin toimijoiden keskinäiset erot tulevat siis esiin siinä, kuinka hyvin he kykenevät omaksumaan internetin toimintaympäristönä. Informaatioteknologian ja poliittisen päätöksentekoprosessin yhdistävissä analyyseissa tähän keskusteluun viitataan usein digitaalisen kahtiajaon (digital divide) käsitteellä (Baker ym. 2004; Castells 2001; Norris 2001, 2004; Servon ym. 2004; Warschauer 2003). Internetin käyttäjien ja sen ulkopuolelle jäävien näkökulmasta digitaalinen kahtiajako jakaa toimijat jyrkästi kahteen ryhmään, mutta verkon sisäinen toimijoiden ryhmittely voidaan hahmottaa monesta eri näkökulmasta (materiaaliset resurssit, osaamisresurssit, verkkokontaktien määrä ym.), ja tämä näkökulma on aina määrittelijästään riippuvainen (Jääskeläinen ym. 2003; Peltola 2003a). 2

3 Kuka käyttää verkkovaltaa? Verkkovallasta puhuttaessa on olennaista se, kuinka valta määritellään. Manuel Castells (2004b, 31) määrittelee vallan klassisesti kykynä suostutella muut omaan tahtoonsa. Internetin kontekstissa tämä tarkoittaa käytännössä internetin soveltamista omien tarkoitusperien eteenpäin viemiseen (päättäjien kansalaisille suunnattu internet-tiedotus, kansalaisten päättäjille keräämä epävirallinen internet-adressi ym.). Mikäli valta määritellään esimerkiksi Michel Foucaultin tapaan hallinnon sijaan enemmänkin hallintana tai hallinnollisuutena (governmentality), internet on väline kansalaisten itsehallintaan : erilaisten verkkovälitteisten palvelujen vapaaehtoiseen ja omatoimiseen käyttämiseen esimerkiksi internetin välityksellä. Yksi kysymys, jonka verkkovallasta puhuminen herättää, on keskustelu ns. verkkokansalaisuudesta tai verkkolaisuudesta (netizen). Kuten Pertti Lappalainen toteaa, internet antaa mahdollisuuden marginaaliin jääneille kansalaisille saada äänensä kuuluviin (Lappalainen 2005, 53). Toisaalta internetin käytön hyvin hallitsevat käyttäjät ovat internetin kontekstissa automaattisesti verkkoeliittiä, eivät. tietoverkkojen käytöstä syrjäytyneitä ihmisiä. Ajatus internetin omaaloitteisesta ja vapaaehtoisesta hyödyntämisestä pitää sisällään myös sen mahdollisuuden, ettei internetiä ole niin halutessaan välttämätöntä käyttää. Mikäli osaa julkisiksi katsotuista palveluista voi käyttää ainoastaan internetin välityksellä, tämä on päättäjiltä jo itsessään merkittävä rajaus, joka sulkee osan kansalaisista automaattisesti näiden palvelujen ulkopuolelle. Samalla kansalaisia kannustetaan epäsuorasti luopumaan muista palveluiden käyttämismuodoista ja siirtymään kustannustehokkaiden, pitkälti itsepalveluun perustuvien verkkopalvelujen asiakkaiksi. 3

4 Verkkovalta kuntatasolla: case Jyväskylä Jyväskylän kaupungin internet-sivut ovat voittaneet kuntien vertailevan käyttäjätutkimuksen vuosina Sivuston alla on yhteensä noin internet-sivua. Vuonna 2005 sivuston pääsivulla kirjattiin kuukausittain käyntikertaa, joista seitsemän prosenttia oli tehty kaupungin omilta koneilta (Jyväskylän kaupunki 2006). Kaupungin verkkosivujen mukaan sähköinen asiointi tarkoittaa internetin ja/tai sähköpostin välityksellä tapahtuvaa asiointia, ja kaupungin sähköisen asioinnin strategian mukaan tällä tavoitellaan kaupungin palvelujen parantamista, kustannustehokkuuden lisäämistä sekä kaupungin imagon kohottamista modernina IT-kaupunkina (Jyväskylän kaupunki 2002). Sähköisen asioinnin näkökulmasta Jyväskylän kaupungin verkkosivut ovatkin kattavat. Sivustolta löytyy linkkejä kaikkiin keskeisiin kaupungin toimialoihin, ja erilaista informaatiota, lomakkeita ym. löytyy sivustolta runsaasti sekä kokonaan sähköisessä että tulostettavassa muodossa. Sivustolla on myös kaikille avoin keskustelupalsta JyväskyläTori, erityisesti nuorten asioihin keskittynyt Jyväskylän Nuorten Ääni-osio sekä pääasiassa käytännön liikenne- ym. kysymyksiin keskittynyt kysymys- ja vastauspalsta. Muita sähköiseen hallintoon liittyviä palveluja sivustolla ovat mm. mahdollisuus kuntalaisaloitteen tekemiseen internetissä. Myös Jyväskylän kaupunginvaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat kolmelta edelliseltä vuodelta ovat luettavissa sivustolta. 4

5 Sähköisen asioinnin näkökulmasta Jyväskylän kaupungin verkkosivut antavatkin kaupunkilaisille kattavat mahdollisuudet itsensä valtaistamiseen. Sähköisen hallinnoinnin näkökulmasta sivustolla on joitakin kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä palveluita (esim. sähköinen kuntalaisaloite), mutta varsinainen kunnallinen päätöksenteko tapahtuu kuitenkin kuntalain edellyttämällä tavalla edelleenkin kaupunginvaltuustossa. Kuten Jyväskylän kaupungin viestintästrategiassa todetaan, internetin keskustelu- ja palautekanavat ovat olennainen osa kaupungin viestintästrategian kehittämistä (Jyväskylän kaupunki 1999). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaupungin internet-sivustolla käydyillä verkkokeskusteluilla olisi automaattisesti vaikutusta kaupunginvaltuuston päätöksentekoprosesseihin tai sen tekemien päätösten sisältöön, joten verkkokeskustelijoilla ei voi sanoa tässä mielessä olevan varsinaista verkkovaltaa Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksenteossa. Lopuksi Internet antaa kansalaiselle mahdollisuuden hankkia informaatiota, kommunikoida viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa, harrastaa omaehtoista internet-julkaisutoimintaa sekä verkostoitua muiden internetin käyttäjien kanssa. Tässä mielessä kansalainen voi oma-aloitteisesti hankkia itselleen verkkovaltaa, mikäli verkkovalta käsitetään kykynä käyttää internetiä omiin tarkoituksiinsa. Toisaalta kuten Jyväskylän kaupungin esimerkki osoittaa kunnat voivat hyödyntää internetiä esimerkiksi kunnallista päätöksentekoa koskevan informaation välittämiseen. 5

6 Tällöin ei kuitenkaan luoda mitään uutta päätöksenteko- tai valtatilaa, vaan korvataan esimerkiksi jokin yksittäinen byrokratian haara kansalaisen omatoimisella verkkoasioinnilla. Internet voi myös toimia kommunikaatiovälineenä kuntapäättäjien ja kuntalaisten välillä, mutta tässäkään tapauksessa internet itsessään ei ole se tila, missä kunnallisia päätöksiä tehdään. Analogian tasolla internet on kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta enemmänkin epäviralliseen keskusteluun tarkoitettu virtuaalinen kahvilapöytä kuin varsinainen valtuustosali luvun alun visiot teledemokratiasta ja elektronisesta demokratiasta korostivat informaatioteknologian hyödyntämistä poliittisessa päätöksenteossa automaattisesti demokratiaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lisäävänä asiana (Peltola 2003b, 36 37). Informaatioteknologia voidaan kuitenkin nähdä myös tekijänä, joka sulkee tietokonevälitteisen informaatiovirran ulkopuolelle ne tahot, joilla ei ole tarpeellisia toimintaresursseja (taloudelliset resurssit, tietotaito ym.) verkkoympäristössä toimimiseen. Verkkovalta keskittyy tuolloin niille toimijoille, joilla on pääsy verkkoon, ja jotka kykenevät hyödyntämään verkon tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaimmin. Lähteet Baker, Wayne E. & Coleman, Kenneth M. (2004): Racial Segregation and the Digital Divide in the Detroit Metropolitan Region. Teoksessa Manuel Castells (toim.), The Network Society. A Cross Cultural Perspective. Cheltenham & Northampton: Edward Elgar Publishing,

7 Castells, Manuel (2001): The Internet Galaxy. Reflections on the Internet, Business, and Society. Oxford University Press. Castells, Manuel & Ince, Martin (2004): Conversations with Manuel Castells. Cambridge: Polity Press. Jyväskylän kaupunki (1999): Viestintästrategia. Tarkistettu Jyväskylän kaupunki (2002): Sähköinen asiointi ja tiedonsiirto. Tarkistettu Jyväskylän kaupunki (2006): Internet kaupungin viestinnässä. Tarkistettu Jääskeläinen, Pirkko & Savolainen, Reijo (2003): Competency in network use as a resource for citizenship: implications for the digital divide. Information Research (8): 3. Lappalainen, Pertti (2005): Verkolla valtaa. Internet ja poliittisen kansalaistoiminnan näkymät. Jyväskylä: SoPhi. Norris, Pippa (2001): Digital Divide. Civic Engagement, Information Poverty, and the Internet Worldwide. Cambridge University Press. 7

8 Norris, Pippa (2004): The Digital Divide. Teoksessa Frank Webster ym. (toim.), The Information Society Reader. London &New York: Routledge, Peltola, Jari (2003a): Aktiivisen verkkokansalaisen retorisesta tuottamisesta. Tiedotustutkimus (26) 3, Peltola, Jari (2003b): Kaksi näkökulmaa 2000-luvun teledemokratiaan. Kulttuurintutkimus (20) 4, Servon, Lisa & Pinkett, Randal D. (2004): Narrowing the Digital Divide: The Potential and Limits of the US Community Technology Movement. Teoksessa Manuel Castells (toim.), The Network Society. A Cross Cultural Perspective. Cheltenham & Northampton: Edward Elgar Publishing, Warschauer, Mark (2003): Technology and Social Inclusion. Rethinking the Global Divide. Cambridge & London: The MIT Press. Webster, Frank (2002): Theories of the Information Society. Second Edition. London & New York: Routledge. 8