Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Loimaan alueen vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestely Kh Valmistelija: johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh Taustaa Loimaan kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kun ta yh tymä ovat käynnistäneet yhteisen vuodeosastotoiminnan ke hit tä mishank keen, jonka tavoitteena on turvata Tyks Loimaan sairaalan toimin ta ja samalla tukea alueen perusterveydenhuoltoa aiempaa parem min erikoissairaanhoidon toimesta. Kehittämishankkeen taustalla ovat kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteiset taloudelliset haasteet so siaa li- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Vuodeosastohoitoa an netaan jo nyt tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa enemmän kuin olisi tarpeen. Lisäksi uusi päivystysasetus aiheuttaa toiminnallisia muutok sia mm. Tyks Loimaan sairaalassa vähentämällä edelleen tar vet ta nykymuotoiselle erikoissairaanhoidon vuo de osas to toi min nal le. Vuodeosastopaikkojen käyttö erikoissairaanhoidon ja pe rus ter veyden huol lon välillä on lisäksi saatava nykyistä joustavammaksi, kos ka nykyinen toimintamalli aiheuttaa potilaan hoitoketjuun liikaa siir ty miä organisaatiosta toiseen ja lisää vuodeosastopaikkojen tar vet ta potilashoidon siitä hyötymättä. Siirtymät hidastavat myös kun tou tukseen pääsyä ja lisäävät virheiden mahdollisuutta. Vuodeosastotoiminnan kehittämishankkeen tavoitteena on päi vys tysase tuk sen ja kustannuspaineiden edellyttämistä muutoksista huo limat ta turvata Tyks Loimaan sairaalan toiminta, kehittää sitä ak tii vises ti osana erikoissairaanhoitoa sekä vahvistaa Loimaan kaupungin pe rus ter vey den huol toa. Muutokseen sisältyy keskeisenä ele ment ti nä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sitoutuminen Yksi sairaala -strate gian sa mukaisesti kehittämään erikoissairaanhoidon lä hi pal ve lui ta sekä turvaamaan erikoislääkäreiden saatavuuden osastoille ja poliklinikoille siten, että ylipistosairaalan tietämys on käytettävissä kai kis sa toimipisteissä. Kehittämishankkeen taustamateriaalina on ollut Loimaan kaupungin ke vääl lä 2014 Kuntamaisema Oy:ltä ostama konsulttiselvitys Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tu lok selli suus sel vi tys. Selvityksessä on analysoitu Loimaan sosiaali- ja terveys pal ve lui den ikärakenteesta ja sairastavuusindeksistä riip pu matto mia kustannustason syitä ja tehty ehdotuksia erityisesti eri kois sairaan hoi don, vanhustenhuollon, lastensuojelun ja mie len ter veys kun-

2 tou tu jien palveluiden parantamiseksi. Selvityksen mukaan yh te nä merkittävimpänä tekijänä Loimaan erikoissairaanhoidon kor kei siin kustannuksiin on runsas sisätautien vuodeosastokäyttö ja kautta linjan runsas somaattisen erikoissairaanhoidon po li kli nik ka pal ve lui den käyttö. Lisäksi käytettävissä on ollut Varsinais-Suomen sai raan hoi topii rin kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyöhön liit tyen vuonna 2012 laadittu selvitys erikoissairaanhoidon vuo de osas to käytös tä. Selvitys vahvisti jo aiemmin tiedettyä tilannetta, jon ka mukaan Loimaan ja Oripään yhteistoiminta-alueen sisätautien ja ki rur gian vuodeosastokäyttö on volyymiltään ja kustannuksiltaan eri tyi sen suurta jopa sairaanhoitopiirin sisällä arvioituna. Vuo de osas to käyt töä koskevaa selvitystä on edelleen täydennetty seu ran ta jak sol la Loimaan aluesairaalan osastohoidossa olevista sisätautipotilaista hel mi-maa lis kuus sa 2014 ja samantyyppinen tutkimus toteutettiin myös Tyks Vakka-Suomen ja Salon sairaaloissa huhti-toukokuussa Seurantojen pohjalta tehtyjen analyysien mukaan Tyks Loimaan sairaalassa oli tutkimuksen aikana 39,6 % sisätautipotilaista vää räs sä paikassa. Vastaavasti Tyks Vakka-Suomen sairaalassa 14,6 % ja Tyks Salon sairaalassa 13 % sisätautipotilaista oli vää rässä paikassa tutkimusajankohtina. Seurantojen analyysit on tehty jonkin verran toisistaan poikkeavilla tavoilla, mutta ne antavat kuitenkin ku van suuruusluokasta. Kuntamaiseman selvitys kiinnitti Loimaan huomiota myös tar pee seen nähden liian alhaiseen ja hajanaiseen akuuttien, kuntouttavien vuode osas to paik ko jen määrään ja siihen, että kaupungissa tarjotaan edel leen pitkäaikaishoitoa terveyskeskusvuodeosastolla. Hankkeen valmistelu Loimaan kaupunki ja VSSHP ovat asettaneet yhteisen työryhmän hank keen käytännön valmistelua varten. Työryhmän kokoonpanossa on huomioitu kattavasti sekä Loimaan kaupungin että sai raan hoi topii rin edustus. Työryhmä on aloittanut työnsä ja ko koon tunut tähän mennessä kolme kertaa. Työskentelynsä aluksi työryhmä linjasi kehittämishankkeelle seu raavat keskeiset tavoitteet, joita muutoksen tulee tukea mahdollisimman hy vin: 1. Potilaat pääsevät kuntoutukseen ja kotiin nopeammin 2. Tyks Loimaan sairaala tukee perusterveydenhuoltoa ja so si aa litoi mea nykyistä paremmilla erikoissairaanhoidon lähipalveluilla 3. Organisaatiorajat eivät haittaa hoidon sujuvuutta 4. Vuodeosastohoidon tarve ja vuodeosastopaikkojen ko ko nais määrä vähenevät Suunnittelun lähtötilanteena oleva vuodeosastokapasiteetti Tyks Loimaan sairaalan tiloissa on tällä hetkellä seuraava:

3 VSSHP erikoissairaanhoidon 32 -paikkainen osasto, joka toimii tällä hetkel lä sisätautiosastona erikoissairaanhoidon 26 -paikkainen osasto, joka toimii tällä hetkel lä kirurgisena osastona palvellen kirurgiaa ja gynekologiaa. Loimaan kaupunki perusterveydenhuollon 27 paikkainen vuodeosasto sairaalan tilois sa Loimaan pääterveysaseman kiinteässä yhteydessä, joka toi mii terveyskeskuksen akuuttisairaalana. Nykyisiä vuodepaikkoja on edellä mainitut kolme osastoa yhteen laskien 85 kappaletta. Loimaan kaupungilla on edellä mainittujen lisäksi vuo de osas to ka pa si teet tia myös Alastarolla: AHOS, jossa on 30 vuode osas to hoi to paik kaa, joista 10 akuuttikäytössä ja 20 pit kä ai kais hoidon käytössä. Suunnittelussa on nyt keskitytty sairaalan yhteydessä olevan ko konai suu den tarkasteluun, koska sen osalta on parhaat mah dol li suu det rakentaa yhteistyömuotoja perusterveydenhuollon ja eri kois sai raanhoi don välille. Työryhmä on edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi kar toitta nut eri toimintamalleja osastoille ja päätynyt kolmeen eri vaih to ehtoi seen toiminnalliseen malliin: Loimaan sairaalan tiloissa toimisi, A. kaksi nykyistä pienempää erikoissairaanhoidon osastoa (kirurgia ja sisätaudit) ja yksi perusterveydenhuollon vuodeosasto B. kolme yhteistä, mutta eri tavoin profiloitunutta terveydenhuollon vuo de osas toa (konservatiivinen, operatiivinen, geriatrinen), joi den paikkamäärä olisi yhteiskäytössä C. yksi erikoissairaanhoidon osasto ja kaksi perusterveydenhuollon osas toa Vaihtoehtojen arviointi Malli A Mallissa ei tehdä uusia osastoratkaisuja, vaan jatketaan nykyisellä osas to ra ken teel la (32+26 paikkaiset tai pienemmän eri kois sai raanhoi don osastot ja 27 paikkainen perusterveydenhuollon osasto) Mallissa pyritään parantamaan nykyisiä prosesseja ja lisätään yh teistoi min taa. Mallin hyötynä voidaan pitää sen yksinkertaisuutta muutos nä kö kul mas ta; se ei edellytä organisaatioiden osalta mitään hallin nol li sia muutoksia. Mallin haittoina voidaan pitää sitä, että sillä ei

4 saavuteta potilaan hoidon kannalta joustavuutta ja integraation tuomia etuja. Mallissa potilashoidon organisaatiorajoista johtuvat vii veet jatkuvat ja esh/pth osaaminen eriytyy. Lisäksi kustannusten alen tu minen on epätodennäköistä, jonka vuoksi uhkana ovat eri kois sai raanhoi don alueelliset hallitsemattomat muutokset. Malli mu kau tuu myös potilaiden tarpeisiin kaikkein huonoimmin. Tämä malli ei salli Loimaan järkevästi lisäävän perustason akuutteja, kun tout ta via hoitopaikkoja, sillä Tyks Loimaan sairaalan tiloihin niitä ei tässä mallissa saada perustettua. Malli B Kolme terveydenhuollon noin 25 paikkaista vuodeosastoa, joilla ei ole päällekkäisyyksiä. Osastot ovat profiloituneet erikoisaloittain (kon ser va tii vi nen, operatiivinen, geriatrinen). Erikoistuminen nou dattaa keskeisimpiä erikoisaloja, joiden lähipalveluja voidaan katsoa tarvit ta van alueilla eniten ja se tukee myös hoito- ja kun tou tus ket ju jen suunnittelua. Mallin hyötynä on organisaatiorajan poistuminen eli poti las ta ei tarvitse siirtää osastolta toiselle. Mallissa paikat ovat ja kautu neet laskennallisesti erikoissairaanhoidon ja pe rus ter vey den huollon vuodeosastohoitoa tarvitsevien potilaiden kesken, mutta paik ko ja käytetään joustavasti esh:n ja pth:n potilaiden hoitamiseen, jon ka vuoksi myös paikkamäärän vähentäminen on mitä to den nä köi sim min mahdollista. Malli korostaa kotiin tähtäävää kuntoutusta ja esh osaamisen tuomista perusterveydenhuoltoon. Mallin haittana voidaan pitää sen työläyttä muutosnäkökulmasta. Malli aiheuttaisi selkeäs ti suurimman hallinnollisen muutoksen, joka edellyttää mit ta vaa hoitoketju-, henkilöstö- ja taloussuunnittelua. Malli C Yksi erikoissairaanhoidon vuodeosasto (arviolta 26 paikkaa) ja kaksi pe rus ta son (arviolta paikkaa) kuntouttavaa vuodeosastoa Mallin hyötynä on erikoissairaanhoidon ja perustason akuuttien, kuntout ta vien vuodeosastopaikkojen määrän saaminen paremmin nykyis tä tarvetta vastaavaksi. Mallin haittana voidaan pitää eri kois sairaan hoi don ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintojen säi ly mis tä erillisinä, jolloin ei saavuteta potilaan hoidon kannalta jousta vuut ta ja integraation tuomia etuja eikä kokonaispaikkamäärää kye tä pienentämään. Mallissa potilashoidon organisaatiorajoista johtu vat viiveet jatkuvat ja esh/pth osaaminen eriytyy edelleen. Työryhmän ehdotus Työryhmä on valmistelussa päätynyt ehdottamaan harkittavaksi täysin uudenlaista vuodeosastohoidon järjestämistapaa eli edellä ku vattua mallia B, jossa edellä mainittujen neljän tavoitteen on nähty toteu tu van parhaiten. Mallin sisältämä erikoissairaanhoidon ja pe ruster vey den huol lon yhteistyörakenne on erityisen keskeinen ta voit tei-

5 den saavuttamiseksi. Tämän ehdotuksen mukainen toimintatapa mah dol lis tai si potilaiden joustavan hoidon ilman kankeita hoi to paikka siir to ja, potilaat saisivat hoitonsa oikealla hoidon portaalla ja toimin nan painopiste olisi perusterveydenhuollossa, jonka toimintaa erikois sai raan hoi to aidosti ja konkreettisesti tukisi. Työryhmän kä si tyksen mukaan ehdotettava malli olisi sovellettavissa myös muiden sairaa la paik ka kun tien terveydenhuollon järjestämiseen aitona eri koissai raan hoi don ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Mallin on alustavasti arvioitu vähentävän sairaalakiinteistössä ole vien vuodeosastopaikkojen kokonaistarvetta noin 10 paikalla. Vä hen nys perustuu arvioon, jonka mukaan erikoissairaanhoidon paikat vä he nisi vät muutoksessa 38:lla ja perustason paikat lisääntyisivät 28:lla, jonka seurauksena kustannussäästö Loimaan kaupungille oli si noin miljoonan euron luokkaa yhdessä mallin mahdollistamien Alas ta ron vuodeosastoa koskevien muutosten kanssa. Valmistelun keskeneräisyydestä johtuen laskelma on tässä vai heessa vain suuruusluokan antava arvio, joka tarkentuisi jat ko val mis te lussa, kun lopullinen paikkamäärä ja sen pohjalta rakennettava hen kilös tö mi toi tus on tehty potilasvirta-analyysiin ja muiden paik ka ti lan neja toimintaympäristökartoitusten perusteella. Hallintomallin osalta lähtökohtana esitetyssä B vaihtoehdossa on, et tä kaikkien kolmen osaston tulisi sijaita hallinnollisesti yhdessä orga ni saa tios sa. Tätä edellyttää ensisijaisesti mallin sisältämä eri koissai raan hoi don ja perusterveydenhuollon yhteistyörakenne. Yhden orga ni saa tion hallinnollista rakennetta tukee myös tietohallinnon käytän nön kysymykset eli osastojen sisällä olisi hyvin vaikeaa pitää yl lä kahden eri organisaation potilastietotietojärjestelmiä ja jaettu re kis terin pi to aiheuttaisi käytännön hoitotyöhän merkittäviä haittoja ja tiedon ku lun viiveitä. Mallin valmistelussa on edellä mainitun johdosta poh dit tu sekä vaihtoehtoa, jossa osastot olisivat hallinnollisesti sairaan hoi to pii rin organisaatiossa että vaihtoehtoa, jossa osastot oli sivat Loimaan kaupungin perusterveydenhuollon organisaatiossa. Malli B1, jossa osastot olisivat hallinnollisesti sairaanhoitopiirin or gani saa tios sa, edellyttäisi vuodeosastojen lisäksi koko alueen pe rus tervey den huol lon ja osin myös sosiaalitoimen siirtämistä sai raan hoi topii rin organisaatioon, jotta hankkeen edellä mainitut 4 tavoitetta voi sivat toteutua. Organisaatioiden näkökulmasta mallin toteuttaminen oli si siten raskain toimenpide, mutta se saattaisi olla pitkällä täh täimel lä perustelluin ratkaisu. Muutoksen mittasuhteesta johtuen ris ki nä kuitenkin on, että sen toteuttaminen siirtyisi liian pitkälle tu le vai suuteen. Toisena vaihtoehtona on pohdittu mallia B2, jossa osastot olisivat hal lin nol li ses ti kaupungin perusterveydenhuollon organisaatiossa.

6 Täs sä mallissa Loimaan kaupunki tuottaisi sairaanhoitopiirin tar vit semat vuodeosastopalvelut yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Mallis sa erikoislääkärit jatkaisivat sairaanhoitopiirin palveluksessa ja osa sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstöstä siirtyisi kaupungin pal ve luk seen. Mallissa osastoilla olisi sekä erikoissairaanhoidon että pe rus ter veyden huol lon lääkärin hoitovastuulla olevia potilaita, vaikka ko ko naisvas tuu osastosta sekä potilaan kuntoutusketjusta olisi pe rus ter veyden huol lol la. Mallin tulisi perustua sairaanhoitopiirin ja kau pun gin välillä tehtävään sopimukseen, jossa sovittavina seikkoina oli si vat esimerkiksi Tyksin asianomaisten toimi- ja vastuualuejohtajien vastuut riittävästä erikoislääkärityöpanoksesta osastoilla sekä osas to jen suunnitellusta erikoissairaanhoitotasoisten potilaiden vo lyy mis ta. Valittavan toimintamallin jatkovalmistelussa keskeisiä selvitettäviä asioi ta ovat mainittu tarkempi vuodeosastojen paikkamäärä ja hen kilös tö mi toi tus, taloushallinnon- ja taloussuunnittelun kysymykset sekä tie to jär jes tel miin ja hoitovastuuseen liittyvät yksityiskohtaiset ky symyk set. Vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyä on käsitelty sai raan hoito pii rin yhteistyötoimikunnassa ja asiasta on lisäksi jär jestet ty tiedotustilaisuus Tyks Loimaan sairaalan henkilöstölle Loimaalla vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyä on käsitelty se kä Loimaan että Alastaron hoito-osastoilla osastokokouksissa Sairaanhoitopiirillä on lisäksi käynnistynyt vastaava hanke myös Uuden kau pun gin kanssa koskien Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uuden kau pun gin kaupungin vuodeosastotoimintoja, koska haasteet ja ke hi tys nä ky mät ovat alueella hyvin samankaltaiset Loimaan alueen kans sa. Tämän osalta valmistelu on kuitenkin vielä kes ken eräi sem pi, mutta hanketta varten perustettu ohjausryhmä on linjannut hank keelle täysin samat tavoitteet kuin Loimaan työryhmä omalle hank keelleen. Edellä mainitun johdosta myös tässä hankkeessa olisi sai raanhoi to pii rin näkökulmasta mitä todennäköisimmin perusteltua pää tyä samaan toiminnalliseen malliin, kuin mikä Loimaalle valitaan. Yh denmu kai set ratkaisut helpottaisivat merkittävästi myös hank kei den käytännön toteutusta esimerkiksi tietojärjestelmien ja ta lous hal lin non näkökulmasta. Sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee otsikkoasiaa kokouksessaan Ehdotuksena sielläkin on päättää etenemismallista Loimaal la ja käydä lähetekeskustelu niin Loimaan kuin Uu den kau pungin kin valmistelun tilanteesta.

7 ---- Kaupunginvaltuuston hyväksynyt sosiaali- ja ter veyspal ve lu jen kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteisiin sisältyy mm. sairaan hoi to pii rin somaattisen erikioisairaanhoidon ja Loimaan so si aa lija terveyspalvelujen perusterveydenhuollon integroiminen sekä erikoissairaanhoidon liiallisen vuodeosastokapasiteetin pur ka mi nen. Toimenpiteisiin sisältyy mm. aluesairaalaan (TYKS-Loi maan sairaala) perustettava 32-paikkainen pe rus ter vey den huol lon kuntouttava akuuttiosasto, Alastaron vanhainkodin lo pe ttaminen ja Alastaron hoito-osaston muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus toteaa valmistelutilanteen tiedokseen ja antaa ohjeet Loimaan alueen vuodeosastouudistuksen jatkovalmisteluun. Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjamerkintä: Kh Sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto oli paikalla kuultavana tämän asian käsittelyn ajan. Valmistelija: Sairaanhoitopiirin hallitus päätti , että jatkovalmisteluun vali taan malli B, jonka mukaan hanketta jatketaan kolmeen yh teis käyttöi seen vuodeosastoon perustuvalla toimintamallilla. Vuo de osas to jen hallintotavasta hallitus päätti pyytää kannanottoa Loimaan kau pun gilta. Vuodeosastot voivat kuulua jatkossa joko sai raan hoi to pii rin tai Loimaan kaupungin perusterveydenhuollon organisaatioon. Sairaanhoitopiirin edustajat on kutsuttu esittelemään asiaa Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että valmistelua jatketaan esitetyn mallin B mukaisesti niin, että vuodeosastohoito yhdistetään kolmeksi (3) noin 25-paikkaiseksi vuodeosastoksi, joilla ei ole päällekkäisyyksiä. Jatkovalmistelussa selvitetään vielä mm. yksityiskohtaisemmin vuodeosastojen paikkamäärä ja henkilöstömitoitus sekä

8 hoitovastuuseen, taloushallintoon ja tietojärjestelmiin liittyvät asiat kustannusvaikutuksineen. Ennen lopullista ratkaisua siitä, siirtyvätkö osastot osaksi sairaanhoitopiirin tai kaupungin organisaatiota, selvitetään vielä vaihtoehtojen yksityiskohtaisemmat hallinnolliset, toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Vuodeosastojen uudelleen järjestelyä koskevat muutokset käsitellään kaupunginvaltuustossa erikseen, kun edellä mainitut lisäselvitykset ovat valmistuneet. Päätös: Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh Loimaan kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen työryhmä on jatkanut hankkeen käytännön valmistelua ja päättänyt tehdä asiassa samansisältöiset ehdotukset Loimaan kaupunginvaltuustolle ja sairaanhoitopiirin valtuustolle: Loimaan ja Uudenkaupungin kaupungit ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat käynnistäneet yhteiset vuodeosastotoiminnan kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on turvata Tyks Loimaan sairaalan ja Tyks Vakka-Suomen sairaalan toiminta ja samalla tukea alueen perusterveydenhuoltoa aiempaa paremmin erikoissairaanhoidon toimesta. Kehittämishankkeiden taustalla ovat kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteiset taloudelliset haasteet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Vuodeosastohoitoa annetaan jo nyt tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa enemmän kuin olisi tarpeen. Lisäksi uusi päivystysasetus aiheuttaa toiminnallisia muutoksia mm. Tyks Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa vähentämällä edelleen tarvetta nykymuotoiselle erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminnalle. Vuodeosastopaikkojen käyttö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on lisäksi saatava nykyistä joustavammaksi, koska nykyinen toimintamalli aiheuttaa potilaan hoitoketjuun liikaa siirtymiä organisaatiosta toiseen ja lisää vuodeosastopaikkojen tarvetta potilashoidon siitä hyötymättä. Siirtymät hidastavat myös kuntoutukseen pääsyä ja lisäävät virheiden mahdollisuutta. Vuodeosastotoiminnan kehittämishankkeiden tavoitteena on päivystysasetuksen ja kustannuspaineiden edellyttämistä

9 muutoksista huolimatta turvata Tyks Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalan toiminta, kehittää niitä aktiivisesti osana erikoissairaanhoitoa sekä vahvistaa Loimaan ja Uudenkaupungin alueiden perusterveydenhuoltoa. Muutokseen sisältyy keskeisenä elementtinä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sitoutuminen Yksi sairaala -strategiansa mukaisesti kehittämään erikoissairaanhoidon lähipalveluita sekä turvaamaan erikoislääkäreiden saatavuuden osastoille ja poliklinikoille siten, että yliopistosairaalan tietämys on käytettävissä kaikissa toimipisteissä. Kehittämishankkeen taustamateriaalina on ollut Loimaan kaupungin keväällä 2014 Kuntamaisema Oy:ltä ostama konsulttiselvitys Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys. Selvityksessä on analysoitu Loimaan sosiaalija terveyspalveluiden ikärakenteesta ja sairastavuusindeksistä riippumattomia kustannustason syitä ja tehty ehdotuksia erityisesti erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon, lastensuojelun ja mielenterveyskuntoutujien palveluiden parantamiseksi. Selvityksen mukaan yhtenä merkittävimpänä tekijänä Loimaan erikoissairaanhoidon korkeisiin kustannuksiin on runsas sisätautien vuodeosastokäyttö ja kautta linjan runsas somaattisen erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluiden käyttö. Kuntamaiseman selvitys kiinnitti Loimaan huomiota myös tarpeeseen nähden liian alhaiseen ja hajanaiseen akuuttien, kuntouttavien vuodeosastopaikkojen määrään ja siihen, että kaupungissa tarjotaan edelleen pitkäaikaishoitoa terveyskeskusvuodeosastolla. Taustamateriaalina on ollut myös Loimaan terveyskeskuksen aloitteesta Loimaan sosiaali- ja terveys-palvelukeskuksen ja Loimaan aluesairaalan yhteisen työryhmän laatima päivätty raportti Terveyspalvelut Loimaalla asiakaslähtöisesti, tarpeen mukaisina ja kestävällä pohjalla vuodesta 2016 alkaen pitkälle tulevaisuuteen perusterveyden-huollon ja erikoissairaanhoidon todellinen ja aito yhteistyö käytännön tasolla. Raportissa on ehdotus palvelukokonaisuudesta, joka voisi Loimaalla tarjota todellista potilaslähtöistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Sen lähtökohtana on luoda hoito- ja tutkimuskokonaisuus ja myös organisaatio, johon kuuluvat saumattomasti kaikki tarvittavat toimet sairastumisesta tai tapaturmasta alkaen takaisin kotiin asti ja myös toteuttaen hoito potilaan kotona niin pian kuin mahdollista. Työryhmällä oli edellä mainittu Kuntamaiseman selvitys pohjanaan, ja se käytti hoitotilastoja ja ennusteita sekä huomioi vallitsevat hoitokäytännöt ja suunnitellun Sote-uudistuksen tavoitteet. Ehdotuksen tavoitteena on saattaa nykyinen erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto potilaslähtöisesti toimimaan yhdessä ilman päällekkäisyyksiä ja viiveitä niin, että potilas on koko ajan hoitonsa kannalta oikeassa paikassa. Tavoitteena on myös tukea potilaan selviytymistä kotona ja

10 poistaa tarpeeton hoito erikoissairaanhoidon paikoilla sekä monen potilaan toistuva kierto kotoa päivystykseen, josta otettuna erikoissairaanhoidon potilaspaikalle odottamaan paikkaa terveyskeskuksen osastolle. Lisäksi käytettävissä on ollut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyöhön liittyen vuonna 2012 laadittu selvitys erikoissairaanhoidon vuodeosasto-käytöstä. Selvitys vahvisti jo aiemmin tiedettyä tilannetta, jonka mukaan Loimaan ja Oripään yhteistoiminta-alueen sisätautien ja kirurgian vuodeosastokäyttö on volyymiltään ja kustannuksiltaan erityisen suurta jopa sairaanhoitopiirin sisällä arvioituna. Vuodeosastokäyttöä koskevaa selvitystä on edelleen täydennetty seurantajaksolla Loimaan aluesairaalan osastohoidossa olevista sisätautipotilaista helmi-maaliskuussa 2014 ja samantyyppinen tutkimus toteutettiin myös Tyks Vakka-Suomen ja Salon sairaaloissa huhti-toukokuussa Seurantojen pohjalta tehtyjen analyysien mukaan Tyks Loimaan sairaalassa oli tutkimuksen aikana 39,6 % sisätautipotilaista väärässä paikassa. Vastaavasti Tyks Vakka-Suomen sairaalassa 14,6 % ja Tyks Salon sairaalassa 13 % sisätautipotilaista oli väärässä paikassa tutkimusajankohtina. Seurantojen analyysit on tehty jonkin verran toisistaan poikkeavilla tavoilla, mutta ne antavat kuitenkin kuvan suuruusluokasta. Hankkeiden valmistelu: Molempien alueiden hankkeiden käytännön valmistelua varten on asetettu erilliset työryhmät. Työryhmien kokoonpanossa on huomioitu kattavasti sekä kaupunkien että sairaanhoitopiirin edustus. Loimaan alueen vuodeosastotoiminnan kehittäminen työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: - VSSHP: Samuli Saarni (pj.), Petri Virolainen, Tuija Lehti, Ilkka Kantola, Jan Sundell, Armi Vuori, Arja Salo-Sirkiä, Jussi Rantanen (henkilöstön edustaja), Jari-Pekka Tuominen, Markus Laine (projektipäällikkö), Sini Eloranta (projektipäällikkö) - Loimaan kaupunki: Jaakko Kaunisto, Sari Koistinen, Marita Marttila, Marke Tissari (henkilöstön edustaja) Työskentelynsä aluksi työryhmät linjasivat kehittämishankkeille seuraavat keskeiset ja yhteiset tavoitteet, joita muutoksen tulee tukea mahdollisimman hyvin:

11 1.Potilaat pääsevät kuntoutukseen ja kotiin nopeammin 2. Tyks Loimaan sairaala/tyks Vakka-Suomen sairaala tukee perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitoimea nykyistä paremmilla erikoissairaanhoidon lähipalveluilla 3. Organisaatiorajat eivät haittaa hoidon sujuvuutta 4. Vuodeosastohoidon tarve ja vuodeosastopaikkojen kokonaismäärä vähenevät Suunnittelun lähtötilanteena oleva vuodeosastokapasiteetti Tyks Loimaan sairaalan yhteydessä on tällä hetkellä seuraava: VSSHP erikoissairaanhoidon 32 -paikkainen osasto, joka toimii tällä hetkellä sisätautiosastona erikoissairaanhoidon 26 -paikkainen osasto, joka toimii tällä hetkellä kirurgisena osastona palvellen kirurgiaa ja gynekologiaa. Loimaan kaupunki perusterveydenhuollon 27 paikkainen vuodeosasto sairaalan tiloissa Loimaan pääterveysaseman kiinteässä yhteydessä, joka toimii terveyskeskuksen akuuttisairaalana. Nykyisiä vuodepaikkoja on edellä mainitut kolme osastoa yhteen laskien 85 kappaletta. Työryhmät ovat edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi kartoittaneet eri toimintamalleja osastoille ja päätyneet kolmeen eri vaihtoehtoiseen toiminnalliseen malliin: Sairaaloiden yhteydessä toimisi, A) kaksi nykyistä pienempää erikoissairaanhoidon osastoa (kirurgia ja sisätaudit) ja yksi perusterveydenhuollon vuodeosasto B) kolme yhteistä, mutta eri tavoin profiloitunutta terveydenhuollon vuodeosastoa (konservatiivinen, operatiivinen, geriatrinen), joiden paikkamäärä olisi yhteiskäytössä C) yksi erikoissairaanhoidon osasto ja kaksi perusterveydenhuollon osastoa Vaihtoehtojen arviointi Malli A Mallissa ei tehdä uusia osastoratkaisuja, vaan jatketaan nykyisellä osastorakenteella. Mallissa pyritään parantamaan nykyisiä prosesseja ja lisätään yhteistoimintaa. Mallin hyötynä voidaan pitää

12 sen yksinkertaisuutta muutosnäkökulmasta; se ei edellytä organisaatioiden osalta mitään hallinnollisia muutoksia. Mallin haittoina voidaan pitää sitä, että sillä ei saavuteta potilaan hoidon kannalta joustavuutta ja integraation tuomia etuja. Mallissa potilashoidon organisaatiorajoista johtuvat viiveet jatkuvat ja esh/pth osaaminen eriytyy. Lisäksi kustannusten alentuminen on epätodennäköistä, jonka vuoksi uhkana ovat erikoissairaanhoidon alueelliset hallitsemattomat muutokset. Malli mukautuu myös potilaiden tarpeisiin kaikkein huonoimmin. Tämä malli ei salli Loimaan kaupungin lisäävän järkevästi perustason akuutteja, kuntouttavia hoitopaikkoja, sillä sairaaloiden yhteydessä oleviin tiloihin niitä ei tässä mallissa saada perustettua. Malli B Kaksi tai kolme terveydenhuollon vuodeosastoa, joilla ei ole päällekkäisyyksiä. Osastot ovat profiloituneet erikoisaloittain (konservatiivinen, operatiivinen, geriatrinen). Erikoistuminen noudattaa keskeisimpiä erikoisaloja, joiden lähipalveluja voidaan katsoa tarvittavan alueilla eniten ja se tukee myös hoito- ja kuntoutusketjujen suunnittelua. Mallin hyötynä on organisaatiorajan poistuminen eli potilasta ei tarvitse siirtää osastolta toiselle. Mallissa paikat ovat jakautuneet laskennallisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa tarvitsevien potilaiden kesken, mutta paikkoja käytetään joustavasti esh:n ja pth:n potilaiden hoitamiseen, jonka vuoksi myös paikkamäärän vähentäminen on mitä todennäköisimmin mahdollista. Malli korostaa kotiin tähtäävää kuntoutusta ja esh osaamisen tuomista perusterveydenhuoltoon. Mallin haittana voidaan pitää sen työläyttä muutosnäkökulmasta. Malli aiheuttaisi selkeästi suurimman hallinnollisen muutoksen, joka edellyttää mittavaa hoitoketju-, henkilöstö- ja taloussuunnittelua. Malli C Yksi erikoissairaanhoidon vuodeosasto ja kaksi perustason kuntouttavaa vuodeosastoa. Mallin hyötynä on erikoissairaanhoidon ja perustason akuuttien, kuntouttavien vuodeosastopaikkojen määrän saaminen paremmin nykyistä tarvetta vastaavaksi. Mallin haittana voidaan pitää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintojen säilymistä erillisinä, jolloin ei saavuteta potilaan hoidon kannalta joustavuutta ja integraation tuomia etuja eikä kokonaispaikkamäärää kyetä pienentämään. Mallissa potilashoidon organisaatiorajoista johtuvat viiveet jatkuvat ja esh/pth osaaminen eriytyy edelleen. Työryhmän ehdotus Loimaalla sijaitsevien vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyksi:

13 Työryhmät ovat valmistelussa päätyneet ehdottamaan niin Loimaalla kuin Uudessakaupungissakin harkittavaksi edellä kuvattua mallia B, jossa edellä mainittujen neljän tavoitteen on nähty toteutuvan parhaiten. Mallin sisältämä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon aito yhteistyörakenne on erityisen keskeinen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän ehdotuksen mukainen toimintatapa mahdollistaisi potilaiden joustavan hoidon ilman kankeita hoitopaikkasiirtoja, potilaat saisivat hoitonsa oikealla hoidon portaalla ja toiminnan painopiste olisi perusterveydenhuollossa, jonka toimintaa erikoissairaanhoito aidosti ja konkreettisesti tukisi. Hallintomallin osalta lähtökohtana esitetyssä B vaihtoehdossa on, että kaikkien kolmen osaston tulisi sijaita hallinnollisesti yhdessä organisaatiossa. Tätä edellyttää ensisijaisesti mallin sisältämä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyörakenne. Yhden organisaation hallinnollista rakennetta tukee myös tietohallinnon käytännön kysymykset eli osastojen sisällä olisi todennäköisesti haastavaa pitää yllä kahden eri organisaation potilastietotietojärjestelmiä ja jaettu rekisterinpito voisi aiheuttaa käytännön hoitotyöhän haittoja ja tiedonkulun viiveitä. Mallin valmistelussa on edellä mainitun johdosta pohdittu sekä vaihtoehtoa, jossa osastot olisivat hallinnollisesti sairaanhoitopiirin organisaatiossa että vaihtoehtoa, jossa osastot olisivat kaupunkien perusterveydenhuollon organisaatiossa. Malli, jossa osastot olisivat hallinnollisesti sairaanhoitopiirin organisaatiossa, edellyttäisi sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseksi vuodeosastojen lisäksi koko alueen perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen siirtämistä sairaanhoitopiirin organisaatioon, ja tämä olisi myös edellytys, jotta hankkeen edellä mainitut 4 tavoitetta voisivat toteutua. Organisaatioiden näkökulmasta mallin toteuttaminen olisi siten raskain toimenpide, mutta se saattaisi olla pitkällä tähtäimellä perustelluin ratkaisu. Muutoksen mittasuhteesta johtuen riskinä kuitenkin on, että sen toteuttaminen siirtyisi liian pitkälle tulevaisuuteen, jonka johdosta sitä ei ole esitetty. Edellä mainitun johdosta työryhmät ovat päätyneet esittämään mallia, jossa osastot olisivat hallinnollisesti kaupunkien perusterveydenhuollon organisaatioissa. Vaikka edellä on ennakoitu sairaanhoitopiirin olevan pitkällä tähtäimellä perustelluin ratkaisu, ei hallinto-organisaation mahdollinen myöhempi vaihto ole merkittävä muutos, mikäli pth/esh yhteistoiminta on saatu järjestettyä sujuvaksi uudessa toimintamallissa. Ehdotettavassa mallissa Loimaa kaupunki tuottaisi myös sairaanhoitopiirin tarvitsemat vuodeosastopalvelut yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Mallissa erikoislääkärit ja tietyt erikoissairaanhoidon asiantuntijapalveluihin liittyvät työntekijät kuten

14 fysioterapeutit ja sosiaalityöntekijät jatkaisivat sairaanhoitopiirin palveluksessa ja heidän työnsä vuodeosastoilla perustuisi sairaanhoitopiirin ja kaupungin välillä tehtävään yhteistyösopimukseen. Sen sijaan pääosa nykyisestä Tyks Loimaan sairaalan vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä siirtyisi kaupungin palvelukseen osapuolten välillä tehtävällä liikkeenluovutussopimuksella. Tyks Loimaan sairaalan vuodeosastojen nykyisen 75 hoitohenkilöstöön kuuluvan osalta siirto koskisi arviolta noin 50 henkilöä. Liikkeenluovutuksen ulkopuolelle jäisi esimerkiksi omana toiminnallisena kokonaisuutena pidettävä sairaanhoitopiirin toiminnaksi jäävä dialyysihoito ja siihen liittyvä hoitohenkilöstö sekä osittain poliklinikkatoimintoihin liittyvä hoitohenkilöstö. Sairaanhoitopiiristä siirtyvien työntekijöiden osalta voidaan todeta, että liikkeenluovutussopimuksissa on tarkoituksena sopia sairaanhoitopiirille määräaikaisesta takaisinottovelvollisuudesta, mikäli kaupunki ryhtyisi järjestelemään omia toimintojaan siten, että työtehtävät päättyisivät jonkin siirtyvään henkilöstöön kuuluneen osalta. Mallissa yhteisillä osastoilla olisi sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon lääkärin hoitovastuulla olevia potilaita, vaikka kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta olisi terveydenhuollon toimintayksikkönä terveyskeskuksella. Sairaanhoitopiirin erikoislääkäri olisi hoitovastuussa osastolla olevista erikoissairaanhoitotasoisista potilaista terveyskeskuslääkärin vastatessa muista potilaista. Tarkoituksena olisi lisäksi, että terveyskeskuslääkäri voisi osallistua myös erikoislääkärin hoitovastuulla olevan potilaan hoitoon alusta asti, jolloin mallin sisältämä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyörakenteeseen liittyvät hyödyt saataisiin potilaan hoitoketjuun osastohoidon alusta asti. Vastaavasti erikoislääkärin osaaminen olisi terveyskeskuslääkärin käytettävissä hänen hoitovastuullaan olevien potilaiden hoidossa. Mallin toiminta perustuisi sairaanhoitopiirin ja kaupungin välillä tehtävään yhteistyösopimukseen, jolla sovittaisiin toimintojen tarkemmasta järjestämisestä mukaan lukien edellä mainittujen erikoislääkäreiden ja asiantuntijapalveluihin liittyvien sairaanhoitopiirin työntekijöiden toimimisesta osastoilla, Tyksin asianomaisten toimi- ja vastuualuejohtajien vastuista liittyen edellä mainittujen työntekijöiden riittävään osaamiseen ja saatavuuteen osastoilla sekä sairaanhoitopiirin vastuusta osastojen suunnitellusta erikoissairaanhoitotasoisten potilaiden volyymista. Sopimuksella sovittaisiin myös hoitopäivälaskutuksesta, käytettävästä potilastietojärjestelmästä ja rekisterinpidon vastuista sekä sairaanhoitopiirin omistuksessa olevien vuodeosastotilojen vuokrauksesta.

15 Taloussuunnittelun näkökulmasta laskutus on alustavasti ajateltu järjestettävän siten, että sairaanhoitopiiri veloittaa kaupungilta yhteistyösopimukseen perustuen vuodeosastotoimintoihin liittyvät tila-, palvelu- ja henkilöstökustannukset. Kaupunki laskee näiden perusteella erikoissairaanhoitotasoisten potilaiden hoitopäivähinnan, jonka se veloittaa sairaanhoitopiiriltä, ja sairaanhoitopiiri edelleen potilaan kotikunnalta. Järjestely mahdollistaisi näin ollen esimerkiksi lähisairaalan vuodeosastopäivien liittämisen kalliinhoidon tasaukseen, eikä kuntien tarvitsisi tehdä keskenään erillisiä sopimuksia erikoissairaanhoidon palvelujen laskutuksesta. Ehdotettavat vuodeosastojen paikkamäärät uudessa toimintamallissa: Taustaselvitysten mukaan lähtökohtana on erikoissairaanhoidon vuodepaikkamäärän alentaminen ja perustason vuodepaikkamäärän lisääminen. Työryhmän näkemyksen mukaan vuodeosastokäytön väheneminen ja päivystysasetuksen edellyttämät toimintamuutokset sairaanhoitopiirissä johtavat siihen, ettei Tyks Loimaan sairaalassa tarvita kuin 10 sisätautis-kardiologis-neurologista ja 10 kirurgis-gynekologista vuodeosastopaikkaa. Kun käytetään Tyks Loimaan sairaalassa fyysisesti sijaitsevia vuodeosastotiloja, saadaan niihin asetettua toiminnallisesti ja henkilöstöhallinnollisesti seuraavat optimaalisen kokoiset vuodeosastot: 25-paikkainen osasto, jossa 10 paikkaa erikoissairaanhoidon tarpeisiin (sisätautispainotteinen) ja 15 paikkaa perustason tarpeisiin 25-paikkainen osasto, jossa 10 paikkaa erikoissairaanhoidon tarpeisiin (kirurgispainotteinen) ja 15 paikkaa perustason tarpeisiin 27-paikkainen osasto perustason tarpeisiin (2 paikoista päiväselvittelypaikkoja / kotisairaalan tukipaikkoja) Erikoissairaanhoidon vuodepaikat vähenevät Tyks Loimaan sairaalassa 38:lla ja perustason akuuttipaikat lisääntyvät 30:llä. Kun samassa yhteydessä keskitetään kaikki kaupungin akuutti/kuntouttava perustason vuodeosastohoito Tyks Loimaan sairaalan kiinteistöön, eli lopetetaan Alastaron hoito-osaston 10 akuuttihoitopaikkaa, lisääntyvät perustason akuuttipaikat yhteensä 20 hoitopaikalla. Tarkemmat osastojen paikkamäärien perustelut on esitetty esityslistan oheismateriaalissa.. Kustannusvaikutukset:

16 Vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyn kustannusvaikutusten on sairaanhoitopiirin näkökulmasta Tyks Loimaan sairaalassa arvioitu olevan seuraavat: Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäivähoitopäivähintojen mukainen veloitus on ollut vuonna 2014 noin 7 M ja käytössä on ollut edellä esittelyssä mainitut 58 paikkaa. Uudessa mallissa paikkoja on laskennallisesti 20, joka tarkoittaisi arviolta hieman alle 2,5 miljoonan euron kustannusta 70 % käyttöasteella. Todellisen tulevan kuntalaskutuksen arvioiminen on kuitenkin haastavaa, koska alustavan arvion mukaan noin puolet erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminnan vähenemisestä siirtyy päivystysasetuksen tuomien muutosten seurauksena Tyks kantasairaalaan ja kirurgiseen sairaalaan. Loimaan kaupungin näkökulmasta uudelleenjärjestely pienentäisi alkuvaiheessa kaupungin erikoissairaanhoidon kustannuksia noin euroa. Perustason vuodeosastohoidon kustannukset kasvaisivat noin eurolla vuodessa. Kustannusvaikutusten arvioiminen on haasteellista, sillä on vaikeata arvioida erikoissairaanhoidon vuodepaikkojen tarpeen kehittymistä päivystysasetuksen soveltamisen myötä. Toivottavaa on, että vuodepaikkojen kokonaistarve osoittautuu arvioitua pienemmäksi, kun päästään hyödyntämään uutta toimintatapaa yhteisillä osastoilla. Kustannusvaikutusten arviointia on selvitetty esityslistan oheismateriaalissa. Oheismateriaalissa on esitetty myös suunniteltavien osastojen henkilöstörakenne. Vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyä on käsitelty sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnassa kevään aikana kuukausittain ja asiasta on lisäksi järjestetty tiedotustilaisuudet Tyks Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden henkilöstöille ja Loimaalla vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyä on käsitelty sekä Loimaan että Alastaron hoito-osastoilla osastokokouksissa Samansisältöinen ehdotus on hyväksytty sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuusto käsittelee asiaa Samansisältöinen ehdotus koskien vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyä Uudessakaupungissa on hyväksytty Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa ja valtuusto käsittelee asiaa Kaupunginjohtajan ehdotus:

17 Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se 1. hyväksyy Loimaalla sijaitsevien vuodeosastotoimintojen organisoinnin edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti niin, että kaikki Tyks Loimaan sairaalassa sijaitsevat vuodeosastot ovat hallinnollisesti kaupungin organisaatiossa ja 2. valtuuttaa kaupunginhallituksen päättämään tarkemmin toimintojen siirtojen ehdoista ja tekemään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja kaupungin kesken tehtävän hoitohenkilöstöä koskevan liikkeenluovutussopimuksen sekä muut vuodeosastojen toimintaan liittyvät, edellä kuvatut yhteistyösopimukset. Käsittely: Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Teuvo Suominen ehdotti että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Jäsen Tiina Perho kannatti puheenjohtajan ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asia yksimielisesti palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kun tätä ei kukaan ilmoittanut vastustavansa puheenjohtaja totesi asian palautetun uudelleen valmisteluun. Asian päätöksentekoaikataulun johdosta puheenjohtaja ehdotti että seuraava kaupunginhallituksen kokous pidetään ja kaupunginvaltuuston kokous siirretään pidettäväksi Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja hyväksyi menettelyn. Päätös: Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi pidettävään kokoukseen.